Kaupunginjohtajan katsaus Suomen yleisen taloudellisen tilanteen arvioidaan edelleen jatkuvan haasteellisena. Suomen talous on supistunut kolmena edellisenä vuotena ja kuluvanakaan vuonna talous ei juuri kasva. Valtion talousarviossa vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Verotuloennuste ei enteile tämänkään suuruista kasvua. Kehityksen arvioidaan kuitenkin olevan Turun seudulla hieman parempaa johtuen telakan hyvästä tilauskannasta. Myös Raision yritystonttikysyntä on kuluvan vuoden aikana osoittanut elpymisen merkkejä, mikä voi viitata parempaan taloudelliseen kehitykseen vuoden 2016 aikana. Työttömyys on kuitenkin korkea ja työmarkkinatuen kuntaosuudet ovat kuluvan vuoden aikana nousseet tasolle, jonka ei juurikaan oleteta laskevan vuoden 2016 aikana. Myös Suomen pakolaistilanne ja sen kehittyminen vaikuttaa jonkin verran tulevan vuoden kehitykseen. Raision kaupunki on toteuttanut toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi jo useamman vuoden ajan. Tasapainotus on sisältänyt mm. toimintojen tehostamista, palvelutason leikkauksia, lomautuksia sekä verojen ja taksojen korotuksia. Samaan aikaan myös valtio on heikentänyt valtionosuuksia suhteissa kunnille määrättyihin velvoitteisiin. Kaupungin talouteen on muodostunut rakenteellinen alijäämä, jota ei ole tehdyillä toimenpiteillä toistaiseksi kyetty poistamaan. Kaupungin talousarvioehdotus on 2,0 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan yhtiöittämällä vesilaitostoiminta, jolloin vuositulos nousee noin 12,3 miljoonaan euroon. Tällä toimenpiteellä kaupungin tase parantuu merkittävästi. Riski taseen alijäämäisyydelle on tällä hetkellä Raision kriisikuntamittareista kriittisin. Investointien kokonaissumma on 19,1 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa euroa liittyy vesilaitoksen yhtiöittämiseen, joten varsinaisten investointien loppusumma on talousarvioesityksessä 9,1 miljoonaa euroa. Investointien rahoittamiseksi nettolainanottoa lisätään 2,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 aikana suurin rakenteellinen muutos on vesilaitoksen yhtiöittäminen. Lisäksi työterveyteen kohdistuu lainsäädännöllisiä muutospaineita, jotka tulee ratkaista vuoden 2016 aikana. Valtio valmistelee koko sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistusta, jonka pitäisi tulla voimaan vuodesta 2019 alkaen. Sote-uudistus muuttaa koko kuntakentän toimintaa merkittävästi.
Talousarvion yleiset lähtökohdat Yleinen taloudellinen tilanne Suomen yleisen taloudellisen tilanteen arvioidaan edelleen jatkuvan haasteellisena. Suomen talous on supistunut kolmena edellisenä vuotena ja kuluvanakaan vuonna talous ei juuri kasva. Valtion talousarviossa vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Verotuloennuste ei enteile tämänkään suuruista kasvua. Kehityksen arvioidaan kuitenkin olevan Turun seudulla hieman parempaa johtuen telakan hyvästä tilauskannasta. Myös Raision yritystonttikysyntä on kuluvan vuoden aikana osoittanut elpymisen merkkejä, mikä voi viitata parempaan taloudelliseen kehitykseen vuoden 2016 aikana. Työttömyys on kuitenkin tällä hetkellä korkea ja työmarkkinatuen kuntaosuudet ovat kuluvan vuoden aikana nousseet tasolle, jonka ei juurikaan oleteta laskevan vuoden 2016 aikana. Myös Suomen pakolaistilanne ja sen kehittyminen vaikuttaa jonkin verran tulevan vuoden kehitykseen. Kuntien verotulot Valtion vuoden 2016 talousarvioesityksen perusteella vuodelle 2016 esitetyt veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja. Kuntien verotilitysten kertymiseen vaikuttavat erityisesti veroperustemuutokset. Valtion talousarvioesityksen mukaan veroperustemuutosten vaikutus kunnallisverotuksessa on sellainen, että nämä verotusta keventävät muutokset vähentävät kuntien verotuloja noin 260 miljoonalla eurolla. Vaikutukset on esitetty kompensoitavaksi kunnille valtionosuuksien lisänä, mutta lopulliset päätökset tarkentuvat vasta loppuvuodesta. Kuntien yhteisöverojen kertymiseen vaikuttaa merkittävästi yhteisövero-osuuden määräaikaisen viiden prosenttiyksikön korotuksen päättyminen, joka aiheuttaa vuonna 2016 noin 222 miljoonan laskun kuntien verotuloihin. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen, jonka mukaisesti kiinteistöveroon esitetään muutoksia. Muutokset kohdistuvat kiinteistöveroprosenttien vaihteluväleihin. Muutokset mahdollistavat verotulojen kasvun noin 25 miljoonalla eurolla, mutta tämä kasvu edellyttää kuntien omia päätöksiä kiinteistöverokorotuksista. Kuntaliiton arvion mukaan kaikkien verolajien osalta verotilitysten kasvu tulee olemaan 2,9 % vuonna 2015. Vuodelle 2016 kasvuarvio tulee olemaan negatiivinen ja kaikkien verolajien osalta -0,6 %. Arvion mukaan kunnallisverotilitykset kasvaisivat 0,6 %, yhteisöverot vähenisivät 16,5 % ja kiinteistöverot kasvaisivat 1,2 %. Vuonna 2015 koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,84 %. Kuntien valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasituksella. Tämä toteutetaan tasaamalla kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa sekä tulopohjissa. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta; kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Kunnan valtionosuusrahoituksen kokonaisuutta arvioitaessa kummatkin valtionosuusjärjestelmän osat tulee ottaa huomioon. Valtionosuudet ovat laskennallisia. Valtionosuusjärjestelmän uudistus tuli voimaan 1.1.2015. Uudistukseen sisältyy viiden vuoden siirtymäaika, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Valtionosuusleikkaukset ovat heikentäneet kuntien tilannetta. Kuntaliiton laskelmien mukaan vuosille 2012 2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia yhteensä 6,9 miljardia euroa. Vuonna 2016 laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 9,9 miljardia euroa. Esityksen mukaan valtionosuudet kasvavat vuodelle 2016.
