RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2014 Kuva: Martin Kallqvist Kaupunginvaltuusto 14.11.2011
Kaupunginvaltuusto 14.11.2011 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus... 2 Yleiset kehitysnäkymät... 3 Raahen kaupungin vuoden 2012 talousarvion ja vuosien 2013 2014 taloussuunnitelmien lähtökohdat ja sisältö... 7 Tuloslaskelma... 13 Rahoituslaskelma... 14 Käyttötalous yhteensä... 17 Keskusvaalilautakunta... 19 Tarkastuslautakunta... 20 Kaupunginvaltuusto... 22 Keskushallinto... 24 Kaupunginhallitus... 25 Seutulautakunta... 31 Hallintopalvelukeskus... 34 Hallintolautakunta... 35 Maaseutu- ja aluelautakunta... 44 Liikelaitokset... 48 Liikelaitosten johtokunta... 49 Sivistyspalvelukeskus... 54 Opetuslautakunta... 55 Kulttuurilautakunta... 63 Liikuntalautakunta... 70 Nuorisolautakunta... 72 Perusturvapalvelut... 74 Perusturvatoimikunta... 75 Tekninen palvelukeskus... 78 Tekninen lautakunta... 79 Ympäristölautakunta... 88 Investointiosa... 90 Yhteenveto vuoden 2012 talousarvion määrärahoista ja tuloarvioista... 97 Konserniyhtiöiden tavoitteet... 100 Henkilöstösuunnitelma... 108-1 -
Yleiset kehitysnäkymät Kaupunginjohtajan katsaus Tämän talousarvion valmistelun lähtökohtana on ollut kaupunkistrategia sekä se, että talousarvio painottuu mitattaviin tavoitteisiin ja on helppolukuinen. Uudistuksen syynä oli se, että talousarviota haluttiin selkiyttää siten, että lukija löytää helposti tarvitsemansa tiedon ja toisaalta myös tarkastuslautakunnan huomautus siitä, että talousarvion rakennetta olisi syytä uudistaa, oli merkittävä syy lähteä tarkastelemaan asiaa uudella tavalla. Vuoden 2012 talousarvio on taantuma- ja suhdannebudjetti. Taantuma kolkuttelee kuntien ovilla ja yhteisöverokertymät romahtivat suhdanneherkän teollisuuden heilahtelujen vuoksi. Itse pidän tärkeänä sitä, että vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta pystymme turvaamaan henkilöstön aseman, jotta uudet oivallukset ja tuottavuutta parantavat uudistukset voivat kehittyä organisaatiossamme edelleenkin. Palkkarahat onkin budjetoitu täysimääräisinä, tulevat korotukset huomioiden. Panostamme työhyvinvointiin ja koulutuksiin samaan tapaan kuin aikaisempinakin vuosina. Näen, että henkilöstön motivaation ja työhön sitoutumisen ylläpito on erityisen tärkeää tällaisena aikana, jolloin talousluvut näyttävät punaista. Seutukunnassamme on tapahtumassa paljon. Pitkän odotuksen jälkeen saimme lopulta ydinvoimapäätöksen, joka takaa työllisyyttä moneksi vuodeksi eteenpäin. Samoin myös Laivakankaan kultakaivos tulee olemaan merkittävä työllistäjä seutukunnassa. Satsaukset tuulivoimaan kertovat toimeliaisuudesta, joka seutukunnassamme vallitsee. Tulevaisuus näyttää siis siinä mielessä hyvältä. Toivonkin meiltä kaikilta uskoa parempaan tulevaisuuteen, jokainen voi omalta osaltaan edistää kaupunkimme hyvinvointia myös tekemällä ostoksensa omalla paikkakunnalla ja tukemalla sitä kautta elinkeinoelämäämme. Taloudellisesti erittäin haastavina aikoina pärjäävät ne, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä eri alojen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa, ovat aktiivisia, kehittävät osaamistaan ja ovat aloitteellisia kertomaan, mitä kaikkea hyvää meillä on tarjota täällä Raahessa. Osaaminen on voimavara, jota jokainen meistä voi hankkia itselleen, ja toisaalta myös kehittää jatkuvasti. Mielestäni Raahen seutu onkin hyvä esimerkki siitä, miten asioita valmistellaan hyvässä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa. Tämäntyyppinen yhteistyö luo positiivisuutta, innovatiivisuutta ja ennen kaikkea yhteistä uskoa tulevaisuuteen. Näen edelleen tärkeänä asiana myös kaupunkimme viihtyisyyteen panostamisen. Raahen imago koulukaupunkina on saatava säilymään, vaikka koulutuskentässä isoja muutoksia tapahtuukin. Meidän on pohdittava yhdessä muun muassa sitä, millainen on kampusalueen tulevaisuus ja mitä haluamme sinne sijoittuvan. Erilaiset asumiseen, palvelutarjontaan ja koulutukseen liittyvät valinnat ovat ajankohtaisia kaupunkimme kannalta jo senkin takia, että meneillään olevat ja lähiaikoina alkavat suurhankkeet tulevat lisäämään myös erilaisten palveluiden kysyntää. Tähän kysyntään pystymme vastaamaan hyvällä ennakkosuunnittelulla ja yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa. Muutaman vuoden ajan tekemämme laatutyön tulokset alkavat nyt näkyä arjen työssä. Vähitellen ja pienin askelin voimme virtaviivaistaa toimintaprosessejamme, ja siten luopua niistä työvaiheista, jotka eivät ole enää tarpeellisia. Erityisesti tietotekniikan kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaamme, ja näihin mahdollisuuksiin meidän on myös tartuttava. Kirjoitan tätä katsausta marraskuun pilvisenä päivänä, jolloin auringosta on vain aavistus taivaanrannalla ja tiedotusvälineiden kautta tietoisuuteemme välittyy melkein käsinkosketeltava huoli Euroopan tulevaisuudesta. Kaiken tuon myllerryksen keskellä toivon luottamusta niin oman alueemme osaamiseen ja uudistumiseen kuin myös kaupunkimme talouteen, joka tämänhetkisestä notkahduksesta huolimatta, ja juuri siksi, etsii uudenlaisia tapoja ja malleja tuottaa ja järjestää riittävät palvelut asukkailleen Raahe on edelleen se sama kaupunki, joka välittää omistaan. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja - 2 -
Yleiset kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous kasvoi ripeästi vuoden 2011 alkupuoliskolla, sillä ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisenkin neljänneksen noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät heikentyivät loppukesällä merkittävästi, mikä johti myös Suomen viennin heikentymiseen ja tämän hetken arvion mukaan tavaroiden ja palvelujen vienti voi jäädä viime vuoden tasolle. Maailmantalouden epävarmuus ja euromaiden velkaantuminen ja talousongelmat ovat vaikuttaneet rahoitusmarkkinoihin ja hidastaneet, tai mahdollisesti lykänneet yritysten investointipäätöksiä, joskin kotimainen kysyntä on ollut kasvussa investointitoiminnan johdosta. Valtiovarainministeriön mukaan on vuonna 2011 yksityisen kulutuksen arvioitu kasvavan vielä noin kolme prosenttia, mutta kulutuksen arvioidaan hidastuvan vuonna 2012. Myös investointien arvioidaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai kasvavan vain vähän. Inflaation arvioidaan olevan sekä vuonna 2011 että 2012 reilut kolme prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 1,2 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan tuotannon kokonaismäärä kasvaa vuonna 2011 3,5 prosenttia. Keväällä 2011 ennustelaitosten ennusteet vuodelle 2012 olivat vielä kolmen neljän prosentin luokkaa, mutta kesän jälkeen on ennusteita alennettu ja kasvun arvioidaan jäävän 1,8 prosenttiin. Taantumakin voi olla mahdollinen, mikäli maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientiin ja kotimainen kysyntä pysyy alhaisena. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi 2,6 prosenttia vuonna 2010 ja vuonna 2011 sen arvioidaan kohoavan saman verran, kun kasvuennuste vuodelle 2012 on valtiovarainministeriön mukaan 3,2 prosenttia. Työttömyysasteen arvioidaan hieman laskevan, ja olevan vuonna 2011 keskimäärin 7,9 ja vuonna 2012 7,5 prosenttia. Keskimääräinen työttömyysaste oli 8,4 prosenttia vuonna 2010. Kuntien menot vuosina 2010 2012 Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen mukaan on toimintamenojen kasvu hieman hidastunut sen ollessa neljä prosenttia (4,2 % v. 2009). Henkilöstömenot lisääntyivät vajaan kolme prosenttia ja tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät noin seitsemällä prosentilla. Kuntaliiton arvion mukaan toimintamenojen kasvu on noin neljän prosentin luokkaa myös vuosina 2011 ja 2012, joskin kustannustason ennakoitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Kuntien taloudellinen tilanne edellyttää edelleen toimenpiteitä toimintamenojen kasvun hillitsemiseksi. Kuntien palkkasumma kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2010 ja vuonna 2011 sen arvioidaan kasvavan viisi prosenttia. Kunta-alan nykyinen sopimuskausi päättyy vuoden 2011 lopussa, eikä tällä hetkellä ole varmaa tieto uusien sopimusten kustannusvaikutuksista. Valtiovarainministeriön mukaan tämän hetken arvio kuntien palkkasumman kehityksestä vuonna 2012 perustuu lähinnä laskentatekniseen oletukseen yleisen ansiotason kehityksestä, minkä mukaan palkkasumman arvioidaan kasvavan kolmisen prosenttia vuonna 2012. Kunta-alan kustannustaso nousi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna vuonna 2010 2,6 prosenttia ja tänä vuonna sen arvioidaan olevan samaa luokkaa. Vuonna 2012 kustannustason kasvu nopeutuisi arviolta reiluun kolmeen prosenttiin, mihin sisältyy oletus, että kunta-alan ansiotaso kohoaa kolme prosenttia. Mikäli uusi palkkaratkaisu on maltillisempi, niin kustannustason nousukin on maltillisempi. Kuntien verotulot 2010 2012 Vuonna 2010 kunnallisverotilitykset kasvoivat edellisestä vuodesta noin kaksi prosenttia ja olivat lähes 15,8 miljardia euroa. Vuoden 2010 tuloverokertymää kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys, mutta ennen kaikkea kuntaryhmän jako-osuuden kohoaminen, mikä johtui siitä, että valtiolle tuloutettavat verot pääomatulosta supistuivat ja monet kunnat nostivat tuloveroprosenttejaan. Vuonna 2010 keskimääräinen tuloveroprosentti nousi edellisestä vuodesta 0,38 prosenttiyksikköä ja oli 18, 97 prosenttia. - 3 -
Vuonna 2011 kunnallisverotilitysten ennakoidaan olevan noin 16,3 miljardia euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen nähden 3,6 prosenttia. Arvion mukaan kunnallisveropohja kasvaa 4,6 prosenttia vuonna 2011. Tähän vaikuttavat palkkasumman, eläketulojen ja muiden ansiotulojen kasvu sekä kuntien tuloveroprosenttien korotus, mikä nostaa kunnallisveron tuottoa 180 miljoonalla eurolla. Keskimääräinen tuloveroprosentti nousi edellisestä vuodesta 0,2 prosenttiyksikköä, ja on 19,17 prosenttia vuonna 2011. Kunnallisveron tilityksiä supistaa vuonna 2009 käyttöön otetun työtulovähennyksen kasvattaminen. Kokonaisuutena verosta tehtävät vähennykset pienentävät kunnallisveron tuottoa noin 800 miljoonaa euroa vuonna 2011. Vuonna 2012 kunnallisverotilitysten arvioidaan kasvavan noin puolitoista prosenttia ja olevan noin 16,6 miljardia euroa. Kuntaliiton arvio perustuu kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy nimellisesti vajaan 4 prosenttia. Hallituksen vuoden 2012 peruspalvelubudjetti sisältää esityksiä veroperustemuutoksiin, joiden johdosta kuntien tuloverot alenevat yhteensä noin 263 miljoonalla eurolla. Kunnallisveron aleneminen kompensoidaan kunnille valtionosuuksia korottamalla. Kuntien osuus yhteisöverojen tilityksistä oli noin 1,4 miljardia euroa vuonna 2010. Vuosina 2009 2011 on voimassa kuntien ryhmäosuuden 10 prosenttiyksikön korotus. Tämän hetken ennusteen mukaan vuoden 2011 yhteisöverojen tilitykset kunnille tulevat olemaan noin 1,6 miljardia euroa. Vuonna 2012 kunnille tilitettävien yhteisöverojen määrän arvioidaan hieman laskevan, ja niitä arvioidaan kertyvän noin 1,5 miljardia euroa. Määräaikaisen, 10 prosenttiyksikön kuntien ryhmäosuuden poistuminen vähentää kuntien verotuloja 519 miljoonalla eurolla vuonna 2012. Hallituksen budjettiesitys sisältää esityksen kuntien jakoosuuden korotuksen viidellä prosenttiyksiköllä vuosina 2012 2013, mikä lisää kuntien verotuloja 260 miljoonalla eurolla lakisääteiseen tasoon verrattuna. Hallituksen budjettiesitys sisältää myös yhteisöverokannan alentamisen yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Alentaminen kompensoidaan kunnille korottamalla kuntaryhmän jako-osuutta 0,88 prosenttiyksiköllä. Näin vuodelle 2012 kuntien jako-osuudeksi yhteisöveron tuotosta muodostuisi 27,87 prosenttia. Vuonna 2011 kuntien ryhmäosuus on 31,99 prosenttia. Kiinteistöveron tilitykset olivat lähes 1,2 miljardia euroa vuonna 2010. Vuosina 2011 ja 2012 tilitysten arvioidaan kasvavan maltillisesti. Vuonna 2011 kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan noin 4,4 prosenttia edelliseen vuoteen nähden ja olevan yhteensä noin 19,2 miljardia euroa. Vuonna 2012 verotuloja arvioidaan kertyvän kuntien kassaan hieman vajaat 19,3 miljardia euroa, jossa on kasvua kuluvaan vuoteen verrattuna vain 0,6 prosenttia. Pieni kasvu johtuu veroperustemuutoksista ja yhteisöveron jako-osuuden alenemisesta. Kuntien valtionosuudet Nykyinen valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Kunnan valtionosuus muodostuu kahdesta osasta; valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta eli ns. yhdenputken valtionosuudesta, ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Vuonna 2012 kuntien peruspalvelujen valtionosuudet kasvavat nettona 359 milj. euroa (4 %). Summa muodostuu 281 milj. euron (3,7 %) indeksikorotuksesta, 374 milj. euron kustannustenjaon tarkistuksesta, 68 milj. euron väestömäärän ja ikärakenteen muutoksessa tapahtuneesta vaikutuksesta, 263 milj. euron kuntien verotulomenetysten kompensaatiosta ja 4 milj. euron muista muutoksista sekä -631 milj. euron kuntien valtionosuuksien leikkauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on 118 euroa asukasta kohden ja valtionosuuksia laskettaessa se huomioidaan kunnan omarahoitusosuudessa. Asukaskohtainen kunnan peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus vuonna 2012 on 2.999,96 euroa, kun vuonna 2011 se on 2.638,32 euroa. Toinen hallitusohjelman mukainen merkittävä kuntien valtionosuuksiin vaikuttava erä on kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. - 4 -
