Metsästäjän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Metsästäjän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Metsästäjän päiväkoti on aloittanut toimintansa vuonna Päiväkodissamme on kolme ryhmää. Kasvatushenkilökuntaan kuuluu kolme lastentarhanopettajaa ja 5 lastenhoitajaa. Päiväkodin johtaja toimii sekä Metsästäjän että Sorilan päiväkotien johtajana. Päiväkotimme on auki 6 17 ja tarvittaessa klo 18 asti. Lue lisää toiminta ajatuksesta.. Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Arviointi varhaiskasvatuksessa YHTEYSTIEDOT Metsästäjän päiväkoti Metsästäjänkatu 1 K Tampere Puh Johtaja: Sanna Ylönen Puh sanna.ylonen@tampere.fi Varajohtaja: Ritva Järvinen Puh ritva.jarvinen@tampere.fi 2. Varajohtaja Jaana Lyyra Holopainen puh Jaana.lyyra holopainen@tampere.fi

2 Toiminta ajatus Vanamoiden 18 lapsen ryhmässä kasvatamme 1 4 vuotiaita lapsia. Opettelemme päiväkodin rytmiä, harjoittelemme itsenäisesti syömään, pukemaan ja riisumaan. Vessahetkillä opettelemme kuivaksi ja pesemään kädet. Leikimme paljon joka päivä. Vanamoille kokoonnumme aamuisin välillä, jonka jälkeen lapset siirtyvät omiin ryhmiinsä. Metsätähdillä 3 5 vuotiaiden ryhmässä lekin ohella harjoittelemme ryhmässä toimimisen taitoja ja omatoimista pukemista, ruokailemista ja mukavana kaverina olemista. Reviirimme laajenee retkillemme lähimetsään ja kaupungin eri kohteisiin. Pikkumetsässä (Atanväylä 7:n lisäryhmä) toimivat eskarimme. Eskareilla leikimme edelleen. Lisäksi opettelemme olemaan hyviä kavereita, huolehtimaan omista tavaroista, ratkaisemaan ogelmia, ihmettelemään ja harjoittelemme keskittymistä annettuihin tehtäviin Eskarit ulkoilevat kantatalon pihassa, läheisellä pallokentällä ja tietysti retkillä lähimetsään ja kaupungin kohteisiin. Iltapäiväulkoilu on yhdessä muun päiväkodin kanssa. Metästäjän päiväkodissa kasvatamme lasta turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä yhdessä vanhempien kanssa. Leikki, sadutus, ilmaiseminen eri keinoin (kuvallinen, draama) ja luonto ja ympäristökasvatus ovat toiminnassamme keskeisiä asioita. Päiväkodissamme on hyvät liikuntamahdollisuudet läheisyydessä olevassa metsässä ja kentällä. Toimimme pienryhmissä, jotka muodostuvat iän ja lapsen kiinnostuksen mukaan. Etusivulle Seuraava

3 Arvot ja strategiaperusta Turvallisuus tarkoittaa meillä sitä, että aikuinen turvaa lapselle leikki ja toimintarauhan. Lapsia opetetaan riitatilanteissa väkivallattomaan käyttäytymiseen. Kasvattaja on saatavilla ja antaa lohtua ja syliä tarvittaessa. Kunnioittaminen tarkoittaa sitä, että kasvattaja ymmärtää lapsen esiin ottamien asioiden merkityksellisyyden lapselle. Opetamme lapselle hyviä käytöstapoja; tervehtiminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen, hyvät pöytätavat sekä toisen auttaminen. Ihmisarvoon sisältyy suvaitsevaisuus ja lapsen hyväksyminen omana itsenään. Oikeudenmukaisuus toteutuu, kun lasta kuullaan ja hänellä on mahdollisuus ilmaista itseään. Vahvistamme lapsen itsetuntoa positiivisen kannustamisen kautta. Ohjaamme lasta rehellisyyteen arjen tilanteissa (toisen tavaroihin ei kosketa luvatta) ja opettamalla avoimuutta. Tasa arvon periaatetta toteutamme kuulemalla vanhempia lasta koskevissa asioissa päivittäisissä tapaamisissa ja kasvatuskeskusteluissa. Yhteisöllisyyteen ja vastuuseen ympäristöstä kasvatamme lasta ohjaamalla lasta säästäväiseen energian käyttöön (vesi, valot, paperin käyttö), huolehtimalla tavaroista ja yhteisien tilojen järjestyksestä (lelujen korjaaminen paikoilleen, roskien kerääminen). Etusivulle Seuraava

