Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 2014
Perhepäivähoito Perhepäivähoito on hoitajan omassa kodissa, kodinomaisessa toimintaympäristössä, enintään neljän alle 5-vuotiaan lapsen ryhmässä toteutettavaa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus tuottaa päivähoitopalveluita asiakkailleen. Tutussa ja turvallisessa ympäristössä, pienessä lapsiryhmässä hoitopäivät ovat kiireettömiä ja rauhallisia. Ilmapiiri on kannustava ja salliva. Yksi ja sama aikuinen on läsnä ohjaamassa lapsia koko päivän ajan samalla huolehtien lasten hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lasten ikäjakauman mukaisesti. Hoitaja opettelee tuntemaan lapset yksilöllisesti ja laatii toimintasuunnitelmat siten, että kaikki ryhmän lapset pystyvät osallistumaan toimintaan ikätasonsa mukaisesti. Perhepäivähoidossa toteutetaan valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa eli noudatetaan ohjeistusta, jolla turvataan lapsen hyvä kasvu, kehitys ja oppiminen. Arvoperusta Akaan päivähoidon arvot ovat turvallisuus, yksilöllisyys ja kasvatuskumppanuus, jotka ohjaavat kaikkea päivähoitotoimintaa. Perhepäivähoidolle tärkeitä arvoja ovat luottamus ja luotettavuus kokonaisturvallisuuden eli psyykkisen ja fyysisen turvallisuuden takaaminen huolenpito päivän jokaisena hetkenä kodinomainen toimintaympäristö toiminnallinen joustavuus sosiaalisuus ja hyvä vuorovaikutus lasten, vanhempien ja hoitajan välillä 2
tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus eli kaikkia lapsia kohdellaan aina tasa-arvoisina ja kaikilla on samat säännöt ja oikeudet lapsen hyvän itsetunnon tukeminen eli lapsi on ilon aihe ja arvokas omana itsenään, hänet hyväksytään, huomataan, kuullaan, nähdään ja häntä kannustetaan yksilöllisyys eli lapsi hyväksytään omana itsenään, hänet ja hänen kiinnostuksen kohteensa tunnetaan ja otetaan huomioon lapsia kasvatetaan yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttävien mallien mukaisesti päivähoidon kaikki toimijat ovat vaitiolositoumuksen alaisia lasta ja perhettä koskevissa asioissa niin työ- kuin vapaa-aikanakin. Toivomme myös vanhemmilta vaitioloa muita asiakasperheitä ja hoitajan omaa perhettä kohtaan. Kasvatuskumppanuus Päivähoidon aloitus on suuri muutos pienelle lapselle ja hänen perheelleen. Lapsen vanhemmilla on aina ensisijainen vastuu lapsestaan ja hänen kasvatuksestaan - perhepäivähoitaja tukee osaltaan tätä vastuuta. Kasvatuskumppanuuden lähtökohta on aina lapsi osana perhettään ja lapsen yksilölliset tarpeet. Kumppanuudessa yhdistetään vanhempien tuntemus omasta lapsestaan hoitajan ammatillisuuteen ja asiantuntijuuteen. Vanhempien ja hoitopaikan yhdessä sopimilla hoito- kasvatus- ja opetuskäytännöillä turvataan lapselle yhdensuuntaiset ja johdonmukaiset kasvatustavoitteet. Tärkeintä on avoin ja luottamuksellinen keskustelu, yhteinen näkemys lapsesta ja vastavuoroinen kunnioitus kaikkien osapuolten välillä. Hoitaja ja vanhemmat sitoutuvat tietoisesti toimimaan lapsen parhaaksi ja muodostavat yhteisen kokonaisnäkemyksen lapsesta. Ennen päivähoidon alkua lapsi vanhempineen tulee tutustumaan hoitopaikkaan ja hoitajaan. Tutustuminen on yksilöllinen tapahtuma, joten tutustumisen voi tarvittaessa tehdä pariinkin kertaan.tutustumiskäynnille vanhemmat tuovat mukanaan täyttämänsä Päivähoidon tutustumiskäyntilomakkeen, joka on lähetetty kotiin päivähoitosijoituspäätöksen yhteydessä. Päivähoidon alkukeskustelu käydään kaavakkeen pohjalta lapsen, vanhempien ja hoitajan läsnä ollessa eli vanhemmat kertovat hoitajalle lapsestaan ja hänelle tärkeistä asioista, hoitaja kertoo itsestään ja hoitopaikan kasvatusperiaatteista, tavoista ja rutiineista. Vanhemmat voivat myös esittää hoitajalle toiveita, jotka mahdollisuuksien mukaan toteutetaan. 3
