Tampereen kotihoidon alkutilanteen kartoitus RAI-järjestelmää hyödyntäen

Ikäihmisten palvelut Rauha Heikkilä Aleksadr Gerasin Harriet Finne-Soveri Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö -projekti (KOTA) Päiväkeskuksen organisointimalli osana Tampereen kotihoitoa Tampereen kotihoidon alkutilanteen kartoitus RAI-järjestelmää hyödyntäen 15.9.2010

Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Raportin tavoitteet... 4 3. Aineisto ja menetelmät... 4 4. Tampereen kotihoito - uudet asiakkaat... 5 4.1 Palveluntarve... 6 4.2 Terveydentila... 9 4.3 Sosiaalinen tilanne... 11 5. Tampereen kotihoito - kaikki asiakkaat... 11 5.1 Asiakasrakenne... 11 5.2 Palveluntarve... 13 5.2.1 Asiakkaiden avun tarve välinetoiminnoissa... 13 5.2.2 Asiakkaiden fyysinen toimintakyky... 14 5.2.3 Asiakkaiden kognitiivinen toimintakyky... 15 5.2.4 Asiakkaiden palvelujen käyttö... 16 5.3 Terveydentila... 17 6. Hoidon laatu laatuindikaattoreilla arvioituna... 17 6.1 Sosiaalinen eristäytyminen... 18 6.2 Painon lasku... 19 6.3 Sairaalahoito... 19 7. Tampereen kotihoito - Nekalan päiväkeskus... 20 8. Pohdintaa... 22

1. Johdanto Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön strateginen ohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Kaste- ohjelman tavoitteina ovat ihmisten osallisuuden lisääntyminen ja syrjäytymisen väheneminen, ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden paraneminen ja alueellisten erojen väheneminen. Kaste alueet on maantieteellisesti jaettu viiteen alueeseen ja yksi näistä alueista on Väli-Suomen Ikäkaste- Äldre Kaste. Ikäkaste- Äldre Kasteen tavoitteita ovat palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen, asiakaslähtöisyys ja ikäihmisten osallisuuden huomioiminen, henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja henkilöstön saatavuus, elinympäristön kehittäminen toimintakykyä ja hyvinvointia tukevaksi sekä pysyvä vanhustenhuollon kehittämistyön rakenne. Ikäkaste- Äldre Kaste sisältää kuusi osahanketta, joista yksi on Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö projekti (KOTA), joka sijoittuu Tampereen kaupungissa konsernihallinnon tilaajaryhmän Ikäihmisten palveluihin. KOTA-projektin tavoitteet ovat Ikäkaste- Äldre Kaste hankkeen tavoitteiden mukaiset, mutta se huomioi myös Tampereen kaupunkistrategian painotuksen siitä, että kuntalaisella on mahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään tai kodinomaisessa ympäristössä. KOTA projektissa mallinnetaan hyväksi käytännöksi päiväkeskuksen organisointimalli, missä Nekalan päiväkeskus on osa kotihoitoa ja asiakas ohjautuu päiväkeskukseen oman tuotannon kautta. Kotihoidon ja päiväkeskuksen henkilöstön tiiviin yhteistyön yhtenä tavoitteena on mahdollistaa ja tukea asiakkaan kotona asumista. Tampereen muihin päiväkeskuksiin asiakasvalinnan tekee asiakasohjaaja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Ikäihmisten palvelut yksikkö (IIPA) on yksi KOTA - projektin asiantuntijatahoista. IIPA on mukana päiväkeskuksen organisointimallin kehittämisessä ja siihen liittyen se tuottaa perusraportin, jossa kartoitetaan alkutilanne päiväkeskuksen organisointimalliin. Perusraportissa käytetään Resident Assessment Instrument (RAI) järjestelmästä saatavaa tietoa. Resident Assessment Instrument (RAI) on kehitetty kansainvälisenä yhteistyönä. Arviointijärjestelmän copyright kuuluu kansainväliselle voittoa tavoittelemattomalle tutkijajärjestö interrai:lle ja jonka oikeuksia hallinnoi Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). RAI-vertailukehittämisessä THL kerää RAI-arviointien kopiot kahdesti vuodessa ja tuottaa niistä yksikkökohtaisen palautteen kaikille RAI-järjestelmän käyttäjille. Vertailukehittämisellä ymmärretään toiminnan vertailua yksiköiden välillä ja parhaimmista käytännöistä oppimista. Kun useampi toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa samalla, luotettavalla tavalla, voidaan eri yksiköiden toimintaa tarkastella vertailukelpoisesti.

