Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Transkriptio

1 Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

2 THL / Kaikkonen /2014 2

3 Väestöryhmittäiset terveyserot Sukupuoli: Suomessa naiset elävät 7 vuotta pidempään kuin miehet Siviilisääty: Naimisissa olevat ovat terveempiä kuin muut: Suomessa vältettäisiin noin kolmasosa työikäisten kuolemista, jos kaikkien siviilisäätyryhmien kuolleisuus olisi yhtä pientä kuin naimisissa olevien Asuinalue: Suomessa länsirannikon ja Ahvenanmaan asukkaat elävät noin 2-4 vuotta pidempään kuin Koillis-Suomessa asuvat Äidinkieli: Suomessa ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pidempään kuin suomenkieliset Etninen tausta: Maahanmuuttajien terveydentila eroaa valtaväestöstä, maahanmuuttajaryhmien välillä on eroja Sosioekonominen asema: Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pidempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset

4 Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. SLL 2011;66:

5 Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali) Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 % alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 % hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 % väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 % diabeteksen esiintyvyys n. 30 % selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 % toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 % Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2007 THL / Kaikkonen /

6 Terveyserojen kaventaminen Suorat vaikuttamisen keinot Ehkäistään ja hoidetaan tehokkaasti heikossa sosiaalisessa asemassa olevien sairauksia Huolehditaan raskaissa ja riskialttiissa töissä olevien työturvallisuudesta Keskeistä terveyspalvelujärjestelmän toiminta Epäsuorat vaikuttamisen keinot Kohdistuu terveyden sosiaalisiin determinantteihin Puututaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen sinänsä Tulo- ja varallisuuserojen vähentäminen Työn ehtoihin ja työolosuhteisiin vaikuttaminen

7 Universaalien palvelujen merkitys Esimerkkinä rokotusohjelma Saajalleen maksuttomat rokotusohjelman rokotteet takaavat, että kaikille lapsille ja nuorille pystytään tarjoamaan suojaa useita eri tauteja vastaan tasapuolisesti. Valtaosa LATE -tutkimukseen osallistuneista oli saanut kaikki rokotusohjelman mukaiset tutkimuksessa tarkastellut rokoteannokset. On siis tärkeätä, että tarpeelliseksi arvioidut rokotteet kuuluvat rokotusohjelmaan. Tutkimus osoitti, että jos perheet joutuvat maksamaan rokotteet itse, ne eivät kohdennu tasa-arvoisesti kaikille. Rotavirusrokote ei kuulunut ohjelmaan vielä tutkimuksen aikana, rokotesarja imeväiselle maksoi tuolloin (v ) noin 150 e. Lapsi sai rotavirusrokotukset sitä todennäköisemmin, mitä helpommin perhe koki tulojen kattavan menot. Myös äidin koulutuksella oli yhteys lapsen rotavirusrokotukseen. Lähde: LATE-tutkimus, THL,

8 Rakenteelliset menetelmät terveyserojen vähentämisessä Arvioitu varmimmiksi ja tehokkaimmiksi keinoiksi Esimerkiksi: Lainsäädäntö Saatavuuteen vaikuttavat tekijät Kiellot ja rajoitukset (esim. alkoholi ja tupakka) Joukkoruokailun saatavuuden parantaminen Verotukselliset keinot Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi päätöksenteossa Terveyttä kaikissa politiikoissa Hyvinvointia kaikissa politiikoissa

9 Terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia, poistetaan esteitä Lisätietoja: National strategy to reduce social inequalities in health. Norwegian Ministry of Health and Care Services THL / Kaikkonen /2014 9