Ruoka ja ympäristö - Glocal view and responsibility

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriön, maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman (MMM) koulutuspäivä ministeriöiden edustajille sekä eduskunnan kv. yksikön protokollasta vastaaville henkilöille suomalaisesta ruokakulttuurista ja sen ilmenemisestä. Säätytalo Ruoka ja ympäristö - Glocal view and responsibility Sirpa Kurppa MTT Biotechnology and Food Research, Ecology of Food Production Systems, sirpa.kurppa@mtt.fi.

2 BIOTUOTANTO ELINTARVIKKEIKSI Ympäristövaikutukset suomalaisen elintarviketuotannon ja tuonnin + kulutuksen osalta Elintarviketalouden suhteellinen kuormittavuus suomalaisessa yhteiskunnassa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tuonti Tuotanto Alailmakehän otsonin muodostuminen Kuluttaminen Tuonti Tuonti Kuluttaminen Tuotanto Tuonti Tuotanto Tuotanto Happamoituminen Ilmaston muutos Rehevöityminen Elintarvikeketju Muu kansantalous vesistössä Ketjuvastuu: MTT,SYKE, Thule Instituutti

3 Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisestä rehevöittävästä kokonaiskuormituksesta Kirjolohikiusaus, koti Lihamakaronilaatikko, koti Kirjolohikiusaus, valmis Kinkkukiusaus, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Broilerkiusaus, koti Broilerkastike+tumma riisi, koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Broilerkastike + pasta koti Ohrapuuro, valmis Nakit ja muusi, koti Kinkkukiusaus, valmis Broilerpasta, koti Lihamakaronilaatikko, valmis Kasviskiusaus, valmis Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Kasviskiusaus, koti Broilerpasta, valmis Punajuuripihvi, koti Härkäpapupihvit (veget.) koti Soijapapupihvit (veget)koti Päivän kokonaiskuormitus per kuluttaja I g + I g + I g Kansallinen haaste eroon veden likaamisesta vesi kilpailutekijäksi! Ääriskenaariot Ääriskenaario Typpi ja fosfori 9,6 g PO 4 ekv Esimerkkilounaan suhteellinen osuus päiväkuormituksesta, esimerkkilounaiden keskiarvo 15.2% Ääriskenaario: muut päivän ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaita vastaavalta kuormitustasolta (niiden osuus harmaassa palkissa) %

4 Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisessä ilmastovaikutuksessa. Lihamakaronilaatikko, koti Kinkkukiusaus, koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Broilerkiusaus, koti Broilerkastike+tumma riisi, koti Broilerkastike + pasta koti Kirjolohikiusaus, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Nakit ja muusi, koti Broilerpasta, koti Ohrapuuro, valmis Kasviskiusaus, valmis Kinkkukiusaus, valmis Broilerpasta, valmis Kirjolohikiusaus, valmis Lihamakaronilaatikko, valmis Kasviskiusaus, koti Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Punajuuripihvi, koti Soijapapupihvit (veget)koti Härkäpapupihvit (veget.) koti Päiväkuormitus per kuluttaja I kg + I kg + I kg Globaali haaste kaikki mahdollinen tehtävä kaikilla aloilla! CO 2 + N 2 O + CH 4 CO 2 + N 2 O + CH 4 Ääriskenaario Ääriskenaariot 27, 4 kg CO 2 ekv Esimerkkilounaan suhteellinen kuluttajan koko kulutuksen ilmastokuormituksesta/pv, esimerkkilounaiden keskiarvo 6,5 % Ääriskenaario: muut ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaan mukaiselta kuormitustasolta (näiden osuus kuvattu harmaassa palkissa)

5 Globaalina haasteena maankäyttömuutos hiilen poistuma -- kasvava kasvihuonekaasupäästö-- tuontimaa Brasilia! Brasiliassa maankäytön muutos on merkittävin kasvihuonekaasupäästölähde pihviliha ja soija avainasemassa

