Kantatien 54 parantaminen välillä Ekokemin liittymä Mommilan liittymä, Riihimäki ja Hausjärvi Aluevaraussuunnitelma 2009
Kantatien 54 parantaminen välillä Ekokemin liittymä Mommilan liittymä, Riihimäki ja Hausjärvi Aluevaraussuunnitelma Tiehallinto Tampere 2009
Pohjakartat: Destia Oy: Affecto Finland Oy, lupa 4377, Maanmittauslaitos lupa nro 20/MLL/09 Ramboll: lupa Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 3/MML/09 Tiehallinto: Maanmittauslaitos 2009, MLL/VIR/MYY/287/09, Karttakeskus, L4356 TIEHALLINTO Hämeen tiepiiri Puhelinvaihde 0204 22 11
TIIVISTELMÄ Kantatie 54 on Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakuntien merkittävä itä-länsi suuntainen väylä, joka yhdistää valtatien 10 Tammelassa, valtatien 3 Riihimäellä ja valtatien 12 Hollolassa sekä kytkee alueen kunnat toisiinsa. Suunnittelualue alkaa Ekokemin liittymästä Riihimäen ja Hausjärven rajalla ja päättyy Mommilan liittymään (mt 2951/mt 13815) Hausjärvellä. Suunnittelualueen pituus on yhteensä 15,3 kilometriä. Työn tavoitteena on määritellä kantatien 54 kehittämistoimenpiteet ja niiden edellyttämät aluevaraukset. Aluevaraussuunnitelmassa määritellään tiejärjestelyt ja niiden edellyttämä aluevaraus kaavoituksen tarpeisiin. Tavoitteena on kantatien 54 liikenneturvallisuuden parantaminen, maankäytön kehittämisedellytysten turvaaminen, liikenteen sujuvuuden varmistaminen vuoden 2030 ennustetilanteessa sekä ympäristöllisten arvojen säilyttäminen. Liikenne nykytilanteessa ja vuonna 2030 Kantatien liikennemäärä on suunnittelualueella nykytilanteessa keskimäärin 4 350-6 400 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL 2008), josta raskaan liikenteen osuus on 12-15 %. Suunnittelualueella kantatien liikenne on suurimmillaan Puujaan ja Oitin liittymien välissä. Kantatiehen liittyvistä teistä Oitintien (mt 1471) liikennemäärä on suurin, noin 3 650 ajon./vrk. Kantatiellä on suunnittelualueella tapahtunut vuosina 2004-08 yhteensä 69 onnettomuutta, joista noin puolet on ollut eläinonnettomuuksia. Oitin liittymässä on tapahtunut 2004-08 yhteensä seitsemän onnettomuutta, joista kolme on johtanut henkilövahinkoihin. Vuoteen 2030 mennessä suunnittelualueella arvioidaan toteutuvan seuraavat maankäyttöhankkeet: Ekokemin laajennushankkeet Karhin teollisuusalue ja Lavinnon yritysalue Oitin kohdalle kantatien ja rautatien väliin teollisuus- ja logistiikkamaankäyttöä sekä suuri huoltoasema Oitin kohdalle golf- ja vapaa-ajan keskus kantatien pohjoispuolelle Vuonna 2030 kantatiellä ennustetaan suunnittelualueen kohdalla kulkevan 7 300-11 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen kasvu on voimakkainta Oitin länsipuolella (+80 +110 %). Vaihtoehtotarkastelut Työssä tutkittiin ohituskaistaparin vaihtoehtoisia toteuttamismahdollisuuksia ja -tapoja suunnitellun Riihimäen itäisen kehätien eritasoliittymän ja Puujaan (mt 2892/mt 13826) liittymän välillä. Vaihtoehdossa 1 ohituskaista rakennettaisiin suunnitellusta itäisen kehätien eritasoliittymästä itään päin Karhinraitin liittymään saakka. Vaihtoehdon 2 mukaisessa ratkaisussa rakennettaisiin rinnakkainen ohituskaistapari itäisen kehätien ja mt 290 liittymän välille. Vaihtoehdoissa 3, 4 ja 5 ohituskaista rakennettaisiin länteen päin vaihtoehdossa 3 Puujaan liittymästä mt 290 liittymään, vaihtoehdossa 4 itäisen kehätien eritasoliittymästä Hatlammintien liittymään ja vaihtoehdossa 5 Oikotien liittymästä Puujaan liittymään. Koska suunnittelualueella on nykyisin hyvät ohitusmahdollisuudet länteen päin, todettiin parhaaksi vaihtoehdoksi vaihtoehdon 1 mukainen