Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman tavitteena n vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä vahvistaa Sumea erilaisin knkreettisin keinin. Sumi 100 -hjelma mudstuu itsenäisistä, erilaisten timijiden tteuttamista hankkeista. Ohjelmaa ktaan avimella hankehaulla. Ohjelmaan liittäminen edellyttää khdassa 4.2 esiteltävien perusedellytysten täyttymistä. Varmistaakseen tavitteiden mukaisen Sumi 100 -hjelman mudstumisen valti vi harkinnanvaraisesti avustaa taludellisesti sellaisia hjelmaan liitettyjä hankkeita, jiden tteutuminen n juhlavuden näkökulmasta erityisen tärkeää. Hankkeiden taludellinen avustaminen tapahtuu Sumi 100 -tukihjelman puitteissa valtinavustuksena. 2. Tukihjelman perusteet Valtinavustuksia myönnetään tämän tukihjelman puitteissa sellaisille juridisten henkilöiden tteuttamille hankkeille, jtka n liitetty Sumi 100 -hjelmaan, jiden tteutuminen edellyttää Sumi 100 -rahitusta, jiden tteutuminen n Sumi 100 -tavitteiden ja kknaisuuden näkökulmasta erityisen tärkeää, ja jtka täyttävät muut rahituksen edellytykset (ks. 4.2) Valtineuvstn kanslia Statsrådets kansli Prime Minister s Office sumifinland100.fi +358 (0) 295 16001 PL/PB/PO Bx 23 FI-00023 Valtineuvst
Valtinapuviranmainen n Valtineuvstn kanslia. Valtinavustusten myöntäminen perustuu Valtinavustuslakiin (688/2001). Sillin, kun kyse n taludellisesta timinnasta, jka täyttää EU:n valtintuen kriteerit, svelletaan valtinavustuslain lisäksi EU:n yleistä ryhmäpikkeusasetusta (tiettyjen tukimutjen tteamisesta sisämarkkinille sveltuviksi perusspimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettu kmissin asetus (EU) N: 651/2014), ja sen artiklja 25 tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innvaatitimintaan myönnettävä tuki 28 pk-yritysten innvaatituki 53 tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen 54 audivisuaalisia teksia edistävät tukihjelmat EU:n valtintuen kriteerit täyttyvät, kun avustus n peräisin julkisista varista mudstaa yritykselle valikivan edun vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltiiden väliseen kauppaan. Ryhmäpikkeusasetusta svelletaan, kun edelliset kriteerit täyttyvät ja kun tukimut täyttää ryhmäpikkeusasetuksen edellytykset. Jissakin tapauksissa avustuksen myöntämiseen vidaan sveltaa myös yleistä de minimistukiasetusta (1407/2013). Arvin siitä, nk kyse avustuksesta taludelliseen timintaan, tekee Valtineuvstn kanslia tapauskhtaisesti. 3. Tukihjelman kest ja enimmäismäärä Tukihjelma n vimassa 8.12.2015-28.2.2018 niin, että tukikelpisten kustannusten täytyy syntyä aikavälillä 8.12.2015-31.1.2018, mutta maksatuksia vidaan hitaa vielä vuden 2018 helmikuun lppuun asti. Valtineuvstn kanslia myöntää avustuksia hjelman perusteella kaikkiaan enintään 12 miljnaa eura. Tdellinen tukihjelmaan käytettävissä leva rahituksen suuruus määräytyy valtin vusittaisten talusarviiden perusteella. 4. Ehdt 4.1 Tuensaajat Rahitusta vidaan myöntää yhdistyksille, yrityksille tai muille juridisille henkilöille, jilla n y-tunnus, jnka velvitteet kuten vert ja maksut n hidettu asianmukaisesti, ja jtka t- 2/8