Lapsen oltua hoidossa pari kuukautta, jokaiselle lapselle laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma (vasu). Vasuun kirjataan vanhempien ja hoitajan yhteinen näkemys lapsen nykyhetken tilanteesta sekä tavoitteet tulevalle. Vasut ohjaavat lasten päivähoidon arkea eli jokaisen yksittäisen lapsen hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Vanhemmat ja hoitaja päivittävät vasua tarpeen mukaan, jolloin lapsen kasvamista ja kehittymistä ja tavoitteiden toteutumista voidaan seurata ajan edetessä. Päivähoidon jatkuessa vanhempien tai hoitajan aloitteesta voidaan järjestää muitakin keskusteluja ja tapaamisia lapseen liittyen. Lapselle ominaiset tavat toimia Leikki, leikkiminen Leikki on olennaisen tärkeää lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Lapsi on taitavampi leikkiessään kuin arkielämässä. Lapsi tarvitsee tilaa, aikaa ja rauhaa sekä helposti saatavilla olevia leluja ja ikätasoisia välineitä leikkiinsä. Hoitajan tulee ymmärtää ja sisäistää leikin merkitys lapsen kehitykselle, ohjata lapsia mielikuvituksen maailmaan ja leikkimään sekä tarjota lapsille mahdollisuus jatkuvaan ja pitkäkestoiseen leikkiin. Lapsi oppii leikkiessään mm. vastavuoroisuutta ja sosiaalista vuorovaikutusta muiden lasten ja aikuisen välillä erilaisia rooleja kokemaan iloa, pettymystä, onnistumista, luovuutta, itsehillintää, sääntöjä ja keskittymistä hieno- ja karkeamotoriikka kehittyy Liikkuminen Terveellisen elämäntavan omaksuakseen lapsi tarvitsee vähintään 2 tuntia liikuntaa päivässä säästä riippumatta. Perhepäivähoidossa hyödynnetään ympäristön ja vuodenaikojen mukaiset mahdollisuudet lapsilähtöiseen liikuntaan sisällä, ulkona, puistossa, metsässä, liikuntasaleissa ym. Hoitaja innostaa lapsia kokeilemaan uusia asioita kannustaen ja näyttämällä esimerkkiä. Liikunnallisuus, terveys, energisyys ja taito käyttää kehoaan tarkoituksenmukaisesti kehittävät lapsen motorisia taitoja ja tuottaa paljon iloa ja elämyksiä lapselle. 4
Tutkiminen Lapsi on luonnostaan utelias, kiinnostuva ja tutkiva pieni ihminen. Lapsi oppii kokonaisvaltaisesti tuntien ja tunnustellen, haistellen ja maistellen, kuunnellen ja katsellen. Hoitaja luo lapsia innostavan ilmapiirin ja tutustuttaa lapset lähiympäristöön ja luonnonilmiöihin, antaa lapsille aikaa tutkia, ihmetellä, kysellä ja oppia erilaisista ilmiöistä. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Hoitaja antaa lapsille tilaa, aikaa ja rauhaa sekä mahdollisuudet käyttää omaa mielikuvitustaan ja luovuuttaan. Lapsille tarjotaan mahdollisuudet itseilmaisuun puhumalla, laulamalla, piirtämällä, maalaamalla, muovailemalla, askartelemalla, soittamalla, tanssimalla ym. Lasten erilaisia kädentaitojen tuotoksia laitetaan hoitopaikassa esille muidenkin ihailtaviksi. Sisällölliset orientaatiot Orientaatiot ovat kasvattajan keinoja ja työvälineitä, joiden avulla rikastutetaan lapsen ominaisia toimintatapoja. Kaikki arjen toimet ovat kasvatus- ja oppimistilanteita, joten lasten oppimisympäristönä toimii niin hoitopaikka, sen ympäristö, piha, puistot kuin metsätkin. Matemaattinen orientaatio Mm. ajan hahmottaminen, vertaaminen, päätteleminen, mittaaminen, laskeminen ja muotoihin tutustuminen tapahtuvat lapsilla arjessa ja leikkien lomassa. Esim. duploilla rakentelu opettaa kolmiulotteista hahmottamista, leluja kerätessä lajitellaan ja vaatteita pukiessa lasketaan varpaita. Myös lauta- ja sääntöpelit opettavat matemaattisia tietoja ja taitoja. Luonnontieteellinen orientaatio Luonto on valtava voimavara ja jatkuvan havainnoinnin kohteena. Luontokokemusten kautta lapsia opetetaan arvostamaan luontoa ja eläimiä. Päivähoidon arkeen kuuluvat retket lähiympäristöön, jolloin luontoa tutkitaan. 5
