SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT

Transkriptio

1 SOTERKO-seminaari Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästään tehokkaisiin tuloksiin Työterveyslaitos SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT Seppo Koskinen ja työryhmä: Tommi Härkänen, Tuija Martelin, Päivi Sainio

2 Esityksen sisältö 1. Suomalaisten terveys ja toimintakyky : nykytila ja viimeaikainen kehitys 2. Väestöryhmien väliset erot ja niiden merkitys 3. Tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 2

3 Kuolleisuus 3

4 Elossa olevat elävänä syntyneestä iän ja sukupuolen mukaan vuoden 2011 sekä jaksojen ja elinajan taulujen perusteella. Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996, Tilastokeskus Miehet Naiset Elossa Elossa Ikä Ikä 4

5 0-, 65- ja 80-vuotiaiden elinajan odotteen kehitys Suomessa vuosina sukupuolen mukaan. Miehet Naiset vuosia vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat vuosia vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat Vuosi Vuosi 5

6 Eri ikäryhmien vaikutus (%) vastasyntyneen elinajan odotteen (e 0 ) kasvuun 1900-luvun alusta lähtien Suomessa. Naiset Miehet Ikäryhmä ,3 30,1 9,0 59,7 54,6 8, ,2 2,1 1,9 13,2 4,8 2, ,5 11,7 3,3 16,4 12,2 7, ,0 26,8 20,5 9,2 15,7 41, ,5 23,6 41,2 1,1 10,0 29, ,5 5,6 24,1 0,3 2,7 10,3 Yhteensä e 0 :n kasvu (vuosia) 21,7 5,5 7,7 18,1 3,4 9,7 Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996; Tilastokeskus. 6

7 Kuolleisuuden kehitys kuolemansyyn mukaan vuosina Lähde: Tilastokeskus vuotiaat miehet Kasvaimet yht. Verenk.el. Hengitysel. Alkoholisyyt Muut taudit Tapat., väkiv

8 Kuolleisuuden kehitys kuolemansyyn mukaan vuosina Lähde: Tilastokeskus vuotiaat naiset Kasvaimet yht. Verenk.el. Hengitysel. Alkoholisyyt Muut taudit Tapat., väkiv. Dementia

9 Kuolleisuuden kehitys kuolemansyyn mukaan vuosina Lähde: Tilastokeskus 80 vuotta täyttäneet naiset Kasvaimet yht. Verenk.el. Hengitysel. Muut taudit Tapat., väkiv. Dementia

10 Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun Havaittu ja riskitekijöiden yleisyyden vähenemisen perusteella ennustettu sepelvaltimokuolleisuus, vuotiaat miehet % Tupakointi Diastolinen Kolesteroli Riskitekijät Havaittu 10

11 Sairastavuus 11

12 Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus (%) vuosina 2000 ja

13 Psyykkisen kuormittuneisuuden (GHQ-12 yli 3 pistettä) yleisyys (%) vuosina 2000 ja

14 Keskeiset terveysongelmat edelleen yleisiä Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäinen avun tarve paturmien ja väkivallan aiheuttamat pysyvät vammat Hampaattomuus Polvinivelrikko Selkäoireyhtymä Krooninen keuhkoputkitulehdus Astma Allergia Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Dementia Mielenterveydenhäiriöt Diabetes % Lapset ja nuoret 0-17-vuotiaat Työikäiset vuotiaat Eläkeikäiset

15 10 kalleinta tautiryhmää 15

16 Toiminta- ja työkyky 16

17 Täysin työkykyisenä itseään pitävien osuus (%) vuosina 2000 ja

18 Hitaammin kuin 1,2 m/s kävelevien osuus (%) vuosina 2000 ja

19 19 Opittujen sanojen lukumäärä vuosina 2000 ja 2011 lkm Miehet Naiset

20 Elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin vuosina 2000 ja 2011: 65 vuotta täyttäneet Kuvio 2b (Koettu terveys) vuosia Naiset: Miehet: terveenä / toim kykyisenä sairaana / toim raj Alustavia tuloksia Terveys 2011 tutkimuksesta, ei julkaistavaksi 20

21 Koettu hyvinvointi 21

22 15D-elämänlaatumittarin tulos vuosina 2000 ja

23 YHTEENVETO Suomalaisten aikuisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat monelta osin kohentuneet vuodesta 2000 Huolen aiheita: alle 45-vuotiailla myönteiset muutokset vähäisimpiä keskeiset hyvinvointiongelmat ovat edelleen erittäin yleisiä 23

24 Väestöryhmien väliset erot 24

25 Kuolleisuuserot tuloryhmittäin 30 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä. Kuvassa on esitetty kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (= 1) (luvut on ikävakioitu eli ryhmien erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu) Suhteellinen kuolleisuus Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4- kertainen verrattuna suurituloisimpiin, naisilla 1,7- kertainen 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Naiset Miehet Suurituloisin Pienituloisin Tulokymmenykset Lähde: Martikainen P ym. Int J Epid 2001;30:

26 Esimerkkejä eriarvoisuudesta: 1 Koettu terveys keskitasoinen tai huonompi (%), vuotiaat koulutusryhmittäin Lähde: Martelin ym (Terveys tutkimuksen tuloksia) Naiset (p<0,001) 27,2 Miehet (p=0,002) 24,5 20 % 15 13,6 11,1 10 7,1 8 7, Akat. korkeaaste Amm. korkeaaste Keskiaste Perusaste Akat. korkeaaste Amm. korkeaaste Keskiaste Perusaste 26

27 Esimerkkejä eriarvoisuudesta: 2 Työkyvyltään rajoittuneiden osuus (%), vuotiaat koulutusryhmittäin Lähde: Gould ym (Terveys tutkimuksen tuloksia) Akateeminen korkea-aste Ammatillinen korkea-aste ** Keskiaste Ylempi perusaste *** *** *** *** Työssä käyvät Kaikki Alempi perusaste *** *** % 27

28 Esimerkkejä eriarvoisuudesta: 3 Toimintarajoitteiden yleisyys (%), 65 vuotta täyttäneet koulutusryhmittäin % Naiset Miehet Perusaste Keskiaste Korkea-aste Portaiden nousu Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Näöntarkkuus Portaiden nousu Näöntarkkuus Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Lähde: Martelin ym. 2004; T2000, julkaisematon 28

29 25-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote jaettuna terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin koulutusryhmittäin 1990-luvun alussa Perus -aste Perus -aste Keskiaste Korkeaaste Keskiaste Korkeaaste Ylimmässä koulutusryhmässä terveitä elinvuosia 13 enemmän kuin alimmassa Sihvonen A-P ym., kirjassa Palosuo H ym, toim. Terveyden eriarvoisuus Suomessa,

30 Tupakointi koulutusryhmittäin

31 YKSINÄISYYS: Itsensä melko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi kokevien osuus (%) koulutuksen mukaan vuonna

32 Vakavista masennus- ja ahdistusoireista viimeksi kuluneiden 7 vuorokauden aikana kärsineiden osuus (%) eräissä maahanmuuttajaryhmissä ja koko väestössä 32

33 Väestöryhmien välisten erojen muutokset 33

34 35-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odote tuloviidenneksissä ,9 v Naiset 5:s kvintiili (ylin) Naiset 4:s kvintiili Naiset 3:s kvintiili Naiset 2:n kvintiili 6,8 v. 7,4 v. 40 Naiset 1:n kvintiili (alin) Miehet 5:s kvintiili (ylin) Miehet 4:s kvintiili Miehet 3:s kvintiili 12,5 v. 35 Miehes 2:n kvintiili Miehet 1:n kvintiili (alin) Lähde: Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. Trends in life expectancy by income from 1988 to 2007: decomposition by age and cause of death; Journal of Epidemiology & Commuinity Health, 2010

35 Pitkäaikaissairaiden osuus (%) koulutuksen ja sukupuolen mukaan vuosina 2000 ja

36 Päivittäin kasviksia syövien osuus (%) koulutuksen ja sukupuolen mukaan vuosina 2000 ja

37 Miksi terveyden eriarvoisuus on ongelma? Terveyden eriarvoisuus ei ole väistämätöntä eikä siten eettisesti hyväksyttävää Terveyden eriarvoisuus tarkoittaa suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä à suurten väestöryhmien huono terveys heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa à työvoiman riittävyys vaarantuu à palvelujen riittävyys vaarantuu à terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena syrjäytymisenä à yhteiskunnalle kalliita Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on eri hallinnonalojen yhteinen haaste, jonka korjaamisesta hyötyvät kaikki 37

38 Tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 38

39 Väestön ikärakenne vuosina 2011 ja % 11 % 18 % 27 % Lähde: Tilastokeskus 39

40 Perustoimintojen rajoituksista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrän kehitysnäkymät A) Toimintarajoitteisten* osuus kussakin ikäryhmässä säilyy v tasolla B) Toimintarajoitteisten osuus kussakin ikäryhmässä muuttuu kuten jaksolla * pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen ja asunnossa liikkuminen Laine ym 2009, Koskinen ym

41 Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla Terveysongelma Vältettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista Hampaattomuus n. 80 Hengityselinsairaudet: kuolemat n Alkoholikuolemat n Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 Sepelvaltimotautikuolemat n Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat n Diabetes n. 30 Selkäsairaudet n. 30 Nivelrikko n. 30 Aivoverisuonisairauskuolemat n Syöpäkuolemat n Näkö- ja kuulovammat n. 20 (lähde: Koskinen ja Martelin 2007) 41

42 Johtopäätös Väestön terveys ja toimintakyky voivat kohentua merkittävästi ainoastaan siinä tapauksessa, että saavutetaan huomattavaa edistystä niissä isoissa väestöryhmissä, joissa valtaosa terveysongelmista ja toimintarajoitteista on Korkea Keski Perus Kävelyvaikeuksia kokevien määrä koulutusryhmittäin vuonna