2. Raportin tavoitteet Raportin tavoitteena on arvioida kotihoidon uusia asiakkaita Tampereen kotihoidossa ja verrata tuloksia maan kotihoidon keskimääräisiin tuloksiin sekä arvioida asiakasrakennetta ja hoidon laatua Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa. Lisäksi kartoitetaan Nekalan lähipalvelualue. 3. Aineisto ja menetelmät THL:n RAI palautetietokantaan on sisällytetty jokaisesta asiakkaasta yksi arvio kutakin ajanjaksoa kohti. Tampereen kotihoidossa on ollut käytössä RAI-järjestelmä vuodesta 2008 ja sen käyttö on laajentunut portaittain siten, että aineistossa 2010_1 säännöllisen kotihoidon asiakkaista oli arvioitu noin 73 %. Ajanjaksosta 1.10.2007 31.3.2008 käytetään raportissa nimitystä 2008_1, jaksosta 1.10.2008 31.3.2009 2009_1 ja ajanjaksosta1.10.2009 31.3.2010 2010_1. Suomessa on vuodesta 2003 ollut käytössä kotihoidon easyraider-vertailutietokanta. Puolen vuoden aineisto muodostetaan siten, että puolen vuoden aikana asiakkaalle tehdyistä kokonaisarvioinneista mukaan otetaan yksikössä viimeiseksi tehty kokonaisarviointi. Raportissa käytetään easyraider-tietokannan lisäksi syksyllä 2010 julkaistavia uusia vertailutietokantoja; kunta-vertailutietokanta ja palvelutarpeen arviointi -vertailutietokanta. Uusissa vertailutietokannoissa aineisto muodostetaan eri tavalla kuin easyraidertietokannassa. Jos kunta-vertailutietokannassa on puolen vuoden ajanjakson aikana tehty siirto toiseen yksikköön, niin aineistoon otetaan viimeisin kokonaisarviointi. Palvelutarpeen arviointi -tietokannassa puolen vuoden aineistossa ovat ne kotihoidon asiakkaat, jotka ovat olleet korkeintaan puoli vuotta kotihoidon asiakkaina. Arvio on asiakkaan ensimmäinen arviointi. Uudessa kunta-vertailutietokannassa Tampereen kunnan tiedot käsittävät sekä Tampereen kaupungin kotihoidon että ostopalvelut. Taulukosta 1. ilmenee arviointien lukumäärät, iän keskiarvot ja +75-vuotiaat Tampereen kotihoidossa sekä RAI-järjestelmää käyttävissä kotihoitoyksiköissä Suomessa.

Taulukko 1. Arviointien määrät, iän keskiarvot ja +75-vuotiaat Tampereen kotihoidossa ja RAI-järjestelmää käyttävissä kotihoitoyksiköissä Suomessa. Arviointien määrä Keski-ikä, k.a 75 vuotiaat tai sitä vanhemmat, % RAI-järjestelmää Tampereen Tampereen käyttävät kotihoidot kotihoito kotihoito Suomessa Tampereen kotihoito RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Suomessa RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Suomessa 2008_1* 340 7614 80,7 79,4 81 75 2009_1* 837 6698 80,9 79,7 80 76 2010_1* 1570 7353 80,9 79,9 80 77 *Ensimmäisen puolen vuoden aineistonkeruun jaksotus 1.10.20xx - 31.3.20xx k.a = keskiarvo EasyRAIder-tietokannassa (aineisto 2010_1) on esitetty erikseen Tampereen kaupungin kotihoidon että ostopalvelujen tiedot. Taulukossa 2 ilmenee arviointien lukumäärät, iän keskiarvot, miesten osuus sekä hoitoajat Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa. Taulukko 2. Arviointien määrät, iän keskiarvot, miesten osuus ja hoitoajat Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa 2010_1, % Arviointien Keski-ikä Miehiä, Hoitoaika, Hoitoaika Hoitoaika Hoitoaika Hoitoaika määrä k.a % vuosia k.a alle 1v, % 1-2 v, % 3-4 v, % yli 5 v, % Tampereen kaupungin kotihoito 1314 81 24 3,1 26 31 20 23 Etelä 479 81,1 22 2,9 28 30 20 21 Länsi 491 81,1 23 3 22 31 22 23 Itä 344 79,7 27 3,4 27 30 18 24 Ostopalvelut 256 81,7 22 2,8 38 30 11 19 Helmihoiva 68 80,5 37 3,1 32 28 13 25 Mediverkko 101 82,4 14 3,7 32 30 14 24 Palvelutähti 87 81,8 20 1,6 48 31 7 9 4. Tampereen kotihoito - uudet asiakkaat Uudesta palvelutarpeen arviointi tietokannasta saadaan tietoa kotihoidon uusista asiakkaista. Palvelutarpeen arviointi tietokannassa Tampereen kunnan tiedot käsittävät sekä Tampereen kaupungin kotihoidon että ostopalvelut aineistossa 2010_1 alkaen. Tampereen kotihoidossa uusia säännöllisen kotihoidon asiakkaita oli 232 ja heistä 75 % oli 75 -vuotiaita tai sitä vanhempia. Uusista asiakkaista miehiä oli 28 %. Palvelujen piiriin tulleista asiakkaista 77 % asui kotona ilman kotihoitopalveluja.