6 Globaalina haasteena proteiini ja ja niukkeneva vesi! Muut eläintuotteet; 15,6 Alkoholi; 1,6 Kala ja meren antimet; 8 Viljat ; 23,8 Muut eläintuotteet; 12,1 Alkoholi; 0,2 Kala ja meren antimet; 5 Sokeri; 5,5 Liha; 15,2 Viljat ; 48,1 Kasviöljyt; 8 Hedelmät; 1,2 Liha; 29,6 Vihannekset; 4,4 Hedelmät; 3,5 Globaali veden jakauma eri ruokaraaka-aineisiin, vuonna 2000 (5300 km3) Vihannekset; 18,2 Sokeri; 0 Kasviöljyt; 0 Globaali tuotekohtainen proteiinituotanto, vuonna 2000 Suomen vesiresurssit ovat runsaat ja hyvin hallitut mutta kasviproteiinin tuontiriippuvaisuus suuri kasviproteiinituotannon kehittäminen?

7 Piilovesi virtuaalivesi- Suomalaisen tuotannon kannalta EDULLINEN tilanne Kasvituote l/kg Eläintuote l/kg riisi 3305 maito 1000 vehnä 1334 kananmunat 3300 maissi 900 sianliha 4800 kaura 1597 pihviliha ohra 1300 juusto 5000 ruis 901 vuohenliha 4000 soijapapu 1800 kananliha 3900 kookospähkinä 2500 kahvi Kasvisdieetti päiväkulutus 1200 l Eläintuotedieetti päiväkulutus l

8 Glocal yadavbhattarai.com.np/

9 Glocal By definition, the term glocal refers to the individual, group, division, unit, organisation, and community which is willing and able to think globally and act locally. The term has been used to show the human capacity to bridge scales (local and global) and to help overcome meso-scale, bounded, "little-box" thinking. The original phrase "Think Global, Act Local" has been attributed to Scots town planner and social activist Patrick Geddes The term glocalization originated from within Japanese business practices. It comes from the Japanese word dochakuka, which simply means global localization. Wal-Mart: A Glocalised Company 2004: the way in which ideas and structures that circulate globally are adapted and changed by local realities, glocalisation means running an international business that tailors its output and organisation to local tastes

10 PAIKALLISUUDEN KOROSTUKSEN TAUSTANA VOIDAAN KÄYTTÄÄ MM. EKOLOKALISMIN PERIAATTEITA THESIS OF ECO-LOCALISM (Fred Curtis 2003) 1. The environment and natural capital varies by locality and region ERILAISUUDEN KOROSTUS 2. Sustainable use and preservation of such locally varied ecosystems requires locally adapted knowledge, communities, products, cultures and practices PAIKALLINEN TIETO, YHTEISÖLLISYYS, KULTTUURI 3. Globalisation and long distance trade and investment undermine the place-specific knowledges, communities, cultures and economies, necessary to sustainability EI GLOBALISAATION VIRHETULKITAA 4. Sustainability requires locally adapted and symbiotic forms of social, physical, human and financial capital. Business enterprises, networks, education, money, banking and investment all need to be locally oriented. PAIKALLINEN ORIENTAATIO KESTÄVYYTEEN

11 5. Not all people have insatiable preferences, non-material as well as material needs. Human nature is broader than homo economicus. Thus, a broad goal of economic activity is quality of life, only part of which rests on individual purchase and consumption of commodities. HYVÄ ELÄMÄ 6. Sustainability requires the subordination of financial capital to social and natural capital preservation. Economic decision making must be subordinated to society and nature. YHTEISÖN JA LUONNON ESIINNOSTO 7. By uniting production and consumption within eco-local boundaries, both positive and negative externalities of the production and use of goods and services are localized. This creates pressure to reduce pollution and resource use to increase positive externalities such as ecological restoration and community building. PAIKALLISET MAHDOLLISUUDET JA UHAT 8. The relatively small scale of production in decentralized local economies may be efficient as the goal is not simply to maximize a single output relative to its inputs, but to do so in a particular social context with multiple goals. Efficiency is redefined. PAIKALLISTEN TAVOITTEIDEN MONIULOTTEISUUS

