KAAVOITUSKATSAUS 2016 Kaupungin tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla (Maankäyttö- ja rakennuslaki 7). Katsaus Närpiön kaupungissa vuonna 2016 käsiteltävistä maakunta-, yleis- ja asemakaavoista. Närpiön kaupunki MITTAUS- JA KAAVOITUSYKSIKKÖ
Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 KAAVAJÄRJESTELMÄ... 3 MAAKUNTAKAAVA... 3 YLEISKAAVA... 3 RANTAYLEISKAAVA... 4 ASEMAKAAVA... 4 VUONNA 2016 VIREILLÄ OLEVAT KAAVA-ASIAT:... 5 MAAKUNTAKAAVA... 5 Vaihemaakuntakaava 1: Kaava käsittelee kaupallisten palvelujen sijoittumista Pohjanmaalle.... 5 Vaihemaakuntakaava 2: Kaava käsittelee uusiutuvien energiamuotojen sijoittumista Pohjanmaalle.... 5 YLEISKAAVAT:... 6 Närpiön keskustan osayleiskaava... 6 2) Itäisen Pirttikylän (Pilkbacken) tuulivoimapuiston osayleiskaava... 7 3) Kalaxin (eteläinen Norrskogen) tuulivoimapuiston osayleiskaava... 7 4) Piolahden (Långmarken) tuulivoimapuiston osayleiskaava... 8 5) Bölen (Långmarken) tuulivoimapuiston osayleiskaava... 9 6) Ylimarkun ja Yttermarkin (Hedet ja Björkliden) tuulivoimapuiston osayleiskaava... 10 7) Strateginen yleiskaava... 12 ASEMAKAAVAT:... 13 8) Närpiön keskustan asemakaavamuutos, korttelit 147 ja 148... 13 9) Närpiön keskustan asemakaavamuutos, korttelit 228, 230 ja 232... 14 10) Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi... 15 2
JOHDANTO Vuosituhannen vaihteessa 1.1.2000 voimaan astuneessa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) korostetaan kansalaisten mahdollisuuksia osallistua kaavojen valmisteluun. Kaavoituksen tulee tapahtua vuorovaikutuksessa eri osallisten kesken. Osallisilla tarkoitetaan alueen maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tarkoituksena on, että käytännön kaavoitustyö hoidetaan avoimesti ja vuorovaikutteisesti. Kaupungin asukkaille tulee tarjota osallistumismahdollisuus kaavan valmisteluun heti alusta alkaen. Osallistumalla voi tuoda kaavoittajien tietoon omia mielipiteitä ja näkökantoja. Päättäjätkin pysyvät silloin paremmin selvillä asukkaiden mielipiteistä niin hyvissä ajoin, että ne voidaan ottaa huomioon päätettäessä kaavan sisällöstä. Uuteen lakiin on otettu joukko menetelmiä ja työvälineitä varmistamaan avointa tiedonkulkua, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja vuorovaikutusta; tärkein näistä välineistä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Kaavoituksessa on otettava huomioon suuri määrä erilaisia näkökulmia ja tarpeita. Tiivis yhteistyö alueen asukkaiden, maanomistajien, asukasjärjestöjen, kaavoittajien, kaupungin eri hallintoalojen virkamiesten ja eri sektoreiden muiden asiantuntijoiden kanssa johtaa parhaisiin ratkaisuihin. Kun yhteistyö alkaa jo kaavoituksen lähtökohtia ja kaavatavoitteita määriteltäessä, vältetään tarpeettomia ristiriitoja ja aikaa vieviä muutos- ja valitusprosesseja. KAAVAJÄRJESTELMÄ MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava on koko maakunnan alueidenkäyttöä ohjaava kaava. Siinä esitellään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön pitkän aikavälin perusratkaisut. Maakuntakaava muodostaa osan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueiden käytön suunnittelujärjestelmää ja ohjaa kunnan kaavoitustyötä. Pohjanmaan maakuntakaava 2030 vahvistettiin ympäristöministeriössä 21.12.2010. Maakuntakaavaa päivitetään vaihemaakuntakaavojen avulla. Vaihemaakuntakaava 1 käsittelee kaupallisten palvelujen sijoittumista Pohjanmaalle. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 4.10.2013. YLEISKAAVA Kunta laatii yleiskaavat. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan eikä kaavaa alisteta ympäristökeskuksen vahvistettavaksi. Poikkeuksen muodostaa useille kunnille yhteinen yleiskaava. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. 3