Kasvu johtuu pääsääntöisesti valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksesta sekä veromenetysten kompensaatiosta. Valtionosuuden tasoon vaikuttavat myös aiemmin päätetyt valtionosuusleikkaukset vuodelle 2016. Valtion talousarvioesityksen mukaan veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille vuonna 2016. Kompensaation suuruus on noin 260 miljoonaa euroa. Lopulliset päätökset tästä saadaan vasta loppuvuonna. Raision kaupungin talouden ja toiminnan lähtökohdat Raision kaupunki on toteuttanut toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi jo useamman vuoden ajan. Tasapainotus on sisältänyt mm. toimintojen tehostamista, palvelutason leikkauksia, lomautuksia sekä verojen ja taksojen korotuksia. Samaan aikaan myös valtio on heikentänyt valtionosuuksia suhteissa kunnille määrättyihin velvoitteisiin. Raisio on vähentänyt toimintakulujen kehitystä viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2014 laaditussa kuntajakoselvityksessä todettiin, että Raision palvelut tuotetaan kauttaaltaan edullisesti. Selvityksen mukaan esimerkiksi Raision sosiaali- ja terveyspalveluissa ei esiintynyt enää säästöpotentiaalia. Raision kaupungin toimintakulujen kasvu % 2008 2014 2008 10,20 2009 11,76 2010 5,98 2011 5,31 2012 5,28 2013 0,90 2014 1,90 Tasapainotustoimista huolimatta Raision kaupunki on lisännyt velkaansa vuosina 2005 2013. Tulot ja menot eivät ole edelleenkään tasapainossa, vaan toiminnan rakenteellinen alijäämä on noin kolmen miljoonan euron luokkaa. Tämän vuoksi taloussuunnitelmassa 2017 2018 kunnallisverotaso on arvioitu 0,75 prosenttiyksikköä nykyistä korkeammaksi, jotta suunnitelma olisi tasapainossa. Jatkovuosien veronkorotuksista päätetään vasta, kun on nähty, millä tavoin menokehitystä on pystytty hillitsemään ja millä tavoin verotulokasvu tulevina vuosina kehittyy. Väestö Vuoden 2014 väestömäärän huomattavan laskun (-194 henkilöä) jälkeen kokonaisväkiluvussa ei ole tapahtunut vuonna 2015 suuria muutoksia. Väestönkasvua tukevia asuntorakentamishankkeita on Raisiossa vireillä. Kaupunginvaltuusto päätti 12.10.2015, että Raision väestösuunnitteeseen tehdään tasokorjaus, jossa otetaan huomioon suunnitteen poikkeama toteutuneesta kehityksestä (yhteensä 700 henkilöä). Kokonaisuudessaan Raision väestösuunnite on tarkoituksenmukaista tarkistaa seuraavan strategiatyön yhteydessä. Kaupungin väestösuunnite on talousarvion liitteenä. Työllisyys Raision kaupungin työllisyyskehitys on vaikeutunut nykyisen valtuustokauden aikana. Työttömyysaste on noussut vuodesta 2013 vuoteen 2015 (syyskuu) noin 2,7 %-yksikköä. Työttömyysaste oli vuonna 2013 9,5 %, vuonna 2014 11,3 % ja vuonna 2015 (syyskuu) 12,2 %. Tilanne jatkuukin vaikeana, ellei valtion vastuulla olevaan työllisyysasioiden hoitoon saada lisää resursseja.
Talousarvion keskeiset tunnusluvut Kaupungin talousarvioehdotus on 2,0 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan yhtiöittämällä vesilaitostoiminta, jolloin vuositulos nousee noin 12,3 miljoonaan euroon. Tällä toimenpiteellä kaupungin tase parantuu merkittävästi. Riski taseen alijäämäisyydelle on tällä hetkellä Raision kriisikuntamittareista kriittisin. Investointien kokonaissumma on 19,1 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa euroa liittyy vesilaitoksen yhtiöittämiseen, joten varsinaisten investointien loppusumma on talousarvioesityksessä 9,1 miljoonaa euroa. Tämän rahoittamiseksi kaupunki joutuu lisäämään 2,0 miljoonaa euroa nettolainanottoa. Tämän jälkeen Raisiolla olisi lainaa 2 459 euroa / asukas, joka on edelleen Suomen kuntien keskiarvon alapuolella (vuonna 2014 2 694/asukas). Vesilaitostoiminnan aloittaminen yhtiömuotoisena edellyttää, että yhtiölle taataan alkuvaiheessa riittävä maksuvalmius. Tämä toimenpide voi lisätä kaupungin lainamäärää vuoden aikana. TA2016 tunnusluvut TA2016 muutos% vrt. TA2015 TA2015 TP2014 asukasluku 24 400 0,8 24 600 24 373 henkilöstömäärä* 1 299 1,4 1 317 1 296 henkilötyövuodet** 1 426 2,3 1 459 1 424 toimintatulot, M 49,0 8,0 53,2 49,7 toimintamenot, M 171,0 1,9 167,8 161,4 toimintakate, M 122,1 6,5 114,6 111,7 verotulot, M 98,6 0,0 98,6 96,7 valtionosuudet, M 30,6 13,4 27,0 28,1 vuosikate, M 6,5 37,1 10,3 12,6 tulos, M 12,3 621,0 1,7 4,1 investoinnit, brutto M 9,1 174,6 12,2 8,7 investoinnit, netto M 7,5 309,5 3,6 6,3 lainamäärä 31.12.2016, M 60,0 6,7 64,3 55,5 uutta lainaa, M 2,0 63,0 5,4 lainaa yht. /asukas 2 459 5,7 2 612 2 277 *) vakituiset työntekijät **) henkilötyövuodet 2015 ja 2016 ovat arvioita
Talousarvion noudattamista koskevat ohjeet Talousarvion sitovuuden osalta kaupunginhallitus esittää noudatettavaksi seuraavaa käytäntöä: 1. Talousarvion sitovuus i. Talousarvion sitovuus on toimielimen tasolla. Mikäli lautakunnan talousarviovastuu koostuu useammasta tilauksesta/palvelusta, lautakunta voi suorittaa siirtoja palvelujen kesken. Lautakunnittain esitetyt tilaukset ja hinnat ovat ohjeellisia siten, että niiden muutoksilla ei saa olla kokonaiskustannuksia lisäävää vaikutusta. Resurssien uudelleen kohdennusten, uusien sopimusten, hankintojen yms. tuottajan toimintaan liittyvien muutosten tulee aina parantaa tuottavuutta tai palvelun laatua. Vaikka sisäiset ja ulkoiset rahat muodostavat yhdessä määrärahan, sisäisiä määrärahoja tulee käyttää ulkoisiin menoihin vain poikkeustapauksessa ja kaupunginhallituksen luvalla. ii. Investointien sitovuus on hanketasolla. Lisäksi on monivuotisia hankkeita, joiden kokonaiskustannusarvio ja toteuttamisvuodet ovat sitovia. Nämä hankkeet on merkitty erikseen talousarviossa. Lautakunta hyväksyy hakkeidensa väliset määrärahasiirrot. Siirtoja ei saa tehdä kokonaiskustannusarvioltaan ja toteuttamisvuosiltaan sitovista hankkeista. 2. Kaupunginhallituksen konsernijaosto päättää virkojen ja työsuhteisten vakanssien perustamisesta talousarviossa varattujen määrärahojen puitteissa sekä niiden lakkauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi. Valtuuston valitsemien viranhaltijoiden osalta päätösvaltaa em. asioissa käyttää valtuusto. 3. Käyttötalouden perusteluissa on esitetty sitovat, strategisista tavoitteista johdetut tavoitteet vuodelle 2016. Näitä tavoitteita voidaan muuttaa vain valtuuston päätöksellä. Strategista tavoitteista johdettuja tavoitteita 2016 tulee seurata lautakunnissa, ja tilinpäätöksessä tulee antaa selostus tavoitteiden toteutumisesta. 4. Lautakunnat laativat hyväksytyn talousarvion perusteella yksityiskohtaisen käyttösuunnitelman palveluittain. Käyttösuunnitelman sisällöstä ja siihen tehtävistä muutoksista päättää lautakunta. Ns. sisäisten palvelujen tuottajien on laadittava palvelujen käyttäjien kanssa palvelusopimus, jossa yksilöidään palvelun sisältö, hinnoittelu ja molemminpuoliset menettelyt palvelun sisällön tuottamisesta ja/tai käyttämisestä. 5. Talousarvion henkilöstömäärän toteutumisesta laaditaan raportit lautakunnittain maaliskuun lopun, kesäkuun lopun sekä syyskuun lopun tilanteesta. Raportit tuodaan valtuuston tietoon. Henkilötyövuosien toteutumisesta laaditaan raportit vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä.
