Arinatie 8; Osa korttelia 51153 sekä virkistys- ja katualueet

Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Pakkala Arinatie 8; Osa korttelia 51153 sekä virkistys- ja katualueet Asemakaavan muutoksen selostus, sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 4.6.2008 päivättyä asemakaavakarttaa nro 001954. Havainnekuva Hagelstamintieltä. Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy Merja Häsänen, p. 8392 2127, etunimi.sukunimi@vantaa.fi Kala 13.2.2008, 4.6.2008, Kh pvm, Kv pvm

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 1/41 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos: 51 kaupunginosa, Pakkala. Kortteli 51153 sekä virkistys- ja katualueet. (Kumoutuvan asemakaavan kortteli 51153 sekä virkistys- ja katualueet.) Tonttijaon muutos: Kortteli 51153. Kaavamuutoksen laatijan nimi ja yhteystiedot: Merja Häsänen, p. 8392 2127, etunimi.sukunimi@vantaa.fi Ilmoitus vireille tulosta 11.4.2007. Vantaan Sanomissa oli ilmoitus kaavoituksen alkamisesta 15.4.2007. Kaava-alueen laajenemisesta ilmoitettiin 5.12.2007 päivätyllä kirjeellä sekä Vantaan Sanomissa 9.12.2007. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kala 13.2.2008, 4.6.2008, Kh pvm, Kv pvm Kaavamuutosalue sijaitsee Pakkalassa Kartanonkoskella. Se käsittää osan korttelialueesta 51153 Arinatien ja Hagelstamintien välissä, osan Hagelstamintietä ja Illenpuistoa sekä Hagelstaminpuiston. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavamuutoksella eheytetään Kartanonkosken kaupunkirakennetta ja Hagelstamintien katukuvaa jatkamalla kartanonkoskelaista kerrostalorakentamista. Kortteliin 51153 Arinatien ja Hagelstamintien väliin sijoitetaan asuinkerrostalokortteli ja päivittäistavarakauppa pysäköintialueineen.

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 2/41 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - tilastolomakkeet - asemakaavakartta määräyksineen - havainnekuva ja leikkaukset asuntoalueesta, Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy - vesihuollon ja sadevesiviemäröinnin yleissuunnitelma 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Vantaan arkkitehtuuristrategia, 2005, A7:2005, Kaupsu 9/2005. Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979, Amanda Eskola. Inventointiraportti. Vantaan kaupunki 2002, C15:2002, VMK 12, KSY 9/2002. Meluselvitys Arinatie 8:n kaavamuutoshanketta varten, Akustiikkatoimisto Promethor Oy. Lausunto PR-Y1111-2, 15.10.2006, lausunto PR-Y1111-4, 27.10.2006, lausunto PR-Y1111-5, 4.6.2007, lausunto PR-Y1111-6, 16.11.2007. Lauhduttimien sekä suodatinpuhdistusyksikön meluvaimennusehdotus, Akustiikkatoimisto Promethor Oy. Lausunto PR-Y1111-3, 15.10.2006. Rakennusosakeyhtiö Hartela, Kartanonkosken hajuselvitys. Yhteenvetoluonnos 28.11.2006, Pöyry Environment Oy. Maaperän alustava pilaantuneisuusselvitys 3.5.2006, Julius Tallberg -Kiinteistöt Oyj, Arinatie 8, Vantaa, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy. Pakkala, Kartanonkosken viheralueet, Hagelstaminpuisto 1/2 ja 2/2, asemapiirustukset, Vesihydro. Piirustukset nro 35450 ja 35451. Hyv. 21.3.2002 Aino Leino/ Vantaan kaupunki. Pakkala 5 - Rakentamisohje ja lähiympäristösuunnitelma 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutosta on hakenut Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy 1.9.2006 saapuneella hakemuksellaan. Ennen kaavatyön aloittamista Rakennusosakeyhtiö Hartela teetti alueella hajuselvityksen Pöyry Environment Oy:llä sekä maaperän pilaantumisselvityksen Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy:llä. Tulosten mukaan leipomon hajua ei koettu epämiellyttäväksi. Arinatie 8:n tontilla havaittiin maaperä paikoin voimakkaasti pilaantuneeksi. Työ on otettu keväällä 2007 kaupunkisuunnittelun työohjelmaan. Kaavoituksen alkamisesta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 15.4.2007 sekä kirjeillä. Kaava-alueen laajenemisesta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 9.12.2007 sekä kirjeillä. Kaupunginmuseon rakennustutkija Mikko Mälkki inventoi nykyisen teollisuusrakennuksen, koska se oli arvotettu Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979 - inventointiraportissa luokkaan A2, todennäköinen suojelukohde. Tarkemman inventoinnin tuloksena kaupunginmuseo ei esitä rakennuksen suojelua.

