1
2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9 Päiväkodin toiminnan sisältö... 10
3 Peltosirkun päiväkoti Päiväkoti Peltosirkku on yksi Kontiolahden kunnan kahdeksasta kunnallisesta päiväkodista. Päiväkoti sijaitsee Lehmossa, Suutelan asuinalueella. Peltosirkku aloitti toimintansa elokuussa 2012 uusissa nykyaikaisissa tiloissa. Päiväkodissa on kiinnitetty mahdollisimman paljon huomiota turvallisuuteen, kodikkuuteen ja äänieristykseen. Lapset ovat saaneet olla mukana jo suunnitteluvaiheessaa. Esimerkiksi päiväkodin iloiset ja kirkkaat värit ovat lasten valitsemia. Lapset toivoivat myös paljon ikkunoita, joilla saatiin leikkitiloihin valoisuutta. Monipuolisessa käytössämme oleva jumppasali on myös lasten ideoima. Peltosirkun päiväkodissa toimii kuusi ryhmää: VANAMOT: pienryhmä, 3-5-vuotiaat 15 paikkaa PEUKALOISET: 0-3-vuotiaat, 12 paikkaa SINISIIVET: 0-3-vuotiaat, 12 paikkaa METSÄTÄHDET: 3-5-vuotiaat, 21 paikkaa RATAMOT: 3-5-vuotiaat, 21 paikkaa KIVITASKUT: (kaksi esikouluryhmää) MUSTIKAT ja PUOLUKAT, 2x13 paikkaa Henkilökunta ryhmissä jakaantuu seuraavasti; alle 3-vuotiaiden ryhmässä toimii kaksi lastenhoitajaa ja yksi lastentarhanopettaja; pienryhmässä toimii erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja, lastenhoitaja ja päivähoidonavustaja; muissa ryhmissä toimii yksi lastenhoitaja ja kaksi lastentarhanopettajaa. Päiväkodin johtajana toimii Marja Kauppinen. Lisäksi henkilökuntaan kuuluu ruokapalvelun työntekijä, laitoshuoltaja sekä kiertävä erityislastentarhanopettaja. Päiväkodissamme työskentelee myös aika ajoin opiskelijoita, työelämään tutustujia sekä työllistettyjä.
4 Toimintaa ohjaavat arvot Lapsen kunnioitus Eettisten periaatteiden lähtökohtana on lapsen kunnioittaminen. Jokaisella lapsella on persoonallinen tapa havainnoida ympäristöä ja oppia. Haluamme tukea lapsen kasvua ja kehitystä ottamalla huomioon lapsen yksilöllisen kehityksen ja herkkyyskaudet. Käytännössä toiminta on mahdollisuuksien mukaan lapsilähtöistä, jolloin kasvatuksen pääpaino on lasten havainnoinnissa, kuuntelemisessa ja heidän tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden huomioimisessa. Kasvattajina toimimme lapsen omaehtoisen oppimisen mahdollistajina sekä luonnollisesti lapsen omien tarpeiden mukaisen tuen ja ohjauksen antajina. Lapsen kasvuympäristö on pyritty luomaan innostavaksi ja houkuttelevaksi, lapsen omaehtoista toimintaa virittäväksi.
