Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Samankaltaiset tiedostot
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Elintapaohjaus valtimotautien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Jaana Lindström 1

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

VÄESTÖN N TERVEYDEN EDISTÄMINEN ALUEILLA

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Lihavuus ja liitännäissairaudet

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Kansanterveyttä ja kansanterveystyötä

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Terveyden edistämistä molemmin puolin rajaa

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla Jukka Murto

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

syntyneet 3936 kävijää % ikäryhmästä

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

SUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017

Sosioekonomiset terveyserot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Terveelliset elämäntavat

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Alzheimerin taudin ehkäisy

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy

Maksakokeiden viiterajat

Diabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen

Onko testosteronihoito turvallista?

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?

SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus

Transkriptio:

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes Suomessa Mikä on T2 diabeteksen esiintyvyys? Mikä on T2 diabeteksen ilmaantuvuus? Miten hyvässä hoidossa diabeetikkomme ovat? Reagoidaanko ajoissa ja hoidetaanko riskitekijöitä kunnolla? Miten ennaltaehkäisy toimii? Mihin suuntaan ollaan menossa? Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 2 1

Tyypin 2 diabetes Suomessa 3 72 % kasvu 25 2 15 Naiset Miehet Yhteensä 1 5 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Sund R ym: FinDM II (Diabetes rekisteri) Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 3 Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt D2D Study 24, 45-74 -vuotiaat Miehet Naiset } 15.7% } 11.2% Diagnosoitu T2D 7.4% 4.3% Tutkimuksessa havaittu T2D 8.3% 6.9% IGT 14.7% 15.9% IFG 9.3% 4.8% Yhteensä 41,8% 33,2% Peltonen ym Suom Lääkäril 26;61:163-7 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 4 2

Diabetes incidence per 1 person years Kumulatiivinen insidenssi, % DPS Study: T2D insidenssi 5 4 Hazard ratio=.57 (95% CI.43-.76) Log-rank test: p=.1 Kontrolli 3 2 Interventio 1 Interventiot lopetettiin 1 2 3 4 5 6 7 8 Seurantavuodet Lindström et al. Lancet 26:368;1673-9 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 5 DPS Study: T2D insidenssi intervention tavoitteiden saavuttamisen mukaan 1 8 8 7 p<.1 trend 6 5 5 4 3 2 1 2 3 4 5 Saavutettujen intervention Number tavoitteiden of goals achieved määrä, 3 at vuoden year 3 seuranta Lindström et al. Lancet 26:368;1673-9 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 6 3

kg kg Miesten BMI, 35-59 -vuotiaat Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 7 Miesten keskipaino lisääntynyt 1 kg ja naisten 5 kg viimeisten 3 vuoden aikana, 3-59 -vuotiaat Painon muutos 3-59 Miehet -vuotiailla 1972-27 9 85 85 8 8 9 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni Naiset 75 75 7 65 6 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 1972 1977 1982 1987 1992 1997 22 27 Year 7 65 6 1972 1977 1982 1987 1992 1997 22 27 Year Peltonen et al. KTL:n julkaisuja B34/28 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 8 4

Varusmiesten keskipaino keskipaino, kg keskipituus, cm Santtila et al. Med Sci Sports Exerc 26;38:199-4 Suomalaisten ylipaino ja lihavuus / Tiina Laatikainen 6.6.212 9 Terveyden edistämisen malleja ja osaamista Suomesta 5

vuosia vuosia Menestystarinoita Suomesta Odotettavissa olevan eliniän piteneminen Toimintakyvyn ja koetun terveyden paraneminen Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden väheneminen Miesten tupakkasyöpien väheneminen Nuorten hammasterveyden paraneminen Liikenne- ja työtapaturmakuolemien väheneminen Itsemurhien väheneminen Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 11 65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin 2 15 1 5 Perustoiminnoista suoriutuminen 198 2 198 2 2 15 1 5 Koettu terveys 198 2 198 2 miehet naiset miehet naiset sairaana / toimintarajoitteisena terveenä / toimintakykyisenä sairaana / toimintarajoitteisena terveenä / toimintakykyisenä Sihvonen ym. 23 6.6.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 12 6

