TORNION KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2013

Transkriptio

1 Tornion väkiluku oli vuoden 2013 lopussa , väkiluku väheni vuoden aikana 104 hengellä. Tavoitteeksi oli asetettu Tilikauden ylijäämä oli 7,08 milj. euroa ja toteutui talousarviota 7,0 milj. euroa parempana. (TA euroa). Vuosikate oli 6,75 milj. euroa positiivinen (TA 5,11 milj. e). Lainakanta oli euroa/asukas (1 758 e/as v. 2012). Investoinnit ilman osakepääomapalautuksia toteutuivat menot 13,058 milj. euroa, tulot 2,84 milj. euroa ja nettona 10,2 milj. euroa (456 e/as). Tornion työttömyysprosentti oli joulukuun 2013 lopussa 16,5 % ja Lapissa 17,1 %. Kuntarakennelaki (1698/2009) astui voimaan ja se velvoittaa kuntia selvittämään kuntarakenteen muuttamisen edellytyksiä laissa määriteltyjen kriteerien pohjalta. Tornion kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus käsittelivät Kataisen hallitusohjelmaan sisältyvään Kuntauudistus - hankkeeseen liittyvää lainsäädännöllistä valmistelua ja täytäntöönpanoa useaan otteeseen vuoden 2013 kuluessa (mm. lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta kv , Ilmoitus valtionvarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta kv , Sote-uudistuksen väliraportti kh ). Kuntarakenneuudistukseen liittyvän selvitysalueen osalta Tornion kaupunginvaltuuston kanta oli, että on valmis selvittämään kuntien yhdistymistä Keminmaan, Tervolan ja Ylitornion kanssa. Kuntarakenteen muuttamiseen tähtääviä selvityksiä ei käynnistetty Kemi-Tornio alueella vuoden 2013 aikana Valtioneuvosto on päättänyt, että Kemin ja en sekä Keminmaan, Tervolan ja Simon kuntien tulee muodostaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain (410/2009) vaatimusten mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen tulee aloittaa toimintansa viimeistään Kaupunginvaltuusto hyväksyi yhteistoimintasopimuksen Meri-Lapin ympäristöpalveluista ja Meri-Lapin ympäristöpalvelujen johtosäännön voimaan tulevaksi alkaen. strategia vuosille hyväksyttiin valtuustossa marraskuussa 2013.

2 Tornion kaupungin sähköinen hyvinvointikertomus hyväksyttiin valtuustossa lokakuussa Tornion kaupungin hankintaohjeet hyväksyttiin konsernijaostossa kesäkuussa Tornion kaupungin ensimmäinen tietohallintostrategia hyväksyttiin kaupunginhallituksessa syyskuussa Tietohallintostrategia toteutettiin yhteistyössä Kuntien Tiera Oy:n kanssa. Tietohallintoon ja tietojärjestelmiin liittyen kaupunki oli mukana myös kahdessa maaseutualueen laajakaistahankkeessa (Korpikylä, Kaakamo). Korpikylän laajakaistahankkeen toteuttamiseen liittyvä yhteistyösopimus Tornion kaupungin ja TeliaSoneran välillä hyväksyttiin kaupunginhallituksessa tammikuussa 2013 ja hanke toteutetaan vuoden 2014 aikana. Kaakamon hanke eteni kyläyhdistysvetoisesti ns. osuuskuntamallilla, jossa on mukana mm. välirahoittajan roolissa. Kaupungin elinkeinopalvelut järjestettiin Team Botnia Oy:n kautta sekä osallistuttiin Tervolan isännöimän maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toimintaan. Tornion ja Haaparannan yhteinen matkailutoimisto siirtyi joulukuussa 2013 Torniosta Haaparannan puolelle uuteen TornioHaparanda matkakeskukseen. Hyvinvointipalveluissa hyvinvointia edistävää ryhmäohjausta tarjottiin sähköisenä palveluna. Vanhus- ja hoitopalvelujen tulosalueella toimintaa kehitettiin vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla keskittymällä palveluntarpeen arvioinnin ja palveluneuvonnan kehittämiseen. IKÄLAKI - hankkeen kautta tehostettiin ikäihmisille suunnattua palveluneuvontaa. Kotihoidossa otettiin käyttöön RAI -toimintakyvyn arviointimenetelmä palvelutarpeen arvioinnin ja palvelujen suunnittelun työvälineeksi. Ikäihmisten laitos- ja asumispalvelujen tarpeen kartoittamiseksi perustettiin työryhmä, jonka työn perusteella todettiin Torniossa olevan liikaa laitospaikkoja ja liian vähän tehostettua palveluasumista ikäihmisille vanhuspalvelulain suositusten mukainen. Lastensuojelukustannusten kartoittamiseksi perustettiin moniammatillinen työryhmä, jonka työn tuloksena mm. lastensuojeluyksikkö Saari ja sosiaalityön perhetyö yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet maltillisesti (3,1 %) yleiseen alueen kustannusnousuun verrattuna. Sivistyspalveluissa, koulupuolella, merkittävin sekä tekninen että sisällöllinen muutos liittyi lukion muuttoon Mercuriaan.