Muut ohjeet Investointeja, joiden kustannusarvio on yli 700.000, tai investointeja, joista valtuuston on erikseen niin päättänyt, ei saa aloittaa ilman kaupunginhallituksen lupaa. Mikäli valtionosuutta saadaan kesken vuoden jo olemassa olevaan toimintaan, jonka menot ovat talousarviossa, valtionosuus kasvattaa vain tulomäärärahoja. Kohderahoitteiset yksiköt eli nettoyksiköt ja vesihuollon taseyksikkö: Uusi suositus kunnan ja kuntayhtymän talousarvioksi ja suunnitelmaksi määrittelee kohderahoitteisen yksikön seuraavasti: Kohderahoitusta sovelletaan palveluja tuottavissa tehtävissä kuten liikelaitoksissa, muissa taseyksiköissä sekä nettoperiaatteella toimivissa yksiöissä, jotka saavat varsinaisen toimintansa rahoituksen kokonaan tai osittain korvauksena tuottamistaan palveluista. Talousarvio sisältää nettobudjettiyksiköt seuraavissa tulosyksiköissä: konsernihallinto: sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta: vapaa-aikalautakunta: tekninen lautakunta: sähkökauppa työterveyshuolto uimahalli tilapalvelut ruokapalvelut Nettobudjettiyksikön sitova määräraha on nettomenot. Nettomenojen saavuttaminen sallii ulkopuolisen tulorahoituksen ylityksen sekä vastaavan suuruisen rahamenojen ylityksen ilman valtuuston käsittelyä. Nettobudjettiyksiköt sisältyvät lautakuntien käyttösuunnitelmiin, ja niiden käyttösuunnitelmien toteutuminen esitetään tilinpäätöksessä. Teknisen lautakunnan alaiseksi on eriytetty vesihuollon taseyksikkö, joka käsittää vesihuollon, viemäröinnin ja jäteveden käsittelyn. Talousarviolainat ja lainanottovaltuus Talousarvion lainanotto nettona on 2,0 miljoonaa euroa. Uutta lainaa otetaan 3,8 miljoonaa euroa. Lainojen lyhennysohjelma lyhentää lainoja 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Suuriin lainojen lyhennyksiin tulorahoitus ei anna mahdollisuutta. Vesilaitostoiminnan aloittaminen yhtiömuotoisena edellyttää, että yhtiölle taataan alkuvaiheessa riittävä maksuvalmius. Tämä toimenpide voi lisätä kaupungin lainamäärää vuoden aikana. Lainamäärä vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 55,5 miljoonaa euroa (2 277 /asukas). Tämän hetkinen ennuste on, että kokonaislainamäärä vuoden 2015 lopussa on noin 58,0 miljoonaa euroa eli 2 377 /asukas (asukkaita 24 400).
Kokonaislainamäärän arvioidaan olevan vuoden 2016 lopussa 60,0 miljoonaa euroa (2 459 /asukas). Lainamäärässä ei ole otettu huomioon vesiyhtiön perustamiseen liittyvää mahdollista lainanottoa. Kaupunginhallitus esittää, että lainan ottamisessa noudatetaan edelleen vuodesta 1991 lähtien voimassa ollutta ja 15.6.1998 120 tarkennettua delegointivaltuutusta. Valtuuston tulee asettaa talousarviossa tai erikseen tekemällään päätöksellä ne rajat, joiden puitteissa lainanottovaltuuksia voidaan käyttää. Kaupunginhallitus esittää seuraavaa lainanottoa koskevaa valtuutuspäätöstä: Kaupunginhallituksella on oikeus: 1. ottaa eurolainaa tai joukkovelkakirjalainaa tai vastaavaa siten, että nettolainanotto vuoden lopussa on 2,0 miljoonaa euroa. 2. tehdä koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäisja vähimmäiskorosta enintään talousarviossa olevan lainakannan verran 3. käyttää johdannaisia, kuten korko- ja valuuttatermiinejä sekä korko- ja valuuttaoptioita suojautumistarkoituksessa. Tilapäisluoton enimmäismäärä Kaupunginhallitus esittää, että valtuusto oikeuttaisi kaupunginhallituksen ottamaan tilapäisluottoa maksuvalmiuden turvaamiseksi vuoden 2016 aikana 4 miljoonaan euron määrään asti. Vuodelle 2015 valtuusto on myöntänyt talousarvion yhteydessä kaupunginhallitukselle oikeuden ottaa tilapäisluottoa 7 miljoonaa euroa. Maksuvalmius, rahastot Maksuvalmiuden odotetaan v. 2016 pysyvän suhteellisen vakaana. Maksuvalmiuden kehitys kytkeytyy pääasiassa investointien käynnistymiseen sekä tulojen kertymiseen suunnitellusti. Maksuvalmiuden turvaamiseksi lisätään keskusten menojen ja tulojen seurantaa, ennakkoseurantaa ja yhteensovittamista. Talousarviossa ei ole maksuvalmiutta tukevia rahastosiirtoja.
v. 16- v. 16-17 v. 17- v. 17-18 v. 16 v. 16- v. 18- INVESTOINNIT v. 2016-2018 v. 17-18 v. 16 v. 17- ASUNTOALUEET v. 17 v. 17 v. 16 SANEERAUKSET TEOLLISUUS- JA KAUPPA-ALUEET v. 16-17 v. 16 TAITORAKENTEET
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAUTAKUNTA SITOVAT TAVOITTEET 2016 TALOUS (ulkoiset) Vuosi Menot Tulot Netto TP2013 TP2014 TA2015 TA2016-92.062.013-94.836.736-98.747.347-102.322.459 26.085.823 28.248.780 27.691.501 28.138.774-65.976.190-66.587.956-71.055.846-74.183.685 STRATEGISET TAVOITTEET Menestystekijä Toimenpiteet Mittari tai seurantatapa Tavoitetaso 2016 1. Tasapainoinen talous Investoinnit kustannetaan keskipitkällä aikavälillä omarahoitteisesti eikä nettovelan määrä kasva. Vuositulos on positiivinen ja eikä yksikään kriisikuntamittareista täyty. 1.1. Henkilöstön määrä ja palveluiden ostot hallitaan Tilinpäätösseuranta: henkilökunnan määrä, henkilötyövuodet sekä palveluiden ostot 1) Henkilöstömäärää voidaan kasvattaa, jos palveluiden ostoja voidaan samalla vähentää siten, että kokonaisuus on kaupungille taloudellisesti perusteltua. 1.2. Ostopalvelut pyritään kilpailuttamaan siten, että toimivilta markkinoilta saadaan kustannustehokkaita vaihtoehtoja 1.3. Henkilöstön voimavarat kohdennetaan oikein, eläkkeelle siirtymisten yhteydessä hyödynnetään mahdollisuudet uudelleen järjestelyihin 1.4. Raisio on vetovoimainen työnantaja 1) Toteutetaan erityisryhmien asumispalveluiden kilpailutus seudullisena. 2) Toteutetaan ikäihmisten hyvinvointiohjelmaa sekä lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa 1) Henkilön eläköitymisen yhteydessä tarkastellaan aina, täytetäänkö kyseistä vakanssia. Vakanssien muutoksia tehdään säännöllisesti vastaamaan paremmin palveluiden muuttuvaan kysyntään. 2) Esimiesten työn kohdentuminen yksiköidensä johtamiseen. Tavoitteena on, että kaikkiin rekrytointeihin saadaan määrällisesti ja laadullisesti kattavasti hakijoita