teuttavat Sumi 100 -hjelmaan liitettyä hanketta. Timija vi lla sumalainen tai muualta tuleva. Sillin, kun kyse n taludellisesta timinnasta, muualta tulevan timijan täytyy lla rekisteröitynyt Sumessa. EU:n valtintukisääntelyn sveltaminen Js avustuksen hakija harjittaa taludellista timintaa ja avustus täyttää EU:n valtintuen kriteerit, avustuksen myöntämiseen svelletaan yleisen valtinavustuslain (688/2001) menettelytapasäännösten lisäksi yleisen ryhmäpikkeusasetuksen yleisiä ehtja ja a. tukimudlle asetettuja erityisiä ehtja (artikla 25 tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innvaatitimintaan myönnettävä tuki, artikla 28 pk-yritysten innvaatituki, artikla 53 tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen tai artikla 54 audivisuaalisia teksia edistävät tukihjelmat). Ks. taludellisen timinnan ja EU valtintuen kriteereistä: http://www.tem.fi/kuluttajat_ja_markkinat/eu_n_valtintukisaantely/mita_n_valtintuki_j a_miten_sita_svelletaan Avustusta ei myönnetä yrityksille, jtka vat yleisen ryhmäpikkeusasetuksen 2 artiklan 18 khdan mukaisesti taludellisissa vaikeuksissa. Avustusta ei myöskään makseta yritykselle, jlle n annettu sellaiseen kmissin aikaisempaan päätökseen perustuva maksamatn perintämääräys, jssa tuki n julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinille sveltumattmaksi. Avustuksella n ltava yleisen ryhmäpikkeusasetuksen säännösten mukaisesti kannustava vaikutus. Tuella katstaan levan kannustava vaikutus, js tuensaaja n jättänyt kirjallisen tukihakemuksen ennen hanketta tai timintaa kskevien töiden alittamista. Kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen myönnettävältä tuelta ei edellytetä kannustavaa vaikutusta. 4.2 Sumi 100 -edellytykset tuelle Hanke täyttää Sumi 100 -hjelman perusedellytykset eli se n liitetty Sumi 100 -hjelmaan ennen rahituksen myöntämistä. Perusedellytykset vat: Kyse n erityisestä, itsenäisyyden juhlavuteen liittyvästä tai sitä juhlistavasta hankkeesta kuten esimerkiksi tapahtumasta, tilaisuudesta, näyttelystä, teksesta, kehitysprjektista, päätöksestä tai kampanjasta. Yhteyden juhlavuteen tulee selvästi ilmetä hankkeen sisällössä. Hankkeet vivat liittyä laajasti elämän ja yhteiskunnan eri sa-alueisiin. Hanke tteuttaa teemaa Yhdessä. Tämä vi tteutua hankkeessa esimerkiksi uudenlaisen yhteistyön, laajan sallistumisen sekä yhdessä tekemisen kautta. Hanke vi vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä yhdistää kkemuksena mnia erilaisia khderyhmiä. 3/8
Myös hankkeen sisältö vi kuvastaa Yhdessä-teemaa. Hanke ei vi lla pissulkeva tai syrjivä. Hanke tteuttaa jtain klmesta painpistealueesta: 1. Sumen 100 vutta Itsenäisen Sumen rakentuminen. Ymmärrys siitä, mikä n lennaista Sumen sadassa vudessa: kansanvallan tarina laajasti nähtynä, sananvapaus, itsenäisyyden tekijät ja näkijät sekä itsenäisen Sumen kulttuuri, sivistys ja arvt. Hankkeiden sisältö liittyy ensisijaisesti ajanjaksn 1917 2016, erityistapauksissa hanke vi liittyä myös ajanjaksn 1863 1916. 2. Sumi 2017 Sumi-makuva: millainen Sumi n juuri nyt. Ajassa levat ilmiöt, ihmiset, tekijät ja näkijät. Yhteiset elämykset elämän kk kirjssa, juhlan kkeminen yhdessä kaikkialla Sumessa. Hankkeiden sisältö liittyy nykyhetkeen eli vuteen 2017. 