2 0 1 4 Lahden kaupungin talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014 2016
A Lahden kaupungin talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014 2016 2 Yleistä
Sisällys Kaupunginjohtajalta A Yleistä 1 Strategia 1.1 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki 2 Väestö 3 Käyttötalous 2014 2016 4 Investoinnit suunnitelmakaudella 2014 2016 4.1 Tärkeimpiä investointeja 5 Henkilöstö B Konsernihallinto 1 Konsernihallinto 1.1 Toiminnan painopistealueet 1.2 Konsernihallinto määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 2 Konsernipalvelut 2.1 Toiminnan painopistealueet 2.2 Konsernipalvelut sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus 3 Elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet 3.1 Elinkeinotoimi 3.2 Korkeakoulutoiminta 3.3 Lahden Yliopistokampuksen suunnitelmakauden 2013 2016 kehittämiskohteet 3.4 Strategiset kehittämispanostukset 3.5 Elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 4 Tukityöllistäminen 4.1 Työttömyys 4.2 Toiminnan painopistealueet 4.3 Tukityöllistäminen sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus C Sosiaali- ja terveystoimiala Toimitus: Heini Moisio Graafinen suunnittelu: Schick Toikka Painopaikka: Erweko Lahden Kaupunki 2014 ISBN 1 Sosiaali- ja terveystoimiala 1.1 Sote-uudistus 1.2 Toiminnan painopistealueet 1.3 Sosiaali- ja terveystoimiala sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus 1.4 Esikunta ja palvelukeskus, Terveyspalvelut, Vanhusten palvelut ja kuntoutus sekä Hyvinvointipalvelut yhteensä sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus 2 Terveyspalvelut 2.1 Avohoito 2.2 Suun terveydenhuolto 2.3 Terveyspalvelut sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus 3 Vanhustenpalvelut ja kuntoutus 3.1 Vanhusten avopalvelut 3.2 Vanhusten palvelut ja kuntoutus sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus 4 5
4 Hyvinvointipalvelut 4.1 Vammaispalvelut 4.2 Hyvinvointipalvelut sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus 5 Päijät-Hämeen perheneuvola 5.1 Päijät-Hämeen perheneuvola 5.2 Päijät-Hämeen perheneuvola määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 6 Toimeentuloturva 6.1 Toimeentuloturva määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 7 Erikoissairaanhoito 7.1 Erikoissairaanhoito määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus D Sivistystoimiala 1 Sivistystoimiala 1.1 Toiminnan painopistealueet 1.2 UNICEF 1.3 Sivistyslautakunnan jaettavat avustukset 1.4 Sivistystoimiala määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 2 Lasten ja nuorten kasvu 2.1 Lasten ja nuorten kasvu sitova määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 2.2 Varhaiskasvatus 2.3 Varhaiskasvatus määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 2.4 Perusopetus 2.5 Perusopetus määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 2.6 Nuorisopalvelut 2.7 Nuorisopalvelut määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 3 Elinvoima ja osaaminen 3.1 Elinvoima ja osaamisen sitova määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 3.2 Lukiokoulutus 3.3 Lukiokoulutus määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 3.4 Kirjasto- ja tietopalvelut 3.5 Kirjasto- ja tietopalvelut määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 3.6 Wellamo-opisto 3.7 Wellamo-opisto määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 4 Liikunta ja kulttuuri 4.1 Kulttuurikeskus 4.2 Liikuntapalvelut 4.3 Liikuntapalvelut määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 4.4 Kansainväliset urheilutapahtumat 4.5 Liikunta ja kulttuuri sitova määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 4.6 Kaupunginmuseo 4.7 Kaupunginmuseo määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus E Tekninen ja ympäristötoimiala 1 Tekninen ja ympäristötoimiala 1.1 Toiminnan painopistealueet 1.2 Hallinto, Kunnallistekniikka ja Maankäyttö sitova määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 2 Kunnallistekniikka 2.1 Vuoden 2014 määrärahoilla toteutettavia hankkeita 1.2 Kunnallistekniikka määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 3 Maankäyttö 3.1 Maankäyttö määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 4 Lahden seudun ympäristöpalvelut 4.1 Lahden seudun ympäristöpalvelut määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 5 Lahden seudun rakennusvalvonta 5.1 Lahden seudun rakennusvalvonta määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 6 Joukkoliikenne 6.1 Joukkoliikenne määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus F Taseyksiköt 1 Lahden Tilakeskus 2 Lahden Ateria 3 Lahden Siivouspalvelu 4 Lahden Tietotekniikka 5 Lahden kaupunginorkesteri 6 Lahden kaupunginteatteri Taulukot T1 Lahden kaupungin strategia T2 Väestön määrän kehitys Lahdessa 2001 2013 T3 Vuosikate, nettoinvestoinnit ja poistot 2000 2016 T4 Bruttoinvestoinnit ryhmittäin 2011 2016 T5 Lahden kaupungin tuloslaskelma 2013-2016 (1 000 ) T6 Lahden kaupungin rahoituslaskelma 2012 2016 ( ) T7 Kaupungin organisaatiokaavio T8 Lahden Työttömyys 2010 2013 6 7
Kaupunginjohtajalta Lahden kaupungin taloussuunnitelman 2014 2016 lähtökohtana on palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen toimintatapoja uudistamalla. Joiltakin osin palveluiden tarve kasvaa, ja tähän on pystyttävä vastaamaan myös kiristyvän julkisen talouden oloissa. Palvelut on kohdistettava oikein ja vaikuttavasti samalla, kun toimintoja tehostetaan ja mm. erillisiä palvelupisteitä joudutaan karsimaan ja palvelutasoa tarkistamaan. Valtuuston huhtikuussa 2013 hyväksymän strategian mukaan Lahden visio on olla houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Kaupungin kestävän kasvun ja vahvistuvan elinkeinoelämän tavoitteista on taloussuunnitelmassa pyritty pitämään kiinni. Strategiassa kaupungin toiminnan läpäisee ympäristölähtöinen ja resurssitehokas toiminta, joka yhdistyy vahvaan ympäristö- ja muotoiluosaamiseen sekä elinkeinoelämän ja käytäntölähtöisen innovaatioympäristön kehittämiseen. Lapsiystävällisen kaupungin tavoitetta täydentää Lahden toimiminen vuonna 2014 Suomen UNICEF-kaupunkina. Kaupunginhallituksen asettama talous- ja toimintaorganisaatiotoimikunta on edellyttänyt talouden tasapainottamista vuosina 2014 2016. Tasapainotusohjelmassa keskeistä on toimintatapojen kehittäminen, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä asiakaslähtöinen panostaminen kaupunkilaisten kannalta tärkeimpiin palveluihin. Erityisiä painopisteitä ovat muutokset terveydenhuollon avopalveluissa ja vanhusten palveluissa sekä vastaaminen päivähoidon kasvavaan kysyntään. Henkilöstö otetaan laajasti mukaan talouden sopeuttamistoimiin ja rakenteellisia muutoksia suunnitellaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Lahden kaupungin vuotuiset investoinnit ovat vuosina 2014 ja 2015 noin 90 milj. euroa, mikä on aivan poikkeuksellisen korkea investointitaso. Vuonna 2016 investoinnit laskevat noin 68 milj. euroon, mikä on lähellä viime vuosien investointitasoa. Taloussuunnittelmakaudella valmistuvat Jalkarannan ja Liipolan uudet monitoimitalot, useita päiväkoteja, sosiaali- ja terveystoimen rakennemuutosten edellyttämä uusi pääterveysasema sekä lukuisia peruskorjauksia ja keskustan kunnallistekniikan suuret investoinnit. Palvelujen ja talouden perustan vahvistaminen Lahti panostaa kaupungin kasvuun tukemalla elinkeinoelämää ja osaamispohjaa uusien työpaikkojen luomiseksi, mahdollistaa kasvun kaavoittamalla ja lisäämällä kaupungin vetovoimaa. Kaupungin keskustan kehittämisen hankkeet, Ranta-Kartanon alue, torinaluspysäköinti sekä kävelykatu- ja liikennejärjestelyt etenevät; samoin radan varren ja koko asemanseudun kehittäminen. Eteläisen kehätien suunnittelu, jota kaupunki osaksi rahoittaa, siirtyi kuluvalta vuodelta talousarviovuodelle. Talousarviossa on huomioitu painopisteenä myös lähiöiden kehitys. Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat julkisen talouden heikkenemisen vuoksi vahvasti taloutta sopeuttavia. Samalla, kun tasapainoa haetaan veroja korottamalla ja menoja karsimalla, pitkäjänteisen tasapainon kannalta on ensiarvoisen tärkeää turvata kaupungin kasvun ja elinkeinoelämän monipuolistumisen tuoma tulopohjan vahvistuminen. Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Työllisyyden parantaminen vaatii Lahdessa erityishuomiota. Valtakunnallinen pitkäaikaistyöttömyyden torjunnan kuntakokeilu jatkuu ja nuorisotakuun toteuttamiseen on panostettu tukityöllistämisen ja nuorisopalveluiden määrärahassa. 8 9
A Yleistä 10 11
A 12 Yleistä 13
A 1 T1 Lahden kaupungin strategia Taloussuunnittelun lähtökohtia Yhdyskunta ja elinvoima Asukas Kaupunkikonserni Lahden kaupunki on voimakkaasti uudistuva 100 000 asukkaan kasvukeskus. Metropolialueella sijaitsevassa Lahdessa kaupunkielämä on aktiivista, palvelut korkeatasoisia ja luonnonläheinen asuinympäristö A Lahti on kasvava ja kilpailukykyinen B Kaupunki turvaa edellytykset asukkaiden hyvinvoinnille C Kaupunkikonserni on uudistumiskykyinen, tehokas ja toimii ympäristölähtöisesti viihtyisä. Ympäristön ja muotoilun edelläkävijänä Lahti tarjoaa näköalapaikan kaupunkikehitykseen. 1.1 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki Lahden kaupungin strategia määrittelee koko kaupunkikonsernin keskeiset tavoitteet. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian huhtikuussa 2013, ja sitä noudatetaan kaikessa kaupungin toiminnassa. Se sitoo yksittäiset päätökset ja toimenpiteet osaksi pitkän aikavälin kehittämistä. Strategian keskeiset elementit ovat visio, sitä tarkentavat strategiset päämäärät ja menestystekijät sekä niihin liittyvät arviointikriteerit. Lahden kaupungin visiona on olla houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Kaupunki hakee vahvaa kasvua kehittämällä D Kaupungin talous on tasapainossa pitkällä aikavälillä A1 Kehitetään Lahden kaupunkiseutua kansainvälisesti merkittävänä, ympäristö- ja muotoiluosaamiseen sekä käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan erikoistuneena innovaatio- ja elinkeinokeskittymänä A2 Tuetaan yritysten perustamista ja kasvua sekä sijoittumista Lahden kaupunkiseudulle A3 Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa B1 Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä B2 Palveluissa lisätään asukkaan omaa vastuuta ja omatoimisuutta B3 Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä C1 Toiminnan tuottavuutta parannetaan koko organisaatiossa C2 Kehitetään suunnitelmallisesti johtamisosaamista C3 Parannetaan henkilöstön työhyvinvointia ja kaupungin houkuttelevuutta työnantajana alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä. Kestävä ja resurssitehokas toiminta yhdistyy ympäristö- ja muotoiluosaamiseen sekä elinkeinoelämän ja käytäntölähtöisen innovaatioympäristön kehittämiseen. Lapsiystävällinen kaupunkikehitys ja työikäisen väestön houkutteleminen Lahteen ovat keskeisiä teemoja. Lahti haluaa uudistaa ennakkoluulottomasti palveluverkkoa ja palvelujen tuotantotapoja. Kaupunki keskittyy ydintehtäviin, lisää ennaltaehkäisevää palvelua ja kuntalaisten omavastuuta. Samalla kaupunki tarjoaa asukkaille mahdollisuuksia osallistua palvelujen ja oman elinympäristön suunnitteluun. 1.2 Talouden tasapainottamisohjelma E Lahti houkuttelee erityisesti työikäistä väestöä ja lapsiperheitä A4 Tiivistetään yhteistyötä metropolin ydinalueen ja Lahden kaupunkiseudun kuntien kanssa A5 Vahvistetaan keskusta-alueen vetovoimaa ja tehdään elinvoimaa kasvattavia investointeja A6 Vahvistetaan kaupungin viestintää, kaupunkimarkkinointia ja maineen hallintaa B4 Otetaan käyttöön uusia osallistumistapoja sekä kannustetaan asukkaita osallistumaan käyttämiensä palveluiden ja ympäristönsä kehittämiseen B5 Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki Talousarvion yhteyteen on laadittu talouden tasapainottamisohjelma. Yleinen talouden kehitys on heikentänyt Lahden kaupungin taloustilannetta poikkeuksellisen rajusti. On välttämätöntä pystyä sopeuttamaan kaupungin palvelut ja toimintatavat olosuhteisiin niin, että voidaan samanaikaisesti turvata välttämättömät palvelut sekä kaupungin vetovoima ja kasvu. Olennaista on pystyä leikkaamaan kiinteitä kustannuksia ja kehittää toimintaa joustavammaksi ja nopeammin reagoivammaksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman vuosiksi 2014-2016. Ohjelman toteuttamista seurataan neljännesvuosittain. Ohjelmaan voi tutustua kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.lahti.fi. F Lahti on kestävän kehityksen edelläkävijä ja kansainvälisesti tunnettu ympäristökaupunki A7 Kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta sekä toteutetaan erinomainen julkisen ja kevyenliikenteen järjestelmä A8 Konserni edistää ekologisen, resurssitehokkaan rakennetun ympäristön sekä siihen liittyvien edelläkävijäalueiden ja -kohteiden syntymistä B6 Konserni tukee ja auttaa asukkaita tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja C4 Konserni toimii ympäristölähtöisesti. Ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa 14 Yleistä 15