1.5. Kaupungin käytössä olevien tilojen määrää pyritään laskemaan. Jatketaan käytössä olevien tilojen käytön kriittistä tarkastelua. Tehdään ehdotuksia tilojen käytön järkeistämiseksi tilapalveluille. 2. Hyvinvointia ja kustannustehokkuutta ennakoivista palveluista Ennakoivilla palveluilla ja ylisektorisella yhteistyöllä Raisio hakee asiakaslähtöisyyttä ja parempaa kustannusten hallintaa palvelutarpeen muutoksiin. Raisio on hyvä ja turvallinen paikka käydä koulua ja opiskella 2.1 Ennakoivalla ikäihmisten hoidolla vähennetään ympärivuorokautisen hoidon tarvetta Tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaislaitoshoidossa olevien yli 75-v. peittävyys. Tavoitteena on, että ympärivuorokautisessa hoidossa olevien osuus pienenee ja ympärivuorokautisessa hoidossa asutaan nykyistä lyhyempi aika. Tehostetaan edelleen SAS-prosessia ja panostetaan kotihoitoon. 2.2 Oikea-aikaisilla perusterveydenhuollon palveluilla vähennetään erikoissairaanhoidon käyttöä Erikoissairaanhoidon polikliiniset käynnit ja hoitovuorokaudet. Erikoissairaanhoidon nettokustannusten kasvu ja perusterveydenhuollon nettokustannusten kasvu Tavoitteena on, että panostetaan/laajennetaan osaamista perusterveydenhuollossa, jolloin erikoissairaanhoidon käyttö vähenee. Terveyskeskuksen jonot pyritään pitämään alle 25 arkipäivän. Tarkastellaan erikoissairaanhoidon käyttöä erikoisaloittain, joita on yhteensä 50. Kiinnitetään erityistä huomiota niihin osa-alueisiin, joissa menot kasvavat nopeimmin. 2.3 Ennakoivalla lastensuojelulla vähennetään häiriötilanteista koituvia haittoja ja tarvetta huostaanottoihin 2.4 Raision kaupunki kannustaa terveeseen elämäntapaan 2.5 Peruskoulun jälkeen jokaisella on opinto- tai työpaikka tai muu jatkosuunnitelma Kodin ulkopuolelle sijoitettujen hoitopäivät vähenevät edelleen. Tavoitteena on, että lastensuojeluilmoituksiin reagoidaan välittömästi. Lastensuojelun ja sivistyspalveluiden yhteistyö vahvistuu ja tiivistyy. Ikävakioitu sairastavuusindeksin kehitys Seurataan tilinpäätöksen yhteydessä Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys Työttömyysaste on pienempi kuin Turun seudulla keskimäärin Nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrä ei kasva. Panostetaan entistä enemmän työllistämiseen
5. Itsenäinen toimija ja aktiivinen vaikuttaja seutuyhteistyössä Raisio on itsenäinen peruskunta, joka tekee yhteistyötä seudun kuntien kanssa ja osallistuu aktiivisesti kaupunkiseutua hyödyttäviin hankkeisiin. Raisio kantaa seudullista vastuuta ja edellyttää sitä myös muilta alueen kunnilta. 5.1. Raision kaupunki tavoittelee sitä, että perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa järjestämisvastuu säilyy kaupungilla Seurataan aktiivisesti valtakunnallisen lainsäädännön kehittymistä ja olemme aktiivisesti alueellisen toimeenpanon suunnittelussa MUUT TOIMINNALLISET TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Vuosi Palkkamenot Vakanssien määrä Henkilötyövuodet TP2013 TP2014 TA2015 TA2016 28.523.390 28.934.354 30.083.912 30.097.753 562 kpl 566 kpl 586 kpl 562 kpl 593,2 htv 598,5 htv 618,5 htv 594,5 htv SEURANTA: PALVELUJEN OSTOT ULKOA ( ) TP2013 TP2014 TA2015 TA2016 Ostot yhteensä Ostot kuntayhtymiltä Ostot muilta 52.341.429 33.860.028 18.481.401 53.226.332 34.761.479 18.464.847 56.421.354 35.881.954 20.539.400 58.102.104 36.882.908 21.219.106 TUOTTAJAN VIESTI TILAAJALLE Uudet vakanssit: HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ympärivuorokautisen kalliin hoidon ehkäiseminen Hoito- ja hoivapalveluissa kaikkien uusien vakanssien tarkoitus on hillitä ympärivuorokautisen
hoidon kasvua. Hoito- ja hoivapalveluissa kaikki vaikuttaa kaikkeen, eri palveluihin liittyvät prosessit ovat henkilökuntaa myöten kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Yksi sijoitus ostopalveluihin maksaa lähes saman kuin yksi uusi työntekijä, joka hoitaa useamman ikäihmisen työpäivänsä aikana. Lisäksi näillä uusilla vakansseilla ja palveluilla pystymme tarjoamaan ikäihmisille toimintakykyä, hyvinvointia ja mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään. Kotihoidon 3 lähihoitajan vakanssia Kotihoidon käyntimäärät ovat vuosittain lisääntyneet, vaikka asiakasmäärät ovat pysyneet suhteellisen tasaisina. Tämä tarkoittaa sitä, että kotihoidossa hoidetaan yhä hoitoisimpia asiakkaita. Aikaisemmin kotihoidon asiakkaan luokse riitti 1-2 käyntiä vuorokaudessa, nyt käyntejä tarvitaan 3-4. Tarvittavien käyntien tarve on lisääntynyt erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin, myös paripaikat ovat lisääntyneet. Yöaikaiselle kotihoidolle ei ole tarvetta. Vuonna 2011 käyntimäärä oli 106 432, vuonna 2012 käyntejä oli 112 319, vuonna 2013 käyntejä oli 129 967, vuonna 2014 käyntejä oli 151 408. Vuonna 2014 oli 21 441 kotihoidon käyntiä (sisältää säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon käynnit) enemmän kuin vuonna 2013. Kotihoidon työpanosta ei ole lisätty vastaavaan käyntimäärään nähden. Kotihoito palvelumuotona yksi mahdollisuus hillitä ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Jos henkilökuntamäärä ei ole kotihoidossa riittävä, joudumme sijoittamaan raskaimmin hoidettuja ikäihmisiä kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoitoon, joka tarkoittaa ostopalvelun kasvua. Henkilöstökulut 106.000, vähennys muista kuluista 500.000, nettokulut -394.000. Ikäneuvolan sairaanhoitajan vakanssi Ikäneuvola kuuluu yhtenä osana ikäihmisten ennalta ehkäiseviä palveluja. Ikäneuvola huolehtisi ei työelämässä olevien omaishoitajien työterveyshuollosta, joka lisäisi heidän jaksamistaan jatkaa omaishoitajana. Ikäneuvolan työntekijä jatkaisi ENKO toimintaa (ennaltaehkäisevät kotikäynnit), jotka muuten joudutaan lopettamaan resurssipuutteen vuoksi. Ikäneuvola voi osittain hoitaa runsaasti terveyspalveluita käyttävät ikäihmiset. Lisäksi ikäneuvolassa tarjotaan normaalia terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyviä toimintaa kotona asuville ikäihmisille. Omaishoidon kustannus per omaishoidettava on keskimäärin noin 9000 vuodessa (riippuen muista palveluista) - ympärivuorokautisessa hoidossa palvelu maksaa noin 35 000 per sijoitettu. Henkilöstökulut 49.000, vähennys muista kuista 100.000, nettokulut -51.000. Kotisairaalan 4 sairaanhoitajan vakanssia Kotisairaala toiminnan aloittaminen seitsemänä päivänä viikossa, aamu- ja iltavuorossa vähentää sairaalahoidontarvetta. Ikäihmisten hoitojaksojen lyhentäminen/välttäminen, jolla on positiivinen vaikutus toimintakyvyn säilymiseen. Vähentää kahden paikan tarvetta - kotisairaalan henkilökunta käy hoitamassa akuutin hoidontarpeen alueen tehostetun palveluasumisen yksikössä, oma tuotanto ja yksityiset tehpa yksiköt. Toiminta vähentää kuljetuskustannuksia. Toiminnan vakiinnuttua vähentää akuuttiosaston potilaspaikkoja. Toiminta on maksullista, eikä kerrytä asiakasmaksukattoa, joten tuo myös tuloja, joita on tässä vaiheessa vaikea ennustaa, tällä laajudella noin 20 000-30 000 vuodessa. Toiminnasta on hyviä kokemuksia muuaalla Suomessa ja alueen kunnissa toiminta on jo käytössä. Henkilöstökulut 217.000, vähennys muista kuluista 65.000, tuottojen lisäys 20.000, net-
tokulut 132.000. Hulvelan ja Maunun 2 fysioterapeutin vakanssia Fysioterapeutti tehpa yksikössä lisää työergonomista työotetta, jolla on vaikutusta työntekijöiden tuki- ja liikuntaelinten kuntoon työstä aiheutuvista rasituksista. Vaikutus sairauspoissaoloihin vähentävästi. Ft osaa ohjata ja opastaa oikeisiin työskentelyasentoihin ja apuvälineiden käyttöön. Asukkaiden toimintakyvyn, omatoimisuuden ylläpitäminen mahdollisimman pitkään helpottaa hoitotyötä - vapauttaa aikaa enemmän apua tarvitsevalle asukkaalle. Uusille fysioterapeuteille siirretään myös työtä kotihoidon fysioterapeutilta, jonka työaikaa vapautuisi enemmän selkeästi kotihoidon asukkaille ja heidän toimintakyvyn ylläpitämiseen, jotta he pystyisivät asumaan pidempään kotona. Maunulla fysioterapeutti hoitaisi myös Ruskon päivätoiminnan ryhmät, joka vapauttaa työaikaa Raision päivätoimintaan. Maunulla fysioterapeutti hoitaisi myös Ruskon päivätoiminnan ryhmät, joka vapauttaa työaikaa Raision päivätoimintaan. Kaikkien näiden uusien vakanssien tarkoitus on hillitä ympärivuorokautisen hoidon kasvua. Hoito- ja hoivapalveluissa kaikki vaikuttaa kaikkeen, eri palveluihin liittyvät prosessit ovat henkilökuntaa myöten kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Yksi sijoitus ostopalveluihin kustantaa lähes saman kuin yksi uusi työntekijä, joka hoitaa useamman ikäihmisen työpäivänsä aikana. Lisäksi näillä uusilla vakansseilla ja palveluillaa pystymme tarjoamaan ikäihmisille toimintakykyä, hyvinvointia ja mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään. Henkilöstökulut 80.000, Vähennys muista kuluista 80.000, nettokulut 0. VAMMAISPALVELUT Kehitysvammahuollon sosiaaliohjaajan vakanssi Kehitysvammahuollon työtoiminnassa työtoiminnan ohjaaja on ollut usean vuoden ajan työllistetty työntekijä. Tänä vuonna 2015 työtoiminta on toiminut ilman ohjaajaa keväästä saakka (osastonhoitaja yrittänyt hoitaa tehtävää muiden töiden ohella). Vakinaisen työnohjaajan avulla pystymme kehitysvammahuollossa vähentämään ostopalveluita. Henkilöstökulut 49.000, vähennys muista kuluista 49.000, nettokulut 0. KUNTOUTUS Toimintaterapeutin vakanssi Terveysristeyksen apuvälinepalveluissa, lääkinnällisessä kuntoutuksessa ja Kehitysneuvolassa ovat asiakasmäärät nousseet merkittävästi. Määrät ovat nousseet jo usean vuoden aikana ja samaan aikaan ostopalvelujen määrä sekä kustannukset ovat nousseet. Kehitys tulee jatkumaan samanlaisena. Vuoden 2015 seurannassa on jo puolen vuoden kohdalla 236 asiakasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana 2014. Näistä pelkästään ostopalveluja on tehty 100 asiakkaalle enemmän kuin vuonna 2014. Saatavuuskriteerit eivät ole muuttuneet vaan asiakasmäärät nousevat johtuen väestön ikääntymisestä, laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen siirtymisestä, palvelujen tarpeiden havaitsemisesta ja sen painopisteen siirtymisestä varhaisempaan vaiheeseen. Toimintaterapeutin osaamista tarvitaan apuvälinepalveluissa, lääkinnällisessä kuntoutuksessa ja Kehitysneuvolassa. Vuonna 2015 työtä on jaettu muille ammattiryhmillä niin paljon kuin se osaamisen näkökulmasta on mahdollista ja hankittu ostopalveluna. Varhainen reagointi lapsen ongelmiin jo neuvolaiässä ehkäisee vaikeampien ongelmien syntymistä ja näin säästää
palvelujen tarvetta myöhäisemmässä vaiheessa sekä ehkäisee erikoissairaanhoitoon siirtymistä. Perheneuvolan lasten erikoislääkärin työpanos on tuottanut toivottua tulosta ja myös tätä kautta tarpeita toimintaterapiaan on noussut. Toimintaterapeutin työtapaa on tarpeen ohjata lähelle asiakkaan omaa toimintaympäristöä ja näin saada terapialle parempaa vaikuttavuutta. Kunnassa tehtyjen ostopalvelujen lisäksi erikoissairaanhoito tekee ostopalveluja niille, jotka eivät ohjaudu kunnan omiin palveluihin. Erikoissairaanhoidon laskut tulevat kunnalle. Raisiossa ja Ruskolla tehtyihin toimintaterapian ostopalveluihin on 2015 jo puolen vuoden aikana kulunut enemmän rahaa kuin oman vakanssin koko vuoden kulut ovat. Ostopalveluja ei pitäisi hankkia yksityissektorin palvelun tuottajan arvion mukaan, vaan arviot tulisi tehdä julkisella sektorilla. Tähän ei ole riittänyt resursseja vaan myös terapiatarpeen arvioita on ostettu. Omalla vakanssilla saavutetaan selkeää hyötyä kustannusten laskuna ostopalveluissa. Lisäksi omana työnä tehtävällä terapian tarpeen arviolla voidaan noudattaa kunnan prioriteettia ja asiakkaiden tasaarvoista kohtelua. Henkilöstökulut 40.172, vähennys muista kuluista 40.457, nettokulut -285. PERHEPALVELUT Perhetyöntekijän vakanssi Kun lastensuojelun sijaishuollon palveluissa on Raisiossa kyetty vähentämään palveluiden tarvetta, on asiakastyön tarve lisääntynyt asetta edullisemmassa avohuollossa. Kuitenkin lastensuojelussa omaa perhetyötä täydentämään on jouduttu ostamaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta runsaasti palveluita siten, että ostopalveluissa kustannuskehitys on ollut jatkuvasti kasvussa. Uuden sosiaalihuoltolain tuomien vaatimusten myötä myös ennaltaehkäisevän perhetyön tarve on kasvanut merkittävästi. Tähän palvelutarpeen kasvuun pystytään vastamaan kustannustehokkaimmin jalkauttamalla