Nykyinen peruspalvelujen valtionosuusprosentti 34,11 putoaa vuonna 2012 hallitusohjelman mukaan kuntien valtionosuuksiin kohdennettavan 631 milj. euron leikkauksen johdosta 31,42 prosenttiin. Valtionosuusprosentti kuvaa kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla ja kuntien on itse rahoitettava laskennallisen valtionosuusperusteensa ja valtionosuuden välinen erotus. Vuonna 2012 kuntien peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste on 23,4 mrd. euroa, mistä kuntien on itse rahoitettava 16,0 mrd. euroa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus eli ns. yhden putken valtionosuus muodostuu seuraavista eristä: - yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus) - sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen kustannukset - erityisen harva asutus, saaristoisuus ja saamelaisuus - valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) - valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (+/-) - vähennetään elatustuen takaisinperinnän palautukset (ei ole valtionosuutta) - vähennetään kunnan peruspalvelujen asukaskohtainen omarahoitusosuus - verotulotasaus (+/-) Vuonna 2012 yleisen osan perushinta on 32,08 euroa/asukas sisältäen 3,7 %:n indeksikorotuksen. Vuonna 2011 perushinta oli 30,94 euroa. Yleinen osa muodostuu perusosasta ja siihen tehtävistä korotuksista (kaksikielisyys, taajamarakenne, asukasmäärän muutos, saaristoisuus ja syrjäisyys). Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannukset vuonna 2012 ovat 19,0 mrd. euroa, ja perushinnoissa on otettu huomioon 3,7 prosentin indeksikorotus sekä vuonna 2012 toteutettava kustannustenjaon tarkistus. Laskennallisissa kustannuksissa on otettu huomioon 31.12.2010 tilanteen mukaiset asukasmäärä- ja ikärakennetiedot. Sen sijaan muita laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavia määräytymistekijöitä (mm. työllisyys-, lastensuojelu-, vammaiskertoimien tiedot) päivitetään vielä loppuvuoden 2011 aikana. Esi- ja perusopetuksen vuoden 2012 perushinta on 7.300,44 (6.710,31 v. 2011) euroa 6 15-vuotias ja laskennalliset kustannukset ovat yhteensä 3,99 mrd. euroa. Kirjastojen perushinta vuonna 2012 on 60,38 (55,50 v. 2011) euroa/asukas ja laskennalliset kustannukset ovat yhteensä 325 milj. euroa. Sekä esi- ja perusopetuksen että kirjastojen perushinnoissa on huomioitu 3,7 prosentin indeksikorotus. Yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen yksikköhintoihin (3,50 ja 1,40 euroa/asukas) ei tullut indeksikorotusta vuodelle 2012. Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus on pysyvä erä, joka otettiin käyttöön vuoden 2010 alusta. Vuoden 2010 valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta aiheutuneet kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasattiin järjestelmän muutosvaiheessa kuntien kesken niin, ettei kunnan valtionosuuden määrä muuttunut uudistuksen vuoksi. Vertailulaskelma on tehty jokaiselle kunnalle ja se otetaan huomioon pysyvästi tulevina vuosina vuodelle 2010 tehdyn päätöksen mukaisena. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun perusteella valtionosuusjärjestelmän kautta otetaan huomioon valtionosuutta vähentäviä ja lisääviä eriä. Vuonna 2012 näiden erien nettomäärä on 786 milj. euroa. Suurin osa lisäyksistä johtuu veroperusteisiin tehdyistä muutoksista, koska valtion kompensoi kunnille verotulojen menetyksiä. Vuosien 2010 2012 veromenetysten kompensaatiot vuonna 2012 ovat yhteensä 767 milj. euroa. Vähentäviä eriä ovat erityisen harvan asutuksen, saamelaisten kotiseutualueen ja saaristokunnan lisäosien rahoitus, valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmien rahoitus ja harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen rahoitus. Laskennallisesta peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään kunnan peruspalvelujen asukaskohtainen omarahoitusosuus ja verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasauksen laskentaperusteina ovat arviot laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta vuodelta 2010. Laskennassa käytettävä koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 18,98 vuonna 2012. Laskennassa on myös huomioitu hallitusohjelman mukainen kiinteistöveron poisto tasauksesta. Tasauksen määrä vahvistuu vuoden 2010 verotuksen valmistuttua loka--marraskuussa 2011. - 5 -
Peruspalvelujen eli yhden putken valtionosuuden lisäksi kuntien valtionosuusjärjestelmän toinen osa muodostuu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta. Tähän sisältyy perusopetuksen lisärahoitus (perusopetuksen lisäopetus, maahanmuuttajien valmistava opetus, pidennetty oppivelvollisuus ja joustava perusopetus) sekä muun opetus- ja kulttuuritoimen (lukio, kansalaisopisto, musiikkiopisto, liikunta, nuorisotyö ja museo) valtionosuus. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusprosentti vuonna 2012 on 41,89, mikä on sama kuin vuonna 2011, koska suurin osa hallinnonalan hallitusohjelmaan sisältyvät menosäästöt toteutetaan pääosin vuosina 2013 2015. Vapaan sivistystyön, museoiden, teattereiden ja orkesterien valtionosuuksiin kohdistetaan kuitenkin 21,5 milj. euron säästöt jo vuonna 2012. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista vähennetään kunnan omarahoitusosuus 375 euroa/asukasta kohden (347,53 v. 2011), minkä jälkeen se yhdistetään yhden putken valtionosuuteen. Asukaskohtainen omarahoitusosuus on kaikille kunnille sama, ja sen vuoksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden yhteismäärä on valtaosalle kunnista negatiivinen. - 6 -