4 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Vanhemmat Kasvatuskumppanuutta rakennamme yhdessä vähitellen. Kumppanuus alkaa ensimmäisestä puhelinsoitosta päiväkotiin. Lähtökohtana on huoltajien tasavertaisuus päivähoidon työntekijöihin nähden lapsen kasvatusta koskevissa asioissa. Haluamme selvittää vanhemmille, mitkä lapsen yksilölliset tarpeet on mahdollista toteuttaa ja missä asioissa ryhmän toiminnassa on valittava kultainen keskitie. Vanhempien osallisuus toteutuu toiminnassamme seuraavasti: * Hoitosuhteen alussa selvitämme huoltajien kanssa lapsen perushoidollisia (ruokailu, lepo, WC toiminnot, ulkoilu ) ja kasvatuksellisia tarpeita, lapsen luonteen piirteitä sekä kuvailemme päiväkotiryhmän päivittäistä toimintaa. Teemme hoitosopimuksen, jossa sovitaan hoidon käytännön järjestämisestä. * Molemmat huoltajat ovat tervetulleita kasvatuskeskusteluun * Annamme tietoa lapsen asioista molemmille huoltajille ja sovimme tiedottamistavoista päiväkodin ja kodin välillä. * Kasvatuskeskusteluissa annamme vanhemmille mahdollisuuden keskustella lapsestaan perheelle tärkeistä asioista. * Perheet ja lapset saavat yhdenmukaista palvelua. * Kumppanuutta rakennetaan lapsen päivää kuvailevien päivittäisten keskustelujen, kasvatuskeskustelujen, vanhempainiltojen ja erilaisten tapahtumien kautta. Etusivulle Seuraava

5 Varhaiskasvatuksen suunnittelu Lapsen varhaiskasvatuksen suunnittelu käynnistyy lasten havainnoinnista, johon keskitytään elo syyskuussa. Havaintoja kirjataan ja niistä keskustellaan. Henkilökunta havainnoi paljon lasten leikkiä ja toimintaa ryhmässä. Tavoitteena on oppia tuntemaan lasta yksilönä ja ryhmässä toimijana sekä tunnistamaan lapsen tarpeita. Syksyn kasvatuskeskusteluissa asetetaan vanhempien kanssa yhdessä tavoitteet lapsen kasvatukselle, hoidolle ja opetukselle. Samalla keskustellaan lapsen hoidon sujumisesta. Keväällä arvioidaan tavoitteiden toteutumista. Kasvattajatiimeissä (lapsiryhmän aikuiset) on pääsääntöisesti yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Hoitohenkilökunta varmistuu yleensä vasta kesäkuussa. Kasvattajat suunnittelevat toimintaa viikoittaisissa tiimipalavereissa sekä toimintakauden alun suunnittelutilaisuuksissa. Koko päiväkodin suunnittelu ja arviointipäiviä pidetään 1 2 toimintakauden aikana. Seuraava

6 Varhaiskasvatuksen suunnittelu jatkuu Viikoittaisissa kasvattajatiimin palavereissa arvioimme kuluneen viikon lapsiryhmää koskevia asioita (toiminta, lasten eritystarpeet jne.) Lisäksi suunnittelemme ja valmistelemme tulevan viikon ohjelmaa: pienryhmien käyttöä, retkiä, ohjattuja hetkiä ja vapaata leikkiä. Etusivulle

