Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päivystys- ja vuodeosastorakennusinvestointi ja sairaalan peruskorjaaminen
|
|
- Markku Mattila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päivystys- ja vuodeosastorakennusinvestointi ja sairaalan peruskorjaaminen Hallituksen esitys (luonnos)
2 Tiivistelmä Keskussairaala vaatii pikaisesti peruskorjausta, jotta päivystävän sairaalan toiminta pystytään turvaamaan. Tässä tilanteessa Eksotella on käytettävissä kaksi vaihtoehtoa: 1. päivystys- ja vuodeosastoinvestointi (uudisrakennus) sisältäen Armilan toiminnan siirtämisen keskussairaalan yhteyteen tai 2. vanhan keskussairaalan peruskorjaaminen Sellainen vaihtoehto, että keskussairaalassa ei tehtäisi mitään peruskorjaamista, ei ole sairaalan toiminnan kannalta mahdollinen. Se ei mahdollista sairaalan toiminnan kehittämistä tulevaisuuden vaatimuksia vastaavalla tavalla. Kun näitä edellä mainittuja vaihtoehtoja verrataan toisiinsa päädytään siihen, että uudisrakennusvaihtoehto ja Armilan toiminnan siirtäminen keskussairaalaan on pitkällä aikavälillä selvästi peruskorjausvaihtoehtoa kannattavampi. Toiminnallisesti uusi päivystys- ja vuodeosastorakennus antaa mahdollisuuden Lappeenrannan alueen päivystystoiminnan keskittämiselle sekä vuodeosastojen toiminnan tehostamiselle. Tätä kautta pystytään nopeuttamaan potilaiden hoitoaikaa, vähentämään infektioita sekä parantamaan potilasturvallisuutta ja logistiikkaa. Nämä tekijät vaikuttavat hoidon laatuun ja kustannuksiin. Eri vaihtoehdoista tehty ennakkoarviointi näkyy liitteestä 1. Päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin ja siihen liittyvän peruskorjauksen kustannusarvion mukaan investointikustannukset ilman Armilan sairaalan toimintojen siirtoa ovat 84,8 M vuosina Armilan siirto aiheuttaa Eksotelle noin 8,5 M :n suuruisen lisäinvestointitarpeen ja näin ollen Eksoten päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin määrä nousee 93,2 M :oon vuosien aikana. Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä alueen kokonaisinvestointien että käyttökustannusten näkökulmasta. Uudisrakennusvaihtoehdossa investointien kokonaismäärä vuosien välillä on noin 26 M suurempi kuin peruskorjausvaihtoehdossa. Kuitenkin kun huomioidaan eri vaihtoehtojen ylläpitokustannusten muutos, muuttuu uudisrakennusvaihtoehto selvästi peruskorjausvaihtoehtoa kannattavammaksi. Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistämisen seurauksena käyttökustannukset laskevat kokonaisuudessaan noin 2,1 M /vuosi sen jälkeen kun investoinnit on tehty ja toiminnat ovat yhdistyneet. Investoinnin rahoitussuunnitelma perustuu jäsenkuntatuottojen osalta sovittuihin maksuosuuksiin vuoteen 2018 asti ja sen jälkeen maltilliseen keskimääräiseen 1,4 prosentin vuosittaiseen kasvuun vuoteen 2025 asti. Kasvu sisältää palvelutarpeen kasvusta johtuvan kysynnän kasvun. Tässä raportissa esitellään eri investointivaihtoehtojen kustannusvaikutukset.
3 Sisällys 1 TAUSTA 4 2 VAIHTOEHTO 1. UUDISRAKENNUKSEN JA SIIHEN LIITTYVÄN PERUSKORJAUKSEN INVESTOINTIKUSTANNUKSET (SISÄLTÄÄ ARMILAN TOIMINNAN SIIRRON KESKUSSAIRAALAN YHTEYTEEN) UUDISRAKENNUKSEN INVESTOINTIKUSTANNUS UUDISRAKENNUKSEEN LIITTYVÄN PERUSKORJAUSOSUUDEN KUSTANNUS 7 3 VAIHTOEHTO 2. PERUSKORJAUSVAIHTOEHDON INVESTOINTIKUSTANNUKSET 7 4 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU INVESTOINTIEN MÄÄRÄ ERI VAIHTOEHDOISSA KÄYTTÖKUSTANNUSTEN MUUTOS ERI VAIHTOEHDOISSA VAIHTOEHTOJEN KANNATTAVUUSVERTAILU 9 5 RAHOITUSLASKELMA 10 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 13 7 LIITTEET 14
4 1 Tausta Keskussairaalan päivystys- ja vuodeosastoinvestointi on olennainen osa Eksoten palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvää päivystyksen keskittämistä, palveluiden saatavuuden parantamista sekä tuottavuuden lisäämistä. Asiaa käsiteltiin hallituksessa Eksoten palveluverkkosuunnitelman yhteydessä , jolloin Eksoten hallitus pyysi jäsenkuntien lausuntoa kunnille toimitetuista palveluverkkovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä Insipra Oy:n tekemistä investointivaihtoehdoista. Lausuntopyynnössä kysyttiin: Onko päivystävän sairaalan säilyttäminen kunnan mielestä oikea lähtökohta palveluverkon suunnittelulle myös tulevaisuudessa? Miten kunta suhtautuu esitettyihin investointivaihtoehtoihin? Inspiran selvityksessä esitetyt investointivaihtoehdot olivat: 1. Vaihtoehto: sisältää vain välttämättömät peruskorjaukset 2. Vaihtoehto: sisältää päivystyksen keskittämisen keskussairaalaan 3. Vaihtoehto: sisältää päivystyksen, osastohoidon ja vastaanottotoiminnan keskittämisen keskussairaalaan Päivystävän sairaalan säilyttämisestä maakunnassa kaikki kunnat olivat yksimielisiä. Useimmat kunnat kannattivat lausunnoissaan päivystysjärjestelyiden edellyttämää laajennusinvestointia keskussairaalan yhteyteen. Investointiasiaa käsiteltiin Eksoten hallituksessa / 248 otsikolla Päivystysinvestointi. Kuntien lausuntojen perusteella talouden suunnittelu toteutettiin kuntien kanssa sovitun kantokykylaskelman mukaisesti ja päätettiin päivystysinvestoinnin toiminnallisen suunnittelun aloittamisesta. Syksyllä 2013 aloitetun päivystysinvestointisuunnittelun yhteydessä huomioitiin myös keskussairaalan muut peruskorjaustarpeet. Työterveyslaitos teki sisäilmaselvityksen keskussairaalan syksyn 2013 lopulla. Selvityksen mukaan sairaalan A-, B- ja C-siivet ovat lähivuosien aikana välttämättömän peruskorjauksen tarpeessa. Otettujen näytteiden ja havaintojen perusteella A-, B- ja C-siivissä esiintyy laaja-alaisia kosteusvaurioita yläpohja-, välipohja- sekä ulkoseinärakenteissa. Selvityksen perusteella odotetaan seuraavia toimenpiteitä: Päätös rakennukseen tehtävistä korjaustoimista Korjaussuunnittelu Rakenteiden korjaukset Hallitus käsitteli investointiasiaa seuraavan kerran / 77 otsikolla Keskussairaalan päivystys- ja vuodeosastorakennuksen arkkitehtisuunnittelun kilpailutus. Tällöin päätettiin hankesuunnittelun aloittamisesta ja pääsuunnittelijan kilpailutuksen käynnistämisestä.
