Torstaina 26.5. klo 10 16 Ahlman instituutissa, Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin? Ruokavalion vaikutukset Itämeren tilaan, Sirpa Kurppa, prof. MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus sirpa.kurppa@mtt.fi
Alueiden Eurooppa alueiden Suomi alueellinen kilpailukyky maaseudun kilpailukyky (ympäristökilpailukyky) Alueelliset resurssit: tila, maa-alueresurssit ja niiden käyttö maaperäresurssit, vesiresurssit, alueelliset ja mikroilmastot tuotannollisesti arvokkaat alueet, kasvullisuus suojelullisesti arvokkaat alueet (arvokkaat biotoopit), ekosysteemipalvelut alueellinen infrastruktuuri/toiminnalliset valmiudet systeeminen kokonaisuus, tuotantoteknologia, teknologinen osaaminen hallinto kulttuuri historia
Alueellisen biotalouden perusta biotaloudessa valuma-alue määrittää systeemirajan pinnanmuodot ja maaperä määrittää tuottavuuden rajat
Alueellisen biotalouden perusta maatalous ja metsätalous muodostavat biotalouden peruskokonaisuudet, jotka ovat vuorovaikutuksessa
Maaseudun tuotannollinen asema historiassa omavarainen lähes suljetut energia ja ravinnekierrot vain rahatuotteet ja ylijäämätuotteet myyntiin oman alueen ulkopuolelle The Baltic water- / foodshed
Maaseudun tuotannollinen asema - nyt Lisäarvo keskittyy tuotantoketjun loppupäähän viljelyalueiden erikoistuminen kapeaan tuotantomuotoon yksisuuntainen panos-tuotosketju läpi maatilan ulkoisten panosten suuri merkitys aluksi halpeneva asteittain kallistuva hinta sekundaariset tuotteet luokitellaan jätteiksi intensiivinen kuljetustoiminta
Maaseudun tuotannollinen asema nyt Metsäekosysteemi on irtaantunut maatalousekosysteemistä Globaalin biopolitiikan heijastukset maaseudulle
Suhteessa luonnonvaroihin Luonnonresurssit hyötykäyttöön Luonnonsuojelu Kestävyyden kokonaisuus määrittelemätön Built capital Effectively utilized Social capital Natural capital Natural resource Ecosystem services Natural beauty Globaalin biopolitiikan heijastukset maaseudulle
Keskitetyssä tehostetussa järjestelmässä vaaralliset aineet ovat hallinnassa safety mutta tasapaino vaakalaudalla ja mittavat hitaasti etenevät muutokset uhkaavat
Globaalia, lokaalia vai glokaalia ruokaa? ruokaraaka-aineen monimuotoisuus?
Ilmassa oleva haaste jätteettömyydestä ja hiilineutraaliudesta otettava vakavasti Ensisijainen tavoite tulee olla, että tuotantoketjut ovat läpinäkyviä ja että arvonmuodostus jakaantuu tasapuolisesti läpi ketjun
Maaseudun merkityksen uudelleenajattelu integraatio urbaaniin alueeseen ja kokonaisuuden monimuotoistaminen? Tavoitteina:: jätteettömyys hiilineutraalius de- and immaterialisaatio ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen maankäytön balansointi Rakennettu pääoma Sosiaalinen pääoma Käyttöteho Luonnon pääoma Luonnon resurssit Ekosysteemi palvelut Esteettisyys
Maaseudun merkityksen uudelleenajattelu integraatio urbaaniin alueeseen ja kokonaisuuden monimuotoistaminen? Integroit tuotteet toisiinsa Integroi tuotteet ja palvelut Integroi palvelut toisiinsa Hyväksy sesonkisuus Lisää kokonaisuuden mosaiikkimaisuutta Paikallinen high-tech Luonnon ja ihmisen osaamisen resurssit tasapainoon Rakennettu pääoma Sosiaalinen pääoma Luonnon pääoma Luonnon resurssit Ekosysteemi palvelut Esteettisyys
Uutta ajattelua tukevat lähestymistavat: systeemihallinta osaaminen tietoisuus verkostoituminen sosiaaliset taidot minäpystyvyys Rakennettu pääoma Sosiaalinen pääoma Luonnon pääoma Luonnon resurssit Ekosysteemi palvelut Esteettisyys