ohituskaistaratkaisu. Tavoitetilanteessa Puujaan nelihaaraliittymä porrastetaan kahdeksi kolmihaaraliittymäksi. Työssä tutkittiin vaihtoehtoisia tapoja kevyen liikenteen alikulun toteuttamiseksi kantatien alitse. Vaihtoehdossa 1 alikulku rakennettaisiin nykyisen mt 2892 liittymän länsipuolelle ja vaihtoehdossa 2 nykyisen liittymän itäpuolelle, porrastettujen liittymien väliin. Vaihtoehto 2 todettiin etenkin maaston kannalta edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Oitin liittymästä laadittiin kuusi vaihtoehtoista suunnitelmaa, joissa liittymällä on kaksi vaihtoehtoista sijaintia. Tasoliittymävaihtoehdossa (ve 0+) liittymää parannetaan nykyisellä paikallaan. Eritasoliittymä (ve 1, 2a, 2b, 3a, 3b) rakennettaisiin joko liittymän nykyiselle paikalle tai noin 200 metriä Lahden suuntaan. Vaihtoehto 2b todettiin parhaaksi vaihtoehdoksi mm. vähäisen tilantarpeen sekä maankäytön vaiheittaisen kehittämismahdollisuuden vuoksi. Lisäksi työssä on tarkasteltu vaihtoehtoisia yksityistie- ja kevytliikenteen järjestelyjä. Suunnitelman kuvaus Aluevaraussuunnitelmassa suunnittelualueelle rakennetaan kaksi uutta eritasoliittymää, jotka sijoittuvat itäisen kehätien ja Oitin kohdille. Kantatielle rakennetaan ohituskaista itään päin itäisen kehätien eritasoliittymästä Karhinraitin liittymään saakka. Koko tarkasteluvälillä kehitetään kantatien liikenneolosuhteita vähentämällä yksityistieliittymiä. Liikenne ohjataan korkeatasoisiin liittymiin rinnakkaistiejärjestelyjen avulla. Kevytliikenteen yhteyksiä kehitetään kantatien suunnassa pääosin rinnakkaistiejärjestelyiden avulla. Puujaan liittymän kohdalle rakennetaan kevytliikenteen alikulku ja Oitin kohdalle kantatien poikki kaksi kevyen liikenteen eritasoyhteyttä. Joukkoliikenteen järjestelyt pysyvät nykytasolla. Poistuville pysäkeille on esitetty uusi sijainti. Työssä on toimenpiteille esitetty kehittämispolut, joiden mukaan toimenpiteitä voidaan toteuttaa vaiheittain. Itäisen kehätien ja Oitin liittymiä voidaan kehittää vaiheittain maankäytön laajentumistarpeiden mukaan ensin tasoliittyminä ja muuttaa myöhemmin tarvittaessa eritasoliittymiksi. Liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä ovat Karkausmäentien, Karhinraitin, mt 290, Puujaan (mt 2892/mt 13826) sekä Oikotien/Vanhan valtatien liittymien parantaminen tasoliittyminä sekä yksityistiejärjestelyt, joissa yksityistieliittymiä yhdistetään sekä parannetaan tai rakennetaan korvaavat rinnakkaisyhteydet. Vaikutukset Eritasoliittymien toteuttaminen sekä yksityistieliittymien vähentäminen parantavat liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Paikallisen liikenteen ajomatkat ja liikennesuorite kasvavat liittymien vähentyessä. Kevytliikenteen yhteydet paranevat erityisesti Puujaan ja Oitin kohdalla merkittävästi nykyisestä kantatien poikki rakennettavien eritasoyhteyksien sekä rinnakkaistiejärjestelyjen avulla. Oitin kohdalla kantatien estevaikutus paikalliselle asutukselle vähenee. Ohitusmahdollisuudet itään päin parantuvat ohituskaistan kohdalla ja ohituskaistan kohdalle rakennettavat keskikaide sekä riista-aita parantavat liikenneturvallisuutta. Tavoitetilanteessa esitetyt toimenpiteet vähentävät koko suunnittelualueella 0,312 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa (-18 %) ja 0,037 liikennekuolemaa vuodessa (-18 %) nykytilanteen liikennemäärillä. Onnettomuusmäärien vähenemään vaikuttavat etenkin eritasoliittymät sekä ohituskaistat ja keskikaideosuus. Tavoitetilan toimenpiteiden kustannusarvio on 12,7 miljoonaa euroa (MA- KU-IND 136; 2000=100).