omaa perhetyötä perustasolle, nyt erityisesti päiväkoteihin. Perhepalveluiden tulosalueella syksyllä 2011 käynnistetyistä uudistustoimenpiteistä tehokkaimmin ovat toimineet erityisesti perustasoa konkreettisesti tukevat palvelumuodot, kuten kouluille jalkautetut työntekijät. Päiväkodeissa tehty perheisiin suunnattu työ on kuitenkin jäänyt edelleen yksittäisten yhteistyökokeilujen varaan. Yleisen tiedon mukaan kuitenkin juuri päiväkotivaiheessa perhekeskeisellä työllä pystytään vaikuttamaan lasten ja vanhempien haastaviin tilanteisiin tehokkaasti. Tällainen alkuvaiheen perhetyö säästää monesti ongelmien kärjistymiseltä etenkin käyttäytymisongelmissa ja ehkäisee perheitä hakeutumaan korjaavimpien palvelujen, kuten erikoissairaanhoidon tai lastensuojelun piiriin. On ennustettavissa, että lisäämällä resurssia päiväkoti-ikäisten lasten perheiden varhaiseen auttamiseen, toimenpide säästää em. palveluiden käytössä aluksi osan siihen panostetun määrän kuluja. Henkilöstökulut 35.000, vähennys muista kuluista 50.000, nettokulut -15.000. 3 kodinhoitajan vakanssia Vuonna 2015 voimaan astuneen sosiaalihuoltolain myötä kuntien velvoitteet vastata lapsiperheiden kotipalvelutarpeisiin ovat selvästi kasvaneet. Tämän lisäksi myös lastensuojeluperheissä ostopalveluina on enenevässä märin jouduttu hankkimaan kodinhoidollista palvelua. Nämä ostopalvelut ovat olleet kasvattamassa lastensuojelun avohuollon kustannuksia. Taloudellista säästöä ei kuitenkaan ole heti löydettävissä em. sosiaalihuoltolain tuomien lisävelvoitteiden vuoksi, vaan kodinhoitajien palkkaamisella määräajaksi kahdeksi vuodeksi haetaan kalliimpien ostopalveluiden kasvun taittumista. Tuottoja toi-
minnasta haetaan asiakasmaksuja perimällä. Henkilöstökulut 90.000, vähennys muista kuluista 120.000, tuottojen lisäys 8.000, nettokulut -38.000. Toiminnan muutokset (tuottajien viestit tilaajalle): Aikuissosiaalityö / Arja Iho Aikuissosiaalityön suurimmat muutokset liittyvät uuden sosiaalihuoltolain tuomiin lisääntyvään palveluvelvoitteeseen sekä kustannusten ja palvelujen siirtymiseen erityispalveluista peruspalveluihin. Aikuissosiaalityön kustannukset kasvavat, mutta vastaavasti vähenevät vammaispalveluissa ja aikuisten psykososiaalisissa palveluissa. Muutoksella pyritään myös kustannusten alentamiseen niin, että asiakkaita siirretään mahdollisuuksien mukaan kevyempiin palveluihin. Lisääntyvien uusien sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden kustannusvaikutusten odotetaan olevan melko vähäisiä aikuissosiaalityössä, enemmän on kyse ajattelutavan, työnjaon ja painotusten muutoksesta. Omatyöntekijällä, joka on pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä, on kokonaisvastuu asiakkaan palveluiden järjestymisestä ja vaikutusten arvioinnista. Tiukemman ohjauksen ansiosta tuloksettomasta palvelusta pyritään eroon. Taloudelliset isoimmat haasteet liittyvät perustoimeentulotuen tarpeen kasvuun ja työmarkkinatuen kuntalaskutuksen kasvuun. Työttömyyden kasvu ja pitkittyminen, nuorten työttömyys ja työttömyydestä aiheutuvat kunnan ja valtion välisen kustannusten jaon muutokset aikaansaavat edellä mainittujen kustannusten nousua, jota on vaikea estää aktiivisesta työllistämisja ohjaustoiminnasta huolimatta. Valo-hankkeen kautta pyritään saamaan nuorille ja työikäisille opintopolkuja näyttötutkintojen kautta ammattitutkintoon. Osaltaan uuteen sosiaalihuoltolakiin ja osaltaan vastuunjakoihin liittyen on vuoden 2016 talousarvioon tehty aikuissosiaalityön, vammaispalveluiden sekä aikuisten psykososiaalisten palveluiden välillä seuraavanlaiset muutokset: vammaispalveluista aikuissosiaalityöhön siirtyivät työtoiminta, SHL:n mukaiset kuljetuspalvelut sekä asunnon muutostyöt. Aikuisten psykososiaalisista palveluista aikuissosiaalityön alle siirrettiin mielenterveysasumispalvelut (nyk. SHL-asuminen), psykiatrinen päivätoiminta sekä päihdehuollon asumispalvelut. Aikuisten psykososiaaliset palvelut / Seija Heikkonen Päihde- ja mielenterveysyksikön toimintaa toteutetaan ja kehitetään edelleen STM:n asettaman Mieli 2009 -työryhmän laatimassa, vuoteen 2015 ulottuneessa kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Näitä ovat muun muassa seuraavat: mielenterveys- ja päihdeongelmiin saa apua keskitetysti, samasta yksiköstä. Palveluita saa nopeasti, jottei ongelma pitkity ja vaikeudu. Edistävään ja ehkäisevään päihde- ja mielenterveystyöhön panostetaan (meillä Raisiossa laaditaan vuosittain soten, kirjasto- ja kulttuuritoimen sekä liikuntatoimen kanssa yhteistyössä työikäisten edistävän ja ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toimintaohjelma, jonka mukaan edetään). Henkilökunnan hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehditaan hyvän perustan säilyttämiseksi palvelujen toteuttamiselle ja kehittämiselle. Kaupunginhallitus on 22.8.2011 hyväksynyt sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan esittämän Raision silloisen A-klinikan saaman testamentin varojen käyttösuunnitelman vuosille 2012-2015. Varoja on kulunut suunniteltua vähemmän, joten varoja riittää vielä vuodelle 2016. Laitoskuntoutusmäärärahojen varaus vuodelle 2015 tehtiin realistiselta pohjalta. Summa