BIOTUOTANTO ELINTARVIKKEIKSI Ympäristövaikutukset suomalaisen elintarviketuotannon ja tuonnin + kulutuksen osalta Elintarviketalouden suhteellinen kuormittavuus suomalaisessa yhteiskunnassa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tuonti Tuotanto Alailmakehän otsonin muodostuminen Kuluttaminen Tuonti Tuonti Kuluttaminen Tuotanto Tuonti Tuotanto Tuotanto Happamoituminen Ilmaston muutos Rehevöityminen Elintarvikeketju Muu kansantalous vesistössä Ketjuvastuu: MTT,SYKE, Thule Instituutti
BIOTUOTANNON KULUTUS ELINTARVIKKEENA Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisestä rehevöittävästä kokonaiskuormituksesta Kirjolohikiusaus, koti Lihamakaronilaatikko, koti Kirjolohikiusaus, valmis Kinkkukiusaus, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Broilerkiusaus, koti Broilerkastike+tumma riisi, koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Broilerkastike + pasta koti Ohrapuuro, valmis Nakit ja muusi, koti Kinkkukiusaus, valmis Broilerpasta, koti Lihamakaronilaatikko, valmis Kasviskiusaus, valmis Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Kasviskiusaus, koti Broilerpasta, valmis Punajuuripihvi, koti Härkäpapupihvit (veget.) koti Soijapapupihvit (veget)koti Päivän kokonaiskuormitus per kuluttaja I g + I g + I g Kansallinen haaste eroon veden likaamisesta vesi kilpailutekijäksi! Ääriskenaariot Ääriskenaario Typpi ja fosfori 9,6 g PO 4 ekv 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Esimerkkilounaan suhteellinen osuus päiväkuormituksesta, esimerkkilounaiden keskiarvo 15.2% Ääriskenaario: muut päivän ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaita vastaavalta kuormitustasolta (niiden osuus harmaassa palkissa) %
BIOTUOTANNON KULUTUS ELINTARVIKKEENA Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisessä ilmastovaikutuksessa. Lihamakaronilaatikko, koti Kinkkukiusaus, koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Broilerkiusaus, koti Broilerkastike+tumma riisi, koti Broilerkastike + pasta koti Kirjolohikiusaus, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Nakit ja muusi, koti Broilerpasta, koti Ohrapuuro, valmis Kasviskiusaus, valmis Kinkkukiusaus, valmis Broilerpasta, valmis Kirjolohikiusaus, valmis Lihamakaronilaatikko, valmis Kasviskiusaus, koti Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Punajuuripihvi, koti Soijapapupihvit (veget)koti Härkäpapupihvit (veget.) koti Päiväkuormitus per kuluttaja I kg + I kg + I kg Globaali haaste kaikki mahdollinen tehtävä kaikilla aloilla! CO 2 + N 2 O + CH 4 CO 2 + N 2 O + CH 4 Ääriskenaario Ääriskenaariot 27, 4 kg CO 2 ekv 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Esimerkkilounaan suhteellinen kuluttajan koko kulutuksen ilmastokuormituksesta/pv, esimerkkilounaiden keskiarvo 6,5 % Ääriskenaario: muut ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaan mukaiselta kuormitustasolta (näiden osuus kuvattu harmaassa palkissa)
EINTARVIKEBIOTUOTANNON globaalina haasteena maankäyttömuutos hiilen poistuma - kasvava kasvihuonekaasupäästö - tuontimaa Brasilia! Brasiliassa maankäytön muutos on merkittävin kasvihuonekaasupäästölähde pihviliha ja soija avainasemassa
Globaalina haasteena proteiini ja ja niukkeneva vesi! Muut eläintuotteet; 15,6 Alkoholi; 1,6 Kala ja meren antimet; 8 Viljat ; 23,8 Muut eläintuotteet; 12,1 Alkoholi; 0,2 Kala ja meren antimet; 5 Sokeri; 5,5 Liha; 15,2 Viljat ; 48,1 Kasviöljyt; 8 Hedelmät; 1,2 Liha; 29,6 Vihannekset; 4,4 Hedelmät; 3,5 Globaali veden jakauma eri ruokaraaka-aineisiin, vuonna 2000 (5300 km3) Vihannekset; 18,2 Sokeri; 0 Kasviöljyt; 0 Globaali tuotekohtainen proteiinituotanto, vuonna 2000 Suomen vesiresurssit ovat runsaat ja hyvin hallitut mutta kasviproteiinin tuontiriippuvaisuus suuri kasviproteiinituotannon kehittäminen?