7 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen LEIKKI Varhaiskasvatuksemme Metsästäjässä rakentuu vahvasti leikin ympärille. Lapsi harjoittelee leikissä sosiaalisia ja tunne elämäntaitoja sekä oppii ratkaisemaan ongelmia ja sopimaan asioista leikkitoverin kanssa. Lasten leikkiä havainnoimalla kasvattaja saa tietoa lapsen kehitystasosta, kiinnostuksen kohteista ja taidoista. Leikin kehittymiselle luomme edellytyksiä tarjoamalla mahdollisimman rauhallisen leikkiympäristön, asettamalla monipuolisia leluja lapsen saataville sekä varaamalla riittävästi aikaa leikille. Muuntelemme leikkitiloja lasten tarpeiden mukaan. Monipuolistamme leikkejä tekemällä retkiä, lukemalla satuja ja tarjoamalla monipuolista tekemistä. ILMAISU Ilmaisukasvatukseen sisältyy musiikki, kuvallinen ilmaisu sekä kielellinen ilmaisu. Tärkein lapsen ilmaisutapa on lapsen oma puhe, ilmeet, eleet ja liikkeet. Metsästäjän päiväkodissa on sadutus päivittäisen toiminnan sisältönä. Lasten tarinoita kirjoitetaan ylös ja ilmaisemiseen kannustetaan kuvien ja kysymysten avulla. Lapille luetaan päivittäin satuja esimerkiksi lepohetkellä. Juhlien järjestämisen kautta lapset osallistuvat monipuolisesti eri sisältöalueiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tärkeää on, että kasvattaja pystyy mukauttamaan suunnitelmia lasten tarpeiden mukaan. Musiikkikasvatus Musiikkikasvatukseen sisältyy musiikin kuuntelua, lauluja, loruja, riimejä, laululeikkejä, keho ja rytmisoittimien käyttämistä. Kuuntelemme musiikkia ohjatuissa hetkissä sekä päivälevon aikana. Kuvallinen ilmaisu Kuvallinen ilmaisu sisältää erilaisten tekniikoiden harjoittelua ( maalaaminen, piirtäminen, muovailu ) ja erilaisiin materiaaleihin tutustumista. Kuvallinen ilmaisu on vahvasti läsnä päivittäisessä toiminnassa. Kielellinen ilmaisu Kielellisessä ilmaisussa lapsen itseilmaisu on tärkeintä. Havainnoimme lapsen kielen kehitystä, käsitteiden ymmärtämistä ja käyttämistä sekä kielen tuottamista esim. seuraamalla lasten leikkejä ja osallistumista ryhmän toimintaan. Sadutus on yksi tärkeimmistä toimintatavoistamme lapsen kielen tukemisessa. Tarjoamme erilaisia ilmaisuun kannustavia kokemuksia mm. pöytäteatteriesityksiä koko talon yhteisiä teatteri ja lauluhetkiä. Seuraava

8 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen jatkuu Liikunta Lapsi liikkuu luontaisesti. Päivittäinen sisä ja ulkoliikunta on arkiliikunnan perusta. Lapset liikkuvat joka päivä ulkona leikkien, pelaillen palloa, keinuen ja kiipeillen. Lapset harjoittelevat liikkuen motorisia taitoja päivittäin. Metsässä lapset saavat erilaisia liikuntakokemuksia kivillä ja puissa kiipeilemällä, majoja rakentamalla ja liikkumalla vaihtelevassa maastossa. Sisäliikunnassa harjoittelemme perusliikuntataitoja (juoksu, kävely, hypyt, kuperkeikat, kieriminen, tasapaino jne.) Talvisin luistelemme ja hiihdämme sekä laskemme mäkeä. Opastamme lasta turvalliseen liikkumiseen. Tärkeintä on liikkumisen ilo. Osallistumme erilaisiin tempauksiin. Etusivulle

