Sosioekonomiset terveyserot

Transkriptio

1 Terveyserot Kainuun haasteina Videokoulutus Tieto toiminnaksi hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hanke projektipäällikkö Saara Pikkarainen 1 Sosioekonomiset terveyserot kuolleisuuden sairastavuuden sairauksien riskitekijöiden toimintakyvyn eroja ILMENEE ammatti-, koulutus-, tuloryhmien-, sosiaaliluokkien tai sosioekonomisten ryhmien välillä terveyden eriarvoisuus, terveyserot= sosioekonomiset terveyserot 2 Sosioekonomiset terveyserot jatkuu Yksilön sosiaalinen asema on kiteymä tai solmukohta, joka ilmentää yhteiskunnan keskeisten rakennetekijöiden vaikutuksia yksilöön Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat - huomattavasti terveempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset 3 Terveyserot ja eriarvoisuus Sosioekonomiset terveyserot liittyvät ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa Kyse on epäoikeudenmukaisista eroista, jotka ovat vältettävissä ja joiden syntyä ei voida pitää yksiselitteisesti ihmisten vapaan valinnan tuloksina 4 1

2 Terveyserojen kaventamisen kaksi samanaikaista toimintalinjaa 1) Kohdennetaan toiminta huono-osaisimpiin ryhmiin On vaikutettava terveyserojen sosiaalisiin taustatekijöihin ja niissä vallitsevaan eriarvoisuuteen 2) Suunnataan toiminta koko väestöön siten, että vaikutukset 1 ovat tuntuvampia huonommin pärjäävissä ryhmissä Väestön terveys Tavoitetila: terveyden tasainen jakautuminen Nykyinen tila: terveyserot suuria Sosiaalinen asema (koulutus, tulot ym.) 2 5 Dahlgren & Whitehead 1991, suom. Palosuo ym Terveyserojen taustatekijöitä: rakenteellinen eriarvoisuus Erojen kasvualusta: rakenteellinen eriarvoisuus eli yhteiskunnan rakenteista johtuva epätasa-arvo elinoloihin vaikuttavia tekijöitä: tulonjakoa, varallisuuden jakautumista, työelämän rakenteita, koulutusjärjestelmää, terveydenhuoltojärjestelmää, asumisoloja jne. Rakenteellisten tekijöiden vaikutus ilmenee koko elämänkaaren ajan alkaen lapsuudesta jatkuen työelämän ajan eläkeikään asti 7 Rakenteelliset tekijät Yleismalli terveyserojen syntymisestä Sosioekonominen asema: koulutus, ammatti, työllisyys, tulot Terveyttä kuluttavat tekijät Sosiaalinen eriarvoisuus Elinolot Terveyttä vahvistavat tekijät Biologiset prosessit Terveyserot Elintavat, terveyskäyttäytyminen Terveyspalvelujen saanti valikoituminen Muokattu: Mielck, 2000, ref. Pott & Lehmann,

3 Sosioekonomisten kuolleisuuserojen kasvu uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos joukkotyöttömyys pitkittyy tuloerot kasvavat köyhien lapsiperheiden määrä kasvaa kasvava maahanmuuttajaväestö ei kotoudu ehkäisevien palvelujen, kuten neuvolatoiminnan ja oppilasterveydenhuollon, voimavarat säilyvät niukkoina 35-vuotiaan jäljellä oleva elinaika eri sosiaaliryhmissä Tällä hetkellä 35- vuotias työntekijämies voi odottaa elävänsä 74- vuotiaaksi. Samanikäinen johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä 80- vuotiaaksi Ero 2,2 vuotta Ero 4,7 vuotta Jäljellä olevia elinvuosia Naiset Miehet Ero 3,2 vuotta Ero 6,0 vuotta 36 Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö 34 Maanviljelijä 32 Työntekijä Valkonen ym., Hyvinvointikatsaus 2003; 2: Miksi terveyseroja pitää kaventaa? Terveyserot ovat vältettävissä, joten niiden olemassaolo ei ole eettisesti hyväksyttävää Ne tarkoittavat suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä suurten väestöryhmien huono terveys heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa työvoiman riittävyys vaarantuu palvelujen riittävyys vaarantuu terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena syrjäytymisenä yhteiskunnalle kalliita 11 jatkuu Kansanterveys kohenee parhaiten silloin, kun onnistutaan parantamaan niiden ryhmien terveyttä, joihin ongelmat kasautuvat Suomessa ylimpien sosioekonomisten ryhmien terveys on jo kansainvälistä huipputasoa jopa suomalaisten omimpiin kuuluvassa terveysongelmassa, sydän- ja verisuonitaudeissa Valtaosa terveysongelmista on alimmissa koulutusryhmissä 12 3