3. Sumen tulevaisuus Millaisen Sumen tahdmme ja teemme; knkreettisia tekja ja päätöksiä, jtka vahvistavat Sumea ja sumalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Uuden kkeilua. Lupa tehdä tisin. Tulevaisuuden tekijöiden ääni. Hankkeiden sisältö liittyy Sumen tulevaisuuteen. Hankkeen pääasiallinen tteutumisaika n itsenäisyyden juhlavusi 2017. Hanke vi tteutua vuden 2016 aikana edellyttäen että se erityisen selkeästi liittyy juhlavuden teemjen ja sisällön rakentumiseen. Hankkeen keskeinen sisältö ei le tutteen tai palvelun myynti. Sumi 100 -hankkeeseen liittyvistä kaupallisista ikeuksista svitaan erillisellä spimuksella. Hanke n hyvien tapjen ja lakien mukainen. Rahitettavilta hjelmahankkeilta edellytetään perusedellytysten lisäksi vähintään seuraavia asiita: 1. Valtakunnallisuus: hanke tteutuu maantieteellisesti vähintään kahdessa maakunnassa tai n muuten sisällöltään tai merkitykseltään kansallinen tai kansainvälinen hanke. 2. Taludellisen sallistumisen khteena n ensisijaisesti muu kuin julkisin varin rahitettu perustiminta tai rakennusinvestinti. 4/8
Arviinnissa annetaan erityistä painarva myös seuraaville asiille: 1. Vaikuttavuus: hanke vahvistaa Sumea tai sumalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta jllakin knkreettisella tavalla, esimerkiksi tekina, päätöksinä tai niihin jhtavana timintana. 2. Ainutlaatuisuus, innvatiivisuus, luvuus: hanke n jtain uutta ja erityistä tai uudella tavalla tehty, tai siihen liittyy sellaisia elementtejä. 3. Saatavuus: hankkeen keskeinen sisältö n mahdllisimman laajasti käytettävissä esimerkiksi verkssa. 4.3 Tukikelpiset kustannukset ei-taludellisessa timinnassa Tukikelpisia vat pääsääntöisesti kaikki kustannukset, jtka liittyvät timintihin, jtka vat välttämättömiä rahituksen myöntämispäätöksessä tarkitettujen tavitteiden saavuttamiseksi. Ei-välttämättömiä ja siksi ei-tukikelpisia kustannuksia vat esimerkiksi rahituksensaajan vapaaehtiset vakuutukset, rahituskulut, lahjista ja stipendeistä aiheutuvat ment sekä laskennalliset kulut. 4.4. Tukikelpiset kustannukset taludellisessa timinnassa Yleisen ryhmäpikkeusasetuksen (651/2014) 25 artiklan mukaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa tukikelpisia kustannuksia vat: henkilöstökustannukset: tutkijat, teknikt ja muu tutkimustimintaa avustava henkilöstö siltä sin kuin henkilöstö timii hankkeen parissa välineiden ja laitteiden kustannukset siltä sin kuin ja siltä ajalta kun niitä n käytetty hankkeessa. Js tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeen tarpeisiin kk niiden käyttöikää, tukikelpisiksi katstaan ainastaan pistkustannukset, jtka vastaavat hankkeen kesta laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitperiaatteiden mukaan ulkpulisista lähteistä markkinaehdin stetun tai käyttöluvalla hankitun spimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä knsultinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä n käytetty yksinmaan hanketta varten muut yleiskustannukset ja timintakustannukset, mukaan lukien suraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tutteiden kustannukset Yleisen ryhmäpikkeusasetuksen 28 artiklan mukaisissa pk-yrityksille myönnettävissä innvaatituissa tukikelpisia kustannuksia vat: innvaatitiminnan neuvntapalveluihin ja innvaatitimintaa tukeviin palveluihin liittyvät kustannukset 5/8