5 Hallitus teki päätöksen pääsuunnittelijan valinnasta 5/2014. Pääsuunnittelijaksi valittiin yhteenliittymä Arkkitehtitoimistot Ovaskainen / Partanen & Lamusuo Oy Erikoissuunnittelijoiden valinnasta hallitus päätti 9/2014. LVIAS-suunnitteluun valittiin Granlund Saimaa Oy ja rakennesuunnitteluun Imatran Juva Oy. Suunnittelun aikana täsmentyneiden tietojen pohjalta on laadittu uudisrakennuksen tavoitehinta-arvio, investointilaskelma ja rahoituslaskelma. Investointilaskelmassa on verrattu kahta edellä mainittua investointivaihtoehtoa: uudisrakennusvaihtoehtoa ja pelkkää peruskorjausvaihtoehtoa. Lappeenrannan kaupunginhallitus käsitteli investoinnista lähetettyä lausuntopyyntöä kokouksessaan ja antoi seuraavan lausunnon liittyen Eksoten päivystys-ja vuodeosastoinvestointiin. Lappeenrannan kaupunki toivoo, että Eksoten sairaalahankkeen osalta selvitettäisiin sellainen vaihtoehto, jossa Armilan sairaala voitaisiin sulkea vuoden 2020 tienoilla, mikäli tämä on kokonaistaloudellisesti järkevää. Armilan sulkeminen edesauttaisi Eksoten palvelutuotannon tehokkaampaa toimintaa päällekkäisyyksien poistuessa ja vapauttaisi Armilasta alueen kaupungille kaavoitettavaksi esimerkiksi asuinkäyttöön. Ennen lopullista päätöstä asian taloudelliset vaikutukset tulisi selvittää tarkemmin kaupungin ja Eksoten yhteistyönä, koska muutos vaikuttaa Armilaan suunniteltujen investointien toteuttamiseen lähitulevaisuudessa. Uudisrakennushanketta tulisi lähikuukausina viedä eteenpäin siten, ettei se ole ristiriidassa Armilan toimintojen siirtämisen kanssa. Tämän perusteella hallitus päätti lähettää kunnille uuden lausuntopyynnön, jossa on mukana myös Armilan siirron vaikutukset investointiin. Kunnat toimittavat lausuntonsa mennessä. Tavoitteena on, että investointipäätös saadaan helmikuussa 2015 ja rakentaminen voidaan aloittaa vuoden 2015 aikana.
6 2 Vaihtoehto 1. Uudisrakennuksen ja siihen liittyvän peruskorjauksen investointikustannukset (sisältää Armilan toiminnan siirron keskussairaalan yhteyteen) 2.1 Uudisrakennuksen investointikustannus Toiminnallisen suunnittelun pohjalta tehdyn tavoitehinta-arvion on tehnyt Insinööritoimisto Metsärinne Oy. Kustannuslaskennan lähtötietojen tarkkuuden parantamiseksi suunnittelussa on käytetty apuna useita eri alan asiantuntijoita (taulukko 1). Taulukko 1. Suunnitteluun valitut suunnittelijat ja muut suunnittelussa käytetyt asiantuntijat. Arkkitehtisuunnittelu, pääsuunnittelija Arkkitehtitoimistot Ovaskainen / Partanen & Lamusuo Oy LVIAS-suunnittelu Granlund Saimaa Oy Rakennesuunnittelu Imatran Juva Oy Kiireellisen hoidon suunnittelu Nordic Healthcare Group Logistiikkasuunnitelma Delfoi Oy Logistiikkastrategia ja varastointi uudessa sairaalassa CHAINalytics Europe Energiamuotovaihtoehtojen selvitys Granlund Oy Jäte- ja pyykkijärjestelmä Ecosir Group Oy Putkipostiselvitys Delfoi Oy Taiteen yleissuunnitelma Partanen & Lamusuo Oy Kustannuslaskenta (tavoitehinta-arvio) Insinööritoimisto Metsärinne Oy Uudisrakennuksen koko on brm 2 ja rakennukseen sijoittuvat toiminnat ovat seuraavat: 00. kerros: varasto ja logistiikka 0. kerros: laboratorio 1. kerros: päivystys ja ensihoito kerros: päivystysosasto ja 5 vuodeosastoa Uudisrakennuksen investointikustannus on yhteensä noin 50 M. Kustannusarvio sisältää rakennuskustannusten lisäksi hankkeen aiheuttamat erilliskustannukset kuten laite- ja varustelukustannukset, liittymät vanhaan rakennusosaan sekä hallinnolliset kustannukset (taulukko 2).