Kotihoidon asiakkaaksi hakeutumisen syitä Tampereen kotihoidossa ja Suomen muissa kotihoidossa on esitetty kuviossa 1, josta ilmenee, että useimmiten esiintyvä kotihoitoasiakkuuden syy oli pitkäaikaisen kotisairaanhoidon/kotipalvelun tarve, lisähoidon ja/tai palvelujen tarpeen arviointi ja toiseksi yleisin sairaalasta kotiutuminen. Muu kotihoitoasiakkuuden syy, % Päivähoito (päivätoiminta), % Arviointi kotihoidon piiriin ottamisesta, % Pitkäaikaisen kotisairaanhoidon/kotipalvelun tarve, lisähoidon ja/tai palvelujen tarpeen arviointi, % Tampereen kotihoito RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Suomessa Kotiutunut sairaalasta, % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuvio 1. Kotihoitoasiakkuuden syyt Tampereen kotihoidossa ja RAI-järjestelmää käyttävissä kotihoidoissa Suomessa 2010_1, %. 4.1 Palveluntarve Palveluntarveluokitus MAPLe (Method for Assigning Priority levels) -mittaria voidaan käyttää arvioitaessa asiakkaan palveluntarvetta yhdessä muun tiedon kanssa. MAPLe:n lähtökohtana on asiakkaan omatoimisuus arjessa: kuinka paljon aikaa asiakas on käyttänyt fyysisiin aktiviteetteihin viimeksi kuluneen 3 vuorokauden aikana, onko asiakkaalla vaikeuksia aterioiden valmistuksessa, kotitöissä ja kulkuvälineiden käytössä, miten asiakas suoriutuu henkilökohtaisesta hygieniasta ja kylpemisestä. Mittarissa huomioidaan asiakkaan fyysinen toimintakyky (liikkuminen kotona, wc:n käyttö, henkilökohtainen hygienia, ruokailu) kognitiivinen toimintakyky (lähimuisti, päätöksentekokyky, ymmärretyksi tuleminen, täysin autettava syömisessä)

käytöshäiriöt (sanallinen tai fyysinen aggressiivisuus, sosiaalisesti poikkeava käytös tai tarjotun avun vastustelu) vaeltelu kotiympäristön vaaratekijät (kylpyhuone, keittiö, lämmitys/ilmastointi, turvallisuus, pääsy kotiin) lääkityksestä suoriutuminen, jos yksi lääke tai enemmän painehaavat vähäiset ateriat nielemisongelmat kaartuminen laitoshoidon uhka jos 5 tai useampi seuraavista on toteutunut: aikaisempi laitoshoito, ulkoileminen, virtsainkontinenssi, diagnooseina joko dementia, Alzheimer, pään vamma tai MS-tauti, fyysisen toimintakyvyn aleneminen tai muutos hoidon tarpeessa, vaikeudet pukeutumisessa, hygienian hoidossa tai kylpemisessä, äkillinen sekavuus, aterioiden valmistelua tai ostoksilla käyntiä ei ole tapahtunut. Palveluntarveluokitus MAPLe:n asteikko on 1-5; mitä suurempi arvo, sitä suurempi on palveluntarve. Kuvio 2 osoittaa Tampereen kotihoidon asiakkaiden vähäisen palveluntarpeen ja erittäin suuren palvelutarpeen olleen suurempi kuin maan kotihoidossa keskimäärin. MAPLe: 5 Erittäin suuri palveluntarve, % MAPLe: 4 Suuri palveluntarve, % MAPLe: 3 Kohtalainen palveluntarve, % MAPLe: 2 Lievä palveluntarve, % Tampereen kotihoito RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Suomessa MAPLe: 1 Vähäinen palveluntarve, % 0 20 40 60 80 100 Kuvio 2. Palveluntarve Tampereen kotihoidossa ja RAI-järjestelmää käyttävissä kotihoidoissa Suomessa 2010_1, %.

Taulukkoon 3 on kerätty asiakkaiden erilaisiin välinetoimintoihin liittyvä avun tarve. Taulukko 3. Avun tarve välinetoiminnoista suoriutumisessa Tampereen kotihoidossa ja RAI-järjestelmää käyttävissä kotihoidoissa Suomessa 2010_1, %. RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Tampereen kotihoito, % Suomessa, % Osittainen avun tarve aterian valmistuksessa 30 36 Muut suorittivat aterian valmistuksen 30 34 Osittainen avun tarve kotitaloustöissä 46 44 Muut suorittivat kotitaloustyöt 22 33 Osittainen avun tarve raha-asioissa 27 26 Muut suorittivat raha-asiat 48 52 Osittainen avun tarve lääkityksestä suoriutumisessa 52 53 Muut suorittivat lääkkeen ottoon liittyvät asiat 25 29 Osittainen avun tarve ostoksilla 31 30 Muut suorittivat ostokset 43 51 Osittainen avun tarve kulkuvälineiden käytössä 44 44 Kulkuvälineiden käyttö: muut suorittivat toiminnon 6 11 Ei kulkuvälineiden käyttöä 19 22 Taulukosta 4 ilmenee asiakkaiden kyky suoriutua fyysisitä toiminnoista ja taulukko 5 osoittaa asiakkaiden kognitiivisen toimintakyvyn Tampereen kotihoidossa ja RAIjärjestelmää käyttävissä kotihoidoissa Suomessa 2010_1, %. Taulukko 4. Fyysissä toiminnoissa suoriutuminen Tampereen kotihoidossa ja RAIjärjestelmää käyttävissä kotihoidoissa Suomessa 2010_1, %. RAI-järjestelmää Tampereen kotihoito käyttävät kotihoidot Suomessa Itsenäinen päivittäisissä toiminnoissa, % 69 78 Tarvitsee toisen henkilön apua vaihtaessaan asentoa vuoteessa, % 9 3 Tarvitsee toisen henkilön apua vaihtaessaan siirtyessään, % 9 3 Tarvitsee toisen henkilön apua liikkuessaan sisätiloissa, % 9 3 Tarvitsee toisen henkilön apua liikkuessaan ulkotiloissa, % 41 36 Tarvitsee toisen henkilön apua pukiessaan ylävartaloa, % 18 8 Tarvitsee toisen henkilön apua pukiessaan alavartaloa, % 20 9 Tarvitsee toisen henkilön apua ruokaillessaan, % 11 6 Tarvitsee toisen henkilön apua wc-asioissa, % 12 4 Tarvitsee toisen henkilön apua henk.koht. hygienian hoidossa, % 21 13 Tarvitsee toisen henkilön apua kylpemisessä, % 44 30

