VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa

Transkriptio

1 VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa Valtionhallinnon johdon päivä Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

2 Yhtenäinen valtioneuvosto Ns Tiitisen ryhmän selvitys valmis 3/2017 HALLITUKSEN TAVOITTEET Toimenpidekokonaisuus 1: Yhtenäisempi valtioneuvosto ja valtionhallinto Ministeriöiden johtamisjärjestelmät Ehdotukset 12/2016 Toimeenpano 2/ /2017 Valtiokonttorin HRselvitys Selvitys 10/2016 Johtopäätökset ja toimeenpano 2/2017 Toimenpidekokonaisuus 2: Johtamisen ja toimeenpanon toimintatapojen uudistaminen Johtamissopimukset Työryhmä 11/2016 Uudistukset ministeriöissä ja virastoissa Johdon infot 2017 Virastojen palvelulupaukset Asiakkuus ja palvelun parantaminen osana virastojen tulosohjausta vuodesta 2017 Muut johtamiskokeilut Tulevaisuuden johtajat - ohjelma Työ 2.0 Lean-hankkeet (MML, Viestintävirasto) 2

3 Valtio hyvä työnantaja 2025 Valtio on yhtenäinen ja kilpailukykyinen työnantaja Henkilöstö on yhteinen ja kehittyvä voimavara Valtion palveluja johdetaan ja uudistetaan rohkeasti ja vastuullisesti Johtajuuden edelläkävijyys Osaamisen ja liikkuvuuden hyödyntäminen Toimintatapojen uudistaminen Joustava työnantajatoiminta Henkilöstön yhdenvertainen kohtelu Vahva yhteinen arvopohja

4 SUOMALAISET VIRKAMIESJOHTAJAT EUROOPPALAISESSA VERTAILUSSA PALVELUSSUHDEMALLI EU-maissa mennään pääasiassa kohti avoimia järjestelmiä * (position based vs career based) Osa avoimen järjestelmän maista on omaksunut joitakin karriäärijärjestelmän elementtejä esim. siirroissa vaativampiin tehtäviin (esim. BE, IT, LT - NL, DK) Suomi lukeutuu kaikkein avoimimpiin virkajärjestelmiin HAASTE > miten edistämme johdon liikkuvuutta ja ura-ajattelua? 4

5 YLIMMÄN JOHDON REKRYTOINTI JA NIMITYKSET Yhä useammin ylimmän johdon erityisvaatimukset ennalta määritelty. Useilla mailla on keskitettyjä arviointimenettelyitä, erityisesti rekrytoinnissa Määräaikaisuus tullut lähes pääsäännöksi, määräajat pidentyneet. Osassa maissa pysyvät palvelussuhteet ja määräaikaiset johdon tehtävään määräykset. Monissa maissa määräys samaan tehtävään ei ole uusittavissa tai on kausirajoite. Suomessa 5 v määräaikainen nimitys ja uusittavissa ( ) HAASTE-> keskitetympi johtamispotentiaalin arviointi? 5

6 SUOMALAISET VIRKAMIESJOHTAJAT EUROOPPALAISESSA VERTAILUSSA AMMATTIJOHTAJUUS VS POLITIIKAN VAIKUTUS Suuressa osassa maita politiikan toimijoiden odotukset vaikuttavat paljon ylimmän johdon nimityksiin Yhä enemmän valinnan ammattimaisuutta on lisätty mm. erilaisten riippumattomien valintalautakuntien avulla, esimerkiksi sitovia prioriteettilistoja, joista nimittäjän valittava Suomessa poliittisella johdolla suhteellisen paljon liikkumatilaa nimitysvalinnoissa, vaikka rekrytoinnin ammattimaisuutta on pyritty vahvistamaan mm. soveltuvuusarvioinneilla sekä sisällyttämällä ylimmän johdon valintakriteerit lakiin HAASTE -> valitusoikeus virkanimityksiin, entä tehtävään määräykset? 6

7 SUOMALAISET VIRKAMIESJOHTAJAT EUROOPPALAISESSA VERTAILUSSA JOHTAMISEN ONNISTUMISEN ARVIOINTI Tuloksellisuuden arviointia käytetään laajasti suoritusarvioinnissa, myös nimityksissä, valmennuksessa ja muussa henkilökohtaisen kehittymisen tuessa Tutkimuksen mukaan tuloksellisuuden arviointia tulisi hyödyntää enemmän, kun harkitaan nimitysten uusimista. Tulisi tunnistaa myös hyvä ja huono johtaminen. Poliittisen johdon osallisuus tuloksellisuuden arvioinnissa vähäistä ja yleisesti julkisen johtamisen objektiivisen arvioinnin vaikeus tunnistetaan haasteena. Suomessa johtajien henkilökohtaista tuloksellisuutta arvioidaan johtamissopimusten kautta tuloskeskusteluissa, mutta tietojen systemaattinen hyödyntäminen vähäistä HAASTE -> miten tehdään johtamisen tuloksellisuus näkyväksi? 7

8 VALMENNUS JA KEHITTÄMINEN Erilaiset ylimmän johdon kompetenssimallit tai hyvän johtamisen profiilit ovat yleistymässä EU-maiden hallinnoissa, näiden kytkeminen muihin kehittämisen osa-alueisiin koetaan tärkeäksi. Erityisesti avoimen virkajärjestelmän maissa ollaan siirtymässä yleisestä johtamisvalmennuksesta kohden henkilökohtaisesti räätälöityihin valmennuksen sisältöihin. Suomessa yhteisessä johtajapolitiikassa hyvää johtamista on mallitettu mm. ylimmän johdon valintakriteereissä, eri kehittämishankkeiden yhteydessä ja johtamisen arvioinnin yhteydessä (johtamissopimukset, barometrit jne.) HAASTE -> Sitran ohjelman hyödyntäminen? 8

9 9

10 Kiitos Sinulle, että tulit!