9 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Jos henkilökunnalla herää huoli lapsesta päivittäisessä keskustelussa välitetään tietoa vanhemmille huomioistamme lapsesta havainnoimme lasta ja keskustelemme kasvattajatiimissä, onko huoli yhteinen toimimme avoimesti huoltajiin päin ja ryhmän lastentarhanopettaja ottaa huolen puheeksi huoltajien kanssa tarvittaessa esitämme huoltajille päiväkodin henkilöstön konsultointimahdollisuutta kiertävän erityislastentarhan opettajan kanssa tukitoimet käynnistetään yhdessä sovitulla tavalla erityisen tuen suunnitelma tehdään päivähoidon toimintakäytäntöjen mukaisesti Erityisen tuen muotoja ovat: ryhmän pienentäminen yhdellä lapsella pienryhmätoiminta, eriyttäminen henkilökohtainen tai ryhmä avustaja kuvien käyttö kommunikoinnissa tukiviittomat tarvittaessa resurssikeskuksen palvelut kiertävän erityislastentarhanopettajan ja muiden asiantuntijoiden palvelut apuvälineet (istuintyynyt, kynätuet jne.) lääkehoitoa tarvitsevista lapsista tehdään lääkehoitosuunnitelma ja lääkitys annetaan lääkärin ohjeen mukaan Seuraava

10 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa jatkuu 5 vuotishavainnointi lastentarhanopettaja vastaa lomakkeen täyttämisestä pohjana on kasvattajatiimin työntekijöiden yhteiset näkemykset havainnointi annetaan henkilökohtaisesti vanhemmalle ja selvitetään havainnoinnin tulokset vanhemmat vievät havainnoinnin neuvolaan LAMIKE (lasten mielenterveyden kehittämishanke) vanhemmat tuovat halutessaan neuvolasta saamansa kyselylomakkeen, joka täytetään päiväkodissa Asiantuntijatahojen konsultaatio vanhempien suostumuksella konsultoimme puhe ja toimintaterapeutteja, neuvolaa, psykologeja tarpeen mukaan osallistumme tarvittaessa hyvinvointineuvolan palavereihin Etusivulle

11 Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Maahanmuttajalapsi on ensimmäisen puoli vuotta kahden paikalla kielellistä ilmaisua havainnoidaan ja tutkitaan kielellistä ilmaisua tuetaan normaalissa lasten ja aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa: nimetään esineitä, puhutaan lapsille Repun takanassa aineiston käyttö pyrimme varmistamaan kaikissa tilanteissa lapsen asioiden ymmärtämisen varhaiskasvatuskeskusteluissa sovimme tavoitteet ja käytämme tulkkia toimimme kotouttamisohjelman mukaisesti Etusivulle Seuraava

12 Arviointi varhaiskasvatuksessa TYÖYHTEISÖN TOIMINTATAPOJEN ARVIOINTI Kasvattaja tiimien palaverit tiimipalaverissa kerran viikossa keskustelemme toiminnan toteutumisesta ja lasten nopeita tilannekohtaista arviointia päivittäin kasvattajatiimin kesken varhaiskasvatusympäristöä arvioimme toimintakauden aikana tiimipalavereissa ja arviointi illoissa Henkilökuntapalaverit kustakin kasvattajatiimistä edustaja paikalla palaverista tehdään muistio viikkopalavereissa käsitellään lasten tarpeisiin liittyvä, henkilöstöä koskevia, talon toiminnan järjestämiseen liittyvä asioita, henkilöstön koulutusterveisiä, ajankohtaisia työyhteisöä koskettavia asioita Yhteiset arviointi illat ryhmien toimintaa arvioimme erilaisin menetelmin keväisin on arviointi ilta, joissa arvioidaan toiminnan toteutumista Lasten ja vanhempien osallisuus arvioinnissa kasvatuskeskusteluissa vanhemmat tuovat esille lapsen tarpeita ja asetamme yhdessä tavoitteita lapsen kehittymiselle vanhempainiltojen ja kahviloiden järjestäminen eri teemojen ympärille. Etusivulle Seuraava