A 2 Väestö 3 Käyttötalous 2014 2016 Lahden väkiluku on jatkanut tasaista kasvuaan. Pääkaupunkiseudun väestöpaine on aikaisemmin purkautunut lähinnä Helsingin ympäryskuntiin. Nyt maassamuutto vaikuttaa positiivisesti myös Lahdessa. Vuoden 2012 lopussa väkiluku oli jo 103 016 eli lisäystä 719 henkilöä edelliseen vuoteen verrattuna. Väestömäärän kasvu on aikaisempina vuosina ollut varsin pientä eli n. 0,1 0,5 % vuosittain. Viime vuosina kasvu on kuitenkin noussut yli 0,7 prosentin ja myönteinen kehitys näyttää jatkuvan edelleen. Lahtelaisten tulotaso on koko maan keskiarvoa alhaisempi johtuen koulutustasosta ja työttömyydestä. Henkilöä kohden laskettuna veronalaiset tulot olivat vuonna 2010 noin 24 000 euroa, kun koko maassa tulonsaajien keskitulot olivat 25 520 euroa. Lahden kaupunginvaltuusto teki keväällä 2013 valtuustosopimuksen, jossa poliittiset ryhmät sitoutuivat yhteisiin tavoitteisiin kaupungin kasvun, toiminnan ja talouden osalta. Toukokuussa päätettiin talousarviokehys ja veroprosentit. Veroprosentti on talousarviovuodesta 2014 eteenpäin 20,25. Kesän ja syksyn aikana kansantalouden näkymät ovat heikentyneet ja asetettujen taloustavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista. Kaupungin on parannettava tuottavuutta ja tehtävä mittavia rakenteellisia sopeuttamistoimenpiteitä. Taloustaantuman jatkuminen luo aikaisempaa suurempaa epävarmuutta vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2014 2016 taloussuunnitelman toteutumiselle. Talousarviossa on huomioitu arvioitua suurempia menopaineita erityisesti työmarkkinatuen kuntaosuudessa, toimeentuloturvassa ja joukkoliikennejärjestelyissä. Käyttötalousmenojen arvioidaan kasvavan talousarviovuonna 2,6 % ja tulojen 16,3 % verrattaessa vuoden 2013 toteutumaennusteeseen. Suuren kasvun vuoksi toimintakate kääntyy negatiiviseksi 2,5 prosenttia, vaikka tuloarvioon sisältyy konsernin sisäisiä kauppoja. Veronkorotuksen ansiosta verotulojen arvioidaan kasvavan 3,6 %. Talousarvion vuosikate, 32,7 milj. euroa, on tavoiteltua heikompi. Vuosikate antaa investoinneille vain noin 35 prosentin rahoituksen, jolloin velkarahoituksen osuus tulee olemaan 59 milj. euroa. Tilikauden tulos on 0,9 milj. euroa negatiivinen. Suomen kansantalouden ennakoidaan kasvavan aiempaa hitaammin. Suunnitelmavuosi 2015 sisältää 5 milj. euron suuruisen kiinteistöveronkorotuksen, jolloin tilikauden tulos on 0,5 milj. euroa positiivinen. Suunnitelmavuoden 2016 arvioitu tilikauden tulos on 2,8 milj. euroa. T2 Väestön määrän kehitys Lahdessa 2001 2013 106 000 T3 Vuosikate, nettoinvestoinnit ja poistot 2000 2016 100 104 000 80 102 000 Investoinnit 60 100 000 Milj. Poistot Vuosikate 40 98 000 20 96 000 0 94 000 20 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2011 TP 2012 ENN 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 16 Yleistä 17
A 4 Investoinnit suunnitelmakaudella 2014 2016 Investointimenot ovat suunnitelmakaudella ennätyksellisen korkeat yhteensä 254,3 milj. euroa. Vuosina 2014 2015 rakennusinvestoinnit ovat yhteensä 187,3 milj. euroa. Vasta suunnitelmavuonna 2016 palataan aiempien vuosien investointitasolle, 67 milj. euroon. Taloussuunnitelman mukaisella tulorahoituksella voidaan vuosina 2014 2016 kattaa keskimäärin 44 % investoinneista. 4.1 Tärkeimpiä investointeja Sivistystoimialan investointeja Jalkarannan ja Liipolan monitoimitalot 2014 2016 Kärpäsen koulun perusparannus ja Lyseon muutostyöt 2014 Metsäkankaan koulun muutostyö ja Launeen koulun korjaustyöt 2014 2015 Päiväkotien, Lahden uimahallin, urheilukeskuksen korjaustyöt 2014 2015 Riihelän, Humpulan ja Sipuran päiväkodit 2014 2015 Korkeat investointimenot johtuvat mittavista rakennusten peruskorjaustarpeista. Investoinneista noin puolet on toimitilojen peruskorjauksia ja muita korvausinvestointeja. Julkinen käyttöomaisuus (kadut, valaistus, satamat jne.) on noin viidesosa suunnitelmakauden bruttoinvestoinneista. Terveyspalvelujen tärkein investointi Kaupunginsairaalan uudisrakennus ja muutostyöt 2014 2016 Infrastruktuuri-investoinnit Kadunrakennuksen kohteissa perusparannukset mm. Tuomiojan alueella, liikennejärjestelyiden parantaminen mm. Moisionkadulla, Tapparankadulla ja Patomäentiellä Keskeneräisten väylien ja alueiden laajentamisen työkohteita mm. Kaarlaaksossa, Kytölässä, ja Purolaaksossa Asunto- ja tuotantoalueiden laajentamista Karistossa ja Näkkimistössä Keskustan kehittämisessä painopisteinä vuonna 2014 2015 ovat Matkakeskus ja Aleksin ja torin kehittäminen sekä Rantakartano Konserniyhtiöiden suurimmat investoinnit 2014 (~84 M ) Osaamiskiinteistöt Niemenkatu 73, Paavolan pääpelastusasema, Lahden Asuntojen perusparannukset, Päijät-Hämeen Jätehuollon laitosten perusparannukset, Lahden Pysäköinnin toriparkki, Lahti Aquan vedenottamo, Lahden palveluasumisen Lehtiojan palvelukeskus ja Apilakadun asumispalvelut. T4 Bruttoinvestoinnit ryhmittäin 2011 2016 100 Maanhankinta ja muut investoinnit Irtain omaisuus Julkinenn käyttöomaisuus Talonrakennus 80 60 Milj. 40 20 Vuosikate 0 TP 2011 TP 2012 TA 2013 ENN. 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 +LTA 18 Yleistä 19
A T5 Lahden kaupungin tuloslaskelma 2013-2016 (1 000 ) T6 Lahden kaupungin rahoituslaskelma 2012 2016 ( ) TA+LTA 13 Muutos(%) 12 13 TA 14 Muutos(%) 13 14 TS 15 Muutos(%) 14 15 TS 16 Muutos(%) 15 16 TP 12 TA+LTA 13 TA 14 TS 15 TS 16 Toimintatuotot 198 344 5,4 224 430 13,2 219 163-2,3 222 392 1,5 Toiminnan rahavirta 26 013 754 5 772 300 13 001 700 30 027 400 33 520 000 Myyntituotot 52 658 7,7 62 540 18,8 68 564 9,6 69 230 1,0 Vuosikate 34 408 736 12 917 300 32 701 700 35 427 400 38 918 100 Maksutuotot 43 205 5,3 43 168 0,1 44 815 3,8 46 558 3,9 Tulorahoituksen korjauserät -8 394 982-7 145 000-19 700 000-5 400 000-5 398 100 Vuokratuotot 59 302 3,8 61 957 4,5 64 522 4,1 66 733 3,4 Tuet ja avustukset 31 736 16,0 32 302 1,8 31 088-3,8 29 622-4,7 Investointien rahavirta -41 391 470-54 916 000-72 170 000-88 291 000-61 019 900 Muut toimintatuotot 11 223 16,2 24 192 115,6 9 904-59,1 9 978 0,7 Investointimenot -52 956 247-64 451 000-92 908 000-94 377 000-67 018 000 Valmistus omaan käyttöön 220 42,9 271 23,0 271 0,0 271 0,0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 491 902 1 650 000 538 000 186 000 100 000 Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot 10 072 875 7 885 000 20 200 000 5 900 000 5 898 100 Toimintakulut 716 837 4,7 735 111 2,5 745 426 1,4 748 957 0,5 Henkilöstökulut 278 592 4,6 279 473 0,3 279 612 0,0 277 912 0,6 Toiminn. ja investoint. rahavirta -15 377 716-49 143 700-59 168 300-58 263 600-27 499 900 Palkat ja palkkiot 207 045 3,4 207 479 0,2 207 268-0,1 205 435 0,9 Henkilösivukulut 71 547 8,1 71 993 0,6 72 344 0,5 72 477 0,2 Antolainauksen muutokset -51 380 493-73 890 000-48 651 700-36 495 500-28 655 200 Eläkekulut 57 923 6,1 58 344 0,7 58 619 0,5 58 800 0,3 Antolainasaamisten lisäys -66 432 500-90 000 000-78 000 000-75 000 000-63 000 000 Muut henkilösivukulut 13 625 17,5 13 650 0,2 13 725 0,6 13 678 0,3 Antolainasaamisten vähennys 15 052 007 16 110 000 29 348 300 38 504 500 34 344 800 Palvelujen ostot 281 641 1,8 289 206 2,7 299 985 3,7 302 869 1,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 