Yleiskaavan oikeusvaikutukset: Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava ei ole asemakaavaalueella voimassa muutoin kuin asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan (MRL 44 ). 1.4.2011 voimaan astuneen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset on lueteltu maankäyttö- ja rakennuslain 77b :ssä. RANTAYLEISKAAVA Samat tarkoitukset koskevat rantayleiskaavaa kuin yleiskaavaa. Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Sama koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. ASEMAKAAVA Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavat eikä niitä alisteta ympäristökeskuksen vahvistettaviksi. Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan oikeusvaikutukset: Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon siten kuin jäljempänä säädetään. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetuille muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriötä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. 4
Asemakaavassa voidaan enintään kolmen vuoden ajaksi kieltää uuden rakennuksen rakentaminen, jos se kaavan toteuttamisen ajoittamiseksi on tarpeen. Kunta saa erityisestä syystä pidentää kieltoaikaa enintään kolme vuotta kerrallaan. VUONNA 2016 VIREILLÄ OLEVAT KAAVA-ASIAT: MAAKUNTAKAAVA Vaihemaakuntakaava 1: Kaava käsittelee kaupallisten palvelujen sijoittumista Pohjanmaalle. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 4.10.2013. Ympäristöministeriön päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 5.3.2015. Vaihemaakuntakaava 2: Kaava käsittelee uusiutuvien energiamuotojen sijoittumista Pohjanmaalle. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 14.12.2015. Ympäristöministeriön päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pohjanmaan ilmastostrategia: Maakuntahallitus hyväksyy ilmastostrategian keväällä 2016. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 27.1.2014 käynnistää Pohjanmaan maakuntakaava 2040:n laatimisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 6.1. 12.2.2016. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyisi kaavan vuonna 2018. Vuonna 2016 tehdään seuraavat selvitykset: yhdyskuntarakenne (keskusverkko, taajamat ja niiden laajentuminen, teollisuusalueet, työpaikat) alueellinen palveluverkko alueellisesti arvokkaat kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä historialliset paikat alueellisesti arvokkaat virkistysalueet maakunnalliset suojelualueet alueellisesti merkittävät maa- ja metsätalousalueet alueellisesti merkittävät ampumaradat lentoasemien aluevaraukset ja melualueet alueellisesti merkittävät vene- ja kalasatamat turkistarhaus ja kasvihuoneviljely 5
YLEISKAAVAT: Närpiön keskustan osayleiskaava Kaupunginhallitus on 9.6.2009 päättänyt uuden oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisesta Närpiön keskustaa varten. Osayleiskaavan tarkoituksena on keskustan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja mahdollisuuksien luominen kestävää kehitystä varten. Kaavassa kiinnitetään runsaasti huomiota liikenneturvallisuuteen ja uusien asuin- ja teollisuusalueiden sekä vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumiseen. Kaikki perustiedot on kerätty, tärkeisiin kulttuuri- ja maisemaympäristöihin liittyvä arviointikokous on pidetty ja osayleiskaavan ensimmäinen luonnos on laadittu. OAS:ää ja osayleiskaavaluonnosta koskenut viranomaiskokous pidettiin 14.12.2012. Närpiön keskustan osayleiskaavaluonnos on laadittu ja valmisteluvaiheen kuuleminen on järjestetty 18.2. 4.3.2013 sekä tiedotustilaisuus yleisölle pidetty 20.2.2013. Kuva: Bäckbyn avaraa lakeutta. Kuva: Riitta Jaakkola Koska ministeriö ei vahvistanut Högbackin/Nixbackin KM-merkintää vaihemaakuntakaavassa 1, yleiskaava eteneminen tapahtuu ottaen huomioon maankäyttö- ja rakentamislain säädökset. MRL 71a :ssä vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Siirtymäsäännöksen mukaan näitä säädöksiä sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan 15. huhtikuuta 2017 lähtien. Suunnitteluvaiheet vuonna 2016: Osayleiskaavaehdotusta tarkistettiin maankäyttö- ja rakennuslain yllä mainitun, paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa koskevan siirtymäsäännöksen mukaisesti. Työkokous viranomaisten kanssa. Kaupunginhallituksen hyväksyttyä osayleiskaavaehdotuksen laitetaan julkisesti nähtäville ja viranomaisilta ja etujärjestöiltä pyydetään lausunnot (mahdollisesti viranomaiskokous). 6
