IÄKKÄIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA LUKIEN

Transkriptio

1 Pirkkalan yhteistoiminta-alue Vanhusten palvelut 1 (8) IÄKKÄIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA LUKIEN id:

2 2 (8) SISÄLTÖ 1. YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISPALVELUT PITKÄAIKAINEN LAITOSHOITO HAKEUTUMINEN VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISIIN HOIVAPALVELUIHIN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI PÄÄTÖKSENTEKO YMPÄRIVUOROKAUTISTEN HOIVAPALVELUIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET... 7

3 3 (8) 1. YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla, jotka sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Ensisijainen pitkäaikaishoidon toteuttamistapa on esimerkiksi omaishoidon tuki, jos iäkkään lähipiiriin kuuluu omainen tai muu läheinen henkilö, joka on halukas ja kykenevä ryhtymään omaishoitajaksi Muita mahdollisuuksia ovat kotipalvelut tukipalveluineen, kotisairaanhoito, kotona toteutettava kuntoutus ja itsenäistä suoriutumista tukevat apuvälinepalvelut sekä näiden palvelujen erilaiset yhdistelmät. Palvelut sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Pirkkalan yhteistoiminta-alue järjestää ympärivuorokautista hoivapalvelua iäkkäille, jotka tarvitsevat runsaasti hoivaa, huolenpitoa ja tukea ympäri vuorokauden. Hakeutuminen ympärivuorokautisiin hoivapalveluihin tulee ajankohtaiseksi, kun iäkkään henkilön toimintakyky on heikentynyt niin, ettei kotona asuminen enää ole mahdollista tai turvallista kotihoidon ja sen tukipalveluiden turvin tai omaishoidon tuen avulla. Pirkkalan yhteistoiminta-alueella ympärivuorokautinen hoivapalvelu kohdennetaan pääsääntöisesti ikääntyneille, vanhuuseläkkeellä oleville henkilöille, jotka tarvitsevat runsaasti ympärivuorokautista hoivaa, tukea ja hoitoa. Myös alle 63-vuotiaille vaikeasti muistisairaille henkilöille järjestetään ympärivuorokautista hoivaa. Ympärivuorokautisilla hoivapalveluilla tarkoitetaan tässä asiakirjassa tehostettua palveluasumista ja pitkäaikaista laitoshoitoa. 1.1 IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISPALVELUT Ikääntyneiden asumispalveluilla tarkoitetaan ikääntyneen mahdollisuutta asua itsenäisesti toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Asumispalveluiden tavoitteena on edistää asiakkaan hyvinvointia sekä tarjota hänelle yksilöllistä ja turvallista asumista omassa kodissa henkilökohtaisen palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Asumispalvelujen lähtökohtana on itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja itsenäisen selviytymisen tukeminen. Palveluasumisella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka sisältää asunnon ja asumiseen liittyvät palvelut. Asumiseen liittyvät palvelut ovat hoiva- ja hoitopalveluja ja erilaisia tukipalveluja, kuten ateria-, turva- ja siivouspalveluja. Asiakas maksaa asunnosta vuokran ja palveluista erikseen määritellyn asiakasmaksun. Kunnalla on oikeus päättää, järjestääkö se palveluasumiseen sisältyvät palvelut omana tuotantona, yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai järjestää palveluasumiseen liittyvät palvelut oman organisaation ulkopuolella (Laki sosiaali- - ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta 733/1992). Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelutuottajalta kunnan on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat tasoa, jota edellytetään kunnalliselta toimijalta. Ikääntyneiden palveluasuminen jaetaan tavalliseen ja tehostettuun palveluasumiseen. Tavallinen palveluasuminen sisältää asunnon ja asumista tukevat hoiva- ja hoitopalvelut sekä tarvittaessa ateria- ja muita

