Keskussairaalainvestointi ja Armilan sairaalan alueen jatkokehittäminen



Samankaltaiset tiedostot
Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus

Keskussairaalan päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin toteuttaminen

KESKUSSAIRAALAN JA ARMILAN KUNTOUTUSKESKUKSEN KEITTIÖIDEN YHDISTÄMISEN JA INVESTOINNIN ARVIOINTI

Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Lappeenrannan toimitilakonsernin uuteen tehtävään liittyvät sopimukset

Raahen kaupunginhallitus teki äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.

Talouden kokonaistarkastelu sisältää Uusi sairaala-investoinnin ja vanhan sairaalan realisoinnin. Ksshp Talousosasto 15.1.

Investointien rahoitus v

Investointiohjelma Yhteenveto pohjaesityksen vaikutuksista

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Päivystys- ja vuodeosastorakennusinvestointi ja sairaalan peruskorjaaminen

Lappeenrannan toimitila-konsernin perustamiseen liittyvät toimenpiteet

Lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päivystys- ja vuodeosastorakennusinvestointi ja sairaalan peruskorjaaminen

KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Esimerkki vaikutusten ennakkoarvioinnista päätöksenteossa

Kaavamuutoksen käynnistäminen Tiurun entisen sairaalarakennuksen suojelumerkinnän poistamiseksi

TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset

Kaupunginhallitus Korvaava leirintäalue Huhtiniemen nykyisen leirintäalueen jälkeen 769/14.02/2013 KH 326

INVESTOINNIT

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi osakekaupat ja luovutussopimukset

Aiesopimus Saimaan Tukipalvelut Oy:n tekstiilipalveluiden liiketoiminnan kaupasta

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

INVESTOINNIT JA POIKKEUSLUVAT

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari Tiina Kirmanen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Kaupunginhallitus Kaj/

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (6) Kiinteistölautakunta Vp/

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

Lappeenrannan kaupungin salkutusjärjestelmä on seuraavanlainen:

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE

Konsernihallinnon tehtäväjärjestelyt strategia- ja rahoitusjohtajan vastuualueella. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, Puh

TA2018 valmistelu Palvelusopimusneuvottelut syksy 2017

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Talousarviomuutos 2015

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Siirtymäkauden jälkeinen vuokraaminen. Kunnat maakuntien vuokranantajina-seminaari Helsinki

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2015

Keskussairaalan päivystys- ja vuodeosastorakennuksen arkkitehtisuunnittelun kilpailutus

Elina Anttila, Juhani Grönlund, Marja Lehtonen, Sirpa Hämäläinen, Antti Kemi ja Mikko Ahlfors

Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys. Sopimusohjauksen kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Päivystys- ja vuodeosastorakennusinvestointi ja sairaalan peruskorjaaminen

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Suunnitelmavaihtoehtoluonnokset ja niiden kustannukset

Miten kunnan tulos lasketaan?

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu

Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Länsialueen paloaseman rahoitus 99/ /2015

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti

Uus-Lavolan päiväkodin esiopetusryhmistä lapset siirtyvät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Lavolan kouluun.

Kansakoulunkadun siirtotilan hankinta. Liite 1: Esityslistaa tukeva aineisto

INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU. Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous)

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (7) Kiinteistölautakunta Tila/

Kouvola Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Valtuusto Sivu 1 / 1

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Valinnanvapaudesta SOTEMAKU ohjausryhmä

Liitteestä 1 voidaan havaita, että nykyisillä suunnitelmilla vuokrat nousevat noin 1,9 Meur vuodesta 2018 vuoteen 2021.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yleisten rakennusten tontin vuokraaminen Pohjois-Tapiolasta COR Group Oy:lle, kortteli 16091

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

KH 127 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19

Ruoan hinta vs. asiakasvaatimukset. Miten selviämme tulevaisuuden haasteista? Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Saimaan Tukipalvelut Oy

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus

Joroisten kunta kiinteistöstrategia. Vuosille

Ohjausryhmän kokous 14.3.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Harri Kivinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki Jukka Penttilä

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta klo Aija Tuimala, Taina Ketola

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Transkriptio:

Kaupunginhallitus 23 19.01.2015 Keskussairaalainvestointi ja Armilan sairaalan alueen jatkokehittäminen 1369/00.04.01.02/2014 KH 23 Valmistelija/lisätiedot: Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, puh. 040 512 1580, hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen, puh. 040 5229 373, tekninen johtaja Jussi Salo, puh. 040 521 5503, tilakeskuksen johtaja Ilpo Koponen, puh. 0400 659 338 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet Eksoten lausuntopyyntö liitteineen Tilakeskuksen arvio Armilaan kohdistuvasta investointitarpeesta Investointien rahoitus Eksoten näkökulmasta Saimaan tukipalvelut Oy:n selvitys keskussairaalan ja Armilan kuntoutuskeskuksen keittiöiden yhdistämisestä Teknisen toimen selvitys alueen alustavista maankäyttömahdollisuuksista Investointien taloudellisten vaikutusten arviointi konsernitasolla Oheismateriaali Asian edellinen käsittely KH 1.12.2014 ( 522) liitteineen Eksote pyytää Lappeenrannan kaupungilta lausuntoa keskussairaalaan tehtävästä investoinnista 3.2.2015 mennessä. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 1.12.2014 ( 522), että Eksoten tulee selvittää myös vaihtoehto, jossa Armilan sairaalan alueella olevat toiminnot siirrettäisiin Kahilanniemeen. Eksoten hallitus esittää lausuntopyynnössään, että aiempaa sairaalainvestointisuunnitelmaa laajennetaan siten, että Armilan sairaalan toiminnot siirrettäisiin Kahilanniemeen vaiheittain vuosina 2018-2022. Toiminnot mahtuvat, jos uudisrakennukseen tehdään yksi lisäkerros kuntoutukselle. Lisäksi ravintokeskus tarvitsee uudet tilat. Eksote on arvioinut säästävänsä investoinnilla vuositasolla 1,6M. Vaikutus kuntalaisten palveluihin Perus- ja erityispalvelujen kokonaisuus Armilan toimintojen siirtäminen keskussairaalan yhteyteen mahdollistaa entistä tehokkaamman perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation. Tiiviimpi integraatio mahdollistaa

erikoistuneen osaamisen viennin perustason palveluihin asiakkaan lähelle monin eri muodoin. Armilan toimintojen integroiminen keskussairaalaan muodostaa hyvinvointikeskittymän, jossa kuntalaiset saavat keskitetysti hoito- ja hoivapalvelut. Näitä palveluita ovat mm. hoidon tarpeen arviointi, sairaanhoitajien ja lääkäreiden vastaanotot, erikoislääkäreiden vastaanotot ja päivystys. Kaikki diagnostiikkaan tarvittavat tukipalvelut kuten laboratorio- ja röntgenpalvelut, sijaitsevat lähekkäin. Lääkäreillä ja hoitajilla on jatkossa laaja mahdollisuus keskinäiseen konsultointiin. Mahdollisuus järjestää palvelujen tuotanto joustavasti Palveluita voidaan uudelleen organisoida aiempaa selkeämmin asiakkaiden palvelukokonaisuuksien ja tarpeiden mukaisesti. Tämä näkyy kuntalaisille palveluiden sujuvoitumisena ja hoitoonohjauksen tehostumisena. Asiakkaat voidaan ohjata paremmin suoraan sille ammattihenkilölle, joka pystyy hoitamaan asian loppuun asti. Järjestelmällinen asiakasohjaus on mahdollista esim. pienille asiakasryhmille, joilla on erityinen tarve. Pienten tarvitsijaryhmien palveluita pystytään organisoimaan paremmin osana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuutta. Perusterveydenhuollon lääkärin vastaanoton yhteydessä on myös paremmat mahdollisuudet saada tarvittaessa tietyt erikoislääkärin konsultaatiot. Palveluiden laadun ja potilasturvallisuuden paraneminen Perus ja erikoistason lääkäreiden ja myös lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan konsultaatiomahdollisuuksien paraneminen mahdollistaa ammattihenkilöiden osaamisen kasvamisen, mikä näkyy paitsi hoidonlaadun myös potilasturvallisuuden paranemisena. Avovastaanotto toiminnan haavoittuvuus vähenee integraation myötä, jolloin esim. työntekijöiden poissaolojen korvaaminen helpottuu ja rekrytointimahdollisuuden paranevat. Palveluiden saavutettavuus ja yhdenvertaisuus Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalaan ei vaikuta palveluiden saavutettavuuteen. Armila ja keskussairaala sijaitsevat jo nyt suhteellisen lähekkäin toisiaan ja toimintojen siirto Armilasta keskussairaalan alueelle ei vaikuta matkojen pitenemiseen. Keskussairaalan parkkihalli mahdollistaa sujuvan paikotuksen. Lisäksi liikennejärjestelyjä ja liittymiä ollaan uudistamassa päivystysinvestoinnin yhteydessä. Joukkoliikenne yhteydet