1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Kuolleita Kuolleisuus liikenne ja työpaikkatapaturmiin on vähentynyt 3 25 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat 2 15 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet 1 5 Työpaikalla tai työmatkalla kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät THL, Piste tapaturmille! Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 13 Miesten ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus 1969-26 Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35-64 -vuotiaat 7 6 5 Pohjois-Karjala 4 Kuolleisuus/1 3 2-85% Koko Suomi - 8% 1 Year 69 72 75 78 81 84 87 9 93 96 99 22 25 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 14 7

Kuolleisuuden laskun merkitys henkilöinä 35-74 -vuotiailla 197-26 23 sydän- ja verisuonitautikuolemaa vähemmän 13 sydänkuolemaa vähemmän 33 sydäninfarktia vähemmän Vuonna 26 91 sydän- ja verisuonitautikuolemaa vähemmän 58 sydänkuolemaa vähemmän 15 sydäninfarktia vähemmän Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 15 Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun Havaittu ja riskitekijöiden laskulla ennustettu sepelvaltimotautikuolleisuus, miehet 35-64 v. % -1-2 -3-4 -5-6 -7-8 -9 1972 1977 1982 1987 1992 1997 22 27 Havaittu Riskitekijät Kolesteroli Diastolinen VP Tupakointi Vartiainen E et al. Suomen Lääkärilehti 28;15:1375-81 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 16 8

Sepelvaltimotautikuolleisuuden alenemista selittävät tekijät 1982-1997 Ei selitystä 22 % Verenpaine 7 % Vajaatoiminta 2 % Muu rintakivun hoito 2 % Leikkaus ja laajennus 8 % Kolesteroli 37 % Sekundaaripreventio 1 % Infarktin hoito 3 % Tupakointi 9 % Laatikainen T el al. Am J Epid 25;162:762-773 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 17 Kolesterolin jakauma miehillä Pohjois- Karjalassa 1972 ja 27 27 1972 4 6 8 1 12 mmol/l Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 18 9

Suomen mallia maailmalle Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 19 Suomen mallia maailmalle Isfahan Healthy Heart Program Isfahan, Iran Heart of Mersey, UK Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 2 1

Suomen mallia maailmalle Prevention of Type 2 Diabetes Mellitus by Changes in Lifestyle among Subjects with Impaired Glucose Tolerance Jaakko Tuomilehto, M.D., Ph.D., Jaana Lindström, M.S., Johan G. Eriksson, M.D. et al. for the Finnish Diabetes Prevention Study Group. N Engl J Med 21; 344:1343-135 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 21 Mikä suomalaisten menestystarinoiden taustalla? Tutkimustiedosta käytännön sovelluksiin Kansallinen ohjaus ja asiantuntijuus Toimiminen kaikilla tasoilla Lainsäädäntö, asetukset, suositukset, verotus Vahva perusterveydenhuolto Sektoreiden välinen yhteistyö Tiedolla vaikuttaminen Aktiivinen media Kansainvälinen yhteistyö Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 22 11

Ehkäisyn mahdollisuudet Suurin osa valtimosairauksista olisi ehkäistävissä terveillä elintavoilla Ainakin 8 % sepelvaltimotautitapauksista Yli 9 % tyypin 2 diabetestapauksista Elintavat avainasemassa myös syövän ehkäisyssä - Noin kolmasosa (1/3) syöpätapauksista olisi ehkäistävissä terveellisellä ravinnolla ja liikunnalla - Valtaosa hengityselinsyövistä tupakoimattomuudella Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 23 Lähes neljännes yläkouluikäisistä lapsista on ylipainoisia Suomiko terveyden edistämisen mallimaa?/ Tiina Laatikainen 6.6.212 24 12

Nyt on aika toimia! Taltuta diabetes. Nyt! www.uef.fi 13