32 498 18,7 32 290 0,6 32 885 1,8 33 432 1,7 Lainakannan muutokset 72 262 698 100 965 000 108 465 000 95 000 000 56 000 000 Avustukset 63 102 7,4 67 520 7,0 65 353-3,2 66 579 1,9 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 70 002 956 122 000 000 156 500 000 145 000 000 73 000 000 Muut toimintakulut 61 003 10,3 66 623 9,2 67 591 1,5 68 166 0,9 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -20 115 439-21 035 000-48 035 000-50 000 000-17 000 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 22 375 182 0 0 0 0 Toimintakate 518 493 4,5 510 681 1,5 526 263 3,1 526 5650,1 Muut maksuvalmiuden muutokse -36 015 213 0 0 0 0 Verotulot 368 200 4,7 382 800 4,0 398 100 4,0 404 200 1,5 Valtionosuudet 151 640 1,2 151 000 0,4 152 741 1,2 152 041 0,5 Rahoituksen rahavirta -15 133 008 27 075 000 59 813 300 58 504 500 27 344 800 Rahoitustuotot ja kulut 11 570 60,2 9 582 17,2 10 849 13,2 9 242 14,8 Korkotuotot 20 825 17,6 21 792 4,6 24 204 11,1 23 123 4,5 Rahavarojen muutos -71 930 982-22 068 700 645 000 240 900-155 100 Muut rahoitustuotot 8 630 70,3 11 831 37,1 14 824 25,3 18 718 26,3 Korkokulut 17 635 0,6 23 790 34,9 27 929 17,4 32 349 15,8 Tunnusluvut Muut rahoituskulut 250 21,6 250 0,0 250 0,0 250 0,0 Investointien omahankintameno (milj. ) 51,5 62,8 92,4 94,2 66,9 Investointien tulorahoitus (%) 66,9 20,6 35,4 37,6 58,2 Vuosikate 12 917 62,5 32 702 153,2 35 427 8,3 38 918 9,9 Pääomamenojen tulorahoitus (%) 112,5 36,2 100,4 99,3 98,3 Poistot ja arvonalentumiset 33 571 10,3 33 583 0,0 34 887 3,9 36 125 3,5 Asukasmäärä 103 016 103 856 104 652 105 473 106 291 Suunnitelman mukaiset poistot 33 571 10,4 33 583 0,0 34 887 3,9 36 125 3,5 Arvonalentumiset 0 100,0 0 0 0 Tilikauden tulos 20 653 618,6 882 95,7 540 161,3 2 793 417,2 Poistoeron lisäys tai vähennys 138 100 141 2,2 141 0,0 130 7,8 Rahastojen lisäys tai vähennys 0 57,7 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 20 515 544,7 741 96,4 681 192,0 2 923 329,2 Tunnusluvut Ylijäämä taseessa (milj. ) 105,1 104,4 105,1 108,0 Toimintatuotot/-kulut (%) 27,7 30,5 29,4 29,7 Vuosikate/poistot (%) 38,5 97,4 101,5 107,7 Vuosikate /asukas 124 312 336 366 Asukasmäärä 103 856 104 652 105 473 106 291 20 Yleistä 21
A 5 T7 Kaupungin organisaatiokaavio Henkilöstö Lahden kaupungin strategia korostaa organisaation, palveluverkon ja palvelujen tuotantotapojen ennakkoluulotonta uudistamista. Toimintayksiköitä on yhdistettävä ja tuottavuutta parannettava. Kaupunki keskittyy ydintehtäviin ja pyrkii järjestämään palvelut uudella tavalla, Konsernipalvelut Konsernipalvelujohtaja Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Tarkastustoimisto ja varautuu myös palvelujen karsimiseen tai laatutason laskuun. Koko toimintaorganisaatiossa toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa mittavia rakenteellisia uudistuksia. Keskeinen tavoite on, ettei henkilöstön kokonaismäärä kasva suunnitelmakaudella, vaan väestönkasvusta ja ikääntymisestä johtuvaan palvelutarpeen kasvuun vastataan valtaosin tuottavuutta nostamalla. Henkilöstötavoite kirjataan henkilöstösuunnitelmaan. Lähtökohtana on, että talouden tasapainottaminen toteutetaan ilman lomautuksia ja irtisanomisia. Talouden tasapainottamiseksi otetaan käyttöön vapaaehtoiset talkoovapaat lomarahojen vapaaksi vaihtamisen rinnalle. Palkattomilla talkoovapailla tavoitellaan miljoonan euron säästöä vuodessa. Talous- ja kehityspalvelut Konsernipalvelujohtaja Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjohtaja Yhteyspalvelut Yhteysjohtaja Hallintopalvelut Kaupunginsihteeri Lakipalvelut Kaupunginlakimies Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Sisäinen tarkastaja Tilintarkastaja Taseyksiköiden johtokunta Lahden Ateria Lahden Siivouspalvelu Lahden Tietotekniikka Lahden Tilakeskus Jos rakenteelliset uudistukset, tuottavuuden nosto, palvelutason lasku tai muut toimenpiteet eivät riittävästi tasapainota taloutta, joudutaan tarkastelemaan lomautuksia ja irtisanomisia. Kaupungin strategian mukaisesti kaupunkikonserni on uudistumiskykyinen, tehokas ja toimii ympäristölähtöisesti. Toiminnan tuottavuutta Sivistystoimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tekninen- ja ympäristötoimiala parannetaan koko organisaatiossa, johtamisosaamista kehitetään suunnitelmallisesti sekä parannetaan henkilöstön työhyvinvointia ja kaupungin houkuttelevuutta työnantajana. Toimialajohtaja Toimialan hallinto ja tukipalvelut Toimialajohtaja Esikunta ja palvelukeskus Toimialajohtaja Hallinto Kaupungin talouden tasapainottamistoimet edellyttävät henkilöstöltä uudistumiskykyä, joustavuutta ja osaamisen monipuolistamista. Esimiestyössä tämä tarkoittaa jatkuvaa henkilöstösuunnittelua ja osaamisen johtamista, esimerkiksi urapolkujen käyttöä, tehtäväkierron lisäämistä ja tehtävien kohdentamista uudelleen henkilöstön vaihtuessa. Kaupungin houkuttelevuutta työnantajana vahvistetaan mm. osaamisen johtamisella, urasuunnittelulla ja urapolkujen rakentamisella, esimiestyön laadulla sekä suunnitelmallisella työyhteisöviestinnällä, yhtenäisellä rekrytointi-ilmeellä ja yleisellä kaupunkimarkkinoinnilla. Sivistyslautakunta Lasten ja nuorten kasvun vastuualue Varhaiskasvatus Perusopetus Nuorisopalvelut Elinvoiman ja osaamisen vastuualue Lukiokoulutus Kirjasto- ja tietopalvelut Wellamo-opisto Wella-opiston johtokunta Liikunta- ja Sosiaali- ja terveyslautakunta Hyvinvointipalvelut Lastensuojelupalvelut Psykososiaaliset palvelut Päijät Hämeen perheneuvola Sosiaalipalvelut Terveysneuvontapalvelut Vammaispalvelut Terveyspalvelut Avohoito Suun terveydenhoito Kliiniset tukipalvelut: sairaala-apteekki, röntgen, laboratorio Tekninen lautakunta Kunnallistekniikka Maankäyttö Lahden seudun joukkoliikennelautakunta Julkisen liikenteen luvat Lahden seudun rakennuslautakunta Rakennusvalvonta kulttuurilautakunta Vanhusten palvelut Liikunnan ja kulttuurin vastuualue Liikuntapalvelut Kaupunginorkesteri Kaupunginteatteri Kaupunginmuseo Kulttuurikeskus ja kuntoutus Lahden kaupunginsairaala Lääkinnällinen kuntoutus Vanhusten avopalvelut Lahden seudun Ympäristölautakunta Lahden seudun ympäristöpalvelut Päijät-Hämeen jätelautakunta 22 Yleistä 23
24 Yleistä 25
B Konsernihallinto 26 27
28 Konsernihallinto 29