ALKUSANAT Aluevaraussuunnitelma on laadittu Hämeen tiepiirin toimesta kantatien 54 liikenteellisten ratkaisujen ja tilavaraustarpeiden määrittämiseksi pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuteen varautumisen ohella on tutkittu liikennejärjestelyjen vaiheittain kehittämisen mahdollisuuksia. Suunnittelutyö liittyi kantatien 54 varren maankäytön kehittämishankkeisiin Hausjärven ja Riihimäen kunnissa. Työhön on osittain käytetty kantatien 54 kehittämiseen kohdennettua EU-rahaa. Aluevaraussuunnitelman tärkeimpänä tavoitteena on tilatarpeiden selvittäminen kaavojen laatimista sekä mahdollisia jatkossa käynnistyviä tiesuunnitelmia varten. Suunnitelmia tarkennetaan tällöin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti osana kaavaprosessia. Työ aloitettiin huhtikuussa 2009, alustavia suunnitelmaluonnoksia esiteltiin yleisötilaisuudessa Hausjärven kunnantalolla 8.6.2009 ja suunnitelmat viimeisteltiin vuoden 2009 lopussa. Suunnittelutyön aikana järjestettiin kolme hankeryhmän kokousta. Työtä ovat ohjanneet Harri Vitikka Tiehallinnon Hämeen tiepiiristä, Ilkka Korhonen Hausjärven kunnasta sekä Ilpo Lehtinen Riihimäen kaupungista. Lisäksi hankeryhmään kuuluivat Annu Tulonen Hämeen ympäristökeskuksesta, Heikki Pusa Hämeen liitosta sekä Heikki Metsäranta ja Timo Kantola Ekokem-Palvelu Oy:stä. Työ on laadittu konsulttitoimeksiantona Destia Oy:ssä ja Ramboll Finland Oy:ssä. Destian vastuulla oli suunnittelualue Ekokemiltä Sera inalle (pl 0-9520) ja Ramboll Finland Oy:llä Sera inalta Mommilan liittymään (pl 9520-15300). Projektipäällikköinä toimivat Destiassa Heimo Rintamäki ja Ramboll Finland Oy:ssä Juha Jokela. Lisäksi hankkeeseen osallistuivat Destiasta Ari Vandell (laadunvarmistus), Kari Lehto ja Mikko Saarinen (väyläsuunnittelu), Mervi Koivula (graa set esitykset), Riikka Salli (suunnittelu, raportointi) ja Eija Yli-Halkola (liikenneturvallisuus) sekä Ramboll Finland Oy:stä Jouni Lehtomaa ja Jouni Sivenius (laadunvarmistus), Kaisu Laitinen (toimivuustarkastelut), Simo Loukonen (geotekniikka), Tuomas Mäkelä (tietekniikka), Juha Nikkilä (graa set esitykset), Satu Rajava (tietekniikka ja kustannusarviot), Eila Siitarinen (ympäristön käsittely) ja Matti Vänskä (tietekniikka). Tampereella joulukuussa 2009 Tiehallinto Hämeen tiepiiri
Kantatie 54 aluevaraussuunnitelma välillä Ekokemin liittymä Mommilan liittymä, Riihimäki ja Hausjärvi SISÄLTÖ 5 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 7 1.1 Suunnittelualue 7 1.2 Muut suunnitelmat 7 1.3 Nykytilannekuvaus ja ongelma-analyysi 8 1.3.1 Ajoneuvoliikenne 8 1.3.2 Kevytliikenne 9 1.3.3 Joukkoliikenne 10 1.4 Maankäyttö 10 1.4.1 Maakuntakaava 11 1.4.2 Yleiskaavat 11 1.4.3 Asemakaavoitus 11 1.4.4 Maankäytön aiheuttamat liikenteelliset vaikutukset v.2030 mennessä 11 1.5 Nykyinen liikenne ja liikenne-ennuste 12 1.5.1 Nykyinen liikenne ja sen kehitys 12 1.5.2 Liikenne-ennuste v.2030 13 1.6 Liikenneturvallisuus 13 1.7 Ympäristö 15 1.7.1 Luonnonympäristö 15 1.7.2 Pinta- ja pohjavedet 15 