4 Terveyserot ovat yhteiskuntapoliittinen ongelma 13 Miten terveyseroja voidaan kaventaa? Viitekehys terveyseroihin vaikuttamisen mahdollisuuksista Politiikan vaikuttamiskohdat YHTEISKUNTA Sosiaalinen ympäristö Terveyserot ovat paitsi terveyspoliittinen myös yhteiskuntapoliittinen ongelma Kaventamiseen voidaan pyrkiä terveystaloussosiaalikoulutuskulttuuriasunto- politiikan keinoin työelinkeinoalueympäristömaatalous- Politiikkaympäristö Sosiaalinen eriarvoisuus Vaikutetaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen Vähennetään altistuksia Vähennetään haavoittuvuutta Estetään eriarvoiset seuraukset YKSILÖ Sosiaalinen asema Spesifiset altistukset Tauti tai vamma Huonon terveyden sosiaaliset seuraukset Diderichsen, Evans ja Whitehead Kainuussa tutkittu TYÖIKÄISET: Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK): koko Suomi vuosina ja Aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) syksy/2009 NUORET: Kouluterveyskysely vuosilta : peruskoulut ja lukiot. Kainuulaisia Kainuun maakunnan erillisotokset vuosina 1996 ja vuotiaita vastanneita , joista kainuulaisia Kouluterveyskysely vuosilta : peruskoulut ja lukiot. Kainuulaisia Kouluterveyskysely vuosilta : ammattioppilaitokset. Kainuulaisia Terveys Kainuussa Maan sairain väestö (indeksiluku 132) Erot Kainuussa suuret: Kajaanissa pienin indeksi (111), Hyrynsalmella suurin (188) Keskeiset kansantaudit muuta maata yleisempiä; diabetes, masennus, verenpaine, sepelvaltimotauti, sydäninfarktin ilmaantuvuus, Vähemmän koulutettujen sairastavuus on kaksinkertainen korkeammin koulutettuihin verrattuna Kuolleisuuserot suuret: - naiset: ero perusasteen ja korkea-asteen välillä 1,4 kertainen - miehet: ero perusasteen ja korkea-asteen välillä 2 kertainen Tapaturma- ja väkivaltakuolemat miehillä 2 x yleisimpiä kuin maassa keskimäärin 16 4

5 KAINUUSSA KOULUTUSRYHMIEN VÄLISET KUOLLEISUUSEROT MIEHILLÄ SUUREMMAT KUIN KOKO MAASSA Koulutusryhmien väliset suhteelliset kuolleisuuserot koko maassa ja Kainuussa vuosina , vuotiaat (korkea-asteen tutkinnon suorittaneet = 100) S uhteellinen kuolleisuus Miehet Naiset 0 0 korkea-aste keskiaste perusaste korkea-aste keskiaste perusaste Kainuu Suomi Lähde: Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja hyödyntävä Helsingin yliopiston sosiologian Kainuu laitoksen Suomi ja KTLn yhteistyöhanke. 17 S u hteellin en ku olleisuu s Kainuulaisen elämä on. Vastasyntyneen elinajanodote on valtakunnan matalin (76,5 vuotta) Tapaturmat ja itsemurhat valtakunnan kärkitasoa (PYLLindeksi) menetetyt elinvuodet! Fyysinen kunto, tuki- ja liikuntaelin sairaudet metrin matkan juokseminen ei onnistu joka 10. mieheltä Terveyserot pääasiassa muuta Suomea jyrkemmät näkyy terveyskuiluna työllisten ja työttömien välillä Huono terveys ja terveyttä vaarantavat elintavat yleisempiä vähemmän koulutettujen kainuulaisten joukossa 18 Kainuulaisten elämä on. Psykiatriset hoitojaksot selvästi yleisempiä alemmissa koulutusryhmissä Terveyspalveluiden käyttö eriarvoista esim. työikäisten lääkärissäkäynneissä Suurimman kuormituksen lääkäripalveluihin tuovat alemmin koulutetut miehet, joista 93 % käy väh.7 x vuodessa lääk.vast.otolla Kainuussa on vuotiaita naisia noin ja heistä noin 7350 kokee terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi Kainuussa on vuotiaita miehiä noin ja heistä noin 8500 kokee terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi 19 Yhteenvetoa nuorista (Kaikkonen ym. 2008) Kainuulaisista ammattioppilaitoksessa opiskelevista pojista joka viides ja tytöistä joka neljäs kokee terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi Lukiolaisten koettu terveys on parempi kuin ammattioppilaitoksissa opiskelevien Lapset, joiden äidillä on koulutusvuosia vähintään 13, kokevat terveytensä paremmaksi kuin lapset, joiden äidillä on koulutusvuosia vähemmän. 20 5