näyttää varsin tarkalleen riittävän kuluvan vuoden menoihin. Asiakas- tai hoitopäivämäärissä ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Polikliinisia palveluja tuottavien tiimien (mielenterveystiimi, kotitiimi, korvaushoitotiimi ja päihdetiimi) asiakas- tai käyntimäärissä ei ole odotettavissa oleellisia muutoksia verrattuna vuoteen 2015. Kaikkien näiden tiimien toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut -tilikohtaan on tehty viime vuoden tilinpäätökseen ja kuluvan vuoden käyttöön perustuva korotus ATKpalveluiden jatkuvasti kohoavien kustannusten vuoksi. Tiimien palveluita kehitetään jatkuvasti enemmän ryhmämuotoisiksi. Ryhmiä toteutetaan nykyisellä henkilökunnalla sosiaali- ja terveyskeskuksen omissa tiloissa. Erikoissairaanhoito / Arto Raassina Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on ilmoittanut alustavan kuntakohtaisen budjetin vuodelle 2016. Sen mukaan Raision maksuosuus nousee ensi vuonna 1,4 % verrattuna vuoteen 2015, Ruskon maksuosuus nousee 1,1 %. Tämän nousun lisäksi tänä vuonna erikoissairaanhoidon osalta Raision budjettiin on varattu vuositasolla 560.000 vähemmän kuin tämän vuoden toteutunut tasaerälaskutus, Ruskon kohdalta ero on 11.000. Näin ollen Raision osalta nousu omaan budjettiin verrattuna on yhteensä 960.794 eli 3,3 % ja Ruskon osalta 79.645 eli 1,3 %. Sairaanhoitopiiri antaa lopullisen budjettiesityksen lokakuussa, jolloin luvut tarkentuvat. Tänä vuonna sairaanhoitopiiri on tehostanut toimintaansa ja tehnyt muun muassa taannehtivan hintojen alennuksen kesäkuussa. Kun Raision käyttö on toukokuussa 5,5 % yli tasaerälaskutuksen, oli kesäkuun luku 3,5 % ja heinäkuun -1,4 % tasaerälaskutukseen verrattuna. Loppuvuoden ennuste tarkentuu lokakuussa. Viime vuoteen verrattuna eniten on erikoisaloista noussut Raision osalta sisätautien ja sen suppeiden erikoisalojen kardiologian ja infektiosairauksien käyttö. Kirurgian, ortopedian ja lastentautien käyttö on laskenut viime vuodesta. Ruskon osalta psykiatrian ja nuorisopsykiatrian kulut ovat merkittävästi nousseet. Kehittämistyö jatkuu muun muassa lastentautien, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian kanssa Hallintopalvelut / Markku Liimatainen Vuosi 2016 ei tuo hallintopalveluihin mitään suurempia muutoksia. Oppilaitoskorvaukset opiskelijoiden ohjauksesta budjetoidaan ensi vuodesta alkaen ko. tulosalueen alle. Ruskon maksuosuuden budjettikäsittely säilyy edelleen hallintopalveluiden alla. Uusia vakansseja ja investointeja ei esitetä. Vuonna 2016 jatkuvat seuraavat hankkeet: Yhdessä oikeaan aikaan, Valo-hanke, Iki-hanke, Uuden ajan esimies hanke sekä Aikuiskaste. Hankkeiden budjetointi, talousseuranta sekä maksatukset hoidetaan jatkossakin hallintopalveluissa. Hoito- ja hoivapalvelut / Sari Tanninen Hoito- ja hoivapalveluiden budjetin lähtökohtana on hillitä ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon ostopalvelun kasvua. Kerttulakodin lakkauttamisen myötä väheni omasta tuotannosta 67 ympärivuorokautisen hoidon paikkaa, palveluntarve ei ole tulevaisuudessa vähenemässä vaan lisääntymässä. Omasta tuotannosta vähentyneet paikat oli tarkoitus korvata ostopalve-
lulla. Vuoden 2015 talousarviossa ostopalveluihin (laitos ja tehpa) on budjetoitu yhteensä 5,4 miljoonaa, jossa on huomioitu Kerttulakodin neljän kuukauden toiminta. TA2016 ostopalveluihin on budjetoitu yhteensä 5,0 miljoonaa. Jos Kerttulakodin lopettamisen myötä vähentyneiden paikkojen kustannus (8 kuukauden osalta) ostopalveluna lisättäisiin, olisi kustannusarvio 6,1 miljoonaa. Hoito- ja hoivapalveluissa on jo vuonna 2014 onnistuttu hillitsemään ympärivuorokautisen hoidon ostopalvelua tarkoituksenmukaisella SAS -prosessilla, oikeanlaisella (ennalta ehkäisevällä) palvelurakenteella sekä tehokkaalla kotihoidolla. Vuoden 2016 talousarviossa hoitoja hoivapalveluihin esitetään 10 lisävakanssia. Uusien vakanssien tarkoituksena on edelleen viivästyttää ympärivuorokautiseen hoitoon sijoittamista sekä ohjata olemassa olevia henkilöstöresursseja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Vakanssien perustelut ovat erillisessä liitteessä. Hoito- ja hoivapalveluiden budjetissa on mukana vuokrien alijäämän korjaaminen. Hulvelan tehostetun palveluasumisen yksiköiden (Kanervakoti, Ruskakoti, Päivänpaisteen yksiköt) yhteisiä tiloja jyvitetään asukkaiden vuokriin, alkaen heinäkuussa 2016. Vuoden 2016 talousarviossa se tarkoittaa noin 55 000 lisäystä tuloihin, vuositasolla seuraavana vuonna lisäys on noin 110 000. Omaishoidon tuessa on lisätty määrärahoja sekä Raisiossa että Ruskolla. Kuntoutus / Tiina Virtanen Kuntouttavien henkilöstön osaamisalueiden palvelutarpeet, asiakasmäärät ja ostopalvelut ovat lisääntyneet siinä määrin, että tarvitaan panostusta henkilöstöresurssiin. Toimintaterapialla pystytään vaikuttamaan lapsen arjessa selviytymiseen jo varhaisessa vaiheessa neuvolaiässä ja näin ehkäisemään ongelmia, jotka johtavat myöhemmin suurempiin ongelmiin, kalliimpiin ratkaisuihin ja erikoissairaanhoitoon. Toimintaterapiaa on vuonna 2015 jo puolen vuoden aikana ostettu enemmän kuin oman toimen kustannukset ovat koko vuoden osalta. Esitän toimintaterapiaan uutta toimea, johon lisäperustelut vakanssiesityksessä. Apuvälinepalvelun tarve on vuonna 2015 ylittänyt ennakkoarviot. Asiakasmäärät ja apuvälineiden hankintamäärät ovat kasvaneet yli odotusten. Vuodelle 2016 apuvälineiden hankinnan määrärahaa nostetaan nykyisen tarpeen perusteella. Tarve on noussut ja nousee tulevaisuudessa edelleen väestön ikääntymisen, kodinomaisen asumisen lisääntymisen ja palvelutarpeiden lisääntymisen johdosta. Apuvälinepalvelut ovat lakisääteistä toimintaa, joka edellyttää ammattitaitoista henkilöstöä. Apuvälinepalveluissa on oppisopimuksella välinehuoltaja 85 % työpanoksella 30.9.2016 asti. Vakanssi on perustettu pysyväksi, mutta kelpoisuusehtona on oppisopimuskoulutuskelpoisuus. Vakanssin kelpoisuusehdon muuttaminen välinehuoltajaksi on nykyisen apuvälinetoiminnan edellytys. Välinehuoltaja toimii pääasiassa apuvälinelainaamossa ja potilaiden kodeissa, mutta on myös tärkeässä roolissa apuvälineiden kuljetuksissa eri yksiköiden ja yhteistyökumppaneiden välillä. Lisäperustelut ovat vakanssin muutos kohdassa. Suunnitellussa talousarviossa ovat välttämättömänä lisäyksenä henkilöstökulut, apuvälineiden hankintakustannukset ja ostopalvelut. Ostopalvelujen osuutta on vähennetty toimintaterapian vakanssin lisäyksellä. Perhepalvelut / Mikko Hulkkonen