B 1 2 Konsernihallinto Konsernipalvelut Lahden kaupungin konsernihallinnon muodostavat yleishallinto, tarkastustoimi, konsernipalvelut, elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet sekä tukityöllistäminen. 1.1 Toiminnan painopistealueet Yleishallinto käsittää kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan sekä sisäisen tarkastuksen toiminnan. Tehtäväalueelle on keskitetty myös koko kaupunkia koskevia määrärahavarauksia, kuten avustukset, jäsenmaksut ja pelastuslaitoksen maksuosuus sekä hankerahoitus kaupungin toiminnan tuottavuuden parantamiseksi (0,7 milj. euroa). Tarkastustoimi yhdessä tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien kanssa vastaa kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta. Konsernipalvelut toimii päätöksenteon ja toimeenpanon valmistelijana sekä tuottaa tukipalveluita toimialoille ja kaupunkikonsernille. Elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet tehtäväalueella koordinoidaan alueen elinkeinotointa, korkeakoulutoimintaa ja strategisia kehittämishankkeita. Tukityöllistämisen tehtävänä on edistää alueen työllistämistoimintaa, ehkäistä syrjäytymistä sekä tarjota erilaisia aktivointitoimia. 1.2 Konsernihallinto määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus Menot 72 711 422 79 121 300 80 832 200 81 636 900 80 956 600 Tulot 17 149 347 17 482 600 29 510 000 14 601 600 13 256 500 Konsernipalvelut tukee kaupungin ja konserniyhtiöiden strategista johtamista ja demokraattista päätöksentekoa. Konsernipalveluissa toimii kolme palveluyksikköä: henkilöstöpalvelut, talous- ja kehityspalvelut sekä yhteyspalvelut ja kaksi toimintayksikköä: hallintopalvelut ja lakipalvelut. 2.1 Toiminnan painopistealueet Henkilöstöpalvelut SAP HR-järjestelmän käyttöönotto ja henkilöstön koulutus Henkilöstöpoliittisten linjausten modernisointi Syrjäytymisen ehkäisy ja uusien työllisyystoimenpiteiden käyttöönotto osana kuntakokeilua Talous- ja kehityspalvelut Kaupunkitasoisen palvelukonseptityön eteenpäin vieminen Tietohallintolain mukaisen kokonaisarkkitehtuurityön edistäminen Taloushallinnon ja kustannuslaskennan kaupunkitasoinen kehittäminen Omistajaohjauksen vahvistaminen ja kaupunkikonsernin seurannan tehostaminen Yhteyspalvelut Viestinnän ja kaupunkimarkkinoinnin vahvistaminen Uusien osallistumis- ja vuorovaikutustapojen kehittäminen kuntalaisten osallistamiseksi ja yhteisöllisyyden tukemiseksi Valtion ja Lahden kaupunkiseudun välisessä kasvusopimuksessa sekä Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden edistäminen Netto 55 562 075 61 638 700 51 322 200 67 035 300 67 700 100 Hallintopalvelut Konsernipalveluiden toimistotyön keskittämisen onnistumisen varmistaminen Kaupunkitasoisen päätösvalmistelutyön keskittäminen Lakipalvelut Tytäryhteisölaskutuksen käyttöönotto Juridisen koulutuksen järjestäminen toimialoille ja tytäryhteisöille 2.2 Konsernipalvelut sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus Menot 30 028 298 35 905 800 35 916 700 36 996 000 37 868 500 Tulot 1 546 733 2 331 400 2 009 200 2 019 100 2 029 100 Netto 28 481 565 33 574 000 33 907 500 34 976 900 35 839 400 30 Konsernihallinto 31
B 3 Elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet Tehtäväalueen määräraha kohdentuu kolmeen vastuualueeseen, joilla kehitetään kaupungin elinkeinoelämää, vahvistetaan osaamis- ja koulutuspohjaa sekä uusia strategisia kärkihankkeita. 3.1 Elinkeinotoimi Lahden seudun kehitys LADEC Oy on Lahden, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan yhteinen elinkeinoyhtiö. Yhtiön tavoitteena on edistää alueen elinkeinoelämän edellytyksiä ja vahvistaa kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. Elinkeinoyhtiön palvelut kattavat yritysten elinkaaren kaikki vaiheet ja vahvuutena ovat verkostoituminen ja kansainvälistyminen. Osaamiskärkinä ovat cleantechin ja teollisen muotoilun hyödyntäminen kilpailukykytekijöinä sekä käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta. Asiakaslähtöinen liiketoiminnan kehittäminen perustuu vahvoihin kumppanuuksiin. Lahti Region Oy vastaa seudun (Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki) asumisen ja matkailun markkinoinnista. Yhtiön toiminta-ajatuksen pohjana ovat Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia, maakunnallinen matkailu- ja tapahtumastrategia sekä markkinointistrategia. Suurtapahtumien hankintaa tehdään tiiviissä yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa. Yhtiö keskittyy matkailun ja asumisen markkinointiin ja seudulliseen imagomarkkinointiin. Yhtiön tehtävänä on matkailupalveluiden myynti, uusien kotimaisten ja kansainvälisten tapahtumien hankinta sekä matkailun kehittäminen. Vuoden 2014 alusta alkaen Helsingin yliopiston Lahden toiminnot kootaan monitieteiseksi tutkimus- ja opetusverkostoksi. Se profiloituu kestävän kehityksen näkökulmasta kaupunkiympäristön luonnontieteellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen kysymysten ratkaisuhakuiseen tutkimukseen ja tutkimustiedolle perustuvaan opetukseen. Lappeenrannan teknillisen yliopiston uutena avauksena on ympäristötekniikan toiminnan laajentaminen Lahteen. Aalto-yliopiston tavoitteena on toimintamalli, jolla yliopisto voi omalta osaltaan tukea alueen strategisten kärkien vahvistamista. 3.3 Lahden Yliopistokampuksen suunnitelmakauden 2013 2016 kehittämiskohteet Kampuksesta kestävän ja innovatiivisen yhteistyön toiminta-alusta Living Lab -ajattelun tehokas hyödyntäminen toiminnassa Kansainvälisyyden edistäminen tavoitteena alueen houkuttelevuuden lisääminen Rahoituspohjan laajentaminen ja resurssien optimaalinen suuntaaminen Ammattikorkeakouluyhteistyön maksimaalinen hyödyntäminen 3.4 Strategiset kehittämispanostukset Vastuualueelle on varattu 1 825 100 euron osamääräraha sellaiseen kehittämis- ja projektitoimintaan, jolla edistetään kaupungin strategian ja elinkeinostrategian mukaisten hankkeiden toteutumista. Rahoitusta suunnataan kaupungin kannalta merkittäviin korkeakoulu- ja innovaatiotoimintaa edistäviin toimenpiteisiin sekä muihin kehittämistoimenpiteisiin. 3.5 Elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 3.2 Korkeakoulutoiminta Menot 8 474 916 8 789 600 8 588 100 8 621 600 8 371 800 Lahden Yliopistokampus on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston muodostama yhteenliittymä. Se perustuu yhteistyösopimukseen, jossa sopijaosapuolena on yliopistojen lisäksi Lahden kaupunki. Kampus tarkoittaa ensisijaisesti toimintaa eli tutkimusta, opetusta ja alueellista vaikuttavuutta. Lahden Yliopistokampuksella on pyrkimyksenä keskittää toimintojaan entistä enemmän Niemenkatu 73:een, näin saavutetaan synergiaetuja ja lisätään yhteistyötä muiden Niemen kampuksen toimijoiden, erityisesti Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Tulot 364 858 299 300 302 000 304 700 307 400 Netto 8 110 058 8 490 300 8 286 100 8 316 900 8 064 400 32 Konsernihallinto 33