Hoitaja esittää ja vastaa lasten kysymyksiin, kiinnittää lasten huomiota vuodenaikojen vaihteluihin, säähän, kasveihin ja eläimiin. Lapset voivat tehdä kokeita, mm. sulattaa lunta, istuttaa kasveja ja seurata kokeiden tuloksia. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Lapsi elää ympäröivässä yhteiskunnassa. Lasten kanssa keskustellaan suomalaisesta kulttuurista, tavoista, perinteistä ja juhlista, seurataan ajan ilmiöitä, pohditaan vanhempien työtehtäviä ja ammatteja, muistellaan menneitä ja vanhoja asioita. Lasten kanssa vertaillaan mennyttä ja nykyisyyttä, pohditaan esim. millaista oli isovanhempien lapsuudessa ja millainen oli lapsen oma vauva-aika. Kaupungissa järjestettäviin lastentapahtumiin ja vuoden kiertoon liittyviin tapahtumiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Esteettinen orientaatio Perhepäivähoitaja huolehtii, että lasten toimintaympäristö on virikkeellinen, viihtyisä ja siisti, jotta lapsi saa ideoita ja elämyksiä toimintaansa ja oppii huomaamaan ympärillä olevaa kauneutta luonnossa ja sisätiloissa. Lasten kanssa opetellaan värejä, muotoja, katsellaan kirjoja, maalataan, kuunnellaan musiikkia ja sommitellaan. Eettinen orientaatio Perhepäivähoitaja toimii hyvän käyttäytymisen mallina lapsille, hän vastaanottaa ja sanoittaa pienen lapsen kokemuksia ja tunteita. Lapsia opetetaan ilmaisemaan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoisuutta sekä itsen ja toisen ihmisen arvostusta. Lapsia kasvatetaan oikeaan ja hyvään, opetetaan erottamaan oikea ja väärä, totuus ja valhe. Lapsille opetetaan myös hyviä käytöstapoja, odottamaan omaa vuoroa, sanomaan kiitos ja anteeksi. 6
Uskonnollis- elämänkatsomuksellinen orientaatio Suomalainen uskonnonvapaus ohjaa perhepäivähoidon toimintoja. Lapsen perheen uskonnollista vakaumusta ja elämänkatsomuksellista näkemystä kunnioitetaan ja tutustutaan jokaisen lapsen perheen perinteisiin ja tapoihin. Lasten vanhempien salliessa toiminnoissa huomioidaan suomalaiset kirkolliset juhlapyhät, osallistutaan vanhempien salliessa seurakunnan kerhotoimintaan ja kirkkopyhiin liittyviin seurakunnan tapahtumiin. Kielellinen kehitys Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline ja ohjaa lähes kaikkia älyllisiä toimintoja. Lasten kielellistä kehitystä tuetaan kuuntelemalla ja puhumalla lapsille paljon sekä keskustelemalla heidän kanssaan. Lasten kanssa myös lauletaan, lorutellaan, sadutellaan, kerrotaan tarinoita ja luetaan satuja. Pienten lasten tekemisiä ja heidän tunnetilojaan sanoitetaan. Ohjeet lapsille annetaan selkeästi ja yksi ohje kerrallaan. Kaikkien lasten kielen kehityksen tukemiseksi voidaan arjessa harjoittaa lasten suun motoriikkaa sekä käyttää myös kuvia ja muita apukeinoja kielen kehittämiseksi. Arki perhepäivähoidossa Hoitajan perustehtäviä ovat lasten hoiva, hoito, kasvatus ja opetus. Tehtävänä on myös taata hoitopäivien aikana lapsen kokonaisturvallisuus, läheisyys, syli, hyvä perushoito, ravinto, lepo ja ulkoilu vanhempien poissaolon ajan. Päivähoito toteutetaan kodinomaisessa, turvallisessa, lasta tukevassa ja kannustavassa ympäristössä. Lapsille tarjotaan terveellistä ja tuoretta kotiruokaa, harjoitellaan maistamaan erilaisia makuja ja harjoitellaan hyviä ruokatapoja. Lapset saavat iän karttuessa opetella hiljalleen omatoimisuutta esim. huolehtimalla omista tavaroistaan tai omasta hygieniastaan ja harjoittelemalla pukemista kiireettömässä ilmapiirissä. Hoitaja on harjoittelussa aina saatavilla ja auttamassa tarpeen tullen. 7