1.7.3 Maaperä- ja pohjaolosuhteet 16 1.8 Hankkeen tavoitteet 16 1.8.1 Suunnittelutyön tavoitteet 16 1.8.2 Hankkeen tavoitteet 16 2 VAIHTOEHTOTARKASTELUT 17 2.1 Tutkitut vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 17 2.1.1 Ohituskaistat 17 2.1.2 Puujaan alikulku 20 2.1.3 Oitin liittymä 21 2.1.4 Rinnakkaistiejärjestelyt välillä Oitin liittymä Mommilan liittymä 23 2.1.5 Kevytliikenteen yhteydet välillä Oitin liittymä Mommilan liittymä 25 2.2 Johtopäätökset ja valinta 25 2.2.1 Epävarmuudet 25 3 ALUEVARAUSSUUNNITELMA 26 3.1 Liikenteelliset ratkaisut tavoitetilanteessa 26 3.1.1 Ajoneuvoliikenne 26 3.1.2 Kevytliikenne 27 3.1.3 Joukkoliikenne 27 3.1.4 Pohjanvahvistustoimenpiteet 27 3.1.5 Sillat 27 3.1.6 Erikoiskuljetukset 27 3.1.7 Valaistus 27 3.1.8 Laitteiden siirto 27 3.2 Tieympäristön käsittely 27 3.3 Vaikutukset 28 3.4 Kustannusarvio 28 3.5 Kehittämispolku 28 3.5.1 Itäisen kehätien liittymä 28 3.5.2 Ekokem mt 290 28 3.5.3 Mt 290 mt 2892/mt 13826 28 3.5.4 Oikotien liittymä 28 3.5.5 Oitin liittymä 29 3.5.6 Rinnakkaistiejärjestelyt 29 3.5.7 Kevytliikenteen yhteydet 29 3.6 Jatkotoimenpiteet 29 4 LÄHTEET 30 5 LIITTEET 31
6 Kantatie 54 aluevaraussuunnitelma välillä Ekokemin liittymä Mommilan liittymä, Riihimäki ja Hausjärvi
Kantatie 54 aluevaraussuunnitelma välillä Ekokemin liittymä Mommilan liittymä, Riihimäki ja Hausjärvi LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.1 7 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.2 Suunnittelualue Suunnittelualueen liikennejärjestelyjä on käsitelty mm. seuraavissa suunnitelmissa. Kantatie 54 on Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakuntien merkittävä itä-länsi suuntainen väylä, joka yhdistää valtatien 10 Tammelassa, valtatien 3 Riihimäellä ja valtatien 12 Hollolassa sekä kytkee alueen kunnat toisiinsa. Väylä on tärkeä Lahti-Turku välillä kulkevalle liikenteelle ja tavarakuljetuksille. Suunnittelukohde alkaa Ekokemin liittymästä Riihimäen ja Hausjärven rajalla ja päättyy Mommilan liittymään Hausjärvellä (tierekisteriosoite 54-122877 - 54-15-0). Suunnitteluosuuden pituus on noin 15,3 kilometriä. Tavoitetilanteessa osuudella Riihimäki-Hollola kantatien ongelmalliset liittymät ovat porrastettuja tai kanavoituja. Jaksolle on rakennettu kaksi ohituskaistaparia. Suunnittelualueen kohdalla kevytliikenteen yhteys on toteutettu Hausjärveltä Riihimäelle. Tiejakson nopeusrajoitus on 100 km/h ja liittymien kohdalla pistemäisesti 80 km/h. Muut suunnitelmat tä suurempi määrä. Ongelmaksi todettiin myös silloinen talvikunnossapidon taso, jota on vaikea nostaa tiealueella olevien pohjavesialueiden takia. Kantatietä käyttävän liikenteen erityispiirteenä ovat runsas raskas ja kesälomaliikenne sekä vaarallisten aineiden kuljetukset. (Tielaitos 1999) Itäinen radanvarsitie Hyvinkää-Riihimäki, yleissuunnitelma, 1995 Suunnittelualueen kohdalla on esitetty kantatielle Itäisestä radanvarsitiestä(myöhempi nimitys itäinen kehätie) on laadittu yleissuunnitelma vuonna 1995, jossa todettiin, että