Raahen kaupungin vuoden 2012 talousarvion ja vuosien 2013 2014 taloussuunnitelmien lähtökohdat ja sisältö RAAHEN KAUPUNGIN STRATEGIA Raahen kaupunginvaltuusto on 31.5.2010 hyväksynyt Raahen kaupungin strategian, Merellinen Raahe elävä kaupunki. Strategia sisältää neljä keskeistä päämäärää lähivuosille. Päämäärät on strategiassa esitetty alla olevan kuvan mukaisesti. Ensimmäinen strateginen päämäärä tähtää Raahen kaupungin jatkuvan kehittymisen turvaamiseen. Kehittymisen painopistealueina strategiassa esitetään elinvoiman ja kilpailukyvyn parantaminen, kaupunkirakenteen ja ympäristön kehittäminen sekä kaupunkimarkkinointi. Toinen strateginen päämäärä tähtää kuntalaisten hyvinvointiin, jonka painopistealueena on aktiivisen koulutus- ja sivistyskaupungin kehittäminen laadukkailla ja kilpailukykyisillä opetuspalveluilla, kulttuuri-identiteetin vahvistamisella, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisellä, kunto- ja terveysliikuntaan panostamisella ja hyvinvointipalvelujen turvaamisella. Kolmantena strategisena päämääränä esitetään laadukas johtaminen, jonka painopistealueina on henkilöstöjohtaminen, laatujärjestelmän käyttöönotto, tukipalvelujen tuottaminen omana toimintana, henkilöstökoulutuksen keskittäminen tukemaan muutostilanteita ja ammattitaitoa ja työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö. Neljäntenä strategisena päämääränä on terve talous, jonka painopisteinä talouden ohjaus, kustannuslaskenta ja talouden suunnittelun tehostaminen sekä omistajaohjaus ja konserniyhtiöiden tuloutukset. Talousarvion tavoitteet on johdettu strategiasta ja siihen on sitoutettu koko henkilökunta ja toimielimet. Strategiaa tarkastellaan valtuustokauden päättyessä omana arviointina. Talouden tunnuslukuja tarkastellaan valtuustossa neljännesvuosittain ja ne päivitetään strategiaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Strategian liitteenä on esitetty sijoitussuunnitelma ja henkilöstösuunnitelma, joka esitetään myös talousarvion liitteenä. TALOUSARVION TAVOITTEET Talousarvion käyttötalousosaan asetetut tavoitteet on johdettu Raahen kaupungin strategiasta. Tavoitteet on asetettu sekä toimielin että tulosaluetasolle. Vuoden 2012 toimielintason tavoitteet ja mittarit/tunnusluvut sekä niiden tavoitetasot, ovat valtuustoon nähden sitovia. Tulosaluetason tavoitteet ovat sitovia toimielimeen nähden. Suunnittelukaudelle asetetut tavoitteet ovat toimintaa ohjaavia tavoitteita, eivätkä ne sinänsä ole sitovia. - 7 -
1.000 Raahen kaupunki Talousarvio 2012 ORGANISAATION RAKENTEELLISET MUUTOKSET TULOT Toimintatuotot Organisaatiorakenteessa tapahtuu yksi muutos vuoden 2012 alusta lukien, sillä siivoustoimi siirtyy teknisen lautakunnan tilahallinnan tulosalueelta hallintolautakunnan alaisuuteen ateria- ja puhtaanapitopalvelujen tulosalueelle (nykyinen ruokapalvelujen tulosalue). Siirto koskee 34 henkilöä. Myös opetuslautakunnan alaiselta varhaiskasvatuksen tulosalueelta siirtyy 6 henkilöä ateria- ja puhtaanapitopalvelujen tulosalueelle. Käyttötalouden toimintatuottoja on budjetoitu 24,5 milj. euroa ilman valmistusta omaan käyttöön vuodelle 2012. Kuluvan vuoden talousarvion toimintatuotot ovat 22,1 milj. euroa, joten kasvua on 2,4 milj. euroa. Suurimmat tulojen lisäykset on budjetoitu seuraavasti: hallintolautakunta 1,9 milj. euroa, josta ateria- ja siivouspalvelujen osuus on 1,7 ja palvelutoimiston 0,2 milj. euroa, sekä liikelaitokset 0,4 milj. euroa ja varhaiskasvatus 0,2 milj. euroa. Verot Viimeisimmän ennusteen mukaan arvioidaan Raahen kaupungille kertyvän verotilityksiä vuonna 2011 yhteensä 84,5 milj. euroa. Vuonna 2012 verotilitysten määrä laskee Raahessa huomattavasti ja niiden arvioidaan olevan 78,0 milj. euroa. Alla olevassa kuvassa on esitetty Raahen kaupungin verotulojen kehittyminen vuosina 2008 2014. VEROTULOJEN MUUTOS 2008-2014 90 000 80 000 70 000 66 909 86 611 65 602-1,95% 79 712-7,97% 83 564 +4,83% 64 820-1,19% 84 500 +1,12% 68 000 +4,91% 78 050-7,63% 69 600 +2,35% 83 050 +6,41% 72 300 +3,88% 74 300 +2,77% 85 850 +3,37% 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 17 412 2 290 11 710-32,75% 2 400 +4,80% 15 547 +32,77% 3 197 +33,21% 13 300-14,45% 3 200 +0,09% 5 200-60,90% 3 250 +1,66% 7 500 +44,23% 3 250 +/-0% 8 300 +10,67% 3 250 +/-0% 2008 2009 2010 enn. 2011 ta 2012 ts 2013 ts 2014 1. Kunnallisvero 2. Yhteisövero 3. Kiinteistövero Verot yht. - 8 -
Kunnallisverotilitysten arvioidaan olevan 68,0 milj. euroa vuonna 2011, jolloin kasvua edelliseen vuoteen nähden tulisi olemaan vajaat 5 prosenttia. Vuoden 2012 tilitysten määrän ennakoidaan kasvavan 69,9 milj. euroon ja näin kasvua olisi noin 2,4 prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna. Kasvun on arvioitu olevan hieman suurempi kuin Kuntaliiton valtakunnallinen ennuste, koska työllisyyden on ennakoitu paranevan Raahessa keskimääräistä enemmän. Yhteisöverotilityksiä arvioidaan vuonna 2011 kertyvän 13,3 milj. euroa, mutta vuonna 2012 vain 5,2 milj. euroa, joten yhteisöverotilitykset laskevat yli 60 prosenttia. Suuri verotulojen pudotus johtuu vuosien 2009 2010 yhteisöjen maksamista veroista, koska ne vaikuttavat jako-osuuskertoimen määrään, jolla vuoden 2012 yhteisöverotilitykset lasketaan. Myös kuntien ryhmäosuuden laskeminen vaikuttaa tilitysten määrään. Kiinteistöverotulot pysyvät kuluvaan vuoteen nähden lähes samana ja ovat noin 3,25 milj. euroa vuonna 2012. Vuoden 2012 kiinteistövero on laskettu Verohallinnon ilmoittamien vuoden 2011 verotusarvojen perusteella. Lopulliset jako-osuudet vuodelle 2012 kunnallisverojen ja yhteisöverojen osalta saadaan joulu-tammikuussa. Suunnitelmakauden verotulojen arviointi perustuu Kuntaliiton ennusteeseen, minkä lisäksi on pyritty huomioimaan paikallinen työllisyyden ja toimeliaisuuden kehittyminen, joskin se on haasteellista vallitsevassa taloustilanteessa. Valtionosuudet Alla olevassa taulukossa on esitetty Raahen kaupungin vuoden 2012 valtionosuuksiin sisältyvät erät sekä valtionosuuspäätösten mukaiset erät vuodelle 2011. Vuoden 2012 valtionosuudet on laskettu Kuntaliiton antamien ennakkotietojen mukaan. Valtionosuudet 2011-2012 2011 2012 Muutos *) TA % Yhden putken valtionosuus: (1.000 ) Yleinen osa (yleinen valtionosuus) 696 724 28 4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset 72 268 80 129 7 861 11 Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen lask. kustannukset 17 730 19 419 1 689 10 Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) -269-269 0 0 Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset yhteensä 2 215 3 457 1 242 56 - Vähennetään ed. elatustuen takaisinperinnän palautukset: -2,48 /asukas x 22 501 asukasta -56-2,47 /asukas x 22 562 asukasta -56 0 0 Laskennallinen valtionosuus yhteensä 92 584 103 404 10 820 12 Vähennetään kunnan rahoitusosuus: 2 638,32 /asukas x 22 501 asukasta -59 365 2 999,96 /asukas x 22 562 asukasta -67 685-8 320 14 Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta 33 219 35 719 2 500 8 Verotulotasaus (+/-) -3 358-5 159-1 801 54 1. Yhden putken valtionosuus yhteensä 29 861 30 560 699 2 2. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -3 832-4 233-401 10 Valtionosuudet yhteensä 26 029 26 327 298 1 *) vuoden 2011 luvut on esitetty valtionosuuspäätösten mukaisesti - 9 -