Yleisen ryhmäpikkeusasetuksen 53 artiklan mukaisissa kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämishankkeissa tukikelpisia kustannuksia vat: kulttuurilaitksen tai kulttuuriperintökhteen kustannukset, jtka liittyvät jatkuvaan tai ajittaiseen timintaan, kuten näyttelyihin, esityksiin, tilaisuuksiin ja niiden kaltaisiin kulttuuritimintihin, jtka vat sa tavanmaista liiketimintaa kustannukset, jita aiheutuu kulttuuri- ja taidekasvatustiminnista ja kulttuuri-ilmaisujen mninaisuuden sujelemisen ja edistämisen tärkeyttä kskevan tietisuuden lisäämisestä kulutushjelmilla ja kansalaisten tietisuuden parantamiseen tähtäävillä hjelmilla, myös käyttämällä uutta teknlgiaa kustannukset, jita aiheutuu kulttuurilaitkseen tai kulttuuriperintökhteeseen ja -timintihin pääsyn parantamisesta, mukaan lukien digitalisinnista ja uuden teknlgian käytöstä aiheutuvat kustannukset ja vammaisten esteettömyyden parantamisesta aiheutuvat kustannukset timintakustannukset, jtka liittyvät suraan kulttuurihankkeeseen tai -timintn, kuten kiinteistön ja kulttuuritiljen vukraus, matkakulut, materiaalit ja tarvikkeet, jtka liittyvät suraan kulttuurihankkeeseen tai -timintn, näyttelyjen arkkitehtniset rakenteet ja näyttämölavasteet, kneiden, hjelmistjen ja laitteiden lainaus ja vukraus ja pistt niistä, tekijänikeuksien kattamien testen ja muiden niihin liittyvillä immateriaaliikeuksilla sujattujen sisältöjen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset, mainntakustannukset ja kustannukset, jtka vat suraan seurausta hankkeesta tai timinnsta kulttuurilaitksessa tai kulttuuriperintökhteessa taikka hankkeen parissa työskentelevästä henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset kustannukset, jtka aiheutuvat ulkpulisten knsulttien ja palveluntarjajien tarjamista neuvnta- ja tukipalveluista ja jtka vat suraan seurausta hankkeesta Yleisen ryhmäpikkeusasetuksen 54 artiklan mukaisten audivisuaalisten testen salta tukikelpisia kustannuksia vat tutannsta aiheutuvat kknaiskustannukset. 4.5 Tuki-intensiteetit Sumi 100 -avustus n pääsääntöisesti aina sarahitusta ja edellyttää tuensaajalta myös maa rahitusta, jllei valtinavustuksen myöntämisen tavitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä muuta jhdu. Kun kyse n EU:n kriteerien mukaisesta taludellisesta timinnasta, tuki-intensiteetit vat seuraavat: tutkimus- ja kehityshankkeissa tuki-intensiteetti vi lla enintään 100%, kun kyse n perustutkimuksesta, ja 25% kun kyse n kkeellisesta kehittämisestä. Jälkimmäistä vidaan nstaa 10 prsenttiyksikköä keskisuurten yritysten tapaukses- 6/8