Perhepalvelujen talousarvioesityksessä vuodelle 2016 on nousua sekä henkilöstökuluissa että ostopalvelukuluissa. Suurimpina syinä tähän ovat uuden sosiaalihuoltolain mukaiset vevoitteet ja avohuoltopainoitteisen lastensuojelutyön palvelutarpeiden kasvu. Talousarvioesityksen kokonaistaso on kuitenkin liki samalla tasolla kuin tulosalueen vuoden 2014 talousarvio ottaen huomioon ostopalveluiden hintojen nousun. Henkilöstölisäyksinä esitetään perhetyöntekijää varhaiskasvatusikäisten lasten tueksi sekä kolmea määräaikaista kodinhoitajaa. Molemmilla vakanssilisäyksillä pyritään vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin sekä uuden sosiaalihuoltolain että lastensuojelulain edellyttämissä tilanteissa. Uutena kustannuspaikkana tulosalueella onkin nyt aiemman Ehkäisevän lastensuojelun tilalla Sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperheiden palvelut. Siinä uusina lakisääteisinä palveluina ovat muun muassa ehkäisevä sosiaaliohjaus ja sosiaalityö, lapsiperheiden perhetyö ja kotipalvelu, tuetut ja valvotut tapaamiset, vertaisryhmätoiminta sekä tukihenkilöja tukiperhetoiminta. Siirtämällä sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla perhepalvelujen painopistettä ehkäisevään toimintaan, tavoitellaan edelleen säästöjä korjaavimpien ja raskaampien palvelujen kuten lastensuojelun sijaishuollon osalta. Kuten aikaisempina vuosina on todettu, tämä on realistinen tavoite, mutta etenkin uuden lain tuomien velvoitteiden siirtymävaiheessa, tavoitteen toteutuminen vaatii realistista talousarvioharkintaa. Suun terveydenhuolto / Hanna Oksala Talousarvio on laadittu sisältämään palkankorotukset. Palkkakustannuksissa ei suurta eroa vuoteen 2015 verrattuna. Sijaisiin on varattu rahoitusta, koska tiedossa on muun muassa useita äitiyslomia. Uusia vakansseja ei esitetä. Toimintaa kehitetään arvioimalla kriittisesti ostopalveluja ja edelleen osa erikoishammaslääkäripalveluista joudutaan ostamaan. Ostopalveluja käytetään vain lakisääteisten toimintojen turvaamisessa. Potilastuloja arvioidaan kertyvän hieman enemmän kuin 2015 talousarviossa. Investoinneissa esitetään vuodelle 2016 kone- ja laitehankintoja. Työterveyshuolto / Arto Raassina Työterveyshuolto on nettobudjettiyksikkö. Budjetti on laadittu niin, että tulot kattavat menot. Vuodelle 2016 ei ole esitetty vakanssimuutoksia. Tämän hetkisen arvion mukaan nykyiset hinnat kattavat toimintakulut myös ensi vuonna. Raision toimipisteessä on tarvetta muutamalle vastaanottohuoneelle, jotta kaikkeen vastaanottotarpeeseen voidaan vastata. Naantalin toimipisteelle suunnitellaan uusia tiloja, koska nykyisistä vuokratiloista joudutaan luopumaan. Naantalin kaupunki tarjoaa uusia tiloja omistamastaan virastotalosta. Uusien tilojen remontin on suunniteltu tapahtuvan vuonna 2016. Uusien tilojen kalustukseen on varattu investointiosassa varat. Vuoden 2016 aikana selvitetään työterveyshuollon jatkovaihtoehdot. Uuden kuntalain mukaan työterveyshuollon tulee yhtiöittää työterveyshuollon ulos myytävät sairaanhoitopalvelut vuoden 2016 loppuun mennessä, jos se toimii kilpailuilla markkinoilla. Työterveysyksikön ulos myytävien sairaanhoitopalveluiden osuus on tällä hetkellä noin 15 % kokonaismyynnistä. Seuraamme lainsäädännön kehittymistä, sote-ratkaisua ja alueellisia linjauksia ennen päätöksen tekoa. Vammaispalvelut / Hannele Leppänen, Paula Ranne
Vammaispalvelut Vuoden 2016 haasteisiin kuuluvat sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelujen välinen työnjako ja pian tämän jälkeen kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistyminen. Vammaispalvelujen haasteena on ollut se, että kun sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja kiristetään säästösyistä, haetaan samoja palveluja erityislain eli vammaispalvelulain nojalla. Lain tulkinta tulisi olla käänteinen. Käytännön haasteita tuovat palvelusuunnitelmien/asiakassuunnitelmien päivittäminen, tiettyjen palvelujen kasvun hillitseminen (mm. henkilökohtaiset avustajat, kuljetuspalvelut). Suuret asunnonmuutostyöt ja kallis tehostetun palveluasumisen tarve voivat kuitenkin yllättäen kasvattaa menoja. Näitä ei voi tarkalleen ennustaa ja kalliin hinnan vuoksi varata määrärahoja budjettiin. Vuoden 2016 budjetissa on huomioitu henkilökohtaisen avustajan tarpeen kasvu vuoden 2015 tason mukaan. Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuollon budjetissa on huomioitu kasvavat kustannukset omaishoidon tuessa sekä matkustus- ja kuljetuspalveluissa. Kehitysvammahuoltoon esitetään yhtä uutta sosiaaliohjaajan vakanssia. Sosiaaliohjaajan työpanos on tarkoitettu työtoiminnan ohjaamiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Edellisiä vuosina tehtävä on hoidettu palkkatuella työllistetyn työntekijän työpanoksena. Tänä vuonna 2015 toukokuusta lähtien, työtoiminta on ollut ilman ohjaajaa, koska TE -toimiston myöntämät palkkatukimäärärahat loppuivat. Vakinainen ja oikeanlaisen koulutuksen omaavan työntekijän toimesta työtoiminnan kehittäminen olisi mahdollista ja jatkossa ostopalveluita voisi edelleen vähentää. Uudesta vakanssista syntyvä kustannus on vähennetty asiakaspalveluostoista. Vastaanottopalvelut / Arto Raassina Budjetin lähtökohtana on nykyinen toiminta. Uusia vakansseja ei esitetä. Toimintaa tehostetaan kohdistamalla toimintaa eniten palveluja tarvitseviin. Työttömien terveystarkastukset toteutetaan omana toimintana ja paljon palveluja tarvitsevien hoitosuunnitelmat päivitetään. Omahoitoa kehitetään verenohennuspotilaiden hoidossa. Terveysneuvonnan budjetissa ei esitetä muutoksia. Toiminnassa uutena tulee isyyslain muutos, jonka mukaan isyyden tunnustaminen voi jatkossa tapahtua äitiysneuvolassa. Tämän lakisääteisen muutoksen vaikutuksia ei pystytä vielä arvioimaan. Vastaanottotoiminnassa valtion korvaukset erikoislääkärikoulutukseen ovat pienentyneet 30 % vuoden 2014 tasosta. Tämä merkitsee 43.000 alenemaa tuloissa. Muuten budjetissa ei muutoksia. Rekrytoinneissa on onnistuttu ja virkoihin ja toimiin on hyvin hakijoita. Säilytämme hyvän työnantajan maineen hyvän perehdytyksen, toimivan tiimimallin ja tutortoiminnan avulla. Lähijohtamisen vahvistamisella tavoitellaan työtyytyväisyyden lisäämistä henkilöstön keskuudessa. Hoitotarvikejakelussa kustannukset ovat nousseet. Laitoshoidon lopettaminen siirsi kustannuksia avohoitoon ja muutenkin avohoidossa hoidetaan yhä pitempään. Myös diabetestarvikkeissa on käytön ja hintojen nousua. Kustannukset nousevat Raisiossa 30.000 ja Ruskolla 50.000. Lisääntynyt avohoito nostaa myös laboratorio- ja kuvantamiskustannuksia.