3 Vuoden 2012 lopulla perustetun ja vuonna 2014 toimintansa varsinaisesti aloittaneen Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n uuden toimiluvan hakeminen sekä uuden osakeyhtiön omaisuusjärjestelyt olivat Tornion kaupungin kannalta näkyvin maakuntatason käytännön toimenpide koulutuspalveluiden kehittämisen suhteen. Toimilupaprosessiin kohdentui Tornion kannalta myös negatiivisia vaikutuksia, sillä kaupungista päätettiin samalla lopettaa viestinnän koulutusohjelma. Outokumpu sai yt-neuvottelut päätökseen marraskuussa 2013, joiden tuloksena Torniosta päätettiin vähentää taloushallinnosta 12 työpaikkaa (toteutus vuoden 2014 aikana). Alueen muista yrityksistä mm. Puukeskuksen ja Nordlabin yt-neuvottelut kohdistuivat negatiivisesti Tornioon. Nanso Group ilmoitti toukokuun lopussa yt-neuvottelujen tuloksista, jotka koskivat myös Torniota. Torniosta päätettiin irtisanoa kaksi henkilöä ja koko Suomen tehtaiden henkilöstö päätettiin lomauttaa 2-4 viikoksi. Nanson lomautukset ja irtisanomiset eivät kuitenkaan koskeneet Torniossa tuotannon työntekijöitä. Nanso on Torniossa kaupungin suurimpia työnantajia. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös keväällä 2012 leikkasi lähes 30 % eli 140 ammattikorkeakoulun nuorten koulutuksen aloituspaikoista vuonna Tästä johtuen myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa käytiin ytneuvottelut, jotka päättyivät helmikuussa Henkilöstön sopeuttamistarpeeksi täsmentyi 7-8 henkilötyövuotta ja ne kohdistuivat mm. Torniossa sijaitsevalle kaupan ja kulttuurin toimialalle. Vuoden 2014 alusta toimintansa varsinaisesti aloittanut Lapin ammattikorkeakoulu Oy päätti luopua viestinnän koulutuksesta Torniossa. Rajayhteistyö TornioHaparanda yhteistyötä hoidettiin Provincia Bothniensis - yhteistyöorganisaation puitteissa. Provinssin henkilöstössä tapahtui muutoksia elokuussa 2013, jonka jälkeen yhteistyötä hoidettiin tilapäisjärjestelyin. TornioHaaparanta yhteistyö syveni merkittävästi Tornionlaakson maakuntamuseon remontin valmistumisen myötä. Haaparanta liittyy osaksi museota osallistumalla perusnäyttelyn rahoitukseen sekä palkkaamalla museolehtorin museopedagogiikkaa kehittämään. Kysymyksessä on kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke rajat ylittävästä kulttuuriyhteistyöstä. Tornion ja Haaparannan teknisten toimialojen yhteistyössä keskityttiin vuonna 2013 Rajalla På Gränsen -hankekokonaisuuteen keskeisesti kuuluvan uuden matkakeskuksen rakennustöihin sekä tulvansuojeluhankkeen toteuttamiseen.