B 4 Tukityöllistäminen Tukityöllistäminen edistää ennen kaikkea vaikeasti työllistyvien sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työmarkkinakelpoisuutta ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille. 4.1 Työttömyys Lahden työttömyystilanne on ollut vaikea 90-luvun alusta alkaen. Työttömien osuus työvoimasta on pysynyt koko ajan yli kymmenessä prosentissa. Vuonna 2010 työttömyys lähti hitaaseen laskuun ja tilanne parani 2012 alkuun asti. Huhtikuussa 2012 työttömyys nousi jälleen yleisen taloustilanteen heikkenemisen takia. Työttömyysaste oli 2013 elokuun lopussa 15,8 %, mikä on 2,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Koko maassa vastaava työttömyysaste oli 11,1 %, joka on 2,0 prosenttiyksikköä vuoden takaista suurempi. ennaltaehkäisyä (nuorisotakuu) sekä pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaa (työllisyyden kuntakokeilu). Tavoitteena on saada mahdollisimman moni lahtelainen työtön aktiivisen työllistämistoiminnan tai koulutuksen piiriin. Työllisyydenhoidossa tärkeää toimialayhteistyötä painotetaan erityisesti kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseksi ja laajentamiseksi kaupungin omana toimintana ostopalveluiden sijaan. 4.3 Tukityöllistäminen sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus Menot 15 617 966 18 276 700 19 786 700 18 998 100 17 358 600 Tulot 1 981 242 3 128 300 4 337 600 3 693 500 2 300 000 Lahdessa työttömyys on edelleen noin 5 prosenttiyksikköä maan keskiarvon yläpuolella. Elokuun 2013 lopussa Lahdessa oli työttömiä työnhakijoita 7 776, joka on 15,8 % työvoimasta. Rakenteellinen työttömyys ja korkealla tasolla pysyttelevä pitkäaikaistyöttömyys ovat suurimpia ongelmia. Elokuun 2013 lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli Lahdessa 2 323 henkilöä, lähes kolmannes lahtelaisista työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä. Nuorten työttömyys on nousussa, sillä alle 25-vuotiaita työttömiä oli elokuussa 1 085, noin neljännes enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Pitkäaikaistyöttömyyden korkea taso, keskimääräisten työttömyysjaksojen piteneminen ja kokonaistyöttömyyden vaikea rakenne sekä nuorten kasvava syrjäytymiskehitys vaikuttavat suoraan kaupungin maksamaan työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuun ja toimeentulotuen menoihin. Lisäksi vuoden 2015 alusta suunniteltu muutos työmarkkinatuen maksuosuuksiin tulee merkittävästi lisäämään kuntien taloudellista vastuuta, jos työttömyys pysyy nykytasolla. Netto 13 636 724 15 148 400 15 449 100 15 304 600 15 058 600 T8 Lahden Työttömyys 2010 2013 18 Vuoden 2013 alusta alkanut työllisyyden kuntakokeilu kestää Lahdessa 2015 loppuun saakka. Kuntakokeilun määräraha on Lahden osalta 310 000 euroa, ja valtion vastinraha 930 000 euroa vuodessa. Kokeilun tavoitteena on valtion ja kuntien välisen työnjaon selkiyttäminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan ja rakenteellisen työttömyyden vähentäminen. Nuorten yhteiskuntatakuu astui voimaan vuoden 2013 alusta. Nuorisotakuun toteuttamiseen kaupungin työllisyysvaroissa on vuoteen 2013 verrattuna noin 600 000 euron lisäys. Prosenttia 2011 2012 2010 2013 17 16 15 14 4.2 Toiminnan painopistealueet 13 Kaupungin työllisyystoimet kohdistuvat nuorisotyöttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen. Vuoden 2014 toiminnassa painotetaan nuorison syrjäytymiskehityksen Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 12 34 Konsernihallinto 35
36 Konsernihallinto 37
C Sosiaalija terveystoimiala Kustannus/asukas v. 2014 Terveyspalvelu 347 Vanhustenpalvelut ja kuntoutus 932 Hyvinvointipalvelut 812 Päijät-Hämeen perheneuvola 11 38 39
C 40 Sosiaali- ja terveystoimiala 41
C 1.4 Esikunta ja palvelukeskus, Terveyspalvelut, 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala edistää lahtelaisten terveyttä ja hyvinvointia, ehkäisee terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia ja vähentää niiden aiheuttamia haittoja. Toimiala järjestää lahtelaisten sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut. Vanhusten palvelut ja kuntoutus sekä Hyvinvointipalvelut yhteensä sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus Menot 209 589 148 221 329 800 223 408 500 223 730 600 221 898 600 1.1 Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen keskeisenä tavoitteena on väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen sekä yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen turvaaminen. Sote 2015 -toimenpideohjelmassa sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön eläköityminen, väestön ikääntyminen ja kuntalaisten valinnanvapauden kasvu yhdistettynä rajallisiin resursseihin tuo esille erittäin haasteellisen tulevaisuudenkuvan. 1.2 Toiminnan painopistealueet Terveysasematoiminnassa siirrytään klinikkamalliin ja laboratoriotoiminta liitetään Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän liikelaitokseen 1.4.2014. Vanhustenpalveluissa ja kuntoutuksessa kehitetään ikääntyneiden keskitettyä asiakasohjausta, ja siirrytään laitoshoidosta palveluasumiseen, kun Lehtiojan ja Onnelanpolun palvelutalot valmistuvat. Samalla luovutaan kaupunginsairaalan Harjukadun pitkäaikaisosastoista. Erikoissairaanhoidossa otetaan käyttöön uusia työnjakoratkaisuja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken. Yleisen taloudellisen tilanteen epävarmuus vaikeuttaa toimeentulotukimenojen budjetointia. Talousarviossa vuoden 2014 toimeentulotukimenot ovat vielä voimakkaassa kasvussa ja tasaantuvat vasta suunnitelmavuosina 2015 2016. 1.3 Sosiaali- ja terveystoimiala määräraha ja tuloarvio, nettositovuus Tulot 35 899 051 43 435 800 42 460 000 43 648 200 44 648 800 Netto 173 690 097 177 894 000 180 948 500 180 082 400 177 249 800 2 Terveyspalvelut Toiminnan painopisteenä on terveyspalvelujen saatavuus ja joustava asiointi. Palvelurakenneuudistus käynnistyy vuoden alusta uudella klinikkamallilla. Terveysneuvon rooli ensimmäisenä yhteydenottopisteenä tulee kasvamaan. Vuoden 2014 alusta siirrytään yhden palvelunumeron toimintamalliin, jossa puhelimeen vastaa aina sairaanhoitaja/terveydenhoitaja, joka voi tehdä hoidon tarpeen arvioinnin välittömästi. Keskustan terveyskioskin merkitys koko sote-toimialan palvelupisteenä tulee myös kasvamaan. 2.1 Avohoito Asiakas valitsee, vaikuttaa ja voi hyvin. Avohoito ohjaa, neuvoo ja tukee asukkaita oman terveytensä ylläpidossa ja sairaanhoidossa. Palvelut ovat helposti saatavilla ja laadukkaita. Avohoidossa lisätään erikoislääkäreiden vastaanottoja ja otetaan käyttöön työparimalli pitkäaikaissairaiden hoidossa. E-terveyskioskin palveluja kehitetään ja sähköistä ajanvarausta lisätään. Uuden pääterveysaseman suunnittelu jatkuu tiiviinä. Avohoidon palvelujen tuottavuutta kehitetään ja tuotteistus otetaan käyttöön. TP 2012 TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 Lääkärikäynnit 82 125 110 000 113 300 116 700 116 700 Hoitajakäynnit 125 832 127 000 133 000 134 000 134 000 Menot 330 659 493 349 827 800 352 861 800 352 644 800 353 412 900 Tulot 47 148 269 56 218 800 56 499 000 56 788 300 57 770 400 Netto 283 511 224 293 609 000 296 362 800 295 856 500 295 642 500 42 Sosiaali- ja terveystoimiala 43