7 Taulukko 2. uudisrakennuksen investointikustannusten muodostuminen. TAVOITEHINTA-ARVIO Sisältää: Rakennuskustannukset Yhdyskäytävät mm. leikkaussalikerros Muuntamon siirto- ym. kustannukset Louhinta- ym. maanrakennuskustannukset Maa-aineksen vaihto Valaistus ym. kustannukset Automaattinen palosammutusjärjestelmä Ulkoalueiden rakentamiskustannukset Pyykkikuilu Ilmanvaihtokoneet Tavoitehintaan lisättävät investointikustannukset Suunnittelukustannukset Kaavamuutoskustannukset Tunnelin korjaus: kosteuden hallinta ja pintavesiohjaus + betonivalut lattiaan Laite- ja varustelukustannukset Logistiikkakustannukset (lääke, näytteet, putkipostit, jätekuljettimet ym.) Laboratorion laitteiden siirron kustannukset Muutostyövaraus INVESTOINTIKUSTANNUS YHTEENSÄ Uudisrakennukseen liittyvän peruskorjausosuuden kustannus Päivystys- ja vuodeosastouudisrakennuksen lisäksi vanhaa sairaalarakennusta tulee peruskorjata tarpeellisin osin. Uudisrakennukseen liittyvien peruskorjausinvestointien erittely ja aikataulu näkyy tarkemmin liitteistä 2 ja 3. Uudisrakennuksen ja siihen liittyvien peruskorjausten kustannukset ovat vuosina yhteensä 93,2 M (taulukko 3). Taulukko 3. Investointikustannusten jakautuminen vuosina Päivystys- ja vuodeosastoinvestointi (M ): Vuosi Yhteensä Uudisrakennus 0,7 23,4 19,0 6,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 49,7 Peruskorjaussinvestoinnit 0,0 4,3 7,0 0,0 10,0 14,6 5,0 2,5 0,0 0,0 0,0 0,1 43,5 Yhteensä 0,7 27,6 25,9 6,7 10,0 14,6 5,0 2,5 0,0 0,0 0,0 0,1 93,2 3 Vaihtoehto 2. Peruskorjausvaihtoehdon investointikustannukset Keskussairaalan tilat ovat suurelta osin peruskorjaamisen tarpeessa. Peruskorjausvaihtoehto sisältää vain tilojen kunnon näkökulmasta välttämättömät keskussairaalan peruskorjaukset vuosina Kyseinen vaihtoehto ei mahdollista isoja toiminnallisia muutoksia. Peruskorjausvaihtoehdon kustannuksissa on huomioitu peruskorjauksen yhteydessä tarvittavien väistötilojen ja korvaavien tilojen tarve. Välttämättömien
8 peruskorjausinvestointien erittely ja aikataulu näkyy tarkemmin liitteistä 2 ja 3 olevista Peruskorjausvaihtoehto-taulukoista. 4 Vaihtoehtojen vertailu Investointilaskelmissa on verrattu päivystys- ja vuodeosastoinvestointia pelkkään peruskorjausvaihtoehtoon. 1. Uudisrakennusvaihtoehto Sisältää päivystyksen, vuodeosastojen ja kuntoutusosaston sekä laboratorion ja logistiikan tilat uudisrakennuksessa Sisältää vanhan sairaalan välttämättömät peruskorjaukset v ja Armilan toiminnan siirtämisen keskussairaalan yhteyteen Sisältää uuden ravintokeskuksen tilat Sisältää toimintaa tehostavia muutoksia 2. Peruskorjausvaihtoehto Sisältää keskussairaalan välttämättömät peruskorjaukset v Ei mahdollista isoja toiminnallisia muutoksia Uudisrakennusvaihtoehdossa on käytetty uudisrakennuksen kustannusten osalta kappaleessa 2 esitettyä investointikustannusta, joka muodostuu tavoitehintaarviosta + muista investointiin sisällytettävistä eristä. Vanhan sairaalan peruskorjaustarpeet on arvioitu erikseen kummassakin vaihtoehdossa ja korjauskustannus on määritelty tilojen tulevan käytön mukaisesti. Peruskorjausvaihtoehdossa on huomioitu peruskorjauksen yhteydessä tarvittavien väistötilojen ja korvaavien tilojen tarve. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa on huomioitu tiettyjen rakennusten purkukustannukset. Laskelmissa on käytetty laskentakorkona 3 prosenttia ja investointien pitoaikana 30 vuotta. 4.1 Investointien määrä eri vaihtoehdoissa Rakennusinvestointien määrä vuosina on: Uudisrakennusvaihtoehdossa Peruskorjausvaihtoehdossa Vaikka investoinneissa päädyttäisiin peruskorjausvaihtoehtoon, kuluu sairaalan investointeihin noin 67,5 M seuraavan 10 vuoden aikana. Lisäksi Lappeenrannan kaupunki on arvioinut, että sen pitäisi käyttää Armilan peruskorjauksiin noin 17,8 M vuoteen 2025 mennessä. Tämä investointitarve poistuu Armilan toiminnan siirtyessä keskussairaalan yhteyteen. Uudisrakennus- ja peruskorjausvaihtoehdon välinen erotus Eksoten investointien määrässä on noin 26 M. Toimivan sairaalan remontoiminen ei myöskään peruskorjausvaihtoehdossa käytännössä onnistu kokonaan ilman väistötiloja ja uudisrakentamista. Uudisrakentamisen osuus eri vaihtoehdoissa näkyy liitteessä 4.