Taulukko 5. Kognitiivinen toimintakyky Tampereen kotihoidossa ja RAI-järjestelmää käyttävissä kotihoidoissa Suomessa 2010_1, %. Tampereen kotihoito RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Suomessa Normaali kognitio, % CPS=0 44 39 Lievä kognition alenema, % CPS=1-2 50 46 Keskivaikea kognition alenema, % CPS=3 4 8 Vaikea tai erittäin vaikea kognition alenema, % CPS=4-6 2 7 Taulukosta 6 ilmenee miten palvelujen käyttö on toteutunut uusilla asiakkailla Tampereen kotihoidossa sekä Suomen muissa kotihoidoissa. Taulukko 6. Palvelujen käyttö Tampereen kotihoidossa ja RAI-järjestelmää käyttävissä kotihoidoissa Suomessa 2010_1, %. Tampereen kotihoito RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Suomessa % kuinka monena päivänä viikossa, k.a % kuinka monena päivänä viikossa, k.a Ateriapalvelu 36 3,6 38 5,2 Turvapalvelu 31 6,8 27 6,9 Siivouspalvelu 11 1 12 1 Kuljetuspalvelu 8 1,9 10 1,9 Kylvettäjäpalvelu 5 1 5 1 Saattajapalvelu 2 1 1 1,3 Päivätoiminta 12 7 4.2 Terveydentila CHESS (Changes in Health, End-stage disease and Symptoms and Signs) -mittaria voidaan käyttää arvioitaessa asiakkaan terveydentilaa ja terveyspalvelujen tarvetta. Mittarin asteikko on 0-5; mitä suurempi arvo, sitä epävakaampi on asiakkaan terveydentila. Mittarissa huomioidaan asiakkaan: oksentelu turvotus hengenahdistus tahaton painon lasku riittämättömät ateriat riittämätön nesteiden saanti päätöksentekokyvyn huononeminen päivittäisen toimintakyvyn huononeminen elinennuste 6 kk tai vähemmän

Kuviosta 3 ilmenee asiakkaiden terveydentilat Tampereen kotihoidossa ja RAIjärjestelmää käyttävissä kotihoidoissa Suomessa. Terveydentila: 4 Epävakaa, % Terveydentila: 3 Epävakaa, % Terveydentila: 2 Epävakaa, % Terveydentila: 1 Epävakaa, % RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Suomessa Tampereen kotihoito Terveydentila: 0 Vakaa, % 0 20 40 60 80 100 Kuvio 3. Terveydentilan vakaus Tampereen kotihoidossa ja RAI-järjestelmää käyttävissä kotihoidoissa Suomessa 2010_1, %. Taulukkoon 7 on kerätty tavallisimmat diagnoosit. Tavallisimmat diagnoosiryhmät olivat muistisairaudet ja diabetes. Taulukko 7. Asiakkaiden yleisimmin sairastamat sairaudet Tampereen kotihoidossa ja RAI-järjestelmää käyttävissä kotihoidoissa Suomessa 2010_1, %. RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Tampereen kotihoito, % Suomessa, % Muistisairaus 25 29 Diabetes 24 24 Aivohalvaus 10 12 Päihdeongelma 10 8 Syöpä 9 9 COPD 7 10 Lonkkamurtuma 6 3 Parkinsonin tauti 3 4

Taulukosta 8 ilmenee sairaalapalvelujen käyttö Tampereen kotihoidossa ja RAIjärjestelmää käyttävissä kotihoidoissa Suomessa. Taulukko 8. Sairaalapalvelujen käyttö Tampereen kotihoidossa ja RAI-järjestelmää käyttävissä kotihoidoissa Suomessa 2010_1, %. Tampereen kotihoito, % RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Suomessa, % Ei sairaalahoitoa edeltävän 6 kk aikana 38 34 Sairaalahoidosta 7 vrk tai vähemmän 4 8 Sairaalahoidosta 8-14 vrk 3 5 Sairaalahoidosta 15-30 vrk 9 10 Sairaalahoidosta 31-180 vrk 47 42 Sairaalajakso edeltäneen 90 vrk aikana 34 38 Päivystyspoliklinikkakäynti edeltäneen 90 vrk aikana 25 24 4.3 Sosiaalinen tilanne Aineistossa 2010_1 uusista kotihoidon asiakkaista asui yksin asiakkuuden alkaessa Tampereen kotihoidossa 64 % ja RAI-järjestelmää käyttävissä kotihoidoissa 77 %. Tampereen kotihoidon asiakkaista 21 % ilmaisi tuntevansa itsensä yksinäiseksi ja 30 % olevansa kaiket päivät yksin, vastaavat luvut RAI-järjestelmää käyttävissä kotihoidoissa olivat 25 % ja 39 %. 5. Tampereen kotihoito - kaikki asiakkaat Tampereen kotihoitoa kartoitettiin käyttämällä easyraider-vertailutietokannan aineistoa 2010_1. Tampereen kotihoito koostuu kaupungin omasta kotihoidosta sekä ostopalveluista. 5.1 Asiakasrakenne Asiakasrakenneluokitus RUG (Resource Utilization Groups) perustuu asiakkaan RAIarviointiin, jonka tuottama tieto kuvaa asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti. Kotihoidon RUG-III HC(Home Care)/22 muodostuu seitsemästä pääluokasta ja 22 alaluokasta. RUG- III HC/22 luokittaa jokaisen asiakkaan yhteen seitsemästä pääryhmästä. Pääluokissa