Peruspalvelujen laskennalliset valtionosuudet kunnan omarahoitusosuuden jälkeen ovat 35,7 milj. euroa, jossa on lisäystä 2,5 milj. euroa vuoteen 2011 verrattuna. Vuonna 2012 vähennettävään kunnan omarahoitusosuuteen sisältyy hallitusohjelman mukainen kuntien valtionosuuksien leikkaus 631 milj. euroa, joka on 118 euroa/asukasta kohden. Raahen valtionosuuksiin tämä merkitsee 2,7 milj. euron leikkausta. Valtionosuuksista vähennettävä verotulotasaus on ennakkotiedon mukaan 5,2 milj. euroa vuonna 2012. Summaan sisältyy kiinteistöveron poistaminen tasauksesta, mikä vaikuttaa Raahessa negatiivisesti ja lisää perittävän tasauksen määrää 0,37 milj. euroa. Verotulotasaus on laskettu vuoden 2010 ennakollisilla verotiedoilla ja se vahvistuu kun vuoden 2010 lopullinen verotus valmistuu lokakuun lopussa. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet on laskettu Kuntaliiton arvioimilla perushinnoilla. Vuonna 2012 valtionosuudet ovat yhteensä 26,3 milj. euroa, jossa on kasvua 0,3 milj. euroa vuoteen 2011 verrattuna. Lopulliset valtionosuudet tiedetään, kun valtionvarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö antavat valtionosuuspäätöksensä joulukuussa. Vuonna 2013 valtionosuuksia on arvioitu kertyvän 29,2 ja vuonna 2014 33,1 milj. euroa. Arviossa on huomioitu molemmille vuosille keskimäärin 3 prosentin indeksikorotukset. Verotulotasauksen on arvioitu vuonna 2013 olevan -3,1 milj. euroa ja vuonna 2014 vain 0,07 milj. euroa, mikä nostaa valtionosuuksia vuonna 2014 merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna. MENOT Vuoden 2012 toimintakulut ovat yhteensä 133,7 milj. euroa, kun ne vuoden 2011 talousarviossa ovat 127,6 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat 6,1 milj. euroa. Suurin yksittäinen menojen lisäys, 2,6 milj. euroa, johtuu hyvinvointikuntayhtymän maksuosuuden korotuksesta. Muut suurimmat menojen lisäykset ovat: hallintolautakunta 2,1 milj. euroa, opetuslautakunta 1,3 milj. euroa, kulttuurilautakunta 0,1 milj. euroa. Hallintolautakunnan menojen kasvusta suurin osa (1,8 milj. euroa) johtuu ruokapalvelujen menojen lisäyksestä. Tästä noin puolet selittyy siivouspalvelujen siirtymisestä ruokapalveluun vuoden 2012 alusta lukien. Vastaavasti summa siirtyy pois teknisen lautakunnan tilahallinnasta. Käyttötalouden toimintakate vuonna 2012 on 108,8 milj. euroa, kun se vuoden 2011 talousarviossa on tehtyjen määrärahamuutosten jälkeen 105,3 milj. euroa. Investointimenot ovat 9,0 milj. euroa ja -tulot 1,2 milj. euroa. Nettoinvestoinnit ovat 7,9 milj. euroa, josta sataman, tuottavien investointimenojen osuus on 3,0 milj. euroa. MAKSUVALMIUS Vuoden 2012 talousarvion vuosikate on noin 6,0 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 7,9 milj. euroa, mikä tarkoittaa, että lainamäärä tulee kasvamaan noin 13,4 milj. euroa vuonna 2012. Vuoden 2012 lopussa lainamäärä on noin 119,9 milj. euroa. Vuonna 2011 maksuvalmiutta on ylläpidetty lyhytaikaisella lainalla. Lyhytaikaisen lainan keskikorko oli syyskuun 2011 lopussa 1,1 prosenttia, kun pitkäaikaisten lainojen keskikorko vastaavana ajankohtana oli 2,2 prosenttia ilman korkosuojausten kustannusvaikutusta. Seuraavassa kaaviossa on esitelty ottolainojen, antolainojen, tuottavien investointien ja sijoitusten kehittyminen vuosina 2007 2012: - 10 -
Milj. euroa Raahen kaupunki Talousarvio 2012 120 100 LAINAT / SIJOITUKSET VUOSINA 2007-2012 108,06 105,47 106,42 16,00 88,05 26,00 26,00 26,00 119,86 Vuosi 2012: Asukasluku 22 666 Lainat yht. 5.288 /as. Lyhytaikaiset lainat: 1.147 /as. 80 60 40 72,31 2,00 70,31 12,54 9,47 14,00 74,05 10,80 27,07 92,06 93,86 79,47 80,42 10,58 10,54 10,20 9,75 35,72 35,48 32,53 31,19 Pitkäaikaiset lainat: 4.141 /as. Antolainat: 430 /as. Tuottavat investoinnit: 1.376 /as. 20 27,38 26,62 28,85 29,05 29,00 30,00 Sijoitukset rahamarkk. instr. ja osakk.: 1.324 /as. 0 2007 2008 2009 2010 arv. 2011 arv. 2012 Sijoitukset rah.instr. Tuottavat investoinnit Antolainat Pitkäaikaiset lainat Lyhytaik.lainat TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalouden määrärahojen sitovuus valtuustoon nähden on toimielimen menojen ja tulojen erotus, netto eli toimintakate. Määrärahat sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset menoja tuloarviot. Toimielimille ja konserniyhteisöille asetetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Käyttötalousosassa on toimielinten lisäksi esitetty lisäinformaationa tulosalueiden tavoitteet sekä määrärahat muodossa; tulot, menot, netto. Tulosalueiden tavoitteet sekä tulojen ja menojen erotus, netto eli toimintakate ovat sitovia toimielimeen nähden. Tarvittaessa toimielin hyväksyy toimielimen sisällä tehtävät määrärahojen siirrot tulosalueelta toiselle. Talousarvion tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuottojen ja -kulujen erotus, netto. Talousarvion rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat antolainauksen muutokset ja lainakannan muutokset sekä tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot. Investointiosan sitovuus valtuustoon nähden on pääsääntöisesti hankkeen/hankeryhmän menojen ja tulojen erotus, netto. Joidenkin usealle vuodelle jaksotettujen hankkeiden osalta valtuustoon nähden sitova erä on hankkeen kokonaiskustannusarvio. Tällöin hankevastaavalla eli toimielimellä on mahdollisuus tarvittaessa tarkistaa hankkeen menojen ja tulojen jaksotusta kokonaiskustannusarvion puitteissa. Valtuustoon nähden sitovat erät on talousarviokirjassa merkitty: =valtuustoon nähden sitova. Käyttöomaisuuden korkona käytetään kirjanpitovuotta edeltävän syyskuun alun vahvistettua 12 kk:n euriborkorkoa lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä. - 11 -
TALOUSARVION KÄYTTÖOHJEET Tarkemmat määräykset ja ohjeet talousarvion käytöstä annetaan kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa sekä toimielinten vahvistamissa käyttösuunnitelmissa. Käyttöomaisuuden poistoperusteina käytetään kaupunginvaltuuston 29.3.2010 14 hyväksymiä ohjeita ja sataman osalta kaupunginvaltuuston 29.3.2010 15 hyväksymää poistosuunnitelmaa. - 12 -