9 4.2 Käyttökustannusten muutos eri vaihtoehdoissa Valittu investointivaihtoehto vaikuttaa myös vuotuisiin käyttökustannuksiin (taulukko 4). Peruskorjausvaihtoehdossa käyttökustannuksia lisäävät tilojen ylläpitokustannukset sekä toiminnan hajanaisuuden aiheuttamat lisääntyvät henkilöstökustannukset. Uudisrakennusvaihtoehdossa käyttökustannuksia lisäävät tilojen ylläpitokustannukset, mutta henkilöstökustannukset alenevat toiminnan uudelleenjärjestelyjen ja paremman logistiikan myötä. Vanhan sairaalaosan peruskorjaamisen jälkeen sieltä vapautuu tiloja, joihin voidaan sijoittaa Armilasta keskussairaalaan siirtyvää toimintaa. Peruskorjausvaihtoehdossa vuosittaiset käyttökustannukset lisääntyvät 2,1 M /vuosi kun taa uudisrakennusvaihtoehdossa käyttökustannukset laskevat 2,1 M /vuosi. Taulukko 4. Vuosittaisten ylläpitokustannusten muutos eri investointivaihtoehdoissa. Peruskorjausvaihtoehto /vuosi Ylläpitokustannusten muutos Kiinteistövero ja vakuutukset Henkilöstökustannusten muutos Yhteensä Uudisrakennusvaihtoehto (sisältää Armilan) /vuosi Ylläpitokustannusten muutos Kiinteistövero ja vakuutukset Henkilöstökustannusten muutos Ulkopuoliset vuokrakustannukset Yhteensä Vaihtoehtojen kannattavuusvertailu Investointilaskennassa on verrattu eri vaihtoehtojen kannattavuutta 30 vuoden pitoaikana. Investoinnin nykyarvo sisältää investointikustannusten lisäksi vuotuisten ylläpitokustannusten ja tuottavuustoimenpiteiden vaikutukset. Nykyarvo kuvaa investoinnin kulujen ja tuottojen nettovaikutuksen nykyrahassa koko tarkasteluajalta. Uudisrakennusvaihtoehdossa investoinnin nykyarvo on selvästi peruskorjausvaihtoehtoa parempi. INVESTOINNIN NYKYARVO: Peruskorjausvaihtoehto Uudisrakennusvaihtoehto Uudisrakennusvaihtoehto muuttuu kumulatiivisen nettokassavirran näkökulmasta peruskorjausvaihtoehtoa kannattavammaksi vuoden 2025 tienoilla (kuva 1).
10 Kuva 1. Eri investointivaihtoehtojen kumulatiivinen nettokassavirta. Laskennassa käytettyjen tuottavuustoimenpiteiden varmuusmarginaali on 2,8 M eli vaihtoehdot ovat edelleen yhtä kannattavia vaikka tuottavuustoimenpiteistä vain 54 prosenttia toteutuisi. 5 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma perustuu oletukseen että rakennuttajana toimii Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Tähän on päädytty, koska valmisteilla olleet kiinteistöjen yhtiöittäminen ja siihen liittyvät järjestelyt eivät edenneet käytännön toimenpiteisiin. Myöskään muissa vastaavissa hankkeissa ei ole saatu hyviä kokemuksia elinkaarimalleista tai ulkopuolisten sijoittajien käytöstä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on toteuttanut yhteistyössä pääomasijoittajien kanssa lasten ja nuorten talon, ikäkeskuksen ja aikuistentalon, mutta vastaavanlaista järjestelyä ei keskussairaalan rakentamiseen ole tarjolla. Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla lainaa tai keräämällä tarvittavat vuosittaiset erät jäsenkunnilta tai näiden yhdistelmällä. Vuosina myyntituotot jäsenkunnilta (1,6 mrd. euroa) sisältyvät taloussuunnitelmaan palveluverkkouudistuksessa sovitun mukaisina. Investointien rahankäyttöä on tilapäisesti varauduttu kattamaan lisäämällä lainojen nettomäärää vuonna 2015 yhteensä 15,6 M ja vuonna 2016 yhteensä 16,8 M. Tämä jälkeen lainojen nettomäärän on suunniteltu laskevan vuosittain. Poikkeuksena on vuosi 2019, jolloin nettolainamäärän on suunniteltu lisääntyvän n. 4,4 milj. euroa. Vuosien osalta suunnitelma perustuu olettamukseen, että myyntituotot jäsenkunnilta voivat kyseisenä aikana kasvaa keskimäärin 1,4 % vuosittain. Vuosien osalta suunnitelma perustuu olettamukseen, että nettotoimintamenot voivat kyseisenä aikana maksimissaan kasvaa keskimäärin 1,82 % vuosittain (sisältäen palvelutarpeen kasvun, investointien poistot ja korot).
11 1 000 Vuoden 2018 osuus on laskettu siten, että kustannustaso pysyy maltillisena ja ylijäämää syntyy noin 12,7 M. Vuosina taloussuunnitelma sisältää investointeja yhteensä 101,0 M (kuva 2), jotka jakaantuvat seuraavalla tavalla: Koneet ja kalusto 14,2 M Aineettomat oikeudet 9,5 M Päivystys- ja vuodeosastoinvestointi + peruskorjaukset 70,2 M Muut rakennusinvestoinnit 7,1 M Investoinnit Aineettomat investoinnit yhteensä Koneet ja kalusto yhteensä Muut rakennusinvestoinnit Keskussairaalan päivystys- ja vuodeosastoinvestointi Kuva 2. Investointien jakautuminen vuosina Vuosina uutta lainaa on varauduttu ottamaan yhteensä 47,3 M (kuva 3). Tämä kohdennetaan täysin päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnille, koska käyttötalousmenot ja muut investoinnit voidaan hoitaa tulorahoituksella.
12 milj. eur milj. eur Lainakannan kehitys (milj euroa) Oletuksena jäsenkuntatuottojen maltillinen kasvu k.a 1,4 % v Oletuksena nettotoimintamenojen maltillinen kasvu k.a 1,8 % v Oletuksena investoinnit k.a 11,3 M vuosittain v Kuva 3. Lainakannan kehitys vuosina Vuosien taloussuunnitelma ja vuoden 2015 talousarvio on laadittu kantokykylaskelman mukaisesti. Vuonna 2014 jäsenkuntatuotoissa tapahtui tasokorotus, jonka jälkeen kasvu on maltillista keskimäärin 2,4 % vuosittain (kuva 4). Koska rahoitussuunnitelmassa vuosille on suunniteltu kertyvän ylijäämää 49,7 M, vahvistaa tämä kehitys rahoituksellista tilannetta huomattavasti. Vuosikatetta on laskettu kertyvän v noin 100 M. Tämä on 16 M investointeja vähemmän Jäsenkuntatuotot Nettotoimintamenot Nettotoimintamenojen kasvu keskimäärin 1,8 % (sisältää lainojen korot ja poistot) Jäsenkuntatuottojen kasvu keskimäärin 1,4 % Kuva 4. Jäsenkuntatuottojen ja nettotoimintamenojen kehitys
13 Investoinnin rahoitussuunnitelma perustuu jäsenkuntatuottojen osalta sovittuihin maksuosuuksiin vuoteen 2018 asti (liite 5) ja sen jälkeen maltilliseen keskimääräiseen 1,4 prosentin vuosittaiseen kasvuun vuoteen 2025 asti (kuva 5). Kasvu sisältää palvelutarpeen kasvusta johtuvan kysynnän kasvun. LAINAT JA RAHOITUS 1000 EUR TP2013 TA2014 E2014 TS2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TS2021 TS2022 TS2023 TS2024 TS2025 TOIMINNAN RAHAVIRTA Toimintakate Rahoituskulut Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät TOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Investointien korkokulut Rahoitusosuus investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN LAINAKANTA Kuva 5. Rahoituslaskelma Johtopäätökset Vaihtoehto 1 mukainen päivystys- ja vuodeosastoinvestointi on toiminnan suunnittelun kannalta paras ja talouden näkökulmasta pitkällä aikavälillä kannattavin vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa toimintaa pystytään investoinnin avulla parantamaan merkittävästi suhteellisen pienellä lisäkustannuksella (26 M ) verrattuna pelkkään peruskorjaukseen. Vaikka peruskorjausvaihtoehto alkuvuosina olisi edellisempi, muuttuu se epäedullisemmaksi viimeistään 7 vuoden kuluttua investoinnin valmistumisesta. Investoinnin rahoitussuunnitelma perustuu jäsenkuntatuottojen osalta sovittuihin maksuosuuksiin vuoteen 2018 asti ja sen jälkeen maltilliseen keskimääräiseen 1,4 prosentin vuosittaiseen kasvuun vuoteen 2025 asti. Kasvu sisältää palvelutarpeen kasvusta johtuvan kysynnän kasvun.