12 9. By producing goods and services with local needs and consumer desires in mind, local economies may produce higher quality, longer lasting and more locally appropriate and useful products. Consumers may meet their needs by sharing, social or collective consumption, and individual purchases and by producing some of what they consume. - TALKOOKULTTURI 10. Reduction of environmental impact to levels within sustainable limits is the joint result of both lowered average material standards of living and lowered throughput per unit output via use of locally appropriate technologies and the shortening of the economic distances separating production and consumption. - LÄHIRUOKA 11. Finally, the values, vision, analyses and conclusions of eco-localism are not merely theoretical. They are in use in many communities, institutions and localities. They are the deliberate and positive choice of many consumers, investors, business, home-owners, workers, farmers, and eaters. Ecolocalism is thus a positive economic paradigm; it describes the reality of many people s lives as well as the desires of many others. NOSTETAAN PAIKALLISUUS JA OMAPERÄISYYS ESIIN JA OPITAAN TOISTEN ESIINNOSTOISTA

13 Nature of Design Elementit Alkuperä - lähde Olosuhteet - ympäristö Omaperäiset raaka-aineet luonnontuotteet Ravitsemuksellisuus - funktionaalisuus Paikalliset toimijat kasvot Paikallinen teknologia Perinne - historia Kulttuuri jatkuvasti muuttuva Mahdollisuudet ja uhat - vastuullisuus Faimon, P. & Weigand, J The Nature of Design From Graphics and Architecture to Interiors and Products. How Design Books. F&W Publications Inc. 200 p. ISDN

14 Periaatteet miten kokonaisuus suunnitellaan/kootaan Konteksti minkä tahansa elementin ympärille koottu kokonaisuus Yhtäläisyyden yhtenäiset linjat / erilaisuuden korostaminen esim. Country and modern Ryhmiteltyjä asiakokonaisuuksia kootaan palvelusta/tarjoilusta tarina, joka jätetään tunnistettavaksi - ilmiselviä asiayhteyksiä esim. Syö terveellisesti ajattele ekologisesti Rytmi vuodenajat Jatkumo esim. Petäjäisestä pestoon Asia-paikka-henkilöyhteydet kerrotaan taustatarina esim. Finland Organic

15 Kokonaisuuden toteutus // hallinta Tasapaino Valittujen periaatteiden sovitun arvopohjan noudattaminen kautta linjan jos ympäristöasioiden korostus se alusta loppuun Ei selittämättömiä asioita varsinkin ruoan tausta tunnetaan koko ajan entistä huonommin se on selitettävä ei selittämättömiä arvoja Isot ja pienet asiat samassa linjassa pienillä rikkeillä voidaan pilata tai viimeistellä kokonaisuus arvojen pitävyys eikä päälleliimaus

16 2. Asioiden sijoitus 2. Asioiden sijoitus Kokemukselliset ja aidot ympäristöt Aitojen toimijoiden joukkoon tai aitoja toimijoita mukaan Tarinoilla sijoittaminen Kuvilla sijoittaminen Analogioilla sijoittaminen

17 3. Mittasuhteet 3. Mittasuhteet Ymmärrys kohderyhmäriippuvainen geeniteknikot - ympäristöpoliitikot Yksityiskohtien irrallinen korostaminen on haasteellista Sijoittaminen kokonaisuuteen pitää saada ymmärrettäväksi

18 4. Ainutkertainen merkitys 4. Ainutkertainen merkitys Ei ole toistettavissa Luontokokemus Eläinten kohtaaminen Ihmisten kohtaaminen Alkuperäisyyden kohtaaminen High-techin kohtaaminen