Tuloslaskelma RAAHEN KAUPUNKI 1.11.2011 TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSA ULKOINEN Ta 2011 Kh:n Kh:n Kh:n (1.000 ) Tp 2010 +muut. es. 2012 es. 2013 es. 2014 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 978 9 282 10 451 10 471 10 525 Maksutuotot 4 318 1 330 1 645 1 509 1 509 Tuet ja avustukset 2 634 2 081 2 004 1 520 1 340 Vuokratuotot 2 916 2 935 3 274 3 257 3 257 Muut tuotot 1 946 791 680 567 517 20 792 16 419 18 054 17 324 17 148 Valmistus omaan käyttöön 333 417 429 429 429 Toimintakulut: Henkilöstökulut -46 661-38 983-39 993-39 997-39 841 Palvelujen ostot -59 859-71 335-74 736-74 175-74 108 Aineet, tarvikk. ja tav. -5 184-5 094-5 453-5 501-5 546 Avustukset -8 705-5 086-5 420-5 534-5 622 Vuokrat -1 065-1 122-1 191-1 117-1 107 Muut kulut -185-467 -456-468 -467-121 659-122 087-127 249-126 792-126 691 Toimintakate -100 534-105 251-108 766-109 039-109 114 Verotulot 83 563 83 900 78 050 83 050 85 850 Valtionosuudet 25 465 25 265 26 327 29 207 33 137 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 402 700 400 500 600 Muut rahoitustuotot 2 800 2 618 1 400 2 000 2 600 Korkokulut -1 713-3 200-2 700-2 900-2 900 Muut rahoituskulut -1 274-500 -700-800 -900 Rah.tuotot ja -kulut, netto 215-382 -1 600-1 200-600 Vuosikate 8 709 3 532-5 989 2 018 9 273 Poistot -4 866-4 501-4 612-4 612-4 612 Tilikauden tulos 3 843-969 -10 601-2 594 4 661 Poistoeron muutos 107 Tilikauden yli-/alijäämä 3 950-969 -10 601-2 594 4 661 Tavoitteet ja tunnusluvut: Toimintatuotot / Toimintakulut, % 17,1 13,5 14,2 13,7 13,6 Vuosikate / Poistot, % 179,0 72,3-77,4 28,0 108,9 Vuosikate, /asukas 386 156-264 89 407 Kertynyt yli-/alijäämä 10 825 9 856-745 -3 339 1 322 Asukasmäärä vuoden lopussa 22 562 22 609 22 666 22 730 22 805 =valtuustoon nähden sitova - 13 -
Rahoituslaskelma RAAHEN KAUPUNKI 8.11.2011 TALOUSARVION RAHOITUSOSA TP 2010 TA 2011 TA 2012 Ta 2013 TA 2014 (1.000 ) + muut. kh:n es. kh:n es. kh:n es. Toiminnan rahavirta Vuosikate +/- 8 709 3 532-5 989 2 018 9 273 Tulorahoituksen korjauserät +/- -1 522 Investointien rahavirta Investointimenot - -8 253-7 047-9 053-9 552-8 768 Rahoitusosuudet investointimenoihin + 501 1 562 660 932 903 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot + 1 226 450 500 600 500 Toiminnan ja investointien rahavirta +/- 661-1 503-13 882-6 002 1 908 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset +/- 45 344 442 528 528 Antolainasaamisten vähennys + 45 344 442 528 528 Lainakannan muutokset +/- -2 443 953 13 440 5 474-2 436 Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 0 13 892 26 546 17 832 8 286 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -12 443-12 939-13 106-12 358-10 722 Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- 10 000 Muut maksuvalmiuden muutokset +/- 2 132 Vaikutus maksuvalmiuteen +/- 395-206 0 0 0 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Lainanhoitokate 0,7 0,4-0,2 0,3 0,9 Kassan riittävyys, pv 76 75 72 72 73 = valtuustoon nähden sitova - 14 -
- 15 -
Käyttötalousosa - 16 -
RAAHEN KAUPUNKI Käyttötalous yhteensä Ltk:n Kh:n Kh:n Kh:n esitys esitys esitys esitys 1 000 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Ulkoiset ja sisäiset erät yht. Myyntituotot 13 548 13 071 14 521 14 645 14 595 14 649 Maksutuotot 4 337 1 371 1 540 1 686 1 550 1 550 Tuet ja avustukset 2 634 2 082 1 984 2 004 1 521 1 341 Vuokratuotot 5 165 4 817 5 476 5 496 5 479 5 479 Muut toimintatuotot 1 956 791 680 680 567 517 Toimintatuotot yht. 27 641 22 131 24 202 24 512 23 712 23 536 Valmistus omaan käyttöön 333 417 429 429 429 429 Henkilöstökulut -46 661-38 983-40 333-39 993-39 997-39 841 Palvelujen ostot -64 429-75 010-76 158-78 972-78 341-78 273 Ostot -5 213-5 094-5 503-5 453-5 501-5 546 Avustukset -8 707-5 087-5 420-5 420-5 534-5 622 Vuokramenot -3 313-3 003-3 467-3 414-3 339-3 329 Muut toimintakulut -185-467 -456-456 -469-467 Toimintakulut yht. -128 508-127 643-131 337-133 707-133 180-133 079 Toimintakate -100 534-105 095-106 706-108 766-109 039-109 114 (= valtuustoon nähden sitova erä) Poistot -4 866-4 501-4 515-4 612-4 612-4 612 Vyörytykset Keskushallinto 870 941 941 945 945 945 Hallintopalvelut 1 929 1 752 1 752 1 679 1 679 1 679 Sivistyspalvelut 543 1 076 1 076 773 773 773 Sosiaalitoimi 536 Tekninen toimi 518 518 507 507 507 Vyörytystulot yht. 3 877 4 286 4 286 3 905 3 905 3 905 Keskushallinto -870-941 -941-945 -945-945 Hallintopalvelut -1 929-1 752-1 752-1 679-1 679-1 679 Sivistystoimi -543-1 076-1 076-773 -773-773 Sosiaalitoimi -536 Tekninen toimi -518-518 -507-507 -507 Vyörytysmenot yht. -3 877-4 286-4 286-3 905-3 905-3 905 Kokonaiskustannukset -105 399-109 596-111 221-113 378-113 651-113 727-17 -
Vaalit Tarkastustoimi Kaupunginvaltuusto - 18 -
Toimielin: Keskusvaalilautakunta Vastuuhenkilö: Pekka Leppikangas Ltk:n Kh:n Kh:n Kh:n esitys esitys esitys esitys 1 000 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Ulkoiset ja sisäiset erät yht. Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 32 67 67 33 Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yht. 32 67 67 33 Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut -27-62 -62-25 Palvelujen ostot -4-15 -15-3 Ostot -4-4 -4-5 Avustukset Vuokramenot Muut toimintakulut Toimintakulut yht. -35-80 -80-33 Toimintakate -3-14 -14 0 (= valtuustoon nähden sitova erä) Poistot Vyörytykset Keskushallinto Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Sosiaalitoimi Tekninen toimi Vyörytystulot yht. Keskushallinto Hallintopalvelut Sivistystoimi Sosiaalitoimi Tekninen toimi Vyörytysmenot yht. Kokonaiskustannukset -3-14 -14 0 Palvelutoiminnan kuvaus (toiminnan tarkoitus, tehtävä ja toimintaympäristö) Alkuvuodesta 2012 järjestetään presidentinvaalit, varauduttu kahden kierroksen vaaleihin. Vuoden 2012 syksyllä järjestetään kunnallisvaalit. Vuonna 2013 ei järjestetä vaaleja. Vuonna 2014 järjestetään europarlamenttivaalit. - 19 -
Toimielin: Tarkastuslautakunta Vastuuhenkilö: Päivi Määttä Ltk:n Kh:n Kh:n Kh:n esitys esitys esitys esitys 1 000 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Ulkoiset ja sisäiset erät yht. Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yht. Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut -25-27 -27-27 -32-27 Palvelujen ostot -27-27 -27-27 -27-27 Ostot Avustukset Vuokramenot -1-1 -1-1 -1 Muut toimintakulut Toimintakulut yht. -53-55 -55-55 -60-55 Toimintakate -53-55 -55-55 -60-55 (= valtuustoon nähden sitova erä) Poistot Vyörytykset Keskushallinto Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Sosiaalitoimi Tekninen toimi Vyörytystulot yht. Keskushallinto Hallintopalvelut Sivistystoimi Sosiaalitoimi Tekninen toimi Vyörytysmenot yht. Kokonaiskustannukset -53-55 -55-55 -60-55 - 20 -