5 Turvallisuus Turvallinen päivähoitoympäristö antaa mahdollisuuden rauhallisen varhaiskasvatusta tukevan ilmapiirin luomiseen sekä lisää lasten ja työntekijöiden hyvinvointia. Toiminnan ja päivien sisältöjen suunnittelussa huomioidaan lasten kehitystaso ja henkilöstön riittävyys, jolloin lapset voivat toimia vapaissa ja ohjatuissa tilanteissa turvallisesti ilman vaaraa itsensä satuttamisesta. Jokaisessa ryhmässä sovitaan yhdessä lasten kanssa säännöistä, joiden noudattamisella pyritään takaamaan lasten turvallisuus ja hyvinvointi. Lapsen perusturvallisuuden pohjalla on selkeä ja säännönmukainen päivärytmi joka muodostuu ulkoilusta, leikistä, ohjatuista toiminnoista, ruokailusta ja levosta. Sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta huolehtiminen luo lapselle luottavaisen tunteen päiväkodin aikuisia ja lapsia kohtaan. Ryhmässä toimiessa ryhmän jäsenten hyvinvointi riippuu ryhmässä vallitsevasta ilmapiiristä. Turvallisessa ja toiset huomioonottavassa toimintaympäristössä lapsi voi toimia ja oppia uutta hyvillä mielin. Ryhmissä pyritäänkin kiinnittämään huomiota hyviin käytöstapoihin, tunteiden ilmaisuun sekä toista kunnioittavaan toimintakulttuuriin. Ristiriitatilanteet käsitellään keskustellen ja erilaisia ratkaisuja samalla pohtien. Sekä aikuiset että lapset antavat toisilleen tilaa tunteiden ilmaisuun, omatahtiseen oppimiseen ja omien kokemusten jakamiseen. Aikuisten johdonmukaisen toiminnan myötä lapsi kasvaa vähitellen empaattiseen ja toiset huomioivaan toimintatapaan.
6 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus on päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien välinen suhde, joka tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista lapsen ja perheen parhaaksi. Vanhempien ja päivähoidon välinen kasvatuskumppanuus alkaa silloin, kun lapsellenne on myönnetty päivähoitopaikka päiväkodissamme. Olette tervetulleita tutustumaan päiväkotiin ennen hoidon aloittamista. Voitte kertoa lapsenne tavoista, tottumuksista, päivärytmistä sekä omista odotuksistanne, ennen päivähoidon aloittamista. Toimiva ja avoin yhteistyö helpottaa lapsen ja vanhempien arkea niin kotona, kuin päiväkodissakin. Päivittäiset lastanne koskevat kuulumisten vaihdot edesauttavat hyvän ja rakentavan kasvatuskumppanuuden syntymistä. Ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta kuuluu luonnollisesti vanhemmille. Päivähoidon ja muiden yhteistyötahojen tehtävä on puolestaan tukea vanhempia tässä kasvatustyössä.
7 Yhteistyö Päiväkotimme on yhteydessä moniin toimijoihin kunnassamme. Kirjastoauto käy päiväkodilla joka toinen viikko, seurakunnan työntekijät käyvät pitämässä pyhäkoulua ja koululla voimme käydä erilaisissa konserteissa ja vaikkapa luistelemassa. Teemme moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi neuvolan tai terapeuttien kanssa tarvittaessa kunkin lapsen ja perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Lasten asioiden käsittelyssä vanhemmat ovat kasvatuskumppanuuden hengessä mukana ja asioista sovitaan aina yhdessä vanhempien kanssa. Eri toimijoiden välinen yhteistyö, osaaminen ja tietojen jakaminen turvaa lapselle kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen. opiskelijat ja oppilaitokset koulu seurakunta sosiaalitoimi Päiväkoti Peltosirkku vanhemmat terapeutit, psykologit kirjasto neuvola ja sairaala muut päiväkodit ja perhepäivä hoito
8 Kiusaamisen ehkäisy Arvopohjamme perustuu lapsen oikeuksien yleissopimukseen joka tarkoittaa sitä, että kaikilla lapsilla on samat oikeudet, he ovat samanarvoisia, eikä ketään syrjitä. Lapsella on oikeus suojaan fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa vastaan. Kiusaamisen ehkäisy on luonnollinen osa päiväkodin arjen toimintaa. Aikuisen tehtävänä on ennaltaehkäistä lapsiryhmässä tapahtuvaa kiusaamista. Turvallinen ja rauhallinen toimintaympäristö sekä aikuisen aito kiinnostus lapseen ovat omalta osaltaan luomassa seesteistä ilmapiiriä päiväkotiin. Lapsiryhmän toiminnan havainnointi on tärkeää huomataksemme mahdolliset konfliktitilanteet. Kaikki riidat ja konfliktit eivät ole kiusaamista, mutta niistä saattaa jatkuessaan tulla kiusaamista. Lapsille opetetaan vuorovaikutustaitoja ja toisten ihmisten kunnioittamista. Lasten välisiin riitoihin puututaan välittömästi selvittämällä yhdessä ristiriitojen syyt ja opettamalla heidät anteeksipyyntöön ja anteeksiantoon sekä niiden merkityksiin. Näin toimimalla pystytään ennaltaehkäisemään varsinaisen kiusaamisen syntymistä tai jatkumista.
