Virkamiesasema murroksessa Markku Temmes 25.2.2015
Teoriaa Marx (1818-1883) contra Weber (1864-1920) Kaikessa toiminnassa on julkista Funktiososialismi Markkinatalous tarvitsee tuekseen neutraalin hallinnon NPM-Neoweberian State GAS Regulaatio-deregulaatio
Historiaa - Kustaa Vaasa (Lyypekin kirjurit)- Lumikuningas (Oxenstierna) - Autonomia- hallintovaltio - Itsenäinen Suomi valitsi pohjoismaisen mallin - EU on hieno hallintoympäristö
Taustaa Menneillään olevan valtionhallinnon murroksen piirteitä: 50-80 % johtajistosta vaihtuu lähivuosina Uusi 1950-60-70 ja jopa 1980-luvulla syntyneiden sukupolvi siirtyy johtoon Alaiset koostuvat sekä vanhemmista sukupolvista että 1990- ja pian 2000-luvulla syntyneistä 1990-ja 2000-luvun hallintouudistusten vaikutukset alkavat hahmottua Suomen yhteiskunnan rakenteet, talous ja kv. asema muuttuneet ja muuttuvat edelleen uhat?
Johtajapolitiikan kiireelliset valinnat Hallinnon uudistuspolitiikan (ml. johtajapolitiikka) keskitys vai hajautus? Mikä olisi tilanteeseen soveltuva mix? Mitkä johtajapolitiikan osiot tulisi kehittää keskitetysti? Missä määrin hallinnon tuottavuuden parantaminen ja hallinnon tiivistäminen voidaan rakentaa johtajapolitiikan varaan? Ihmisten johtamisen näkökulman vahvistaminen
Johtajapolitiikan pitkän aikavälin valintoja Karriäärijärjestelmä vai pohjoismainen avoin järjestelmä? Mitä askelia tulisi ottaa karriäärijärjestelmän suuntaan? Vahva virkamiehisyys vai avoimesti politisoitu virkamiesjohto (spoils - järjestelmä)? Virkamiesjohdon/poliittisen johdon roolien täsmentäminen? Pitäisikö siirtyä kohti brittiläistä mallia?
Haastatteluihin perustuvia havaintoja 1 VTML:n toimia johtajapolitiikan alalla arvostetaan, mutta riittävätkö ne? Johtajasopimukset ja yhteiset kehittämistilaisuudet saavat kiitosta, määräaikaisuus hyväksytään Rekrytointi kehittynyt professionaalisesti, mutta epätasaisesti Johtajakoulutuksen mallituotteet hyviä, mutta järjestelmän kokonaisuus ja kattavuus ongelmia Urasuunnittelu ja liikkuvuus edelleen vasta nousemassa tietoisuuteen tasa-arvo, koulutustaustat, kuntakokemus, yksityissektorin kokemus ja kv. tehtävät ongelmia, joihin urasuunnittelu ja liikkuvuus purevat?
Haastatteluihin perustuvia havaintoja 2 Tujo luonut johtamisen perustan kehittämiskeskustelut avainasemassa Rekrytoinnin ohjeistamisen edelleen kehittäminen? Urasuunnittelun ja liikkuvuuden ohjeistamisen edelleen kehittäminen? Politisoitumisen uuden aallon hillintä? Kp.- kokouksen roolin vahvistaminen? Johtokunnat? Valtioneuvoston ja ministeriöiden johtajapolitiikan vastuuorganisaatio? Ministeriöiden vastuu alaisesta hallinnosta? Suuret virastot ja laitokset? Vuoden 2006 lakiesityksen käyttökelpoiset osat ja niiden hyödyntäminen?
Haastatteluihin perustuvia havaintoja 3 Johtajaominaisuudet aina testattava, kuka tekee? Kehittämispalvelujen (myös johdon koulutuksen) kotimaiset markkinat murroksessa, valtion ja kuntien rooli? Hallinnon toimintatapojen perusosaaminen, virkamiesajokortti? Mopokortti jo yliopistossa, samoin kielitodistukset? Yliopistojen ja korkeakoulujen vastuu johtamiskoulutuksesta? Yliopistojen ja hallinnon yhteistyö rekrytoinnissa? Tohtoriongelma? Nuorisotutkimuksen hyödyntäminen uuden johtajasukupolven koulutuksessa? Fiksut johtajat ja työn mielekkyys! Johtajien hyvinvointi, kenen kanssa kommunikoida, valtiosihteeri vai johtokunnan pj?, johtajaverkostot, miten tuetaan? Virkamiesjohdon suhde mediaan? Valtion henkilöstöjohtaja, rooli?, missä?, millä valtuuksilla? VTML:n tärkeimmät yhteistyökumppanit johtajapolitiikassa?
Haastatteluihin perustuvia havaintoja 4 Uuden johtajasukupolven haasteita: Vähitellen henkilöstö ja johtajapotentiaali on digisukupolvea, jonka maailmankuva on kansainvälinen, kriittinen ja itsetietoinen, muttei puoluepoliittinen? Monikulttuurisuus nousee esille monella tavalla? Tasa-arvokysymykset odottavat nopeutettuja ratkaisuja? Johdon edustavuus sukupuolten, koulutustaustojen ja alueellisuuden osalta? Johtamisen kriittiset osa-alueet: strateginen johtaminen, talousjohtaminen, muutosjohtaminen, henkilöstön motivointi, miten saavutetaan optimaalinen mix yleisesti ja kussakin johtamistehtävässä? Missä määrin ongelmia perusosaamisessa, missä määrin ongelmana löytää sopiva johtaja erityiseen johtamistilanteeseen? Missä määrin uusi johtajasukupolvi tarvitsee johtajapolitiikan keskitettyä tukea? Missä määrin valtio tarvitsee johtamiskulttuuria luovaa johtajapolitiikkaa?
COCOPS Tuore eurooppalainen vertailututkimus 1342 virkamiestä Suomesta, 30.000 Euroopasta Virkamiesjohdon päätösvalta, Suomi 4. Johtamisen instrumentit, Suomi vahva järjestelmissä Johdon näkemys poliitikoista keskitasoa Julkisen hallinnon muutos, Suomi pessimistinen: politiikkavetoista, epäonnistumisia Hallintouudistusten tärkeys, läpinäkyvyys, yhteistyö, tietotekniikka, ei yhtiöittämiselle Asiakas-kansalainen, säännöt-tulokset/ Suomi asiakassäännöt