keskussairaalaan ovat hyvät ja joukkoliikenteen vuoroja pystytään uudelleen järjestelemään palvelukeskittymän tarpeita vastaavaksi. Taloudelliset vaikutukset Seuraavassa on esitetty hankkeen taloudelliset vaikutukset eri osapuolten näkökulmasta ja konsernitasolla. Kaupungin näkökulma vuokranantajana (tilakeskus) Tilakeskuksen tulisi vuoden 2014 hintatasossa investoida Armilan sairaalaan 18,8 M vuosina 2015-2025. Tarkempi erittely on liitteenä. Samaan aikaan vuokratuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 26,3 M. Kun arvioidut hoitokulut ja korkokulut (10,7 M ) huomioidaan, voidaan todeta, että Armilan sairaalan kassavirta on 2025 mennessä indeksit huomioiden 4,5 M negatiivinen. Hanke alkaa tämän jälkeen kääntyä positiiviseksi ja vuokranantajan näkökulmasta hanke on kannattava vuoteen 2030 mennessä. Jos rakennuksesta luovutaan, aiheuttaa se tuloslaskelmaan 6,6M alaskirjauksen. Tämä kirjautuu joko yhtenä vuonna kerralla tai, jos poistosuunnitelmaa muutetaan, tasaisesti vuosina 2015-2022. Investointien vertailussa on valittu jälkimmäinen laskentatapa. Kaupunki ei ole kohdistanut lainojaan yksittäisille rakennuksille. Laskennallisesti Armilan sairaalassa on lainaa tasearvojen kautta laskettuna 2,4 M vuonna 2022. Tämä saadaan katettua tontin myynnistä saatavilla tuotoilla, joiden jäljempänä on arvioitu olevan 3,5M. Tilakeskus on yhdessä Eksoten toimitiloista vastaavien viranhaltijoiden kanssa arvioinut, että Armilaan pitää joka tapauksessa investoida noin miljoona euroa, vaikka toiminnasta luovuttaisiin vuonna 2022. Armila on nykyisillä vuokrasopimusehdoilla kaupungille vuokranantajan roolissa kannattava kohde. Hankkeen edullisuusvertailu edellyttää tarkastelua konsernitasolla. Eksoten toimitilakulut pienenevät, jos tilasta luovutaan, mikä tarkoittaa säästöjä kaupungin sotekuluissa. Konsernitason kannattavuustarkasteluun palataan jäljempänä. Eksote Alustavan selvityksen perusteella uudisrakennukseen tulee lisätä yksi vuodeosastokerros kuntoutuksen käyttöön. Lisäksi keskussairaalaan ja Armilan yhdistyvä ravintokeskus tarvitsee uudet tilat. Muu Armilan toiminta voidaan sijoittaa pääosin keskussairaalan peruskorjattaviin tiloihin. Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää

kannattavalta sekä alueen kokonaisinvestointien että käyttökustannusten näkökulmasta. Armilan siirto aiheuttaa Eksotelle noin 8,5 M :n suuruisen lisäinvestointitarpeen. Kaikkiaan Eksoten rakennusinvestoinnit ovat noin 93 M vuoteen 2025 mennessä. Toiminnan yhdistämisen seurauksena käyttökustannukset laskevat noin 1,6 M /vuosi sen jälkeen kun investoinnit on tehty ja toiminnat ovat yhdistyneet. Lainaa joudutaan ottamaan vuosina 2016 2025 noin 9 M enemmän kuin ilman Armilan toimintojen siirtoa. Käyttökustannusten laskiessa vaihtoehto on kuitenkin kokonaisuudessaan kannattavampi. Saimaan tukipalvelut Oy Saimaan tukipalvelut Oy:n käytössä on tällä hetkellä valmistuskeittiö sekä keskussairaalassa että Armilassa. Satu Oy on selvittänyt kolmea jatkovaihtoehtoa tuleviin tarpeisiinsa. 1. Yhdistetty keskussairaalan ja Armilan kuntoutuskeskuksen keittiö, jossa Armilan kuntoutuskeskuksen toiminta lakkaa kokonaan, jolloin ruoanvalmistus ja henkilöstöruokailu keskitetään keskussairaalaan rakennettavaan uuteen keittiöön ja ruokasaliin. 2. Armilan kuntoutuskeskuksen toiminta jatkuu, mutta ruoanvalmistus keskitetään keskussairaalan yhteyteen rakennettavaan uuteen keittiöön, jolloin potilasruoka toimitetaan Armilan osastoille ja Armilan henkilöstöravintola saneerataan. 3. Keskussairaalan keittiö ja ruokasali sekä Armilan kuntoutuskeskuksen keittiö ja ruokasali peruskorjataan. Saimaan Tukipalvelut Oy pitää taloudellisimpana ja toiminnallisesti parhaimpana vaihtoehtona mallia, jossa keskussairaalan ja Armilan keittiötoiminnat yhdistetään ja niille rakennetaan kokonaan uusi keittiö keskussairaalan yhteyteen. VA 1 yhdistetyn keittiön rakennusinvestointi tulee edullisimmaksi ja vuotuiset käyttökustannukset pienemmiksi kuin VA 2 ja VA 3. Myös nykytilanteeseen verrattuna tukipalveluiden toimintakuluissa säästettäisiin n. 900 000 euroa vuodessa. Tämä säästö näkyy Eksoten taloudessa, ei Satu Oy:n. Ruoanvalmistuksen kulut tulevat nousemaan n. 100 000 nykyiseen tilanteeseen verrattuna ruoanjakelujärjestelmän muutoksesta johtuen. Keskitetyn ruoanjakelun kustannus on n. 1,5 kertainen hajautettuun (nykyinen järjestelmä) verrattuna. Eksote kuitenkin säästää järjestelyllä, koska se vapauttaa hoitohenkilökunnan aikaa potilastyöhön. Saimaan tukipalveluiden laatima selvitys investointivaihtoehtojen