väylän tulee täyttää seututielle asetettavat laadulliset tavoitteet. Yleissuunnitelmassa valitussa vaihtoehdossa itäisen radanvarsitien nopeusrajoitukseksi suunniteltiin 80 km/h, paitsi välillä Teerimäenkatu-Erkyläntie 60 km/h. Kantatien 54 liittymä toteutettaisiin yleissuunnitelman mukaan eritasoratkaisuna. (Tielaitos 1995) Myöhemmin itäisen kehätien suunnittelu on perustunut siihen, että kehätie olisi maankäyttöä palveleva yhteys, jonka nopeusrajoitus olisi 60 km/h. ohituskaista Karhin kohdalle, eritasoliittymä Oitin liittymään, maantien 290 liittymien parantamista, pohjaveden suojausta Karhin, Sääkseenmäen ja Oitin kohdalla, kevyen liikenteen väylää kantatien eteläpuolelle Riihimäeltä YliHinkkalaan, alikulkukäytävän uusimista/leventämistä Yli-Hinkkalan kohdalla sekä yksityistiejärjestelyjä välillä maantie 290 Mommilan liittymä Kantatien 54 liikenneturvallisuuden parantaminen välillä Punkan liittymä Oitin liittymä, toimenpideselvitys, 2000 Kantatien 54 tarveselvitys välillä Tammela-Hollola, 1999 Tarveselvityksen tarkoituksena oli selvittää kantatielle 54 asetettavat tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet, joilla tien liikennöitävyyttä ja turvallisuutta saataisiin parannettua vuoteen 2020 mennessä. Selvityksessä todettiin tien erityisiksi ongelmiksi eläinonnettomuuksien, henkilövahinkoihin johtaneiden kohtaamisonnettomuuksien sekä risteämisonnettomuuksien keskimääräis- Selvityksessä analysoitiin kantatien 54 liikenneturvallisuuspuutteita. Selvityksessä todettiin tämän työn suunnittelualuetta koskien suurimmiksi puutteiksi kantatien 54 ja maantien 2892 X-liittymä, kevytliikenteen väylän puute välillä Agantie-Ekokem sekä kevytliikenteen tasoylitykset kantatien 54 ja maantien 2892 liittymässä. 5 81 13 Kantatien 54 ja maantien 290 liittymään ehdotettiin valaistuksen lisäämistä, maavallin korotusta ja istutuksia. Kantatien 54 ja mt 2892/pt 13826 Puujaan liittymään ei selvityksessä ehdotettu toimenpiteitä kantatien ylittävän liikenteen vähäisen määrän ja kalliiden rakentamiskustannusten vuoksi. Koululaisten tienylityksen turvallisuuden parantamiseksi ehdotettiin koululaiskuljetusten järjestämistä myös yläasteen oppilaille. Syvänojan kohdalle ehdotettiin kevyen liikenteen väylän rakentamista noin 600 metrin matkalla. (Tielaitos 2000) Oitin liittymään esitettiin rakennettavaksi Lahdesta vasemmalle kääntyvien kaista, joka on toteutettu. Oikealle Oittiin kääntyvien kaistaa esitettiin muutettavaksi jakajan avulla siten, että oikealle kääntyvät raskaat ajoneuvot eivät ole näkemäesteenä. (Tielaitos 2000) Toimenpide-ehdotuksista on toteutettu valaistuksen lisääminen Hatlammintieltä Ekokemin liittymään sekä mt 290 liittymän alueelle, kevyen liikenteen yhteys Syvänojan kohdalle ja Lahdesta vasemmalle Oittiin kääntyvien kääntymiskaista. Tampere Hämeenlinna 54 Lahti Turku Valtatie Kantatie Suunnittelualueen sijainti Helsinki Kuva 1. Kantatien 54 liittyminen Suomen päätieverkkoon. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus.