Tarkastuslautakunta Palvelutoiminnan kuvaus (toiminnan tarkoitus, tehtävä ja toimintaympäristö) Kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, onko kaupunkia ja sen määräämisvallassa olevia yhteisöjä ja säätiöitä johdettu valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta huolehtii myös kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Suunnittelukauden 2012 2014 keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet Tarkastuksen resurssien turvaaminen/tarkastuspäivät/lautakunnan avustaminen. Toiminnan tavoitteet ja mittarit/tunnusluvut vuodelle 2012 (=valtuustoon nähden sitovat erät) Strategiset päämäärät Sitovat tavoitteet Mittarit/ Tunnusluvut Tarkastuspäivät 57 tarkastuspäivää Mittarin tavoitetaso 57 tarkastuspäivää Saavutettu tulos/ tilinpäätös 2012 Perustelut (resurssit ja muut toimintaedellytykset) Määrärahoihin on lisätarvetta vuodelle 2013, jolloin samanaikaisesti toimii sekä vanha, että uusi tarkastuslautakunta. - 21 -
Toimielin: Kaupunginvaltuusto Vastuuhenkilö: Kari Karjalainen Ltk:n Kh:n Kh:n Kh:n esitys esitys esitys esitys 1 000 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Ulkoiset ja sisäiset erät yht. Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yht. Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut -89-61 -61-61 -61-61 Palvelujen ostot -22-23 -23-23 -23-23 Ostot -6-3 -3-3 -3-3 Avustukset -2-2 -2-2 -2 Vuokramenot -2 Muut toimintakulut Toimintakulut yht. -119-90 -90-90 -90-90 Toimintakate -119-90 -90-90 -90-90 (= valtuustoon nähden sitova erä) Poistot Vyörytykset Keskushallinto Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Sosiaalitoimi Tekninen toimi Vyörytystulot yht. Keskushallinto Hallintopalvelut Sivistystoimi Sosiaalitoimi Tekninen toimi Vyörytysmenot yht. Kokonaiskustannukset -119-90 -90-90 -90-90 - 22 -
Kaupunginvaltuuston strategiset päämäärät suunnittelukaudelle 2012 2014 Jatkuva kehittäminen/raahen kaupungin kehittymisen turvaaminen Raahen kaupungin päätöksenteko ja toiminta tukevat paikallista elinkeinoelämää ja yrittäjyyttä tarjoten monipuolisia ja turvallisia kaavoitus- ja asumisratkaisuja sekä nykyisille että tuleville kuntalaisille ja elinkeinoelämälle. Raahen kaupunkia ja sen ympäristöä kehitetään pitämällä kaupunkikeskusta elävänä ja turvaamalla kylien kehittymismahdollisuudet Raahen kaupunki vahvistaa rooliaan seutukunnallisena toimijana. Raahen kaupunki on valmistautunut vastaamaan ilmasto- ja ympäristönmuutoksista aiheutuneisiin haasteisiin tukemalla uusiutuvia energiamuotoja, varautumalla vireillä oleviin energiahankkeisiin ja huomioimalla päätöksenteossaan ympäristövaikutukset. Raahen kaupunkimarkkinoinnin kärkenä ovat edulliset ja monipuoliset asumisvaihtoehdot, mahdollisuus vastata elinkeinoelämän tarpeisiin nopeasti ja kaupungin sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella. Raahen kaupunki tarjoaa kaikenikäisille asukkailleen sen, mitä ihminen elääkseen tarvitsee - hyvät peruspalvelut, lyhyet asiointimatkat, laajat harrastusmahdollisuudet ja monipuoliset kulttuuripalvelut. Kuntalaisten hyvinvointi Raahen kaupunki tarjoaa lapsille ja nuorille laadukkaalla opetuksella hyvän yleissivistyksen, sosiaaliset taidot ja jatko-opintovalmiudet. Raahen kaupunki tukee lasten ja nuorten hyvinvointia moniammatillisella yhteistyöllä, jonka tavoitteena on syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten auttaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Raahen kaupunki mahdollistaa kuntalaisten osallistumisen palveluiden ja lähiympäristönsä kehittämiseen ja pyrkii helpottamaan kuntalaisten asiointia kehittämällä sähköisiä palveluja. Raahen kaupungissa säilytetään kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistävien kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelujen nykyinen taso. Laadukas johtaminen Raahen kaupunki vahvistaa henkilöstönsä hyvinvointia pitämällä johtamisjärjestelmänsä avoimena ja läpinäkyvänä, kiinnittämällä huomiota tiedonkulkuun, noudattamalla yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä ja turvaamalla henkilöstönsä osaamisen tason koko organisaatiossa. Raahen kaupungissa jatketaan kaupungin omia tarpeita palvelevaa laatujärjestelmätyötä, jonka tavoitteena on palveluprosessien parantaminen ja tehostaminen. Raahen kaupungin henkilöstösuunnitelma päivitetään tämän päivän palvelutarpeita vastaavaksi. Terve talous Raahen kaupunki saavuttaa talouden tasapainon parantamalla tuottavuutta, reagoimalla nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja varmistamalla sen, että vuosikate kattaa poistot. Raahen kaupungin nettoinvestoinnit pidetään poistojen tasolla ja lainamäärää pyritään vähentämään. Raahen kaupunki tehostaa omistajaohjausta edellyttämällä konserniyhtiöiltä ja yhteisöiltä kaupungin konserniohjeiden mukaista toimintaa. - 23 -
Keskushallinto Kaupunginhallitus Seutulautakunta - 24 -
Toimielin: Kaupunginhallitus Vastuuhenkilö: Kari Karjalainen Ltk:n Kh:n Kh:n Kh:n esitys esitys esitys esitys 1 000 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Ulkoiset ja sisäiset erät yht. Myyntituotot 21 32 32 32 32 32 Maksutuotot 8 8 8 8 8 8 Tuet ja avustukset 5 41 Vuokratuotot Muut toimintatuotot 4 4 4 4 4 Toimintatuotot yht. 35 85 44 44 44 44 Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut -909-912 -919-919 -919-919 Palvelujen ostot -2 013-2 131-2 026-2 096-2 081-2 081 Ostot -45-59 -58-58 -58-58 Avustukset -160-344 -344-344 -344-344 Vuokramenot -86-93 -99-99 -99-99 Muut toimintakulut -16-65 -65-65 -65-65 Toimintakulut yht. -3 229-3 603-3 511-3 582-3 566-3 566 Toimintakate -3 194-3 518-3 467-3 537-3 522-3 522 (= valtuustoon nähden sitova erä) Poistot -99-97 -97-97 -97-97 Vyörytykset Keskushallinto 870 941 941 945 945 945 Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Sosiaalitoimi Tekninen toimi Vyörytystulot yht. 870 941 941 945 945 945 Keskushallinto Hallintopalvelut -80-120 -120-112 -112-112 Sivistystoimi Sosiaalitoimi Tekninen toimi Vyörytysmenot yht. -80-120 -120-112 -112-112 Kokonaiskustannukset -2 503-2 794-2 743-2 801-2 785-2 785-25 -