4 4 (8) tukipalveluja. Tavallisessa palveluasumisen yksikössä henkilöstö on paikalla päivisin. Pirkkalan yhteistoiminta-alueella tavallista palveluasumista järjestetään Vesilahdella kirkonkylässä (Vesauskoti) ja Narvassa (Ketolantupa). Tehostettu palveluasuminen on sosiaalihuoltolain (710/1982) 17 :n 1 momentin 4 kohdan mukaisia pääsääntöisesti iäkkäille tarkoitettuja asumispalveluita, joita järjestetään palveluntuottajan ylläpitämissä toimintayksiköissä. Palveluntuottajana voi olla kunta tai yksityinen palveluntuottaja. Tehostettu palveluasuminen sisältää asiakkaan ympärivuorokautisen hoivan ja huolenpidon asumispalveluyksikössä sekä sitä tukevat palvelut kuten henkilökohtainen avustaminen (ateriat, päivittäiset toiminnot, hygienia ja asiointi) ja siivous- ja turvapalvelut. Asuinhuoneiston vuokraamisesta laaditaan huoneenvuokralain mukainen vuokrasopimus asiakkaan kanssa. Pirkkalan yhteistoiminta-alueella tehostettua palveluasumista järjestetään seuraavissa yksiköissä ( ): Kanervakoti, Pirkankoivu, Pirkkala Niittyvillan ryhmäkoti, Pirkankoivu, Pirkkala Anttilanhovi, Vesilahti Lisäksi tehostettua palveluasumista ostetaan ostopalveluna yksityisiltä palvelutuottajilta talousarviossa varatun määrärahan mukaisesti. Erillisiä maksusitoumuksia ei tehdä vaan uusien ostopalvelupaikkojen määrä vahvistetaan vuosittain valtuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti. 1.2 PITKÄAIKAINEN LAITOSHOITO Kunta voi sosiaalihuoltolain mukaisesti järjestää hoitoa, huolenpitoa tai kuntoutusta tarvitsevan henkilön sosiaalipalvelut laitoshoitona, silloin kun henkilön palveluja ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan tai asumispalveluyksikössä. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012). Henkilölle järjestetty hoito on laitoshoitoa aina, kun hoito on järjestetty sairaalassa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Näiden lisäksi laitoshoitoa on hoito vastaavassa sosiaalihuollon laitoksessa, kuten vanhainkodissa, kehitysvammaisten erityishuollon keskuslaitoksessa ja päihdehuoltolaitoksessa. Sosiaalihuollon laitokselle on tunnusomaista, että siellä annetaan hoitoa, kuntoutusta ja ylläpitoa erityistä huolenpitoa vaativille henkilöille, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa, mutta jotka eivät selviä kotona tai muussa avohoidossa säännöllisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä huolimatta (Sosiaali- ja terveysministerin asetus avohoidon ja laitoshoidon määrittelyn perusteista 1507/2007. Pirkkalan yhteistoiminta-alueella pitkäaikaista laitoshoitoa järjestetään seuraavissa yksiköissä ( ): Hoivaosasto, Pirkkala Vanhainkotiyksikkö Tähkä, Pirkankoivu, Pirkkala Vanhainkotiyksikkö Apila, Pirkankoivu, Pirkkala Terveyskeskussairaala, Pirkkala