8 Kantatie 54 aluevaraussuunnitelma välillä Ekokemin liittymä Mommilan liittymä, Riihimäki ja Hausjärvi LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kuulojan teollisuusalueen liikennesuunnitelma, 2001 Kuulojan teollisuusalueen osayleiskaavaa varten selvitettiin alueen liikennejärjestelyihin ja liikenneturvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Selvityksessä todettiin, että mikäli Ekokemin toimintoja laajennetaan kantatien eteläpuolelle, hoidetaan ulkoiset liikennejärjestelyt nykyisen tasoliittymän kautta, mutta ongelmaksi jää päävirran kääntyminen vasemmalle Riihimäen suuntaan. Ekokemin toimintojen laajentaminen kantatien 54 pohjoispuolelle edellyttää selvityksen mukaan eritasoliittymän toteuttamista liikenneturvallisuuden turvaamiseksi. (Tiehallinto 2001) Suunnitelmassa esitettiin itäisen kehätien linjausvaihtoehtoina 1) kantatien ylittävää ja 2) alittavaa ratkaisua sekä 3) linjausta Ekokemin länsipuolelle. Näistä massatalouden kannalta vaihtoehto 1 osoittautui parhaimmaksi ratkaisuksi. (Tiehallinto 2001) Hyvinkään-Riihimäen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma, 2003 Hyvinkään-Riihimäen seudun liikenneturvallisuussuunnitelmassa suunnittelualueelle ehdotettiin mt 2892 kohdalle kevyen liikenteen alikulkua ja jatketta maantielle 2892 sekä 13826. Seuraavassa vaiheessa toteutettavaksi toimenpiteeksi ehdotettiin samalle kohdalle tarkistussuunnitelmaa kantatien 54 liittymän geometrian parantamisesta. (Tiehallinto 2003) Oitin liittymään esitettiin kevyen liikenteen alikulkua sekä jatketta Ansiontielle ja mt 1471:lle. Lisäksi esitettiin Ansiontien liittymäjärjestelyjen kehittämistä. (Tiehallinto 2003) Riihimäen kehätien liikenneselvitys, 2007 Riihimäen itäisen kehätien liikenneselvitys tehtiin vuonna 2007. Itäisen kehätien varteen on suunniteltu mm. Vahteriston alueelle suurta logistiikkakeskusta, jonka toteutumisen jälkeen kehätie on selvityksen mukaan lähes välttämätön, jotta raskasta liikennettä ei hakeudu Riihimäen keskustan katuverkon kautta pääteille. Selvityksen mukaan perusvaihtoehdon 60 km/h nopeusrajoitusta suurempi nopeusrajoitus 80 km/h siirtäisi kehätielle niin paljon liikennettä, että siitä saattaa aiheutua haittaa Riihimäen itäisille asuntoalueille. Työssä arvioitiin, että kehätien liikennemäärä vuonna 2025 olisi perusvaihtoehdolla 1800-3700 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja kantatieltä 54 kehätien länsipuolelta vähenisi liikenne 500-700 ajon./vrk ja itäpuolen liikenne lisääntyisi noin 100 ajoneuvolla vuorokaudessa. (Riihimäen kaupunki et al. 2007) Kt 54 liittymäselvitys Tammela-Hollola, 2009 Kantatie 54 liittymäselvityksen tavoitteena oli Riihimäen ja Hausjärven välillä vähentää yksityistieliittymien määrää niin, että liittymät kootaan rinnakkaistie- ja muiden tiejärjestelyiden avulla turvallisiin liittymäkohtiin. Suunnitelmassa Ekokemin kohdalla ehdotettiin 1. vaiheessa tasoliittymää ja 2. vaiheessa eritasoliittymää varmistamaan raskaan liikenteen sujuvuus kantatiellä. Lavinnon kohdalle ehdotettiin suunnitelmassa ohituskaistajärjestelyjä. Pitkällä aikavälillä tavoitteena ovat suunnitelman mukaan rinnakkaistiet kantatien molemmin puolin ohituskaistojen kohdalla. (Tiehallinto 2009) Oitin kohdalla esitettiin Oitin liittymään toisessa vaiheessa eritasoliittymää. Ensimmäisessä vaiheessa esitettiin yksityistiejärjestelyjä välillä Oitin liittymä (mt 1471) Mommilan liittymä (mt 2951, mt 13815). (Tiehallinto 2009) Hyvinkään-Riihimäen kehityskuvaselvitys, 2009 Hyvinkään Riihimäen seudun kehityskuva on seudun kuntien näkemys Hyvinkään-Riihimäen seudun maankäytön tulevaisuudesta. Selvitystä