4 Matkakeskuksen rakennustöiden aikaan osallistuttiin aktiivisesti selvitystyöhön, joka liittyi suomalaisen joukko- ja tavaraliikennettä palvelevien toimintojen sijoittumiseen. Matkakeskuksen tekninen rakennusurakka otettiin vastaan marraskuussa ja joulukuussa Ruotsin puoleinen liikennöinti siirtyi uuteen matkakeskukseen. Pohjoiskalotin Rajaneuvonta toimi Torniossa koko vuoden 2013 Tornion kaupungintalolla. Rajaneuvonnalle ei kuitenkaan saatu edelleenkään varmistettua pysyvää rahoitusmallia. Lisäksi Tornion kaupungin ja Pohjoiskalotin neuvoston / Lapin liiton välinen yhteistyösopimus päättyi , jonka jälkeen palvelu siirtyi Haaparannan puolelle alkaen. Seutu- ja alueyhteistyö Tornio osallistui Lappi-tasolla useisiin hankkeisiin liittyen mm. elinkeinotoimintaan (Lapin matkailun imagomarkkinointi, Invest in Lapland) sekä palveluiden kehittämiseen (esim. Lapin aluehallintoviraston vetämä Arjen turvaa kunnissa -hanke). Lapin liitto käynnisti myös maakunnallisen sote-palveluiden selvityshankkeen syksyllä Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus järjesti toimialueellaan mm. koulutusta, työpajoja ja harjoitti edunvalvontaa. Tornio oli mukana useissa kehittämishankkeissa liittyen mm. matkailuun (Meri-Lapin Matkailu Oy:n perustamistyö, Perämeren alueen matkailullinen kehittäminen, LEO-yhteistyö) ja järjestöyhteistyöhön (Majakka ry.). Myös Meri-Lapin brändityötä vietiin eteenpäin ja edunvalvonnan suhteen suurimmat kysymykset liittyivät mm. liikennekysymyksiin kuten Kemi-Tornion lentoaseman kohtaloon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen Kemi-Tornio alueella. Vuoden 2013 lopulla Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus teki päätöksen muuttaa nimensä Meri- Lapin kehittämiskeskukseksi. Myös matkailuyhteistyö eteni, sillä vuonna 2013 päätettiin perustaa Meri-Lapin Matkailu Oy vuosien valmistelun tuloksena. Talouden toteutuminen 2013 Tilinpäätös 2013 toteutui kokonaisuutena talousarviota selvästi parempana johtuen pääasiassa verotulojen kasvusta talousarvioon nähden. Kunnallisverot kasvoivat euroa talousarvioon nähden. Kokonaisuudessaan verotulot ylittyivät 1,6 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvuun vaikutti osittain se, että valtiovarainministeriö tarkisti vuoden 2012 ansio- ja pääomatuloja koskevia veronsaajien jako-osuuksia. Kunnallisveron uusi jako-osuus on 63,20 % (vanha 62,41 %) Kunnallisveron ylitykseen vaikutti myös tilitysjärjestelmän muutos, jossa tammikuussa erääntyvät lisäverot tilitettiin jo joulukuussa.