Pienessä ryhmässä hoitaja tutustuu jokaiseen lapseen nopeasti, hän havainnoin jokaista lasta päivittäin ja huomioi jokaisen lapsen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Näin toimien hoitaja tunnistaa varhain lasten persoonallisuuden ja ominaispiirteet, huomaa kiinnostuksen kohteet ja mahdolliset kehityksen haastekohdat, jolloin myös varhainen, lasta auttava tuki mahdollistuu. Hoitopaikan säännöt luodaan lasten turvallisuuden vuoksi. Sääntöjä ei aseteta liikaa ja niiden toimivuutta seurataan jatkuvasti. Samat rajat ja pelisäännöt koskevat hoitopaikassa kaikkia ja kaikilta edellytetään niihin sitoutumista. Salliva ja kannustava toimintaympäristö turvataan siten, että kaikkien osallistuminen sallitaan, ketään ei jätetä leikkien tai pelien ulkopuolelle eikä ketään saa pilkata tai kiusata. Hoitaja huolehtii lasten kokonaisturvallisuudesta esim. siten, että hoitopaikan sisätilat ja piha- alueet turvatarkastetaan säännöllisesti ja puutteet korjataan. Ikävän kohdatessa lasta lohdutetaan, haavat hoidetaan, liikenteessä käytetään huomioliivejä ym. Kaikki hoitajat päivittävät säännöllisesti ensiaputaitojaan ja ea-laukku on saatavilla kotona ja retkillä. Lapsen sairastumisten varalle myös vanhempien yhteystiedot pidetään ajan tasalla. Lähineuvolan, terveyskeskuksen ja ambulanssin yhteystiedot ovat jokaisen puhelimessa. 8
Perhepäivähoidon vahvuus on toiminnan joustavuus, ennakkosuunnitelmia voidaan muuttaa tai siirtää tarvittaessa. Joustavuudesta huolimatta hoitajat laativat kirjalliset viikko- ja kuukausisuunnitelmat, joissa huomioidaan arjen päivärytmi ja arkea tukevat rutiinit. Päiviin jätetään aikaa myös vapaalle, lasten ideoimalle ja pitkäkestoiselle leikille. Suunnitelmiin sisällytetään lapsilta saatuja toimintaideoita, aikuisen ohjaamaa toimintaa, askarteluja, lauluja, loruja, lukemista, retkiä ym. ottaen huomioon ryhmän ikäjakauma ja lasten kiinnostuksen kohteet sekä asiat, joita lasten on hyvä ikätasonsa tavoitteiden mukaan harjoitella. Näin kaikki lapset saavat tarvitsemaansa ohjausta ja opetusta monipuolisesti vuorovaikutukseen, itseilmaisuun, tietoihin ja taitoihin. Perhepäivähoito on tavoitteellista ja suunnitelmallista päivähoitotoimintaa. Koulutusta ja erilaisia infotilaisuuksia järjestetään hoitajille muutamia kertoja vuosittain. Perhepäivähoidon vanhempainilta järjestetään kerran vuodessa. Lasten varhainen tuki sekä yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Lapsi tarvitsee kannustusta, apua ja tukea jokaisessa kehitysvaiheessaan. Jossakin kehitysvaiheessaan lapsi saattaa tarvita myös tehostettua tai erityistä tukea. Kun lapsella on tehostetun tai erityisen tuen tarpeita, vanhemmat ilmoittavat tukitarpeen jo päivähoitohakemuksella ja liittävät lääkärin- ja muut lausunnot hakemukseen. Päivähoidossa toteutetaan varhaisen tuen mallia eli lapselle tarjotaan apua ja sopivia tukitoimia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsen vanhemmat päättävät tukitoimien vastaanoton ja aikataulutuksen. Päivähoidon palveluihin sisältyvät mm. konsultoivan erityislastentarhanopettajan (konsu) Merja Teriön palvelut, jotka sisältävät lapsen havainnoinnin, tukitarpeen arvioinnin, tukitoimien suunnittelun sekä tukitoimien ohjeistamisen hoitajalle. Lapsen vanhemmat ovat aina mukana lapsen tukitoimien suunnittelussa. Hoitaja havainnoi lapsia päivittäisissä toimissa ja leikeissä. Mikäli jossakin asiassa tai kehitysvaiheessa lapsella ilmenee toistuvasti haasteita, hoitaja kertoo käytännön esimerkkien kautta havainnoistaan vanhemmille. Hoitaja tai vanhemmat voivat aina kutsua keskusteluihin mukaan perhepäivähoidon esimiehen. Yhteinen näkemys tilanteesta kirjataan Varhaisen tuen tarpeen kartoitus -kaavakkeelle, jonka sekä hoitaja että vanhemmat allekirjoittavat. Kaavake toimitetaan perhepäivähoidon aluevastaavalle ja konsulle. 9