14 7 Liitteet Liite 1. Ennakkoarviointi Vaihtoehto 1 Vaikutus asiakkaisiin ja asukkaisiin Uudisrakennus sisältäen Armilan toiminnan siirron keskussairaalan yhteyteen Päivystys- kuntoutus- ja Lappeenrannan terveysaseman toimintojen keskittäminen keskussairaalan yhteyteen mahdollistaa entistä tehokkaamman perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation. Tiiviimpi integraatio mahdollistaa erikoistuneen osaamisen viennin perustason palveluihin asiakkaan lähelle monin eri muodoin. Armilan toimintojen keskittäminen keskussairaalaan muodostaa hyvinvointikeskittymän, jossa kuntalaiset saavat keskitetysti hoito- ja hoivapalvelut. Näitä palveluita ovat mm. hoidon tarpeen arviointi, sairaanhoitajien ja lääkäreiden vastaanotot, erikoislääkäreiden vastaanotot ja päivystys. Kaikki diagnostiikkaan tarvittavat tukipalvelut kuten laboratorio- ja röntgenpalvelut, sijaitsevat lähekkäin. Lääkäreillä ja hoitajilla on jatkossa laaja mahdollisuus keskinäiseen konsultointiin. Vaihtoehto 2 Keskussairaalan peruskorjaus Päivystävän sairaalan toiminta pystytään turvaamaan. Kyseinen vaihtoehto ei mahdollista isoja toiminnallisia muutoksia. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut sijaitsevat fyysisesti erillään kuten tähänkin asti. Palveluiden taso / saatavuus eivät heikkene, mutta fyysisen läheisyyden tuomat edut mm. konsultaatioiden läheisyys jäävät saavuttamatta. Tämä voi aiheuttaa asiakkaalle enemmän siirtymistä paikasta toiseen. Vaikutus talouteen (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä) Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalaan ei vaikuta palveluiden saavutettavuuteen. Armila ja keskussairaala sijaitsevat jo nyt suhteellisen lähekkäin toisiaan ja toimintojen siirto Armilasta keskussairaalan alueelle ei vaikuta matkojen pitenemiseen. Keskussairaalan parkkihalli mahdollistaa sujuvan paikotuksen ja liikennejärjestelyjä ja liittymiä ollaan uudistamassa päivystysinvestoinnin yhteydessä. Joukkoliikenne yhteydet keskussairaalaan ovat hyvät ja joukkoliikenteen vuoroja pystytään uudelleen järjestelemään palvelukeskittymän tarpeita vastaavaksi. Päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin ja siihen liittyvän peruskorjauksen kustannusarvion mukaan investointikustannukset ovat yhteensä 93,2 M vuosien aikana. Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä alueen kokonaisinvestointien että käyttökustannusten näkökulmasta. Uudisrakennusvaihtoehdossa Eksoten investointien kokonaismäärä vuosien välillä on noin 26 M suurempi kuin peruskorjausvaihtoehdossa. Keskussairaala vaatii pikaisesti peruskorjausta, jotta päivystävän sairaalan toiminta pystytään turvaamaan. Peruskorjausvaihtoehto sisältää vain tilojen kunnon näkökulmasta välttämättömät keskussairaalan peruskorjaukset vuosina
15 Vaikutus palvelujen järjestämiseen Vaikutus henkilöstöön Armilan sairaalan investointitarve, n. 17,8 M vuosien aikana, kuitenkin poistuu Armilan toiminnan siirtyessä keskussairaalan yhteyteen. Kun huomioidaan eri vaihtoehtojen ylläpitokustannusten muutos, muuttuu uudisrakennusvaihtoehto selvästi peruskorjausvaihtoehtoa kannattavammaksi. Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistämisen seurauksena käyttökustannukset laskevat kokonaisuudessaan noin 2,1 M /vuosi sen jälkeen kun investoinnit on tehty ja toiminnat ovat yhdistyneet. Säästö käyttökustannuksissa syntyy tilojen ylläpitokustannusten (siivous, lämmitys ym.) sekä vuokrien ja henkilöstökustannusten vähenemisen kautta. Armilan ja keskussairaalan toimintojen yhdistämisen seurauksena lainaa joudutaan ottamaan vuosina noin 9 M euroa enemmän kuin ilman Armilan toimintojen siirtoa. Käyttökustannusten laskiessa vaihtoehto on kuitenkin kokonaisuudessaan kannattavampi. Mahdollisuus järjestää palvelujen tuotanto joustavasti. Palveluita voidaan uudelleen organisoida aiempaa selkeämmin asiakkaiden palvelukokonaisuuksien ja tarpeiden mukaisesti. Tämä näkyy kuntalaisille palveluiden sujuvoitumisena ja hoitoonohjauksen tehostumisena. Asiakkaat voidaan ohjata paremmin suoraan sille ammattihenkilölle, joka pystyy hoitamaan asian loppuun asti. Järjestelmällinen asiakasohjaus on mahdollista esim. pienille asiakasryhmille, joilla on erityinen tarve. Pienten tarvitsijaryhmien palveluita pystytään organisoimaan paremmin osana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuutta. Perusterveydenhuollon lääkärin vastaanoton yhteydessä on myös paremmat mahdollisuudet saada tarvittaessa tietyt erikoislääkärin konsultaatiot. Perus- ja erikoistason lääkäreiden ja myös lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan konsultaatiomahdollisuuksien kasvaminen mahdollistaa ammattihenkilöiden osaamisen kasvamisen, mikä näkyy paitsi hoidonlaadun myös potilasturvallisuuden paranemisena. Avovastaanotto toiminnan haavoittuvuus vähenee keskittämisen myötä, jolloin esim. työntekijöiden poissaolojen korvaaminen helpottuu ja rekrytointimahdollisuuden paranevat. Toimivan sairaalan remontoiminen ei myöskään peruskorjausvaihtoehdossa käytännössä onnistu kokonaan ilman väistötiloja ja uudisrakentamista. Peruskorjausvaihtoehdossa rakennusinvestointien määrä on yhteensä noin 67,5 M vuosien aikana. Lisäksi Lappeenrannan kaupunki on arvioinut, että sen pitäisi käyttää Armilan peruskorjauksiin noin 17,8 M vuoteen 2025 mennessä. Uudisrakennus- ja peruskorjausvaihtoehdon välinen erotus Eksoten investointien määrässä on noin 26 M. Käyttökustannukset tulevat pitkällä aikavälillä kasvamaan nykytasosta selvästi, koska vaihtoehto ei mahdollista merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti samalla tavalla kuin tälläkin hetkellä. Väestön lisääntyvä palveluntarve tulee aiheuttamaan ruuhkaa erityisesti Armilan päiväpäivystyksessä. Peruskorjauksen myötä keskussairaalan toimintaa joudutaan hajauttamaan nykyisestä mm. osastojen osalta, jolloin nykyisellä henkilöstömäärällä on vaikea vastata palvelutarpeen kasvuun. Päiväpäivystystä ei voida keskittää Lappeenrannan alueella yhteen paikkaan, mikä tulee lisäämään henkilöstön tarvetta.