C 2.2 Suun terveydenhuolto Mahdollisimman monella lahtelaisella on terve suu ja ehjät hampaat. Suun terveydenhuollossa kehitetään ennaltaehkäisevää työtä, palvelujen suunnittelua ja hoitoa yhdessä asukkaiden ja osaavan henkilökunnan kanssa. TP 2012 TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 Lääkärikäynnit 49 627 51 000 51 000 51 500 51 500 Suuhygienisti/ hoitajakäynnit 30 599 33 000 34 000 34 500 34 500 2.3 Terveyspalvelut määräraha ja tuloarvio, nettositovuus Menot 36 145 812 36 878 500 35 777 700 35 373 800 35 070 800 3 Vanhustenpalvelut ja kuntoutus Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella on käynnistetty palvelurakenteen muutos, jonka tavoitteena on mahdollistaa ikääntyneiden kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ikääntyneen hoito järjestetään laitoksessa jatkossa vain silloin, kun se on ehdottoman tarpeellista. Jos hoito ei onnistu ikääntyneen kotona, järjestään se aktiivista elämää tukevassa palvelutalossa. Palvelurakenteen muutos laitoshoidosta palveluasumiseen mahdollistuu, kun Lehtiojan palvelutalo valmistuu vuoden 2013 lopussa ja Onnelanpolun palvelutalo kesällä 2014. Samalla luovutaan kaupunginsairaalan Harjukadun pitkäaikaisosastoista. Vanhustenpalvelussa ja kuntoutuksessa on painopisteenä myös keskitetty asiakasohjaus ikääntyneille. 3.1 Vanhusten avopalvelut Kotihoidon käynnit ja asiakasmäärä kasvavat siirryttäessä laitospainotteisesta hoidosta koti- ja palvelutalohoitoon. Tulot 7 790 054 10 251 500 8 163 100 8 326 400 8 509 600 TP 2012 TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 Netto 28 355 759 26 627 000 27 614 600 27 047 400 26 561 200 Kotihoidon käynnit Säännölliset kotihoidon asiakkaat 465 014 410 000 30 000 560 000 590 000 1 321 1 450 1 360 1 400 1 440 3.2 Vanhusten palvelut ja kuntoutus määräraha ja tuloarvio, nettositovuus Menot 88 963 864 92 691 100 96 033 900 95 849 200 93 459 500 Tulot 18 126 243 19 103 400 19 649 600 20 245 100 20 858 500 Netto 70 837 622 73 587 700 76 384 300 75 604 100 72 601 000 44 Sosiaali- ja terveystoimiala 45
C 4 Hyvinvointipalvelut 5 Päijät-Hämeen perheneuvola Hyvinvointipalvelut tukee lasten, nuorten ja perheiden omaa vastuunottoa terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ylläpitää ja edistää kuntalaisten sosiaalista ja taloudellista turvallisuutta. Hyvinvointipalvelussa kehitetään ehkäiseviä toimintamalleja ja painotetaan avopalveluja. Hyvinvointipalvelut järjestää terveysneuvontaa, psykososiaalisia palveluja, sosiaalipalveluja sekä lastensuojelua ja vammaispalveluja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Seudullisesti järjestettyjä palveluja ovat mm. talous- ja velkaneuvonta, rikos- ja riita-asioiden sovittelu, sosiaalipäivystys, lastensuojelun perhehoito ja perheasioiden hoito sekä perheneuvola. Syrjäytymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäiseminen on hyvinvointipalvelujen keskeinen painopistealue. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn vaikutetaan erityisen tuen tarpeen tunnistamisella ja kehittämällä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä nuorten sosiaalipalveluja. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa painotetaan asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen järjestämisessä kiinnitetään huomiota koko perheen hyvinvointiin ja asiakkaiden osallistumiseen. Päijät-Hämeen perheneuvolassa on kasvatus- ja perheneuvontapalveluja ja perheasioiden sovittelua. Perheneuvola tukee lasten puheenkehitystä ja antaa puheterapiaa. Perheneuvolan toiminta-alueella on noin 212 000 asukasta. 5.1 Päijät-Hämeen perheneuvola TP 2012 TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 Asiakassuoritteet 30 164 31 000 32 100 32 100 32 500 Asiakkaiden määrä 3 733 3 700 3 750 3 750 3 800 5.2 Päijät-Hämeen perheneuvola sitova määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 4.1 Vammaispalvelut Menot 2 276 909 2 561 000 2 569 000 2 558 300 2 539 800 Vammaispalvelujen tavoitteena on luoda kehitysvammaisille ja vammaisille henkilöille mahdollisuus hyvään ja mielekkääseen elämään omien kykyjensä, tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti, turvata heidän omatoimisuutensa, itsemääräämisoikeutensa ja valinnanvapautensa ja mahdollistaa yhdenvertaisuus muiden kuntalaisten kanssa. Tulot 2 276 909 2 561 000 2 569 000 2 558 300 2 539 800 Netto 0 0 0 0 0 4.2 Hyvinvointipalvelut määräraha ja tuloarvio, nettositovuus Menot 76 977 951 82 935 500 83 684 500 84 638 500 85 565 900 Tulot 9 756 333 12 640 200 13 327 300 13 676 900 13 859 900 Netto 67 221 618 70 295 300 70 357 200 70 961 600 71 706 000 46 Sosiaali- ja terveystoimiala 47
C 6 Toimeentuloturva 7 Erikoissairaanhoito Toimeentulotuen tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen vähintään välttämätön toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Yleisen taloudellisen tilanteen epävarmuus vaikeuttaa toimeentulotukimenojen arviointia. Talousarviossa vuoden 2014 toimeentulotukimenot ovat vielä voimakkaassa kasvussa ja tasaantuvat vasta suunnitelmavuosina 2015 2016. Erikoissairaanhoidon osalta seurataan ja valvotaan tuottavuustoimenpiteitten toteutumista ja otetaan käyttöön uusia työnjakoratkaisuja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken. 7.1 Erikoissairaanhoito sitova määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus TP 2012 TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 Toimeentulotukea saaneet taloudet 6 857 6 600 7 600 7 600 7 600 Menot 99 594 750 105 887 000 103 821 300 105 378 700 107 107 700 Tulot 18 215 0 0 0 0 6.1 Toimeentuloturva sitova määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus Netto 99 576 536 105 887 000 103 821 300 105 378 700 107 107 700 Menot 19 198 686 20 050 000 23 063 000 20 977 200 21 866 800 Tulot 8 954 094 10 222 000 11 470 000 10 581 800 10 581 800 Netto 10 244 592 9 828 000 11 593 000 10 395 400 11 285 000 48 Sosiaali- ja terveystoimiala 49
50 Sosiaali- ja terveystoimiala 51
D Sivistystoimiala Kustannus/asukas v. 2014 Varhaiskasvatuspalvelut 532 Perusopetus 734 Nuorisopalvelut 43 Lukiokoulutus 108 Kirjasto- ja tietopalvelut 66 Wellamo-opisto 3 Kulttuurikeskus 9 Liikuntapalvelut 110 Kaupunginmuseo 30 52 53
D 54 Sivistystoimiala 55