43 Terveyden eriarvoisuuden kehitysnäkymiä Sosioekonomiset kuolleisuuserot ovat kasvaneet ja muut terveyden ja hyvinvoinnin erot ovat säilyneet suurina Tämä kehitys uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos joukkotyöttömyys pitkittyy tuloerot kasvavat kasvava maahanmuuttajaväestö ei kotoudu ehkäisevien palvelujen, kuten neuvolatoiminnan ja oppilasterveydenhuollon, voimavarat säilyvät niukkoina alkoholin helppo saatavuus ja halpa hinta lisäävät kulutusta ja haittoja etenkin huono-osaisimmissa ryhmissä tupakoinnin väestöryhmittäiset erot kasvavat väestöryhmien väliset erot terveydessä ja sen määrittäjissä ovat jyrkimmät nuorilla aikuisilla = huomisen keski-ikäisillä ja iäkkäillä terveydenhuollon uudet tehokkaat ja kalliit menetelmät eivät riitä kaikille tarvitsijoille 43

44 Miten terveyden eriarvoisuutta voidaan vähentää? On vaikutettava sekä rakenne- ja ympäristötekijöihin että käyttäytymiseen Rakenteelliseen eriarvoisuuteen vaikuttaminen yhteiskuntapolitiikan ja terveyspolitiikan keinoin Palvelujärjestelmien eriarvoisuuksien korjaaminen Elintapoihin vaikuttaminen: Politiikan alueet: alkoholi-, tupakka-, elintarvike-, liikunta-, terveysja kulttuuripolitiikka Ryhmiin ja henkilöihin kohdistuva terveysvalistus ja -kasvatus sekä terveellisten valintojen edellytysten kohentaminen (neuvolat ym. terveydenhuolto, päivähoito, koulut, työpaikat, järjestöt ym.) 44

45 Kroonisten tautien ehkäisyn potentiaali Suurin osa valtimosairauksista olisi ehkäistävissä terveillä elintavoilla Ainakin 80 % sepelvaltimotautitapauksista Yli 90 % tyypin 2 diabetestapauksista Elintavat avainasemassa myös syövän ehkäisyssä Noin kolmasosa syöpätapauksista olisi ehkäistävissä terveellisellä ravinnolla ja liikunnalla Valtaosa hengityselinsyövistä tupakoimattomuudella 45

46 EHKÄISYN JA HOIDON MAHDOLLISUUDET: Eräiden sairauksien ja tilojen merkitys toimintakyvyn rajoittajina: arvioita väestösyyosuuksista (%) Rajoittunut Rajoittunut Rajoittunut työkyky a liikkumiskyky toimintakyky Sairaus tai tila Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Sepelvaltimotauti Verenpainetauti Diabetes Astma Keuhkoahtaumat.auti, kroon. keuhkoputk.tul Polvinivelrikko Lonkkanivelrikko Käsinivelrikko 15 5 Selkäsairaus Niskasairaus Masennus Psykoosi Ahdistus Haittaava allergia Lihavuus (BMI 30+) (lähde: Koskinen ym. 2006b) Tupakointi

47 Päätelmiä Suomalaisten terveys sekä toiminta- ja työkyky ovat kohentuneet Taustalla toimintarajoitteita aiheuttavien kansansairauksien väheneminen, hoidon tehostuminen ja koulutustason kohoaminen. Väestön toiminta- ja työkyvyn paraneminen jatkuu, jos niihin vaikuttavat tekijät kehittyvät edelleen myönteisesti Haasteita mm. lihavuuden lisääntyminen, alkoholin ja päihteiden käytön yleistyminen, työelämän koventuvat vaatimukset Monet tärkeimmistä terveyden ja toimintakyvyn ongelmista vähenisivät jopa puoleen nykytasolta koko Suomen väestössä, jos saavuttaisimme Euroopan kärjessä olevien maiden tason tai jos koko väestössä tilanne olisi yhtä hyvä kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla vuotiaita suomalaisia on noin Heistä noin (65 %) on töissä (7 %) on työelämän ulkopuolella olevia työkyvyttömiä ihmisiä (14 %) on työelämän ulkopuolella olevia täysin työkykyisiä ihmisiä (14 %) on työelämän ulkopuolella olevia osittain työkykyisiä ihmisiä Työkykyisiä ihmisiä on siis runsaasti työelämän ulkopuolella Miten löytää heille sopivaa ja houkuttelevaa työtä? 47

48 Kiitos!

49 Kirjallisuutta Aromaa A, Koskinen S (toim.), Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002, Helsinki 2002, s Saatavilla Internetissä: Jylhä M, Vuorisalmi M, Luukkaala T, Sarkeala T, Hervonen A. Elinikä pitenee nopeammin kuin toimintakyky paranee 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutokset vuosina Suomen Lääkärilehti 2009;25: Koskinen S, Lundqvist A-M, Ristiluoma N (toim). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 68/2012, Tampere Saatavilla Internetissä: Koskinen S ja Martelin T. Nykyiset kansanterveysongelmat ja mahdollisuudet niiden torjumiseen. Teoksessa Pekurinen M, Puska P. Terveydenhuollon menojen hillintä. Rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2007.s Laine V, Sinko P, Vihriälä V, talousneuvoston sihteeristö: ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. VNK:n julkaisusarja 1/