6 Mitä voidaan tehdä? Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa Työterveys riskiammattialoilla Alkoholihaittojen vähentäminen Verotus, ehkäisevä päihdetyö Tupakoinnin vähentäminen Verotus, matkustajatuonti, vieroituslääkkeet, yhteisöinterventiot Joukkoruokailupalvelujen kehittäminen Haavoittuvassa asemassa olevien liikunnan ja terveellisen ravinnon turvaaminen Kuntoutuksen kehittäminen Työttömien terveyspalvelut Maahanmuuttajien palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeenmukainen kehittäminen ja kohdentaminen 21 Mitä voidaan tehdä? Ehkäisevän työn painoarvon lisääminen Terveydenhuoltohenkilöstön koulutus: terveyseroja koskevaa tietoisuutta parannetaan Palvelumaksujen alentaminen ja omavastuuosuuksien pienentäminen Väestölähtöisten tarveanalyysien tekeminen ja ottaminen palvelujen suuntaamisen perustaksi Työterveyshuollon kattavuuden parantaminen pienillä työpaikoilla Työterveyspalveluja vastaavat palvelut työelämän ulkopuolella oleville Kansanterveysjärjestöjen toiminnassa eriarvoisuuden torjunta vahvemmin esiin 22 Kainuun maakunta kuntayhtymän strategiset tavoitteet linjaavat tulevaa toimintaa, maakuntavalt. päätös 12/ Palvelujen suuntaaminen - palveluprosessien eriarvostavien tekijöiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen 2. Kehittää terveydenhuollon kykyä tunnistaa ja puuttua eri väestöryhmien tarpeisiin. 23 Strategiset tavoitteet 3. Toiminta pohjautuu entistä enemmän tutkittuun tietoon - seuranta- ja ohjausjärjestelmä 4. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen otteen vahvistuminen ja osaamisen kehittäminen läpi koko organisaation. - terveyseronäkökulma! 24 6

7 Palvelujärjestelmäseminaari TIETO TOIMINNAKSI- EVÄITÄ PÄÄTÖKSEN TEKOON Kajaanissa, Kajaanin lukio, Vuorikatu 2 Seminaarin teemat: 1. Palvelun tarve, tarpeenmukaisuus 2. Terveys- ja hyvinvointiosoittimet 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen mahdollisuudet vastata haasteisiin 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteet TERVETULOA! 25 Lähteet ja lisätietoa terveyseroista Kaikkonen R. ym. (toim.). Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa. KTL:n julkaisuja B27/2008. Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma STM:n julkaisuja 2008:16 Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa Terveydenhuollon menojen hillintä Palosuo H. ym. (toim.). Terveyden eriarvoisuus Suomessa. STM:n julkaisuja 2007:23 Terveyserojen kaventamisohjelma STM 2008 Valtioneuvoston julkaisuja 4/2001,Terveys 2015 kansanterveysohjelma Valtioneuvoston julkaisuja 4/