5 5 (8) Hoivaosasto, Vesilahti Dementiayksikkö, Vesilahti Terveyskeskuksen vuodeosasto, Vesilahti Terveyskeskussairaalassa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla järjestettävä hoito on tarkoitettu ensisijaisesti vain iäkkäiden henkilöiden sairauden lääketieteelliseen akuuttihoitoon ja sairaudesta kuntoutumiseen. 2 HAKEUTUMINEN VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISIIN HOIVAPALVELUIHIN Ympärivuorokautisiin hoivapalveluluihin hakeudutaan hakemusmenettelyn kautta. Hakemuksen voi täyttää asiakas itse, hänen läheisensä, virallinen edunvalvoja tai sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. Hakemus voi olla myös suullinen. Jos hakemus tehdään suullisesti, viranomaisella on velvollisuus kirjata ne tiedot, jotka tarvitaan asian ratkaisemista varten (hallintolaki 42 ). Asia tulee vireille, kun kirjallinen hakemus on saapunut viranomaiselle tai kun viranomainen on kirjannut suullisen hakemuksen tiedot. On tärkeää varmistaa, että sekä viranomaisella että iäkkäällä henkilöllä on yhteinen näkemys siitä, onko tarkoituksena panna vireille sosiaalipalveluja koskeva suullinen hakemus vai onko kyseessä pelkkä neuvonta, joka ei johda asian vireille tuloon. Hakemukset arvioidaan moniammatillisessa SAP työryhmässä (SAP = suunnittelu, arviointi, palveluohjaus). Työryhmän tehtävänä on selvittää ja arvioida asiakkaan kokonaistilanne, tarvittavat palvelut ja määritellä asiakkaalle parhaiten soveltuva hoitopaikka ja siihen liittyvät palvelut. Työryhmässä tarkistetaan, voidaanko kotihoidon palveluita lisäämällä mahdollistaa kotona asumisen jatkuminen. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä hakemuksen saapumisesta seuraavassa SAP-työryhmän kokouksessa. SAP työryhmä kokoontuu kuukausittain. Hakemukseen liittyvä palvelutarpeen arviointi aloitetaan viimeistään seitsemän (7) arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta (Sosiaalihuoltolaki 40 a ). 3 PALVELUTARPEEN ARVIOINTI Sosiaalipalveluja myönnetään yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Arviointi perustuu asiakkaan ja/tai hänen läheistensä näkemyksiin sekä yhden tai useamman asiantuntijan arvioon. Kiireellisissä tapauksissa palveluiden tarve on aina arvioitava välittömästi. Kiireettömissä tapauksissa kaikilla 75 vuotta täyttäneillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin määräajassa. Sama oikeus on vammaisetuuksista annetun lain (570/2010) 9 :n mukaisesti henkilöillä, jotka saavat eläkkeensaajan korkeinta hoitotukea. Palvelujen tarve on arvioitava kiireettömissä tapauksissa seitsemän (7) arkipäivän kuluessa yhteydenotosta kuntaan. Iäkkäiden henkilöiden palveluntarpeiden selvittämisestä vastaavan työntekijän on toimittava yhteistyössä niiden asiantuntijoiden kanssa, joilla on ammatillista erityisosaamista iäkkäiden henkilöiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista 10) Palvelutarpeen arviointi määräajassa koskee henkilöitä, jotka eivät vielä ole sosiaalipalvelujen piirissä ja henkilöitä, jotka ovat palvelujen piirissä, mutta joiden palvelun tarve on muuttunut. Palvelutarpeen arviointi on maksutonta.

6 6 (8) Palvelutarpeen arviointi sisältää toimintakyvyn ulottuvuuksien (fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen) arvioinnin. Lisäksi arvioidaan toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat riskitekijät kuten esimerkiksi terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Myös henkilön jäljellä olevat omat voimavarat arvioidaan vastaavasti. Taloudellisen tilanteen vakaus, asumisympäristöön liittyvät puutteet ja vaaratekijät huomioidaan palvelutarpeen arvioinnissa. Pirkkalan yhteistoiminta-alueella ympärivuorokautisen hoivapalvelun tarpeen arvioinnin tukena käytetään RAI toimintakykyarviointia (kotihoidon RAIHC, laitoshoidon RAILTC). Toimintakyvyn arviointi tehdään kaikille säännöllisten palveluiden piirissä oleville asiakkaille sekä asiakkaaksi hakeutuvalle henkilölle (RAIScreener). RAI -toimintakykymittarin avulla selvitetään asiakkaan toimintakykyä ja avuntarvetta. Toimintakykyä arvioidaan atk-pohjaisen lomakkeen avulla, joka sisältää satoja kysymyksiä. Arvioinneista rakentuu kansainvälisesti testattuja, päteviksi ja luotettaviksi todettuja mittareita: älyllinen toimintakyky (CPS) fyysinen toimintakyky (ADL) välinetoiminnoista suoriutuminen (IADL) masennusoireet (DRS) kipumittari ravitsemustilaa (BMI) asiakkaan voimavaratarve asiakkaan omat voimavarat ja ongelma-alueet aloitekyky ja sosiaalinen osallistuminen (SES) Lisäksi palvelutarpeen arvioinnissa käytetään tarvittaessa apuna Minimental Status Examination -testiä (MMSE), joka mittaa älyllistä toimintakykyä (ns. muistitesti). Arviointien täyttämisessä on aina mukana asiakas itse ja/tai hänen läheisensä. Palvelusuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan aina samassa yhteydessä, kun palvelujen tarvetta arvioidaan. Iäkkään henkilön kanssa on neuvoteltava vaihtoehdoista ja hänen näkemyksensä on kirjattava palvelusuunnitelmaan (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, 16 ). Iäkkään henkilön palveluntarpeiden kokonaisvaltainen selvittäminen ja siihen perustuva suunnittelu painottuvat enemmän sosiaalihuollon kuin terveydenhuollon alueelle. Se edellyttää yhteistyötä näitä alueita edustavien asiantuntijoiden kesken. Tarvittaessa iäkkäälle henkilölle laaditaan myös potilaslaissa tarkoitettu suunnitelma yhdistettynä asiakaslaissa tarkoitettuun suunnitelmaan. Suunnitelma on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun iäkkään henkilön palveluntarpeet on selvitetty. 4 PÄÄTÖKSENTEKO Iäkkään henkilön kiireellisesti tarvitsemista ympärivuorokautisista hoivapalveluista on tehtävä päätös ja palvelut on järjestettävä viipymättä. Tämän tulee tapahtua siten, ettei iäkkään henkilön oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Tarvittaessa välttämätön huolenpito turvataan tilapäisjärjestelyin terveyskeskussairaalassa/terveyskeskuksen vuodeosastolla. Ei - kiireettömissä tapauksissa päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun suullinen tai kirjallinen hakemus on tehty.