Kuva: Ote Närpiön keskustan osayleiskaavaehdotuksesta. 2) Itäisen Pirttikylän (Pilkbacken) tuulivoimapuiston osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pirttikylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan 15.6.2015. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Kaavassa on osoitettu paikat 19 tuulivoimalalle, joiden yhteenlaskettu teho on noin 60 MW. 3) Kalaxin (eteläinen Norrskogen) tuulivoimapuiston osayleiskaava Vindin Oy suunnittelee rakentavansa tuulivoimapuiston Kalaxin kylästä luoteeseen. Kaupunginhallitus on 11.12.2012 päättänyt, että alueelle laaditaan osayleiskaava ja valinnut kaavoittajaksi Finnish Consulting Groupin. Ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin 13.11.2013. Ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA) on ollut nähtävillä 11.11. 16.12.2013. YVA-prosessi päättyi vuoden 2014 lopussa. Suunnitteluvaiheet vuonna 2016: Valtuusto hyväksyy osayleiskaavan. 7
Kuva: Kalaxin tuulivoimapuiston osayleiskaava. 4) Piolahden (Långmarken) tuulivoimapuiston osayleiskaava Vindin Oy suunnittelee rakentavansa tuulivoimapuiston valtatie 8:n itäpuolelle Piolahden kylään. Useiden maanomistajien kanssa on solmittu vuokrasopimukset. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on ollut nähtävillä 11.11. 16.12.2013. YVA-selostus on ollut julkisesti nähtävillä 15.7. 12.9.2014. YVA-prosessi päättyi tammikuussa 2015. Kaupunginhallitus on 10.12.2013 päättänyt, että alueelle laaditaan osayleiskaava ja valinnut kaavoittajaksi Finnish Consulting Groupin. Päätöstä täydennettiin 21.1.2014. Ensimmäinen työkokous pidettiin lokakuussa 2014. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 1. 30.4.2015 ja viranomaiskokous on pidetty 19.5.2015. Suunnitteluvaiheet vuonna 2016: Osayleiskaavaehdotus saadaan valmiiksi ja laitetaan julkisesti nähtäville. Valtuusto hyväksyy osayleiskaavan. 8
Kuva: Piolahden osayleiskaavaluonnos. 5) Bölen (Långmarken) tuulivoimapuiston osayleiskaava Vindin Oy suunnittelee rakentavansa tuulivoimapuiston valtatie 8:n itäpuolelle Bölen kylään. Useiden maanomistajien kanssa on solmittu vuokrasopimukset. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on ollut nähtävillä 08.12.2014 19.01.2015. Kaupunginhallitus on 10.12.2013 päättänyt, että alueelle laaditaan osayleiskaava ja valinnut kaavoittajaksi Finnish Consulting Groupin. Päätöstä täydennettiin 21.1.2014. Ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin 11.12.2014. Suunnitteluvaiheet vuonna 2016: Kaavaprosessi alkaa siten, että kaavaluonnos laitetaan nähtäville keväällä 2016. Viranomaisneuvottelu pidetään keväällä 2016. Osayleiskaavaehdotus saadaan valmiiksi ja laitetaan julkisesti nähtäville. 9
Kuva: Kaava-alueen likimääräinen sijainti Bölessä. 6) Ylimarkun ja Yttermarkin (Hedet ja Björkliden) tuulivoimapuiston osayleiskaava Prokon Wind Energy Finland Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Ylimarkun kylästä länteen. Alueelle on tarkoitus rakentaa noin 28 tuulivoimalaa. Kaupunginhallitus on 7.5.2013 päättänyt, että alueelle laaditaan osayleiskaava ja valinnut kaavoittajaksi Rambollin. Selvitystyöt on aloitettu keväällä 2013. Ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin 13.12.2013. Björklidenin ja Hedetin osayleiskaavaluonnos on laadittu, päiväyksenä 29.11.2013. Maanomistajia ja osallisia on kuultu ajalla 17.12.2013 15.1.2014 paikallislehdessä julkaistulla ilmoituksella ja maanomistajille lähetyillä kirjeillä. Kaavaluonnoksesta jätettiin seitsemän mielipidettä. YVA-prosessi päättyi vuonna 2015. Suunnitteluvaiheet vuonna 2016: Toinen viranomaisneuvottelu pidetään keväällä 2016. Osayleiskaavaehdotus saadaan valmiiksi ja laitetaan julkisesti nähtäville. Valtuusto hyväksyy sen jälkeen osayleiskaavan. 10