asiakas luokitellaan pääryhmänsä alaluokkiin lähinnä fyysisen toimintakykynsä mukaan. Koska luokitus on hierarkkinen, jokainen asiakas sijoittuu johonkin seitsemästä pääluokasta aina saman järjestyksen mukaan arvioituna. Aktiivista monialaista kuntoutusta saavat asiakkaat ovat pääryhmässä monialainen kuntoutus. Sairaanhoidollista ja lääketieteellistä apua tarvitsevat asiakkaat ovat pääryhmissä erittäin vaativa hoito, erityishoito ja kliinisesti monimuotoinen. Edellisten pääluokkien suhteen terveet muistihäiriöiset ja käytösoireiset asiakkaat ovat pääryhmissä kognitiivisten toimintojen heikentyminen ja käytöshäiriöt. Perushoitoa tarvitsevat asiakkaat ovat pääryhmässä heikentynyt fyysinen toimintakyky. Alaluokat kuvaavat asiakkaan hoidon vaativuuden ohella hoitoon käytettyä aikaa, joka määritellään kustannuspainon suhdelukuna. Asiakaskohtaisen hoitoajan keskiarvo vakioidaan yhdeksi. Jos yksikön kustannuspaino on esimerkiksi 1,10, se tarkoittaa, että yksikön asiakkaat käyttävät 10 % enemmän henkilöstön aikaa kuin saman palvelutyypin keskivertoasiakkaat. Vastaavasti jos kustannuspaino on 0,70, tarkoittaa se, että asiakkaat tarvitsevat 30 % vähemmän henkilöstön aikaa kuin saman palvelutyypin keskivertoasiakkaat. Kuviossa 4 näkyvät Tampereen kaupungin kotihoidon lähipalvelualueiden ja ostopalveluyksiköiden asiakasrakenteen erot RUG-III HC/22 luokituksen pääryhmien mukaan. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Monialainen kuntoutus % Erityishoito, % Kliinisesti monimuotoinen % Kognitiivisten toimintojen heikentyminen % Käytöshäiriöt, % 20 % 10 % Heikentynyt fyysinen toimintakyky, % 0 % Tampereen kaupungin kotihoito Etelä Länsi Itä Ostopalvelut Helmihoiva Mediverkko Palvelutähti Kustannuspainot 0,93 0,90 0,89 0,83 0,77 0,91 Kuvio 4. Asiakasrakenneluokitus RUG-III HC/22 pääluokittain Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa, 2010_1, %

5.2 Palveluntarve Kuviosta 5 ilmenee palveluntarve Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa. Palveluntarveluokitus MAPLe:n asteikko on 1-5; mitä suurempi arvo, sitä suurempi on palveluntarve. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % MAPLe: 5 Erittäin suuri palveluntarve, % MAPLe: 4 Suuri palveluntarve, % MAPLe: 3 Kohtalainen palveluntarve, % MAPLe: 2 Lievä palveluntarve, % MAPLe: 1 Vähäinen palveluntarve, % 30 % 20 % 10 % 0 % Tampereen kaupungin kotihoito Etelä Länsi Itä Ostopalvelut Helmihoiva Mediverkko Palvelutähti Kuvio 5. Palveluntarve Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa, 2010_1, % 5.2.1 Asiakkaiden avun tarve välinetoiminnoissa Asioiden hoitoon liittyvistä IADL (Instrumental Activities of Daily Living) toiminnoista suoriutumisen mittarissa arvioidaan kuinka paljon asiakkaalla on vaikeuksia selviytyä aterioiden valmistamisesta, tavallisista kotitaloustöistä ja puhelimen käytöstä. Mittarin asteikko on 0-6; mitä suurempi arvo, sitä huonommin asiakas suoriutuu IADLtoiminnoissa. Kuviosta 6 ilmenee asiakkaiden välinetoiminnot Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa.

100 % 90 % 80 % IADL-vaikeudet 6 Paljon vaikeuksia, % IADL-vaikeudet 5, % 70 % IADL-vaikeudet 4, % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % IADL-vaikeudet 3, % IADL-vaikeudet 2, % IADL-vaikeudet 1, % IADL-vaikeudet 0 Ei vaikeuksia, % 10 % 0 % Tampereen kaupungin kotihoito Etelä Länsi Itä Ostopalvelut Helmihoiva Mediverkko Palvelutähti Kuvio 12. Asiakkaiden välinetoiminnot Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa, 2010_1, % 5.2.2 Asiakkaiden fyysinen toimintakyky Hierarkkinen ADL mittari (Activities of Daily Living) kuvaa asukkaan päivittäisistä toiminnoista suoriutumista. Mittari muodostuu neljästä muuttujasta: 1) ruokailusta, 2) wc:n käytöstä, 3) henkilökohtaisesta hygieniasta ja 4) osastolla liikkumisesta. Sairauden tai haurastumisprosessin kuluessa ensimmäisenä häviää kyky huolehtia omasta hygieniastaan, seuraavaksi kyky liikkua sekä wc:n käyttö ja viimeisenä syöminen. Hierarkkisen ADL -mittarin asteikko on 0-6; mitä suurempi arvo, sitä huonompi on asukkaan päivittäinen toimintakyky. Kuviossa 13 esitetään fyysisen toimintakyvyn erot Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa..