Virtuaalivesi tuotteen elinkaarensa aikana kuluttama vesi! Kasvituote l/kg Eläintuote l/kg riisi 3305 maito 1000 vehnä 1334 kananmunat 3300 maissi 900 sianliha 4800 kaura 1597 pihviliha 15500 ohra 1300 juusto 5000 ruis 901 vuohenliha 4000 soijapapu 1800 kananliha 3900 kookospähkinä 2500 kahvi 21000 http://www.waterfootprint.org/reports/report17.pdf, Water Footprint Network http://www.waterfootprint.org/?page=files/home Vesiosaamisen tulee olla Suomen viennin merkittävä vahvuus vuonna 2030 Kansainvälisen elintarvike-talouden osana tämän tulee tarkoittaa Suomessa myös vesiresurssien suhteellisen saatavuusedun ekotehokasta hyödyntämistä runsaasti vesivaroja vaativien tuotteiden tuottaminen on mahdollista tämä on Suomen suhteellinen vahvuus!
Vahvat signaalit Hiilijalanjäljen laskenta on tullut jäädäkseen ainakin riittäväksi aikaa Vesijalanjäljen laskenta on tulossa miten nopeasti? hyödyntämisessä villin kortin piirteitä Elintarvikeyritysten kiinnostus on herännyt Kaupan kiinnostus on heräämässä esim. Päivittäistavarakaupan PTY vuosijulkaisussa 2009-2010 todetaan: Ympäristö- ja ilmastoasiat ovat elintarviketurvallisuuden ohella toinen suuri yhteistyöalue, jossa kauppa- ja teollisuusyritysten yhteistyö on asiakkaiden edun mukaista. Kauppa tehostaa omaa energian käyttöään ja jätehuoltoaan sekä luo mahdollisuudet pakkausten kierrätysjärjestelmälle. Tulevaisuudessa suurin haaste on kertoa kuluttajille yhteismitallisesti tuotteiden koko elinkaaren ilmasto ja muista ympäristövaikutuksista. Kuluttajien tietoisuus kasvaa
VILLIT KORTIT 1) VESIJALANJÄLKI NOSTAA SUOMALAISEN KOTIELÄIN- TUOTANNON ARVON UUDELLE TASOLLE Livestock and Climate Change By ROBERT GOODLAND AND JEFF ANHANG 2009 myös eläinten hengitys laskettu CO 2 päästöihin mukaan ei LCA periaatteiden mukaista FOOD AND AGRICULTURE ORGANIZATION OF THE UNITED NATIONS Rome, 2006 Lihan globaali kulutus ei olennaisesti laske - 2030 Nautojen vedenkulutus on suuri Nurmiviljelyn mahdollisuudet orgaanisen aineksen kasvattamiseen Runsaasti orgaanista ainesta sisältävä maa hallitsee veden Rinnalla tärkeät nautojen kasvatusalueet menettävät mahdollisuutensa kuivuuteen Pyrittävä pitkälle jalostettuihin tuotteisiin päästö per euro tulossa kriteeriksi myös elintarvikkeisiin
VILLIT KORTIT 2): SUOMALAISEN SEUTUKUNNAN ALUEEN KANSALLINEN HIILINEUTRAALIUS Oikeastaan ei edes villi kortti vielä nykyisellä maatila-rakenteella jos metsän nieluominaisuus lasketaan maatilakokonaisuuden eduksi Tämä tasapainottaisi keskustelua hajaasutusalueiden ylivoimaisista logistisista kuormituksista TARVITAAN MAATILAKOHTAINEN HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA
VILLIT KORTIT 3): MAAPERÄSTÄ HIILINIELU Look after the soil, and everything else will look after itself Earth matters - Tackling the climate crisis from the ground up Suomi ei ole tähän mennessä hankkinut maaperän hiilinielumahdollisuutta koska ei ole ollut todentamismenetelmiä nyt alkaa olla JOPA KEINOTEKOINEN HIILEN LISÄYS MAAHAN KESKUSTELUSSA SUOSII NURMIVILJELYÄ http://www.grain.org/seedling_files/seed-09-10-1.pdf