Kun lapsi tarvitsee tehostettua tai erityistä tukea, hänelle laaditaan henkilökohtainen laajennettu varhaiskasvatussuunnitelma (lavasu) vanhempien, konsun ja hoitajan yhteistyössä. Lavasuun kirjataan lapsen perustiedot, vahvuudet ja osaaminen sekä tukitarpeet, tuen tavoitteet, käytännön tukitoimet, keinot ja menetelmät, joita päivähoidon arkitoiminnoissa käytetään lapsen kehityksen tukemiseen. Myös lapsen perheen toivotaan sitoutuvan lapsen kehitystä edistävien tukitoimien käytännön toteutukseen. Päivähoidon velvollisuus on suojella lasta eli turvata lapsen hyvinvointi. Mikäli päivähoidossa jokin lapsen käyttäytymisessä viittaa siihen, että lapsen hyvinvointi vaarantuu tai hänen perustarpeitaan ei tyydytetä, havainnoista keskustellaan aina ensin lapsen vanhempien kanssa. Mikäli huoli lapsen tilanteesta tämänkin jälkeen jatkuu, hoitajalla on velvollisuus tehdä lapsesta lastensuojeluilmoitus esimiehensä kanssa. Ilmoituksen jälkeen lastensuojelusta otetaan yhteyttä lapsen vanhempiin. Yhteistyö Perhepäivähoidolla on monia yhteistyötahoja. Perhepäivähoidon esimies tapaa hoitajia hoitajien kotona, tiimitapaamisissa ja kuukausikokouksissa. Yhteistyötä tehdään myös päiväkotien, erityislastentarhanopettajan, lastenneuvolan ja tarvittaessa puhe- ja fysioterapeutin kanssa. Mannerheimin lastensuojeluliiton sekä seurakunnan kerhoissa käydään vanhempien suostumuksella. Perhepäivähoitajien välinen yhteistyö ja tapaamiset toteutuvat lähiseudun hoitajien kanssa tiimitapaamisissa, jolloin lapset saavat leikkiä suuremmassa ryhmässä myös erilaisia leikkejä kuin vakioryhmässään ja he voivat tutustua myös muihin alueen lapsiin. Keskinäinen tutustuminen helpottaa lasten siirtymistä esiopetukseen ja kouluun. Varahoito Perhepäivähoitajat siirtyivät v. 2011 työaikalain piiriin. Hoitajan työaika koostuu hoitolasten erilaisista hoitoajoista, jolloin hoitajan työaikatavoite on enintään yhdeksän tuntia päivässä. Työaikalain velvoittama työajan tasoittaminen keskimäärin 40 tuntiin viikossa aiheuttaa hoitajalle arkivapaapäiviä. Perhepäivähoitajien vapaapäiville lapset tarvitsevat kiinteän varahoitopaikan. 10
Jokaiselle perhepäivähoitolapselle määritellään varahoitopaikka lapsen asuintaajaman päiväkodista lapsen ikätasoa vastaavasta ryhmästä, jolloin lapsen varahoitopaikka pysyy pääosin aina samana. Päiväkodissa lapsella on mahdollisuus tutustua asuinalueensa muihin ikätovereihin. Perheelle tieto lapsen varahoitopaikasta yhteystietoineen lähetetään lapsen päivähoitosijoituksen yhteydessä. Myös varahoitopaikkaan vanhempien lapsineen toivotaan tutustuvan heti päivähoidon alettua. Perhepäivähoitotyön arviointi ja kehittäminen Perhepäivähoitajan työtä arvioivat: hoitajat itsearvioinnin kautta hoitolapset ja vanhemmat, kattavat asiakaskyselyt toteutetaan parin vuoden välein perhepäivähoidon esimies hoitopaikan lähiympäristö Työtä kehitetään: hoitajan oman arvioinnin kautta lapsilta ja vanhemmilta saadun palautteen mukaisesti vertaistuella eli tiimitapaamisissa ja muissa perhepäivähoitajien tapaamisissa esimiestyön kautta mm. pedagogisella ohjauksella sekä kehityskeskusteluilla kuukausikokouksissa kirjallisuudella, koulutuksilla, infoilla 11
Kuvat: Leena Merivainio-Nieminen Hoidossa on hyvä olla ja kotona on hyvä olla ( tyttö 3 v.) Tämä on yhteinen tavoitteemme.