7 7 (8) Ympärivuorokautista hoivapaikkaa hakenut henkilö saa kirjallisen muutoksenhakukelpoisen päätöksen ympärivuorokautisten palvelujen antamisesta tai hylkäämisestä. Päätöksen Pirkkalassa valmistelee palveluohjaaja ja sen hyväksyy hoivatyön päällikkö moniammatillisen SAP-työryhmän esityksen ja palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Vesilahdella päätöksen valmistelee kotihoidon esimies ja sen hyväksyy hoitotyön esimies. Päätökseen voi hakea oikaisua yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunnalta. Jos myöntämisperusteet eivät täyty, hakijalle annetaan kielteinen viranhaltijapäätös eikä hän aktiivisesti odota pääsyä hoitopaikkaan. Jos asiakkaan tilanne muuttuu olennaisesti, niin hän tai hänen läheisensä voivat suullisesti tai kirjallisesti pyytää hakemuksen ottamista uudelleen käsittelyyn SAP työryhmässä. Aloite hakemuksen uudelleen käsittelyyn voi tulla myös esimerkiksi kotihoidon työntekijöiltä. Kielteinen päätös on tehtävä palvelun tarpeessa olevalle asiakkaalle, jos tiedetään, että haettua palvelua ei pystytä järjestämään 3 kk:n määräajassa. Päätöksen perusteluissa on mainittava, miksi hakemus on hylätty. Tällöin viranhaltijapäätös voidaan saattaa toimielimen ratkaistavaksi ja tästä ratkaisusta päästään valittamaan hallinto-oikeuteen. Kielteisen päätöksen saaneen asiakkaan tilannetta on seurattava aktiivisesti. Palvelun tarve on kunnan tiedossa, ja kunnan on pyrittävä järjestämään tarvittavat palvelut mahdollisimman pian. Kun hoitopaikka on tiedossa, palvelun myöntämisestä tehdään muodollisesti uusi päätös. Ympärivuorokautisen hoivan paikat täytetään yksilöllisen arvioinnin perusteella eikä hakemusjärjestyksessä. Jokaiselle asiakkaalle pyritään järjestämään paikka juuri hänelle soveltuvassa hoitoyksikössä. Kun ympärivuorokautisen hoivanpaikka vapautuu, SAP-työryhmä arvioi aktiivisten odottajien listalla olevista paikkaa kiireellisimmin tarvitsevan hakijan. Kun asiakkaalle tarjotaan hoivapalvelupaikkaa ympärivuorokautisen hoivan yksiköstä, hänen on tehtävä päätös tarjotun paikan vastaanottamisesta viiden (5) arkipäivän kuluessa paikan tiedoksisaamisesta. Jos asiakas kieltäytyy vastaanottamasta tarjottua paikkaa, hänen tulee tehdä siitä kirjallinen ilmoitus ja hänet poistetaan aktiivisten odottajien listalta. Mikäli hoivapalvelupaikkoja on vapaana useammassa yksikössä, otetaan asiakkaan ja/tai hänen läheistensä toiveet mahdollisuuksien mukaan huomioon yksikön valinnassa. Ympärivuorokautisen hoivan paikan järjestymisen aikataulua ei voida arvioida etukäteen, sillä odotusaika riippuu paikkojen vapautumisesta ja/tai mahdollisuuksista ostaa uusia tehostetun palveluasumisen paikkoja. 5 YMPÄRIVUOROKAUTISTEN HOIVAPALVELUIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Ympärivuorokautisen hoivapalvelun oikeudenmukainen ja tasavertainen kohdentaminen edellyttää yhdenvertaisuuden turvaavaa palvelutarpeen arviointia ja palveluiden yhtenäisiä myöntämisperusteita. Lähtökohtana asiakkaan tehostettuun palveluasumiseen sijoittumiselle on, että kaikki mahdolliset kotona asumista tukevat palvelut on käytetty ja arvioitu. Myös omaisten/läheisten, yksityisten palvelutuottajien ja vapaaehtoistyön palvelumahdollisuudet arvioidaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Tehostetun palveluasumisen tarpeen keskeisin tekijä on ikääntyneen henkilön toimintakyky, ei ikä sinällään. Tehostettuun palveluasumisyksikköön ei pääsääntöisesti muuteta suoraan terveyskeskussairaalasta ilman kotona asumisen onnistumisen kokeilua.