VILLIT KORTIT 4) URBAANI MAATALOUS KASVAA REILUSTI Selvä trendi nuoren pitkälle koulutetun kaupunkilaisväestön piirissä Esitetään muutoksia kaupunkisuunnitteluun ja rakentamiseen Liittyy lisääntyvään vapaaaikaan kasvattaa yhteisöllisyyttä Saattaa aiheuttaa yllättäviä ongelmia Tuskin tuotantomäärien osalta ratkaisevaa merkitystä Kasvattaa osaamista ja tietoisuutta elintarviketuotannosta! Tuo esille uusia kysymyksiä ja vaatimuksia! Lisää kontakteja suoraan kuluttajien ja tuottajien välille EDELLÄ OLEVII VARAUDUTTAVA tuottajamerkinnät uudet markkinointimuodot esim. perheräätälöity ruoan kotipalvelu Saattaa saada uusia muotoja esim. Lifestyleblock tyyppistä elämänmuotoa, maatilalomareservaatteja, nimikkoeläimiä maatiloille
Miten edellä mainitut trendit, tarpeet, tavoitteet voidaan ottaa huomioon politiikkojen kehittämisessä Toimijoiden tasapuolinen kohtelu tasapuoliset vaatimukset Lisäarvo markkinoille ja biotalouden (erityisesti elintarvikeketjun) on oltava läpinäkyvä kuluttajalle saakka Kestävän tuotannon perusrakenteisiin tulisi saada tukea pienimittakaavaisten ja monitoimisten rakenteiden edut Fyysisesti hajautettu hallinnollisesti keskitetty järjestelmä (Sitra) Prosessien ja hallinnallisten kokonaisuuksien ekotehokkuuden parantamispotentiaali selvitettävä yhteisin varoin, soveltavien toimijoiden saavutuksia tuettava mittaamalla ja palkitsemalla (rajoituksista kannustavaan politiikkaotteeseen) Biotalouden innovatiivisuudelle sijaa ekotehokkuuden kehittämisessä ja kotoperäisten materiaalien hyödyntämisessä mittarit lopputuloksille ei tekemisen tavoille
Potentiaalinen avainala Haaste: 1) Märehtijöihin perustuva tuotanto irti vesiin kohdistuvasta kuormittavuudesta veden ekotehokkaaseen käyttöön 2) vähennys ja kompensaatio märehtijöiden ilmastopäästöille Suomalaisen elintarviketalouden tulee perustua korkeaan osaamisen tasoon kaikissa arvoketjuissa ja erityisesti avainaloilla kuten maidon ja lihan tuotannossa Mahdollisuutena: ekologisesti ja kokonaistaloudellisesti optimoitu maidon-lihantuotannon järjestelmä Mahdollinen vientiala pitkälle jalostetut tuotteet
Haaste: teknisistä kuormituksen vähentämiseen keskittyvistä yksittäistoimenpiteistä ympäristöinvestointeja korostavaan järjestelmään Mahdollisuutena: Nurmien kasvualusta hiilinieluksi ohessa: yleinen ympäristöhyöty Vesiensuojelu Eroosion välttäminen Kasvukunnon ja ravinteiden käytön paraneminen CO 2 :n ohella muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä Tuo mukanaan biodiversiteettietuja Pitkäaikainen mutta hidas vaikuttavuus http://www.carbonfarmersofamerica.com/images/mainbanner_r1_c1.jpg
Biotekniikka! Suomessa tulee varautua siihen, että vuonna 2030 biotekniikan osaaminen on aivan toisella tasolla kuin vuonna 2010 Haasteena biotekniikan soveltaminen täyskäännös ainoastaan suurten yritysten sovelluksista sadon luotettavuuteen, olosuhdesopeutuvuuteen ja erilaistamiseen keskittyviin sovelluksiin? Vai edelleen kieltäytyminen käytöstä? Mahdollisuutena: maabrändin ohella alueellisten ja paikallisten brändien ja eri kuluttajasegmenteille kohdistettujen toteuttaminen, mm alkuperäkasveja ja alkuperärotuja hyödyntämällä Adaptive mosaic uudentyyppinen ekotuotanto
Sirpa Kurppa sirpa.kurppa@mtt.fi 040-5486968 Kiitoksin!