vaikutuksista on liitteenä. Alueen maankäyttö vuoden 2022 jälkeen Tekninen toimi on pyynnöstä valmistellut Armilan sairaalan tontille uutta mahdollista maankäyttöratkaisua. Alueelle on hahmoteltu kerrostaloasumista siten, että kokonaisrakennusoikeus olisi noin 18.000 krs-m2. Alueen pinta-ala on noin 3,3 ha. Jatkotyön osalta esitetään, että tällaiselle lähellä keskustaa olevalle kompaktille alueelle järjestettäisiin kaavaideakilpailu, minkä jälkeen tontinluovutus- ja asemakaavakilpailulla luovutettaisiin tontteja rakentajille. Alustavasti on arvioitu, että tarjouskilpailun myötä voitaisiin nettohyötynä saada alueesta, ottaen huomioon purkukustannukset, n. 3,5 M tulot vuoden 2022 tasossa. Kokonaistulo toteutuisi noin viiden vuoden aikana. Liitteenä olevassa selvityksessä on maankäyttötarkasteluna otettu huomioon myös mahdollinen keskuspaloaseman siirto ja tontin uusiokäyttö. Tästä saatavat tontin myyntitulot toimisivat uuden paloaseman osainvestointina. Edelleen liitteessä on esitetty yksityisen rukoushuonetontin uusiokäyttö, josta on tehty kaavahakemus. Konserninäkökulma Lappeenrannan kaupungin konsernitilinpäätökseen kirjautuu Eksoten taloudesta 53,6%. Kun vaihtoehtoja tarkastellaan investointien kannalta, Armilan säilyttäminen tarkoittaisi kaupunkikonsernin näkökulmasta 64,2M (keskussairaalan 84,8M :sta 53,6% ja Armilan 18,8M :sta 100%) investointia vuosina 2015-2025. Toimintojen siirtäminen Kahilanniemeen tarkoittaisi puolestaan 51,0M investointia (keskussairaalan 93,2M :sta 53,6% ja Armilan 1,0M :sta 100%). Tilakeskukselle Armilan vuokraaminen tuottaisi 30 vuoden elinkaaren aikana 16,4M positiivista kassavirtaa. Kassavirta syntyisi vuosina 2015-2044 ja kääntyisi ensimmäisen kerran positiiviseksi vuonna 2030. Eksote on arvioinut vuodesta 2025 lähtien säästävänsä 1,6M vuodessa, josta kaupungin hyödyksi konsernitasolla muodostuisi 2025-2044 yhteensä 17,2M (53,6% 1,6M :sta 20 vuodessa). Saimaan tukipalveluiden taloudessa aiheutuvia muutoksia on tässä hankala arvioida, koska riippuu tulevista sopimusneuvotteluista, kohdentuuko investoinneista saatava taloudellinen hyöty lopulta