16 Liite 2. Rakennusinvestointien aikataulu ja kustannukset eri investointivaihtoehdoissa. Uudisrakennusvaihtoehto (sis. Armilan) Remontin kohde Vuosi C-siipi Uudisrakennus E-siipi (liittymät uudisrakennukseen, apuvälinekeskus) G-siipi (muutostyöt) D-siipi 2016, B-siipi 2016, B-siiven väistötilat (laboratorio) - 0 2A-siiven purku ja ravintokeskuksen rakentaminen A-siiven korvaavat tilat A-siipi A-siiven väistötilat - 0 Välinehuollon korvaavat tilat F-siiven purku Yhteensä Peruskorjausvaihtoehto Remontin kohde Vuosi C-siipi E-siipi (apuvälinekeskus) G-siipi (muutostyöt) A-siiven väistötilat (vuodeosastot) A-siipi A-siiven purku ja ravintokeskuksen rakentaminen B-siiven väistötilat (laboratorio) B-siipi Välinehuollon korvaavat tilat F-siiven purku A-siiven korvaavat tilat D-siipi - 0 Uudisrakennus - 0 Muut investointikustannukset Yhteensä
17 Liite 3. Rakennusinvestointien jakautuminen eri vuosille. Rakennusinvestoinnit M Yhteensä Peruskorjausvaihtoehto 0,00-11,86-12,87-5,51-13,86-44,09 Uudisrakennusvaihtoehto 0,00-27,63-25,93-6,67-10,01-70,23 Rakennusinvestoinnit M Yhteensä Peruskorjausvaihtoehto -15,82-7,49 0,00 0,00 0,00 0,00-0,15-23,46 Uudisrakennusvaihtoehto -14,62-4,97-2,50 0,00 0,00 0,00-0,14-22, PERUSKORJAUS: INVESTOINTIKUSTANNUKSET YHTEENSÄ PERUSKORJAUS: YLLÄPITOKUSTANNUKSET / VUOSI YHTEENSÄ UUDISRAKENNUS (SIS. ARMILAN): INVESTOINTIKUSTANNUKSET YHTEENSÄ UUDISRAKENNUS (SIS. ARMILAN): YLLÄPITOKUSTANNUKSET / VUOSI YHTEENSÄ
18 Liite 4. Uudisrakentamisen osuus eri investointivaihtoehdoissa. Uudisrakennusvaihtoehto m2 Uudisrakennus Yhteensä Peruskorjausvaihtoehto m2 Väistötila / Korvaavat vuodepaikat (uudisrak.) Välinehuollon uudet tilat Ravintokeskuksen uudet tilat Laboratorio edellyttää uudet tilat = uudisrakennuksen kust Yhteensä %
19 Liite 5. Lainat ja rahoitus LAINAT JA RAHOITUS 1000 EUR TP2013 TA2014 E2014 TS2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TS2021 TS2022 TS2023 TS2024 TS2025 TOIMINNAN RAHAVIRTA Toimintakate Rahoituskulut Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät TOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Investointien korkokulut Rahoitusosuus investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN milj. eur TP2010 TP2011 TP2012 TP2013 E2014 TS2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TS2021 TS2022 TS2023 TS2024 TS2025 k.a muutos Jäsenkuntatuotot ,4 % Nettotoimintamenot ,82 % Tilikauden yli-/alijäämä -1,6-9,2-15,4-10,1 10,5 8,6 8,6 8,6 12,7 3,8 3,8 5,4 4,4 3,0 2,6 1,7 Nettotoimintamenojen muutos -% 4,0 % 6,4 % 2,6 % 1,6 % 2,0 % 2,8 % 2,5 % 2,5 % 2,1 % 2,0 % 1,6 % 1,2 % 1,9 % 2,0 % 2,0 % Jäsenkuntatuottojen muutos -% 1,7 % 4,7 % 4,3 % 7,5 % 1,5 % 2,8 % 2,4 % 3,5 % -0,1 % 2,0 % 2,0 % 1,0 % 1,6 % 1,9 % 1,8 %
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Päivystys- ja vuodeosastorakennusinvestointi ja sairaalan peruskorjaaminen 2014 2018
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päivystys- ja vuodeosastorakennusinvestointi ja sairaalan peruskorjaaminen 2014 2018 Tiivistelmä Eksote on yhdessä kuntien kanssa linjannut taloussuunnitelman
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Päivystys- ja vuodeosastorakennusinvestointi ja sairaalan peruskorjaaminen 2014 2018
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päivystys- ja vuodeosastorakennusinvestointi ja sairaalan peruskorjaaminen 2014 2018 Tiivistelmä Eksote on yhdessä kuntien kanssa linjannut taloussuunnitelman
LisätiedotVuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015
Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä
LisätiedotInvestointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013
Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla
LisätiedotPäivystys- ja vuodeosastoinvestointihanke Kustannukset Hallitus
Päivystys- ja vuodeosastoinvestointihanke Kustannukset Hallitus 18.11.2014 Tausta Keskussairaalan päivystys- ja vuodeosastoinvestointia käsiteltiin hallituksessa Eksoten palveluverkkosuunnitelman yhteydessä
LisätiedotKeskussairaalan päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin toteuttaminen
253 03.12.2014 268 17.12.2014 6 14.01.2015 11 28.01.2015 Valtuusto 5 12.02.2015 Keskussairaalan päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin toteuttaminen 1221/10.03.02.01.00.01/2013 EKSTPHAL 253 Investointiesityksen
LisätiedotTA2018 valmistelu Palvelusopimusneuvottelut syksy 2017
TA2018 valmistelu Palvelusopimusneuvottelut syksy 2017 TA2018 valmistelu Lappeenrannan kaupunginhallituksen 4.9.2017 linjauksen ja kuntajohtajien neuvottelukunnassa aiemmin käydyn keskustelun pohjalta
LisätiedotKeskussairaalan päivystys- ja vuodeosastorakennuksen arkkitehtisuunnittelun kilpailutus
Hallitus 77 19.03.2014 Keskussairaalan päivystys- ja vuodeosastorakennuksen arkkitehtisuunnittelun kilpailutus 265/02.08.00.04.01.01.00/2014 EKSTPHAL 77 265/02.08.00.04.01.01.00/2014 EKSTPHAL 248 Kysymyksessä
LisätiedotKeskussairaalainvestointi ja Armilan sairaalan alueen jatkokehittäminen
Kaupunginhallitus 23 19.01.2015 Keskussairaalainvestointi ja Armilan sairaalan alueen jatkokehittäminen 1369/00.04.01.02/2014 KH 23 Valmistelija/lisätiedot: Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen,
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotTalousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus
Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006
LisätiedotValtuustoseminaari 11 10. 2011.
Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely
Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot
LisätiedotTA 2013 Valtuusto
TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut
LisätiedotRahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys
Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4
LisätiedotVAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017
VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma
LisätiedotASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri
LisätiedotLausunto keskussairaalainvestoinneista
IMATRAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Lausunto keskussairaalainvestoinneista 71/00/04/01/2015 KH 22 Valmistelija: Marita Toikka Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hal lituk sen pöytäkirjanote
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa
LisätiedotHallitus Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma / /2016 EKSTPHAL 189
Hallitus 189 09.11.2016 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 298/02.02.00.00/2016 EKSTPHAL 189 Hallintosäännön 36 :n mukaan valtuusto hyväksyy kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion.
LisätiedotTA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden
LisätiedotRAHOITUSOSA 2012 2015
271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ
TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman
LisätiedotRahoitusosa 2013 2016
Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotTerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset
TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset 1.9.2015 Talousjohtaja Tommi Talasterä tommi.talastera@ylasavonsote.fi 040 712 6970 Sisältö Yhteenveto ja johtopäätökset Taloudellisten vaikutusten selvityksen
LisätiedotKOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017
ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista
LisätiedotTILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015
TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 215 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttötalous ja rahoitus Vuoden 215 käyttösuunnitelmassa liikevaihto on 197,7 milj. euroa, talousarviossa
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 2012 TA 2013 TA 2013 Erotus TA 2013 Enn. enn. 4/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 378-9 1 375 3 Menot
Lisätiedot160 JOENSUUN TILAKESKUS Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja. Tulosalueen toiminnan kuvaus
160 JOENSUUN TILAKESKUS Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja Tulosalueen toiminnan kuvaus Joensuun Tilakeskus toimii 1.1.2014 alkaen taseyksikkönä. Taseyksikölle asetetaan tulostavoite ja sille laaditaan
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotTalouden kokonaistarkastelu 2013-2040 sisältää Uusi sairaala-investoinnin ja vanhan sairaalan realisoinnin. Ksshp Talousosasto 15.1.
Talouden kokonaistarkastelu 2013-2040 sisältää Uusi sairaala-investoinnin ja vanhan sairaalan realisoinnin Ksshp Talousosasto 15.1.2014 Tarkastelun tavoite Tarkastelussa on huomioitu pelkistettynä kaikki
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös
Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset
LisätiedotKoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti. 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela
KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela Hankkeen läpivienti Aloituspalaveri 8.3. Kouvolassa Sovittiin laskennan perusteet 1. Korjataan vanhat tilat,
LisätiedotRAHOITUSOSA 2011 2014
279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma
LisätiedotKunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015
Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2018
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni
LisätiedotKYSin talous 2017 ja 2018 sekä kertaluonteiset erät
KYSin talous 2017 ja 2018 sekä kertaluonteiset erät Kari Janhonen, 14.03.2018 5.4.2018 1 Tilinpäätös 2017 5.4.2018 2 5.4.2018 3 Sitovat tavoitteet Valtuusto muutokset talousarvioon 22.5.2017, 10 (suun
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 2/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 35 32 1 347 3 Menot -4
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4
LisätiedotSairaalainvestoinnin toteutusvaihtoehtojen kannattavuuden selvitys
Sairaalainvestoinnin toteutusvaihtoehtojen kannattavuuden selvitys EKSOTE, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri LUONNOS 15.8.2013 Yhteenveto 1. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) tilat
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin
LisätiedotRAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat
RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan
LisätiedotKuhmoisten yhtenäiskoulun koulukampuksen tulevaisuusvaihtoehdot talouden näkökulmasta. Reetta Talja, taloussihteeri
Kuhmoisten yhtenäiskoulun koulukampuksen tulevaisuusvaihtoehdot talouden näkökulmasta Reetta Talja, taloussihteeri A) LAINARAHOITTEINEN UUSI KOULU (vanhat osat puretaan) Lainan Kustannukset Rakentamiskustannus
Lisätiedot5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut
5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotTalousarvion muutokset 2015
PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2015 Korjaukset Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Korjaukset Kunnanhallitus 22.2.2016 Valtuusto 16.3.2016 KÄYTTÖTALOUSOSA/TULOSLASKELMA Ulkoinen/Sisäinen
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä
Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904
LisätiedotTP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun
Lisätiedot6/26/2017. xxx. Muutettu TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016
6/26/2017 Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Liikevaihto 0 0 0 0 0 0 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 0 0
LisätiedotLiite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma
UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat
LisätiedotLisätietoa kuntien taloudesta
Lisätietoa kuntien taloudesta 1 Tilikauden tulos 2018, euroa/asukas Suurimmat arvot (Manner-Suomi): 1. Viitasaari (1 783 / as.) 2. Taivassalo (827 / as.) 3. Luhanka (676 / as.) 4. Pyhäranta (664 / as.)