käytetään tausta-aineistona tulevalle maakunta- ja yleiskaavoitukselle sekä muulle suunnittelulle. Selvityksessä mainitaan, että kantatietä 54 tulisi kehittää koko pituudeltaan. Selvityksessä suunnittelualueen kohdalle kantatien varteen on esitetty elinkeino- ja asumismaankäyttöä erityisesti Ekokemin/Riihimäen itäisen kehätien liittymän alueelle, Oitin liittymän alueelle sekä Puujaan liittymän alueelle. Selvityksen maankäyttövisioissa Riihimäen itäinen kehätie on esitetty vuoden 2040 tilanteessa, mutta itäisen kehätien ja Oitin eritasoliittymät on esitetty toteutettavaksi jo vuoteen 2025 mennessä. (Hyvinkään-Riihimäen seudun kehityskuvatyöryhmä ja Hämeen liitto 2009) Hikiä-Forssa voimajohtosuunnitelma, 2008-2009 Fingrid jätti vuoden 2008 lopussa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) mukaisen arviointiselostuksen 400 + 110 kilovoltin (kv) voimajohdosta Hausjärven Hikiän sähköasemalta Forssan sähköasemalle yhteysviranomaisena toimivalle Hämeen ympäristökeskukselle. Uuden 400 + 110 kv voimajohdon Hikiältä Forssaan on tarkoitus korvata nykyinen ikääntynyt voimajohto ja vahvistaa kantaverkkoa. Hämeen ympäristökeskus antoi lausuntonsa arviointiselostuksesta 2.2.2009. Voimajohdon rakentaminen ajoittuu vuoden 2012 jälkeen, kuitenkin ennen vuotta 2020. Hankkeessa on tarkasteltu neljää alavaihtoehtoa, joista alavaihtoehdot C ja D vaikuttava kantatien 54 linjauksiin. Vaihtoehdossa C 400 kv voimajohto sijoitetaan Riihimäen keskustaajaman pohjoispuolelle uuteen johtokäytävään. Suunniteltu voimajohto erkanee nykyisestä 2 x 110 kv voimajohdosta Hausjärven Keipissä, sijoittuu suunnitellun itäisen kehätien varrelle kantatielle 54 saakka, jota myötäillen se yhdistyy nykyiseen voimajohtoon Helsinki Tampere moottoritien itäpuolella. Vaihtoehdossa D 400 kv voimajohto sijoittuu Hikiältä Karhin kautta nykyisen Hikiä Vanaja 110 kv voimajohdon länsipuolella kantatien 54 varteen, jota myötäillen se yhdistyy nykyiseen voimajohtoon Helsinki Tampere moottoritien itäpuolella (kuva 3). (Fingrid 2009) 1.3 Nykytilannekuvaus ja ongelma-analyysi 1.3.1 Ajoneuvoliikenne Nykyisen tien ajoradan leveys on suunnittelualueella keskimäärin 7,5 metriä ja keskimääräinen päällysteleveys 10,0 metriä. Pientareen leveys on 2,0 metriä. Kantatie on suunnittelualueen länsiosassa mäkistä, samoin Puujaan kohdalla, mutta loivenee suunnittelualueella itäosassa. Väylä on myös melko kaarteista. Tarkastelujaksolla kantatiellä 54 on seuraavat merkittävät maanteiden liittymät: Ekokemin ongelmajätteiden käsittelylaitoksen kolmihaaraliittymä Riihimäen ja Hausjärven rajalla. Ekokemille suuntautuu vaarallisten aineiden kuljetuksia kantatietä pitkin pääasiassa Riihimäen suunnasta. maantien 290 (Hausjärventie) kaksi kolmihaaraista liittymää maanteiden 2892 (Kappalaisentie) ja 13826 (Puujaantie) nelihaaraliittymä (ns. Puujaan liittymä) maantien 1471 (Oitintie) kolmihaaraliittymä (ns. Oitin liittymä) maantien 2951 ja 13815 nelihaaraliittymä (ns. Mommilan liittymä) Muita paikallisesti merkittäviä liittymiä ovat Karkausmäentien soranottoalueen liittymä sekä Karhinraitin ja Oikotien liittymät. Suunnittelualueella on runsaasti yksityistieliittymiä sekä maankäytöstä johtuvaa liikkumistarvetta kantatien poikki. Kantatien 54 nopeusrajoitus on suunnittelualueen kohdalla pääasiassa 100 km/h. Yllä mainittujen liittymien kohdalla nopeusrajoitus on laskettu 80 km/h:iin Mommilan liittymää lukuun ottamatta. Suunniteltu voimajohto 400+110kV / 400kV Nykyiset voimajohdot Fingridin 110 kv voimajohto Fingridin 400kV voimajohto Muut voimajohdot Kuva 3. Hikiä-Forssa voimajohtohankkeen alavaihtoehdot (Fingrid 2009).