5 Satunnaisia tuloja kertyi 5,25 milj. euroa Ammattikorkeakoulu Oy:n perustamisesta ja siihen liittyvistä omaisuuksien siirroista peruspääoman palautuksena kaupungin kautta Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Käyttötalouden osalta toimintakate oli 0,37 milj. euroa huonompi kuin talousarviossa. Hyvinvointipalvelujen nettomenoissa oli ylitystä 1,17 milj. euroa. teknisten palvelujen netto ylitys oli 0,28 milj. euroa. Sivistyspalvelujen ja keskushallintopalvelujen osalta onnistuttiin talousarviota paremmin. Suurimmat ylitykset kohdistuivat hyvinvointipalveluissa erikoissairaanhoidon menojen ylitykseen euroa sekä ensihoidossa euroa ja vammaispalvelulain mukaisissa asumisyksiköissä ja henkilökohtaisten avustajien käytössä. Käyttötaloudessa ulkoisia toimintatuloja kertyi 17,03 milj. euroa, mikä alitti talousarvion eurolla ja oli 1,17 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Toimintamenoja kertyi vuonna 2013 yhteensä 126 milj. euroa, mikä oli euroa talousarviota ja 2,26 milj. euroa (2,2 %) edellisvuotta enemmän. Palkkoja ja palkkioita maksettiin yhteensä 44,0 milj. euroa, joka alitti eurolla talousarvion ja oli 0,9 milj. euroa (2,1 %) edellisvuotta enemmän. Erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat edellisvuoden 23,8 milj. eurosta 24,6 milj. euroon. Lisäystä oli 3,1 % ja ylitti talousarvion 0,47 milj. eurolla. ei nostanut kunnallisveroa eikä kiinteistöveroja vuodelle Verotuloja saatiin yhteensä 77,7 milj. euroa eli e/as (lisäystä edelliseen vuoteen 4,97 milj. e eli 6,8 %). Yhteisöverotulot olivat 2,1 milj. euroa, vähennystä talousarvioon 0,3 milj. euroa. Kiinteistöverot olivat 6,0 milj. euroa, lisäystä talousarvioon 0,3 milj. euroa. Valtionosuuksia kaupunki sai 38,3 milj. euroa (lisäystä edelliseen vuoteen 2,8 milj. euroa eli 8,0 %). Verorahoitus oli yhteensä 116,0 milj. euroa, mikä on 8,0 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Vuoden 2013 vuosikate on 6,75 milj. euroa positiivinen eli 302 euroa/asukas (v vuosikate oli 2,66 milj. euroa ja 118,5 e/as). Tilikauden tulos on 7,07 milj. euroa positiivinen ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 7,08 milj. euroa. Tämän jälkeen taseeseen kertyy ylijäämää 18,26 milj. euroa. Tornion kaupungin lainakanta vuoden 2013 tilinpäätöksessä on 55,5 milj. euroa, mikä on euroa/asukas (ed. vuonna 39,53 milj. euroa ja 1758 e/as). Vuoden 2013 lainakanta on Torniossa kuntien keskimääräistä lainakantaa e/asukas 70 e/asukas pienempi. Lainakannan kasvu johtuu vuodenvaihteen yli otetusta lyhytaikaisen kassalainan, noin 11,0 milj euroa suuremmasta määrästä edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailukelpoinen lainamäärä asukasta kohti on euroa / as. Kuntakonsernin lainakanta on vuoden 2013 tilinpäätöksessä euroa/asukas (v oli e/as).

6 Kokonaishenkilöstömäärä oli 1407, josta vakinaisia oli Vakinaisten määrä laski edellisvuodesta kahdella henkilöllä, kokonaismäärän kasvaessa 24 henkilöllä. Investointien toteutuminen Tornion kaupungin investointien menot olivat 13,058 milj. euroa, tulot olivat 2,8 milj. euroa, netto 10,210milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit olivat: Putaan Yläkoulun peruskorjauksen aloitus Putaan liikuntahallin peruskorjauksen loppuunsaattaminen Arpelan koulun rakentamisen loppuun saattaminen Tulvasuojelu ruoppauksen aloitus Kromilaakso-hanke Möljän alueen kehittämishanke Matkakeskushanke Raimo Ronkainen Kaupunginjohtaja

7 TORNION KAUPUNGIN VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA 1000 euroa TP 2012 TP 2013 TP13-TP12 Muutos% TA 2013 TP 2013 TA-ero % 1 Toimintatulot , ,0 Toimintamenot , ,2 Toimintakate ,6, ,3 Verotulot yhteensä , ,1 Kunnallisverotulot , ,3 Kiinteistöverotulot , ,5 Yhteisöverotulot , ,3 **Verotulot e /as , ,7 Valtionosuudet , ,8 ** Valtionosuudet e/as , ,2 Rahoituserät , ,4 Vuosikate , ,3 **Vuosikate e/as , ,6 Yli/alijäämä tilikaudelta Taseessa kert. ylijäämä(+) , ,4 Lainakanta, 1000 e , ,4 *Lainakanta e/as , ,0 Konsernilainakanta, 1000 e ,9 *Konsernilainat e/as ,4 Investoinnit, brutto, 1000 e , ,9 * bruttoinv. e/asukas , ,5 Investoinnit, netto, 1000 e , ,7 * nettoinv. e/asukas , ,3 Asukasluku , ,5 Tuloveroprosentti 20,00 % 20,00 0,0 % 20 20