Kaupunginhallitus Palvelutoiminnan kuvaus (toiminnan tarkoitus, tehtävä ja toimintaympäristö) Kaupunginhallitus huolehtii kokonaisuutena kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Suunnittelukauden 2012 2014 keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet 1. Monipuolisilla kaavoitus- ja asumisratkaisuilla tuetaan asukkaiden viihtyvyyttä ja vastataan elinkeinoelämän tarpeisiin. 2. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään toimivalla, moniammatillisella yhteistyöllä kaikissa elämänvaiheissa. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia asioiden valmisteluun parannetaan ja asiointia helpotetaan kehittämällä sähköisiä palveluja. 3. Palvelutarpeita vastaava henkilöstösuunnitelma ja laadukas johtamisjärjestelmä varmistavat henkilöstöresurssien tarkoituksenmukaisen käytön, ja auttavat talouden tasapainottamisessa. Käyttötaloutta hallitaan sopeuttamalla menot tuloihin ja lainamäärän kasvua hillitään varmistamalla, että nettoinvestoinnit eivät ylitä poistojen määrää. Toiminnan tavoitteet ja mittarit/tunnusluvut vuodelle 2012 (=valtuustoon nähden sitovat erät) Strategiset päämäärät Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso Monipuoliset ja turvalliset kaavoitusratkaisut 1. Maanhankinnassa ja kaavoituksessa ennakoidaan tulevia tarpeita 1. Tonttitarjonta vastaa elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita Vastaa tarpeita Saavutettu tulos/ tilinpäätös 2012 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen 2. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen 2. Nyorisotyöttömyysasteen kehitys Nuorisotyöttömyys < kokonaistyöttömyys Kuntien välisen yhteistyön edistäminen Talouden tasapaino Konsernijohtamisen tehostaminen 3. Uusien toimintamallien kehittäminen kuntapäättäjien ja johdon strategiapalavereilla 4. Nettoinvestoinnit eivät ylitä poistojen määrää 5. Kaupungin edustajien raportointi tytäryhteisöistä kh:lle. Konsernijohdon raportointi kv:lle 3. Kokoontumiskerrat/ uudet toimintamallit 4. Nettoinvestointien määrä 5. Raportointi Toiminta on käynnistynyt Nettoinvestoinnit poistot väh. 2 krt/v - 26 -
Toimielin: Kaupunginhallitus Tulosalue: Johtaminen Vastuuhenkilö: Kari Karjalainen Palvelutoiminnan kuvaus (toiminnan tarkoitus, tehtävä ja toimintaympäristö) Johtamisen tulosalueeseen sisältyy kaupunginjohtajan, muun yleishallinnon, toimikuntien ja jaostojen, talouspalvelun ja yleishallinnon tulosyksiköt. Suunnittelukauden 2012 2014 keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet 1. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen muuttuvassa toimintaympäristössä. 2. Lisätään toiminnasta saatavia tuottoja aktiivisella taksapolitiikalla ja konserniyhtiöiden tuloutuksilla sekä parannetaan tuottavuutta tehostamalla toimintaprosesseja. Toiminnan tavoitteet ja mittarit/tunnusluvut vuodelle 2012 Strategiset päämäärät Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso Saavutettu tulos/ tilinpäätös 2012 Kaupunkikonsernin johtamisen tehostaminen Kaupunkistrategian täytäntöönpano 1. Omistajaohjaus; vaikuttaminen tulostavoitteiden asettamiseen, taloudellisen ja toiminnallisen informaation saanti säännölliseksi ja kattavaksi kaikkia kaupungin yhtiöitä koskien 2. - Kaupunkistrategian huomioiminen päätösten valmistelussa - Henkilösösuunnitelman päivittäminen - Nuorisotyöttömyyden vähentäminen alle kokonaistyöttömyyden - Strategian päivittäminen talousarviolaadinnan yhteydessä 1. Sanallinen arviointi 2. Sanallinen arviointi Työttömyysasteen kehitys Nuorisotyöttömyysasteen kehitys Kaupungin talouden vahvistaminen sekä tuottavuuden parantaminen Henkilöstön motivoinnin parantaminen 3. Toiminnan ja tuottavuuden kehittäminen Talous ylijäämäinen 4. Sairauspoissaolojen vähentäminen vuoden 2010 tasosta 2 pv 3. Tilinpäätös 4. Hyvinvointikysely - 27 -
Toiminnan tavoitteet ja mittarit/tunnusluvut vuodelle 2012 Strategiset päämäärät Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso Saavutettu tulos/ tilinpäätös 2012 Johtamisessa tarvittavan talousinformaation laadun parantaminen Kaupungin alueellisen roolin vahvistaminen yhteistyökumppanina ja yhteistyön kehittäjänä Kaupunkimarkkinoinnin tehostaminen, käsittäen kaupungin viihtyvyyden, imagon ja tunnettavuuden parantamisen 5. Talouden analyysitoiminnan ja raportoinnin kehittämien 6. Seutukunta, Perämerenkaari, Jokilaaksot 7. Kaavoitus ja maankäyttö rakentaminen Asukasluvun kasvu, 22.600/2011 5. Sanallinen arviointi 6. Sanallinen arviointi Tulosarviointikysely kh:lle ja johtoryhmälle 2/2012 7. Sanallinen arviointi Asukasluvun kehitys Rakennuslupien määrä Johtaminen Ltk:n Kh:n Kh:n Kh:n esitys esitys esitys esitys 1 000 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Tulot yht. 23 44 44 44 44 44 Menot yht. -2 788-2 923-2 870-2 941-2 870-2 870 Netto -2 765-2 879-2 826-2 897-2 826-2 826-28 -
Toimielin: Kaupunginhallitus Tulosalue: Strategiayksikkö Vastuuhenkilö: Kari Karjalainen Palvelutoiminnan kuvaus (toiminnan tarkoitus, tehtävä ja toimintaympäristö) Strategiayksikön tulosalue koostuu seuraavista tulosyksiköistä: kehittäminen, keskitetty koulutus, omistajapolitiikka ja elinkeinotoiminta. Suunnittelukauden 2012 2014 keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet 1. Viestinnän kehittäminen 2. Henkilöstön hyvinvoinnin vahvistaminen 3. Wanha Raahe kuntoon hankkeen eteneminen 4. Aktiivinen ja tiivis omistajaohjaus luontevana toimintana konsernissa Toiminnan tavoitteet ja mittarit/tunnusluvut vuodelle 2012 Strategiset päämäärät Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso Raahen kaupungin imagon parantaminen 1. Käyttäjälähtöisesti rakennetut kaupungin kotisivut valmiina ja käytössä v. 2012 1. Käytössä/ ei käytössä Käytössä Saavutettu tulos/ tilinpäätös 2012 Ennakointi 2. Kriisiviestintäsuunnitelma valmiina 2. Valmiina/ ei valmiina Valmiina Esimiesosaamisen ylläpito 3. Järjestetään esimiestaitoja ylläpitävää ja lisäävää koulutusta 3. Esimiestyöryhmän kokoukset ja esimiestyötä tukevissa koulutuksissa käyneiden määrä väh. 3 kokousta/ v ja 70 % esimiehistä väh. yhdessä koulutuksessa/ v. Henkilöstön hyvinvoinnin vahvistaminen 4. Tarjotaan henkilöstölle mahdollisuuksia osallistua työhyvinvointia lisäävään koulutukseen 4. Koulutuksiin osallistuneiden määrä 70 % henkilöstöstä väh. yhdessä koulutukses sa/ v. Kaupungin ja sen ympäristön kehittäminen 5. Wanha Raahe kuntoon kulttuuriympäristöohjelman valmistuminen 5. Valmiina/ ei valmiina Valmis 31.12.2012 Elinkeinoelämää tukeva päätöksenteko ja toiminta 6. Elinkeinoryhmän työn ja tulosten arviointi ja johtopäätösten tekeminen 6. Valmiina/ ei valmiina Valmis 31.12.2012-29 -