100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Hierarkkinen ADL 5 Autettava, % Hierarkkinen ADL 4 Tarvitsee runsaasti apua 2, % Hierarkkinen ADL 3 Tarvitsee runsaasti apua 1, % Hierarkkinen ADL 2 Tarvitsee rajoitetusti apua, % Hierarkkinen ADL 1 Ohjauksen tarvetta, % Hierarkkinen ADL 0 Itsenäinen, % 10 % 0 % Tampereen kaupungin kotihoito Etelä Länsi Itä Ostopalvelut Helmihoiva Mediverkko Palvelutähti Kuvio 13. Asiakkaiden päivittäinen fyysinen toimintakyky Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa, 2010_1, % 5.2.3 Asiakkaiden kognitiivinen toimintakyky Cognitive Performance Scale mittari (CPS) kuvaa asukkaan älyllistä toimintakykyä, sen haurautta ja viimekädessä dementiaa. CPS -mittari muodostuu viidestä muuttujasta: 1) lähimuistista, 2) ymmärretyksi tulemisesta, 3) päätöksentekokyvystä, 4) tajunnan tasosta ja 5) kyvystä syödä itse. Mittarin asteikko on 0-6; mitä suurempi arvo, sitä suurempi on kognition vaje. Mittarin avulla voidaan arvioida älyllisen vajeen määrää, mutta ei sen aiheuttajaa. Kuviossa 14 esitetään asiakkaiden älyllinen toimintakyky Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa.

100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % CPS 6 Erittäin vaikea häiriö, % CPS 5 Vaikea häiriö, % CPS 4 Melko vaikea häiriö, % CPS 3 Keskivaikea häiriö, % CPS 2 Lievä häiriö, % CPS 1 Rajatilainen häiriö, % CPS 0 Ei häiriöitä, % 20 % 10 % 0 % Tampereen kaupungin kotihoito Etelä Länsi Itä Ostopalvelut Helmihoiva Mediverkko Palvelutähti Kuvio 14. Asiakkaiden älyllinen toimintakyky Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa, 2010_1, % 5.2.4 Asiakkaiden palvelujen käyttö Taulukosta 9 ilmenee miten asiakkaiden palvelujen käyttö on toteutunut Tampereen kaupungin kotihoidossa sekä ostopalveluissa. Taulukko 9. Palvelujen käyttö Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa, 2010_1, % Tampereen Ostopalvelut kaupungin kotihoito Etelä Länsi Itä Helmihoiva Mediverkko Palvelutähti kuinka monena päivänä viikossa, k.a kuinka monena päivänä viikossa, kuinka monena päivänä viikossa, kuinka monena päivänä viikossa, kuinka monena päivänä viikossa, kuinka monena päivänä viikossa, kuinka monena päivänä viikossa, kuinka monena päivänä viikossa, % % k.a % k.a % k.a % k.a % k.a % k.a % k.a Ateriapalvelu 37 4,2 37 4,4 37 4 38 4,4 33 4,5 10 5,7 40 5,2 43 3,4 Turvapalvelu 48 6,9 44 6,9 52 6,9 47 7 46 6,9 19 6,1 66 7 44 7 Siivouspalvelu 15 1 17 1 13 1 15 1 16 1 21 1,1 18 1 10 1 Kuljetuspalvelu 18 1,7 21 1,4 17 1,8 17 2,1 13 1,3 3 1,5 20 1,3 11 1,5 Kylvettäjäpalvelu 4 1 4 1 3 1 4 1 4 1 9 1 4 1 1 1 Saattajapalvelu 3 1,1 3 1,1 3 1 3 1,2 2 1 0 3 1 1 1 Päivätoiminta 19 1,2 23 1,3 18 1,2 15 1,3 21 1,1 12 1 26 1 23 1,4

5.3 Terveydentila CHESS (Changes in Helth, End-stage disease and Symptoms and Signs) arvioidaan asiakkaan terveydentilan vakautta kuusiportaisella asteikolla 0-5; mitä korkeampi arvo sitä epävakaampi on asiakkaan terveydentila. Kuviosta 15 ilmenee asiakkaiden terveydentila Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Terveydentila: 4 Epävakaa, % Terveydentila: 3 Epävakaa, % Terveydentila: 2 Epävakaa, % Terveydentila: 1 Epävakaa, % Terveydentila: 0 Vakaa, % 20 % 10 % 0 % Tampereen kaupungin kotihoito Etelä Länsi Itä Ostopalvelut Helmihoiva Mediverkko Palvelutähti Kuvio 15. Asiakkaiden terveydentila Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa, 2010_1, % 6. Hoidon laatu laatuindikaattoreilla arvioituna Yksi RAI-arviointijärjestelmän käyttötarkoituksista on hoidon laadun mittaaminen, seuraaminen ja parantaminen. Arvioitaessa hoitotyön onnistumista, voidaan jokaista yksikköä verrata turvallisesti yksikön omaan aiempaan suoriutumiseen sekä samankaltaisia asiakkaita hoitaviin muihin yksikköihin. Omaa yksikköä voi verrata