D 1.2 UNICEF 1 Sivistystoimiala Lahden kaupungin sivistystoimiala vastaa opetus-, kasvatus-, kulttuurija liikuntapalvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä niihin liittyvien asioiden suunnittelusta, valmistelusta, toimeenpanosta ja seurannasta. Sivistystoimiala edistää lahtelaisten hyvinvointia, elämänhallintaa, oppimista ja osallisuutta sekä kaupunkiseudun vetovoimaisuutta. Lahden kaupunki on solminut Suomen UNICEFin kanssa sopimuksen UNICEF kaupunkikumppanuudesta vuodelle 2014. Tavoitteena on kasvattaa lapsimyönteisyyttä ja globaalin vastuun kantamista lisäämällä tietoa maailman lasten tilanteesta ja lasten oikeuksista. Vuoden aikana kerätään varoja UNICEFin Schools for Asia -ohjelmaan. 1.3 Sivistyslautakunnan jaettavat avustukset 2013 2014 1.1 Toiminnan painopistealueet Lahden Musiikkiopisto Oy/Lahden Konservatorio 462 000 462 000 Toimialan organisaation muodostavat toiminnasta ja taloudesta vastaavat vastuualueet, palveluyksiköt, toimintayksiköt sekä toimialan hallinto- ja tukipalvelut. Lahden Musiikkikoulun kannatusyhdistys 198 000 198 000 Taide- ja muotoilukoulu Taika 113 000 113 000 Sivistystoimiala on ottanut vastuun Lahden kaupungin strategiasta erityisesti kolmesta menestystekijästä: vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika, kulttuuri- ja urheilupalveluja ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa. Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä ja tehdään Lahdesta lapsiystävällinen kaupunki. Sivistystoimiala jatkaa laatutyötä myös vuonna 2014. Tavoitteena on juurruttaa laatuajattelu osaksi arkipäivän toimintaa ja mieltää hyvin toimivat prosessit olennaiseksi osaksi toimialan tuottavuustyötä. Sivistystoimialan tuottavuustoimenpiteet liittyvät palvelurakenteen uudistamiseen, varhais-kasvatuksen palvelutuotannon ohjaukseen sekä kulttuurin ja liikunnan hyvinvointiarvioinnin kehittämiseen. Palvelurakenteen uudistamisessa tarkastelun kohteena ovat mm. päivähoidon keskittäminen suurempiin yksiköihin, esi- ja alkuopetuksen yhteistyön tiivistäminen ja kirjaston tilojen hyödyntäminen monitoimi- ja yhteiskäyttötiloina, Lasten ja nuorten hyvinvointityössä kehitetään tukea tarvitsevien lasten kasvatus- ja opetusjärjestelyjä yhteistyössä varhaiskasvatus-, perusopetus-, lukiokoulutus- ja nuorisopalvelujen sekä sosiaali- ja terveystoimialan kanssa. Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan jatkokoulutusmahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimus-koulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorisopalvelut on ottanut vastuun nuorten sijoittumisen seurannasta, tiedonsiirron toimintamalli on luotu ja toiminnassa. Taiteen perusopetus (määräraha jaetaan taiteenperusopetusta antaville oappilaitoksille lautakunnan 46 000 40 000 vahvistamien jakoperusteiden mukaisesti) Päijät-Hämeen Urheiluakatemia 30 000 30 000 Lahden Kansanopisto 20 000 20 000 Lahden Tanssiopisto 20 000 20 000 Päijät-Hämeen tutkimusseura ry. 1 000 1 000 Yhteensä 890 000 884 000 1.4 Sivistystoimiala määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus Menot 184 734 371 190 383 500 192 471 300 194 735 700 196 719 900 Tulot 15 206 314 17 665 300 17 073 400 17 755 400 17 968 000 Netto 169 528 057 172 718 200 175 397 900 176 980 300 178 751 900 56 Sivistystoimiala 57
D 2.3 Varhaiskasvatus määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 2 Lasten ja nuorten kasvu Vastuualueella on varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisopalveluiden palveluyksiköiden toiminta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan. Kaikissa kouluissa on aktiivinen oppilaskunta ja alueellista toimintaa kehitetään. Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan kehittämällä neuvottelukäytäntöjä ja osallisuusrakenteita vastuualueen toimintayksiköissä. Positiivinen ja kannustava vuorovaikutuskulttuuri edistää hyvää oppimista, kasvua ja hyvinvointia. Lasten ja nuorten kasvu -vastuualueella huolehditaan nuorisotakuun edellyttämien toimenpiteiden toteutumisesta. Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan jatkokoulutusmahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimus-koulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma uudistuu vuosina 2014 2016. Esi- ja alkuopetuksen yhteisiä toiminta- ja tilajärjestelyjä jatketaan ja laajennetaan. Joustavia opetusjärjestelyjä esi- ja alkuopetuksessa kehitetään osana opetussuunnitelmauudistusta. Menot 53 137 871 54 620 700 55 484 800 55 966 200 56 479 200 Tulot 5 119 586 5 568 300 5 735 300 5 861 500 5 931 800 Netto 48 018 285 49 052 400 49 749 500 50 104 700 50 547 400 2.4 Perusopetus Perusopetuspalvelut vastaa peruskoulujen opetustyön järjestämisestä, ohjaamisesta, tukemisesta ja kehittämisestä, koulujen oppilashuollosta, oppilaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä erityisopetuksen ja kieli- ja kulttuuriryhmien opetuspalvelujen järjestämisestä. Perusopetuksen opetussuunnitelma uudistetaan vuosina 2013 2016. Tavoitteena on, että yhteistoiminnallisen ja vuorovaikutteisen prosessin kautta koulujen toimintatavat uusiutuvat. Opetushenkilöstöllä ja jokaisella koululaisella on käytössään virtuaalinen oppimisympäristö ja opetushenkilöstön täydennyskoulutus oppimisympäristöhankkeessa jatkuu. Perusopetuspalvelujen ja Lahden teknisen ja ympäristötoimialan yhteistä Ekopaku -ympäristöhanketta jatketaan. Kestävän kehityksen mukainen toimintamalli on käytössä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisopalveluiden toiminnassa. Jokaisella toimintayksiköllä on oma toimintasuunnitelmaan sisältyvä kehittämistavoitteensa ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Koulujen kielitarjonta säilytetään entisellään. A1-kielenä voi valita englannin, saksan, ruotsin, ranskan tai venäjän kielen. Maahanmuuttajien valmistavaa opetusta sekä suomi toisena kielenä -opetusta järjestetään kysyntää vastaavasti. 2.1 Lasten ja nuorten kasvu sitova määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus Menot 147 056 148 151 740 300 152 607 200 153 944 400 155 421 400 Oppilasmäärä Vuosiviikkotuntia TP 2012 TA+LTA:t 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 8379 8388 8438 8542 8675 14 830 14 762 14 766 14 948 15 181 Tulot 10 300 706 12 875 400 12 405 200 12 678 100 12 830 100 2.5 Perusopetus määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus Netto 136 755 442 138 864 900 140 202 000 141 266 300 142 591 300 2.2 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuspalvelut vastaa lasten päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisestä, yksityisen päivähoidon valvonnasta sekä yksityisen hoidon ja lasten kotihoidon tuesta sekä muista erikseen määrätyistä tehtävistä. Toimintayksiköitä ovat päiväkodit. Menot 74 099 284 76 250 800 75 891 000 76 277 200 76 966 400 Tulot 3 825 615 5 889 500 5 840 700 5 969 200 6 040 800 Netto 70 273 670 70 361 300 70 050 300 70 308 000 70 925 600 Kunnallisen päivähoidossa vuonna 2013 päiväkodeissa oli 91 % ja perhepäivähoidossa 9 % lapsista. Päiväkodeissa olevista päivähoito- ja esiopetuspaikoista kunnallisia on 92 % ja ostopalvelupaikkoja 8 %. 58 Sivistystoimiala 59