Eksotelle vai Saimaan tukipalvelut Oy:lle. Konsernitalouden näkökulmasta Satu Oy:n saama hyöty vaikuttaa kaupungin konsernitalouteen hieman enemmän kuin Eksotelle kohdistuva hyöty. Ero ei kuitenkaan ole merkittävä. Käytännössä voidaan todeta, että hankkeet ovat konsernille taloudellisesti 30 vuoden elinkaarella hyvin lähellä toisiaan, mutta toimintojen siirtäminen säästää hyvin etupainotteisesti suhteessa Armilan peruskorjaamiseen. Edellä kuvattu vertailu on hyvin raaka yksinkertaistus asiasta. Hankkeista on tehty myös investointivertailu, jossa laskentaperusteet on pyritty yhdenmukaistamaan ja katsomaan asiaa vain investointihankkeen näkökulmasta. Tulokset ovat samansuuntaiset. Hankkeiden diskontatut kassavirrat ovat vuonna 2025 10,7M toimintojen siirtovaihtoehdon eduksi. Vuonna 2035 0,4M Armilan peruskorjauksen eduksi ja elinkaaren lopussa (2044) 4,1M Armilan peruskorjauksen eduksi. Laskelmat eivät huomioi kaupungin saamia kiinteistöverotuottoja tai Eksoten säästöjen aiheuttamaa hyötyä kaupungin konsernitaloudelle. Tarkemmat laskelmat ovat liitteenä. Päätösesityksen perustelut Hanke ei vaikutusarvioiden mukaan heikennä kuntalaisten saamia sote-palveluita. Taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on syytä huomioida nimenomaan konserninäkökulma, jota uusi kuntalakikin tulee painottamaan. Talousvaikutuksia arvioitaessa laskelmat on tehty erittäin varovaisin periaattein ja 30 vuoden elinkaarella hankkeet ovat suurin piirtein yhtä kannattavia. Jos hankkeiden vertailussa huomioidaan konsernille syntyvät säästöt Eksoten ja Satu Oy:n tuottavuuden parantumisen kannalta, on toimintojen siirtäminen Kahilanniemeen konsernitasolla kannattavampi vaihtoehto. Maa-alueesta saatavat myyntituotot ovat yksi riski taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa. Tuotot on kuitenkin arvioitu varovaisesti siten, että alueen täyttyminen kestäisi vuoteen 2028. On harvinaista, että esitetyn suuruinen alue aivan keskustan läheisyydestä vapautuu kehitettäväksi. Tämän vuoksi alueen jatkokäyttöä tulee miettiä aivan omana valmistelunaan erikseen. Asuinkäyttö ja arvioidun neliöt ovat olleet vain tukena alueen tontinmyyntituottoja arvioitaessa. Toinen merkittävä riski on sairaalahankkeen kustannusarvioiden pitävyys. Armilan rakennuksia aiotaan kuitenkin korjata siten, että ne ovat käytössä vuoden 2021 loppuun. Jos kustannukset urakkakilpailutusten jälkeen muuttuvat merkittävästi, voidaan asia ottaa tarvittaessa myös uuteen tarkasteluun.

Uusi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislaki on tulossa voimaan keväällä 2015. Hallituksen esityksessä maahan muodostetaan viisi sotealuetta, joiden tekemien järjestämispäätösten mukaisesti Eksote saa rahoituksensa jatkossa. Uusi rahoitusmalli tulee hyvin todennäköisesti johtamaan siihen, että vuokrasopimukset kuntien ja tuotantokuntayhtymien välillä määritellään yhtenäisin periaattein, koska sotealueen budjetti riippuu koko alueella tarpeelliseksi katsottavista nettokustannuksista. Lappeenrannan kaupungin mahdollisuus vaikuttaa siltä vuokrattaviin tiloihin ja vuokrien suuruuteen kapenee uudistuksen myötä. Tämän vuoksi vuokratuottojen taso tulee olemaan pitkällä aikavälillä epävarmempaa kuin lähitulevaisuudessa. Edellä mainitut seikat puoltavat sitä, että kaupungin kannattaa siirtää Armilan toiminnot Kahilanniemeen ja ottaa alue jatkojalostuskäyttöön. (ON) Kj Kaupunginhallitus päättää suhtautua myönteisesti Eksoten hallituksen suunnitelmiin sairaalainvestoinnista sillä edellytyksellä, että hankkeen kustannusarvioihin ei tule merkittäviä muutoksia. Kaupunginhallitus antaa ohjeena Eksotelle ja Saimaan tukipalvelut Oy:lle, että investointihankkeille täytyy asettaa selkeät ja mitattavat tuottavuustavoitteet, jotka tähtäävät vielä merkittävästi parempaan tuottavuuden kasvuun kuin esitetyissä laskelmissa perustellun varovaisesti tehdyt arviot. Kaupunginhallitus antaa tekniselle toimelle tehtäväksi Armilan alueen maankäytöllisen kehittämisen järjestämällä alueella ideakilpailu ja edelleen sen pohjalta asemakaava- ja tontinluovutuskilpailu. Kh Asia jätettiin pöydälle.