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013
TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2017
Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli
LisätiedotESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti
LisätiedotKESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS
VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011
UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015
RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.
LisätiedotRaportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014
Raportointi jäsenkunnille Tammi-syyskuu 2014 Eksoten tulos Tammi-syyskuu 2014 Muutos 2014 Tammi-syyskuu 2014 Koko vuosi TP 2013 EKSOTE YHTEENSÄ 1000 EUR E2014 vs. TP 2013 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste
LisätiedotVuosikate Poistot käyttöomaisuudesta
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018
Lisätiedot1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot
1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön
LisätiedotKESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU
KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 1.6.2015 1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun
LisätiedotRISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI
RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste
LisätiedotInvestointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM
17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit
LisätiedotVuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY
Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä
LisätiedotTilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
LisätiedotKuntakokous
Kuntakokous 10.05.2017 Kari Janhonen, talousjohtaja 12.5.2017 1 Tilinpäätös 2016 12.5.2017 2 Sitovat tavoitteet Kuntalaskutus, 303,7 M, ta:n mukainen Investoinnit, 53,7 M, alitus 0,4 M Ylijäämä, 0,9 M,
Lisätiedot1 000 eur KV Konsernipalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate
LIITE: Vuoden 2017 talousarvion muuttaminen Henkilöstön sivukulujen tarkennus: Konsernipalvelut Toimintatuotot 27 593 27 593 Toimintakulut 30 477-92 30 385 Toimintakate -2 884 92-2 792 Sosiaali- ja terveyspalvelujen
LisätiedotYhteenveto vuosien talousarviosta
Yhteenveto vuosien 219- talousarviosta Kaupunginhallitus 29.11.218 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.218 Talousarvioesityksen pääkohdat Varaudutaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelutuotannon
LisätiedotHallitus Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma / /2017 EKSTPHAL 196
Hallitus 196 22.11.2017 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018-2020 657/02.02.00.00/2017 EKSTPHAL 196 Hallintosäännön 36 :n mukaan valtuusto hyväksyy kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion.
LisätiedotAsukasluku indeksoituna (2006=100)
11 Asukasluku indeksoituna (26=1) 15 1 95 9 85 8 75 Hankasalmi 51-1 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Asukasluku ind. Hankasalmi 1, 99,1 99,5 99,2 99,7 98,8 98,1 97,3 95,5 94,3 92,9 9,3 51-1 as. kunnat 1,
LisätiedotKuntaneuvottelut syksy 2014
Kuntaneuvottelut syksy 2014 10.11.2014 klo 09.00-12.00 Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura, Punkalaidun 10.11.2014 klo 13.00-16.00 Uudenkaupungin alueen
LisätiedotTALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT
1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31
LisätiedotMikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014
Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013
LisätiedotNASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta
TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo
LisätiedotTP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020
LisätiedotKaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi
Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden
LisätiedotForssan kaupungin tilinpäätös 2013
Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*
LisätiedotPoikkeama enn./ta yht. Toteutumisennuste. TA 2018 siirrot. TA 2018 yhteensä. Käyttötalousosa (1.000 ) TOT 2017 TA 2018 TA 2018 muutokset
Turku 437 462 431 241 431 241 428 914-2 327 159 459 153 846 153 846 155 656 1 810 66 047 67 330 67 330 61 647-5 683 28 271 23 915 23 915 27 971 4 057 159 819 164 743 164 743 164 856 113 23 867 21 407 21
LisätiedotJulkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015
Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus
LisätiedotVuoden 2018 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma. Yhteenvetoesitys
Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2018-2022 taloussuunnitelma Yhteenvetoesitys Kaupunginvaltuusto 13.11.2017 Talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 25.8.2017 25.8.2017 2 25.8.2017 3 25.8.2017 4 25.8.2017
LisätiedotKYSin kuntakierros 2017
KYSin kuntakierros 2017 Kari Janhonen 21.4.2017 1 Tilinpäätös 2016 21.4.2017 2 21.4.2017 3 Sitovat tavoitteet Valtuusto sitovien tavoitteiden muutos 12.12.2016, 16 muutokset talousarvioon 12.12.2016, 17
Lisätiedot3 Käyttöhäiriöiden, joiden on todettu vaikuttaneen vedenkäyttäjien veden laatuun tai saatavuuteen, lukumääräisenä tavoitteena on nolla.
Keski-Uudenmaan Vesi Ky Yh/6 22.8.2019/ 22 / liite 1 TALOUSARVIO VUODELLE 2020 Toiminnalliset tavoitteet 1 Kuntayhtymän perustavoitteena on toimittaa korkealaatuista, vähintään normien mukaista talousvettä
LisätiedotUusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund
Uusia tuulia : K sairaala 7.9.2017 Tarja Nylund PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN 2016 PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO Avokäynnit 718 000 Lääkärillä (32%) Avokäynnit 240 000 Lääkärillä (57 %) MTP
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
Lisätiedot