Kantatie 54 aluevaraussuunnitelma välillä Ekokemin liittymä Mommilan liittymä, Riihimäki ja Hausjärvi LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 9 Kantatiellä 54 on valaistus Riihimäen suunnasta Karantien liittymän jälkeen Ekokemin liittymään saakka sekä maantieliittymien 290, 2892/13826 (Puujaa), 1471 (Oitti) ja 13815 (Mommila) kohdilla. Liittymissä on seuraavat kääntymiskaistat: Ekokemin liittymässä on Riihimäen suunnasta oikealle kääntymiskaista ja Hausjärven suunnasta väistötila (kuva 4). Karkausmäentien liittymässä on Lahden suunnasta lyhyt erkanemiskaista (kuva 5) mt 290 liittymissä on oikealle kääntymiskaistat (kuva 6) Puujaan (mt 2892/mt 13826) liittymässä on sekä Riihimäen että Hausjärven suunnasta ajettaessa vasemmalle kääntymiskaista (kuva 7). Oitin liittymässä (mt 1471) on kantatiellä kääntymiskaista Riihimäen suunnasta oikealle ja Lahden suunnasta vasemmalle (kuva 8). Mommilan liittymässä on vasemmalle kääntyvien kaistat sekä Riihimäen että Lahden suunnasta Suunnittelualueen liittymätiheys vastaa kantatien 54 yksityistieliittymätiheyttä Riihimäen ja Hollolan välillä (4,9 liittymää/tiekm, sisältää maa- ja metsätalousliittymät). Liittymätiheys on korkea verrattuna Hämeen tiepiirin (3,4 liittymää/tiekm) ja Suomen keskiarvoon (3,9 liittymää/tiekm) valta- ja kantatiellä. Esitettyihin lukuihin sisältyy nelihaaraliittymät kahtena liittymänä eivätkä luvut sisällä moottoriväyliä. 1.3.2 Kevytliikenne Riihimäeltä Hausjärvelle ja edelleen Mommilaan pääsee pyöräillen kantatien eteläpuolella sijaitsevien maan- ja yksityisteiden kautta. Suunnittelualueen itäosassa Syvänojan kohdalla on noin 600 metrin kevytliikenteen väylä kantatien eteläpuolella. Maantie 2879 Riihimäki Hikiä kevytliikenteen väylän rakentamisesta ollaan parhaillaan laatimassa tiesuunnitelmaa. Kantatien ylitse ei ole kevytliikenteen eritasoyhteyksiä lukuun ottamatta mt 290:n liittymän kohdalla sijaitsevaa, lähinnä ulkoilutarkoitusta palvelevaa alikulkua. Eritasoyhteyden puute on koettu ongelmalliseksi erityisesti Puujaan ja Oitin kohdalla, joissa koululaiset joutuvat ylittämään tien (Tiehallinto 2003). Hausjärven kirkonkylässä mt 2892 varrella kantatien eteläpuolella sijaitsee Hausjärven kirkonkylän koulu. Kantatien 54 ylitys on Hausjärvellä määritetty vaaralliseksi reitiksi, jolloin 1.-3. luokkien oppilaat ja esiopetusoppilaan ovat oikeutettuja koulukuljetukseen. Oitin taajamassa rautatien eteläpuolella sijaitsee kaksi koulua. Kuva 8. Mt 1471 (Oitintie) liittymä Lahden suunnasta. Kuva 4. Ekokemin liittymä Riihimäen suunnasta. Kuva 6. Mt 290 liittymät Lahden suunnasta. Kuva 9. Kantatiellä 54 on nykyisin runsaasti yksityistieliittymiä. Kuva 5. Karkausmäentien liittymä Lahden suunnasta. Kuva 7. Mt 2892 liittymä Hausjärven suunnasta. Kuva 10. Torholantie on kantatien eteläpuolinen rinnakkaistie.