Kuva: Björklidenin ja Hedetin osayleiskaavaluonnos. 11
Kuva: Yleiskartta ajankohtaisista tuulivoimapuistoista. 7) Strateginen yleiskaava Kaavassa ilmoitetaan maankäytön kehittämisen pitkän aikavälin linjaukset. Yleiskaava kuvaa kaupungin visiota ja strategiaa sen saavuttamiseksi. Siinä otetaan huomioon kaupungin erityispiirteet ja nykyinen maankäyttö. Selvitettäviä teemoja ovat: - Asuminen ja aluerakenne - Elinkeinoelämä ja palvelut - Liikenne ja infrastruktuuri - Kulttuuri, vapaa-aika ja virkistys - Energia Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutuksettomana strategisena yleiskaavana. Kaupunginvaltuusto päätti strategisen yleiskaavan laadinnasta 19.8.2014 ja valitsi konsultiksi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä 5.12.2014-5.1.2015. Ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin 11.12.2014. Kyläkokouksia on pidetty syksyllä 2014. 12
Suunnitteluvaiheet vuonna 2016: Kaavaluonnos laitetaan nähtäville keväällä 2016. Toinen viranomaiskokous pidetään. Osayleiskaavaehdotus laitetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi syksyllä 2016. Valtuusto hyväksyy kaavan. ASEMAKAAVAT: 8) Närpiön keskustan asemakaavamuutos, korttelit 147 ja 148 Kaupunginvaltuusto on 13.10.2015 päättänyt Närpiön keskustan asemakaavan muuttamisesta kortteleiden 147 ja 148 osalta. Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa kortteleiden maankäyttöä ja tonttijakoa siten, että ne sopivat nykyisiin tarpeisiin paremmin. Osallistumis- ja arviointiohjelma on ollut nähtävillä 15.10. 02.11.2015 ja luonnos on ollut nähtävillä 16. 30.11.2015. Suunnitteluvaiheet vuonna 2016: Kaavaehdotus laitetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Jos muistutuksista aiheutuu olennaisia muutoksia kaavaehdotukseen, ehdotus laitetaan uudelleen julkisesti nähtäville; muussa tapauksessa kaava viedään suoraan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kevään aikana. 13
Kuva: Asemakaavan muutosehdotus. 9) Närpiön keskustan asemakaavamuutos, korttelit 228, 230 ja 232 Koska Närpiön kaupunki on ostanut suoraan Strandhagenin asuinalueeseen Närpiön keskustassa liittyvää raakamaata ja myynyt ns. Häggrotin talon, on syytä aloittaa alueen asemakaavan muuttaminen. Suunnitteluvaiheet vuonna 2016: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen. Valmisteluvaiheeseen liittyvä kuuleminen. 14
Kuva: Alue jonka asemakaavaa muutetaan. 10) Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kunnan on maankäyttö- ja rakennuslain 51 :n ja 60 1 momentin mukaan seurattava asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Lain 60 2 momentti sisältää erityissäännöksen arvioinnista. Säädöstä on siirtymäsäännösten mukaan alettava soveltaa viimeistään vuonna 2013 (MRL 209 6 mom.). 15
Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Arviointi ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Kunnan päätökseen, jolla asemakaavan on todettu olevan ajanmukainen, ei saa valittamalla hakea muutosta. 2. momentissa ilmoitettua 13 vuoden määräaikaa voidaan erityisestä syystä asemakaavassa lyhentää tai pidentää. Määräaika ei kuitenkaan saa olla lyhyempi kuin viisi vuotta eikä pitempi kuin 20 vuotta. 2. momentissa ilmoitettua 13 vuoden määräaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jolloin alueella on voimassa 53 :n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi tai 58 :n 5 momentin mukainen kielto. (30.12.2008/1129) Suunnitteluvaiheet vuonna 2016: Kaikkien 13 vuotta voimassa olleiden asemakaava-alueiden ajanmukaisuus arvioidaan vuoden 2016 aikana. Kuva: Pirttikylän 13 vuotta tai kauemmin voimassa olleet asemakaavat. 16
Närpiössä, 16. maaliskuuta 2016 NÄRPIÖN KAUPUNKI Mittaus- ja kaavoitusyksikkö Bo-Erik Liljedal Malin Haka...... Bo-Erik Liljedal Malin Haka kaavoitusinsinööri kaavoittaja Yhteystiedot: puh. 040-7485548, 040-1600931 sähköposti: bo-erik.liljedal@narpes.fi malin.haka@narpes.fi Hyväksytty kaupunginhallituksessa 12.04.2016 56. 17