muunlaisiin yksiköihin riskivakioinnin avulla. Riskivakioinnin avulla poimitaan erilaisista yksiköistä samankaltaiset asiakasryhmät. Laadun indikaattorit on tarkoitettu ensisijaisesti yksikön oman hoitotyön kehittämiskohteiden etsintään ja työn onnistumisen seurantaan. Yksiköiden välisissä vertailuissa sudenkuoppana voi olla valikoitumisen aiheuttamat vinoumat kuten asiakasrakenteen tahallinen muutos tai yksikön erikoistuminen johonkin tiettyyn ongelmaan, jolloin yksikköön ohjataan kyseisestä ongelmasta kärsiviä henkilöitä (esimerkiksi vaikea harhaisuus ja käytösoireilu tai vaikeahoitoiset painehaavat). Mikään vakiointi ei varmuudella eliminoi valikoitumisen aiheuttamaa vinoumaa. Tampereen laatulukuja aineistosta 2010_1 verrataan tässä raportissa ensisijaisesti kotihoidon vastaaviin lukuihin asiakasrakenteen samankaltaisuuden perusteella. 6.1 Sosiaalinen eristäytyminen Laatuindikaattori Sosiaalinen eristäytyminen kuvaa niiden asiakkaiden osuuden (%), jotka ovat yksin pitkiä aikoja tai koko ajan ja jotka ilmaisevat tuntevansa itsensä yksinäiseksi tai jotka kärsivät vähentyneestä sosiaalisesta kanssakäymisestä. Kuviosta 16 ilmenee asiakkaiden sosiaalinen eristäytyminen Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa. 100 RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Suomessa 90 Tampereen kaupungin kotihoito 80 70 60 Etelä Länsi 50 40 30 20 29 30 31 28 30 32 22 31 40 Itä Ostopalvelut Helmihoiva 10 Mediverkko 0 Sosiaalinen eristäytyminen (e), % Palvelutähti Kuvio 16. Sosiaalinen eristäytyminen Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa, 2010_1, %

6.2 Painon lasku Laatuindikaattori Painon lasku kuvaa niiden asiakkaiden osuuden (%), joilla on tahatonta painon laskua 5 prosenttia tai enemmän viimeisen 30 vuorokauden aikana tai 10 prosenttia tai enemmän viimeisen 180 vuorokauden aikana. Huomioon ei oteta terminaalivaiheen asiakkaita. Kuviosta 17 ilmenee painon lasku Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa. 10 9 RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Suomessa Tampereen kaupungin kotihoito 8 7 6 5 4 3 2 3 4 5 3 5 2 3 1 1 Etelä Länsi Itä Ostopalvelut 1 0 Painon lasku (e), % Helmihoiva Mediverkko Kuvio 17. Painon lasku Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa, 2010_1, % 6.3 Sairaalahoito Laatuindikaattori Sairaalahoito kuvaa niiden asiakkaiden osuutta (%), jotka ovat olleet sairaalahoidossa vähintään yön yli tai jotka ovat käyneet päivystyspoliklinikalla viipymättä yön yli tai jotka ovat tarvinneet äkillistä hoitoa viimeisen 90 vuorokauden aikana. Kuviosta 18 ilmenee sairaalahoito Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa.

50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 42 41 41 39 45 Sairaalahoito (e), % 40 41 39 40 RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Suomessa Tampereen kaupungin kotihoito Etelä Länsi Itä Ostopalvelut Helmihoiva Mediverkko Kuvio 18. Sairaalahoito Tampereen kaupungin kotihoidossa ja ostopalveluissa, 2010_1, % 7. Tampereen kotihoito - Nekalan päiväkeskus Nekalan päiväkeskukseen asiakkat tulevat etelän alueen kolmelta lähipalvelualueelta: Härmälä-Peltolammi, Koivistonkylä-Iidesranta sekä Viinikka-Muotiala. Taulukosta 10 ilmenee Nekalan päiväkeskuksen asiakkaiden määrät kustakin Tampereen kaupungin etelän alueen lähipalvelualueilta. Taulukko 10. Tampereen kaupungin etelän alueen säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrät, RAI-arvioidut asiakkaat ja Nekalan päiväkeskuksen asiakkaiden määrät Säännöllisen kotihoidon asiakkaat, 11.9.2010 RAI-arvioidut asiakkaat, 2010_1 (ajanjakso 1.10.2009-31.3.2010) Nekalan päiväkeskuksen asiakkaat, viikko 36 Lähipalvelualue Härmälä-Peltolammi 134 120 15 Lähipalvelualue Viinikka-Muotiala 90 84 22 (Päke-asiakkaita 18+sauna-asiakkaita 4) Lähipalvelualue Koivistonkylä-Iidesranta 105 93 13 Päke=Päiväkeskus Kuviosta 12 ilmenee asiakasrakenteet lähipalvelualueilla. Lähipalvelualueen Koivistonkylä- Iidesrannan asiakkaista suurin osa (73 %) on pääryhmässä Heikentynyt fyysinen toimintakyky. Perushoitoa ja hoivaa tarvitsevien asiakkaiden määrä on korkeapi verrattaessa muihin lähipalvelualuisiin, etelän alueeseen ja Tampereen kotihoitoon sekä maan kotihoitoyksiköihin. Vastaavasti lähipalvelualueiden asiakkaista Viinikka-Muotiala 17 % ja Härmälä-Peltolammi 16 % tarvitsivat sairaanhoidollista ja lääketieteellistä apua.