19 5. Prosessi 5. Prosessi Läpinäkyvänä parantaa ymmärrettävyyttä Dynaaminen Voi olla osallistava Haasteellinen, jos mukana vaihtuvia ympäristöjä

20 TULEVAT TRENDIT JA KONTEKSTIT: NAUTOJEN ASEMA HEIKENTYVÄ VAI VAHVISTUVA ympäristöristiriita, etiikka Livestock and Climate Change By ROBERT GOODLAND AND JEFF ANHANG 2009 myös eläinten hengitys laskettu CO 2 päästöihin mukaan ei LCA periaatteiden mukaista FOOD AND AGRICULTURE ORGANIZATION OF THE UNITED NATIONS Rome, 2006 Nautojen vedenkulutus on suuri Lihan globaali kulutus ei olennaisesti laske Jalostavat korsirehun ihmisille sopivaksi proteiiniksi muut kotieläimet muuntavat ihmisillekin kelpaavaan proteiinia eläinproteiiniksi tosin hyvin tehokkaasti Tuottavat lihan ohella maitoa Lehmät maisemassa ja maisemanhoitajina Tuotantoetiikka koskien nautoja ja muita kotieläimiä

21 TULEVAT TRENDIT JA KONTEKSTIT: TEKNOLOGIAMUUTOS JA JA SYSTEMAATTINEN YRITYSYHTEISTYÖ tuonti-kotimaisuuskiista // paikallinen teknologiankokonaisuusratkaisu Nykyinen tilanne ympärivuotisissa kasvihuoneissa kasvatetun tomaatin suhteen: suomalainen/ruotsalainen tomaatti 5 kg ekvivalenttista CO 2 /kg tomaattia, espanjalainen avomaantomaatti 500 g ekvivalenttista CO 2 /kg tomaattia Mutta energiatausta voidaan vaihtaa uusiutuvaan edelleen valtaosin fossiilinen Lämmön talteenottoteknologia on olemassa Valotustekniikalla kaksinkertaisia satoja Puhtaan veden saanti ei ole ongelma Kasvintuhoojat hoidetaan säätötekniikalla ja hyvällä hygieniatasolla Työsuojelulliset ja sosiaaliset kysymykset kunnossa

22 TULEVAT TRENDIT JA KONTEKSTIT: SUOMALAISEN MAATILATALOUDEN HIILINEUTRAALIUS tilakokonaisuuden hallinta Valmisteilla mm SYKEn, kuntien ja yrittäjien HINKU hankkeessa, myös muita vastaavia syntymässä Kokonaisuuden hallintaa Kompensaatioperi aate

23 TULEVAT TRENDIT JA KONTEKSTIT: URBAANI JA JA RURAALIALUEIDEN KANSAINVÄLINEN VUOROVAIKUTUS KASVAA URBAANIMAATA- LOUDEN MYÖTÄ uudet vuorovaikutussuhteet Selvä trendi nuoren pitkälle koulutetun kaupunkilaisväestön piirissä Esitetään muutoksia kaupunkisuunnitteluun ja rakentamiseen Liittyy lisääntyvään vapaaaikaan kasvattaa yhteisöllisyyttä Saattaa aiheuttaa yllättäviä ongelmia Tuskin tuotantomäärien osalta ratkaisevaa merkitystä Kasvattaa osaamista ja tietoisuutta elintarviketuotannosta! Tuo esille uusia kysymyksiä ja vaatimuksia! Lisää kontakteja suoraan kuluttajien ja tuottajien välille EDELLÄ OLEVIIN joudutaan VARAUTUMAAN tuottajamerkinnät uudet markkinointimuodot esim. perheräätälöity ruoan kotipalvelu Saattaa saada uusia muotoja esim. Lifestyleblock tyyppistä elämänmuotoa, maatilalomareservaatteja, nimikkoeläimiä maatiloille

24 KIITOKSET