8 8 (8) Tehostetun palveluasumisen myöntämisperusteet täyttyvät, kun: Asiakas ei selviydy omassa kodissaan runsaalla kotihoidon ja/tai omaishoidon tuella (kotihoito 4 x/vrk, jaksohoito, läheisten tuki, asunnon muutostyöt tehty) ja kotihoidosta edelleen ohjaamisen myöntämisperusteet täyttyvät. Asiakas tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa ja valvontaa. Hoivan, ohjauksen ja valvonnan tarvetta on säännöllisesti myös yöaikaan. Asiakas tarvitsee hoitajan tukea lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan. Asiakkaan yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemus ja henkisten voimavarojen riittämättömyys ja vaikeat käytöshäiriöt (karkailu, tulipalovaara) ovat suuret, että kotona asuminen ei ole enää mahdollista. Avioparin yhteisen tehostetun palveluasumisen paikan saamisen edellytyksenä on, että molemmat täyttävät tehostetun palveluasumisen myöntämisperusteet. Viitteelliset RAI arvot myöntämisperusteiden tukena ovat: ADL arvo suurempi kuin 3 (päivittäiset toiminnot ADL 0-6) IADL arvo suurempi kuin 14 (välinetoiminnot IADL 0-21) CPS arvo suurempi kuin 3 (aivojen vajaatoiminnan mittari CPS 0-6) MapLe arvo 4 tai suurempi (suuri palvelutarve) MMSE (muistitesti) pääsääntöisesti alle 20 (keskivaikea muistin heikkeneminen) Pitkäaikaista laitoshoitoa järjestetään vain poikkeustapauksissa. Siihen on oltava lääketieteelliset perusteet tai sen pitää olla muuten perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. Laitoshoidolla tarkoitetaan hoitoa terveyskeskuksen vuodeosastolla tai vanhainkodissa. Lääketieteellinen peruste pohjautuu lääkärin arvioon. Muu peruste, joka mahdollistaa poikkeamisen laitoshoidon rajoittamista koskevasta periaatteesta, voi olla esimerkiksi se, että iäkäs henkilö itse omasta vakaasta tahdostaan ja ilman ulkopuolista painostusta ilmaisee haluavansa päästä laitoshoitoon. Ympärivuorokautisen hoivayksikön vaihtaminen on perusteltua silloin, kun asiakkaan hoivan tarve muuttuu, eikä hänelle voida tarjota riittäviä palveluja tai sairaanhoitoa, tai yksikön fyysiset tilat ovat hänen hoidolleen sopimattomat. Hoitojärjestelyä voidaan myös muuttaa, jos iäkäs henkilö itse sitä toivoo tai jos se on tarpeen hänen palveluntarpeidensa muutoksen johdosta. Asiakkaan siirtyessä ympärivuorokautisessa hoivapalvelussa tehostetusta palveluasumisesta pitkäaikaiseen laitoshoitoon tai päinvastoin, muuttuvat asiakasmaksun määräytymisperusteet.