9 Varhainen puuttuminen Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan varhaisessa vaiheessa toimimista mikäli perheellä tai päivähoidon henkilöstöllä herää huoli lapsesta. Huoli voi olla esimerkiksi lapsen kehitykseen, hyvinvointiin tai elämäntilanteeseen liittyvää. Huolen puheeksi ottaminen on lapsen edun mukaista sillä toimiminen varhaisessa vaiheessa antaa runsaasti erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja tukea lapsen suotuisaa kehitystä. Laadimme jokaiselle lapselle yhdessä vanhempien tai muiden huoltajien kanssa varhaiskasvatussuunnitelman, johon kirjataan muun muassa lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet. Nämä avoimet kasvatuskeskustelut sekä päivittäiset kuulumisten vaihdot niin positiivisista kuin huolta herättävistäkin asioista ovat rakentamassa yhteisvastuullisuutta lapsen kasvun ja kehityksen seuraamiseen ja tukemiseen. Lasten havainnointi ja kehityksen seuraaminen päiväkodin arjessa ovat tärkeä osa päiväkodin työntekijöiden toimintaa. Näin on mahdollista jo varhaisessa vaiheessa huomata lapsen kehityksessä huolta herättäviä asioita.
10 Päiväkodin toiminnan sisältö Leikkiminen on lapselle luontainen ja mieleinen tapa toimia. Lapsi jäsentää ja hahmottaa ympäröivää maailmaa leikin kautta ja uudet opitut asiat ja kokemukset seuraavat lasta usein leikkeihin. Kasvattajina pyrimme luomaan lapselle hoitopäivän ajaksi vireän leikki- ja oppimisympäristön, jossa hän voi oppia uutta yhdessä ikätovereiden ja aikuisten kanssa. Vapaan leikin lisäksi lasten päivään mahtuu ohjattua toimintaa jossa leikinomaisuus on vahvasti mukana. Osallistuminen päiväkodin arkisiin askareisiin aikuisten rinnalla tuo myös lapselle arvokkaita kokemuksia.
11 - hyvät käytöstavat - lorut, runot, sadut - saduttaminen - kertominen ja kuunteleminen - matemaattiset käsitteet lasten arjessa: lukumäärät ja koot - vertailu ja luokittelu - toisen huomioiminen - tunteiden ilmaisu - kiusaamisen ehkäisy - siisteys - lapset apuna askareissa - omatoimisuus - vuodenaikojen vaihtelu - lähimetsä leikkipaikkana - retket - ympäristöstä huolehtiminen TAPAKASVATUS LUONTO- JA YMPÄRISTÖ- TIETO KIELELLISET TAIDOT KÄDEN TAIDOT LAPSI TOIMII JA LEIKKII MATEMAATTI- NEN AJATTELU MUSIIKKI LIIKUNTA USKONTO JA ELÄMÄNKATSO- MUS - päivittäinen ulkoilu - liikuntaleikit sisällä - retket - talviurheilulajit - juhlapyhät, perinteet - arkipyhäkoulu -monikulttuurisuus -ihmisarvo - kuvan tekeminen - askartelu - tekstiilityö - rakentelu ja muovailu - laulut ja leikit - lorut - soittimet - esitykset ja yhteiset tapahtumat