100 % Heikentynyt fyysinen toimintakyky, % Käytöshäiriöt, % Kognitiivisten toimintojen heikentyminen % Kliinisesti monimuotoinen % Erityishoito, % Erittäin vaativa hoito, % Monialainen kuntoutus % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Suomessa Tampereen kotihoito Etelän alue Lähipalvelualue Koivistonkylä-Iidesranta Lähipalvelualue Härmälä- Peltolammi Lähipalvelualue Viinikka- Muotiala Kuvio 12. Asiakasrakenne Tampereen kotihoidossa, etelän alueella, lähipalvelualueilla sekä RAI-järjestelmää käyttävissä kotihoidoissa Suomessa 2010_1, %. Kuviosta 13 ilmenee asiakkaiden palveluntarpeet Tampereen kotihoidossa,etelän alueella, lähipalvelualueilla ja RAI-järjestelmää käyttävissä kotihoitoyksiköissä. Lähipalvelualueella Koivistonkylä-Iidesranta asiakkailla oli vähäistä palveluntarvetta enemmän (xx %) verrattuna muihin lähipalvelualueisiin, etelän alueeseen ja Tampereen kotihoitoon sekä maan kotihoitoyksiköihin. 100 % MAPLe: 1 Vähäinen palveluntarve, % MAPLe: 2 Lievä palveluntarve, % MAPLe: 3 Kohtalainen palveluntarve, % MAPLe: 4 Suuri palveluntarve, % MAPLe: 5 Erittäin suuri palveluntarve, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Suomessa Tampereen kotihoito Etelän alue Lähipalvelualue Koivistonkylä-Iidesranta Lähipalvelualue Härmälä- Peltolammi Lähipalvelualue Viinikka- Muotiala Kuvio 13. Palveluntarve Tampereen kotihoidossa, etelän alueella, lähipalvelualueilla sekä RAI-järjestelmää käyttävissä kotihoidoissa Suomessa 2010_1, %.

8. Pohdintaa Raportti toimii taustatietona KOTA-hankkeelle ja kertoo millaisia ovat Tampereen kotihoidon assiakkaat verrattuna muun Suomen kotihoitoon. Tampereen kaupungin kotihoidossa arvioitujen asiakkaiden määrä edusti noin 73 prosenttia säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Voidaan olettaa, että tiedot antavat suhteellisen edustavan kuvauksen asiakkaista. RAI-tulokset osoittavat, että Tampereen kotihoito oli asiakasrakenteeltaan hieman kevythoitoisempi verrattuna muun Suomen kotihoitoyksiköihin. Etelän lähipalvelualueista Viinikka-Muotialan ja Härmälä-Peltolammin lähipalvelualueilla asiakkaat olivat hieman sairaampia kuin Tampereen kotihoidossa yleensä. Lähipalvelualueen Viinikka-Muotialan asiakasrakenne oli haastava, koska asiakkailla oli kognition alenemaa ja käytöshäiriöitä enemmän verrattuna muihin lähipalvelualueisiin sekä Tampereen kotihoitoon. Lähipalvelualueen Koivistonkylä-Iidesranta erosi asiakasrakenteeltaan verrattuna Tampereen kotihoitoon kevythoitoisuudeltaan. Asiakkailla oli toimintakykyä jäljellä ja he hyötyisivät erilaisista toimintakykyä tukevasta toiminnoista. Nekalan päiväkeskuksessa käy lähipalvelualueen Härmälä-Iidesrannan säännöllisen kotihoidon asiakkaista 11 %, Viinikka-Muotalan 24 % ja Koivistonkylä-Iidesranta 12 % (tilanne viikolla 36). Lähipalvelualueiden RAI-vertailutiedot käsittävät lähipalvelualueen kaikki RAI-arvioidut asiakkaat. Jatkossa kannattaa tarkastella Nekalan päiväkeskuksen asiakkaat, jotta saataisiin selville onko eroavuutta Nekalan päiväkeskuksen asiakkaiden asiakasrakenteessa, palveluntarpeessa ja toimintakyvyssä verrattuna Tampereen kotihoidon säännöllisen kotihoidon asiakkaisiin. Tampereen kotihoidosta kaksi kertaa vuodessa kerättävä RAI-arviointitieto antaa arvokasta tietoa KOTA-projektiin, mutta tulokset voivat näkyä projektin loputtua. RAIvertailukehittäminen mahdollistaa intervention seuraamista projektin loputtua.

Lähteet Finne-Soveri H., Björkgren M., Vähäkangas P. & Noro A. 2006. Kotihoidon asiakasrakenne ja hoidon laatu RAI-järjestelmä vertailukehittämisessä. Stakes. Vaajakoski. Finne-Soveri H., Helameri T., Noro a., Peiponen A. & Rautio M. 2010. SosiaaliporrasRAI hanke 2007-2009. Gerontologisen sosiaalityön porrastettu palvelutarpeen arviointi. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Tutkimuksia 2010:1. Heikkilä R., Finne-Soveri H., Ripsaluoma J., Parikka A., Suojalehto E. & Noro A. 2008. Koukkuniemen vanhainkodin asiakasrakenne ja hoidon laatu RAI-järjestelmällä arvioituna 2006-2007. Stakes. Helsinki. Noro A. 2009. Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Esitys RAI-seminaari 18.3.2009. Helsinki. Selin-Hannola L. 2009. Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö. Työsuunnitelma. Tampereen kaupunki.