sa ja 20 prsenttiyksikköä pienten yritysten tapauksessa. Kkeellisen kehittämisen tuki-intensiteettiä vidaan myös nstaa 15%, mikäli hankkeen tulksia levitetään laajasti knferensseissa, julkaisuissa, avimissa tietarkistissa tai vapaan tai avimen lähdekdin hjelmistn kautta, tai mikäli hankkeeseen liittyy tdellista yhteistyötä sellaisten yritysten välillä, jista vähintään yksi n pk-yritys, tai se tteutetaan vähintään kahdessa EU-jäsenvaltissa tai jäsenvaltissa ja ETA-spimuksen spimuspulena levassa valtissa, eikä mikään yksittäinen yritys vastaa enemmästä kuin 70 prsentista tukikelpisia kustannuksia, tai yrityksen ja yhden tai useamman tutkimus- ja tiednlevittämisrganisaatin välillä siten, että jälkimmäiset kantavat vähintään 10 prsenttia tukikelpisista kustannuksista ja niillä n ikeus julkaista mat tutkimustulksensa pk-yrityksille myönnettävän innvaatituen tuki-intensiteetti vi lla enintään 50%. js tuki myönnetään timintatukena kulttuurihankkeisiin ja kulttuuriperinnön edistämiseen, tukimäärä ei saa ylittää timinnasta aiheutuvien tappiiden ja khtuullisen vitn kattamiseksi välttämätöntä määrää kyseisen ajanjaksn aikana. audivisuaalisiin teksiin liittyvän tuen tuki-intensiteetti vi lla enintään 50%, tuki-intensiteettiä vidaan krttaa ryhmäpikkeusasetuksen 54 artiklan mukaisesti kuitenkin siten, että tuen enimmäisintensiteetti n enintään 100%. 4.6 Tuen kasautuminen Sumi 100 -hjelmahankkeiden julkisen tuen kknaismäärä ei-taludellisessa timinnassa ei vi ylittää 100% tukikelpisista kustannuksista. Js kyse n taludellisen timinnan tukemisesta ja rahituksen myöntämiseen svelletaan yleistä ryhmäpikkeusasetusta, samihin tukikelpisiin kustannuksiin khdentuva avustus vi kasautua muun julkisen tuen kanssa ainastaan sillin, js tällainen tukien kasaantuminen ei jhda yleisessä ryhmäpikkeusasetuksessa svellettavan tuen enimmäisintensiteetin tai enimmäismäärän ylittymiseen. Sumi 100 -tukihjelman yleisen ryhmäpikkeusasetuksen puitteissa myönnettyä avustusta ei lasketa mukaan yrityksen de minimis -tukikiintiöön. 4.7 Muut ehdt Avustuksen saaja situtuu ilmittamaan viipymättä avustuksen myöntäjälle muutksista hankkeessa tai sen budjetissa. Avustuksen saajan tulee hulehtia kirjanpidsta vähintään kirjanpitlain ja - asetuksen edellyttämällä taslla. Hanke n yrityksen kirjanpidssa ertettava maksi kustannuspaikakseen, jtta hankkeen talus vidaan lutettavasti tarkistaa. 7/8
Avustuksen myöntäjällä tai sen nimeämällä tahlla n ikeus tarkastaa hankkeen kirjanpita ja muuta hankkeeseen liittyvää materiaalia siltä sin kuin kats sen levan tarpeen. Avustus myönnetään ja maksetaan pääsääntöisesti kahdessa erässä, jista tinen erä avustuksen myöntäjän vastaantettua ja hyväksyttyä hankkeen lppuraprtin. Mikäli maksueriä n useampia kuin kaksi, edellyttää niiden maksaminen hankkeelta väliraprttia siitä, että hanke n edennyt timinnallisesti ja taludellisesti suunnitellulla tavalla. Maksetun avustuksen takaisinperintään svelletaan, mitä valtinavustuslaissa (688/2001) säädetään. 5. Raprtinti ja seuranta 5.1 Raprtinti Avustuksen saaja situtuu raprtimaan hankkeesta vähintään sen päätyttyä avustuksen myöntäjän tekemää sähköistä lppuraprttiphjaa käyttäen. Mikäli maksatuseriä n useampia, vidaan tuen saajalta edellyttää lisäksi myös yksi tai useampia väliraprtteja. 5.2 Tietjen julkisuus Hanketietjen julkisuutta säätelee sekä julkisuuslaki (621/1999) että yleisen ryhmäpikkeusasetuksen 9 artikla. Valtineuvstn kanslia viestii internet-sivuillaan (www.sumifinland100.fi) kaikista Sumi 100 -hjelmaan kuuluvista hankkeista. 8/8