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 3/41 Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy on laatinut kortteliin 51153 alustavia maankäyttösuunnitelmia, joita on työstetty yhdessä Vantaan kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Maankäyttövaihtoehdoista on teetetty melumallinnukset Akustiikkatoimisto Promethor Oy:llä. Syksyllä 2007 kaupunki esitti kaupan sijoittumisen tutkimista kortteliin 51153. Kaavamuutoksen alueeseen otettiin mukaan myös Hagelstamintien varsi sekä Hagelstaminpuisto vieraspysäköinnin tarvitsemien autopaikkojen rakentamisen takia. 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavamuutos on valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden, maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Kaavamuutoksella noudatetaan Vantaan strategisia tavoitteita. Asemakaavalla muodostetaan kortteliin 51153 asuinkerrostalojen ja pysäköintipaikkojen korttelialueiden tontit 4-11, yleinen pysäköintialue, sekä katu- ja virkistysalueita. Kortteliin 51153 liitetään osa Illenpuistosta. Teollisuusrakennusten tontti (TY) muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) ja yleiseksi pysäköintialueeksi (LP) sekä liikerakennusten korttelialueeksi (KL) (puistosta liitetyn osan kanssa). Kauppa sijoittuu Hagelstamintien varteen. Hagelstamintien varteen järjestetään myös vieraspysäköintipaikkoja Hagelstaminpuiston kohdalle. Hagelstamintien katualuetta laajennetaan muuttamalla osa Hagelstaminpuistosta katualueeksi. Asuinkerrostalojen kerrosluku on IV ja kokonaiskerrosala 18 600 k-m 2. Autopaikat sijoittuvat pääasiassa LPA-alueelle kaavamuutosalueen itälaitaan, minne ajetaan Arinatieltä. Liikerakennusten kerrosluku on II ja kerrosala 750 k-m 2. Autopaikat sijoittuvat rakennuksen eteläpuolelle. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden alueen rakennusoikeus kasvaa 5 270 k-m 2. Asuinkerrostalot noudattavat kartanonkoskelaista rakentamistapaa sijoittumisensa, kokonsa, muotonsa ja värityksensä suhteen. Kartanonkosken asuinalueen uusia rakennustyyppejä ovat pysäköintilaitos ja liikerakennus. Niiden tulee olla ilmeeltään kartanonkoskelaisia. Julkisivujen tulee olla värisävyltään lämpimiä niin kuin alueen asuinrakennustenkin. Näkyvien katon osien tulee olla ruukunpunaista betonikattotiiltä tai tiiltä. Tällä kaavamuutoksella korvataan Vantaan kaupungin yrityspalveluyksikön 17.8.2006 hakema asemakaavan muutos nro 001951 kaupan sijoittumisesta Hagelstaminpuiston länsipäähän. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Kaavamuutokseen liittyy toteuttamissopimuksia. Hartela Oy rakentaa alueelle n. 250-260 uutta asuntoa.

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 4/41 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Kartanonkoski on osa kehittyvää Aviapolista. Alue on alle kymmenessä vuodessa muuttunut maaseutumaisesta pelto- sekä teollisuus- ja varastoalueesta arvostetuksi ja laadukkaaksi asuntoalueeksi. Teollisuusyrityksistä Kartanonkoskella toimii vielä Vaasan & Vaasan leipomo Arinatien varrella. Markantalo sijaitsee Ylästöntien varrella Hagelstamintien risteyksessä asemakaavan mukaisella teollisuustontilla, vaikka sen toiminta onkin lähempänä liiketoimintaa. Ylästöntie 31:n tontille rakennetaan asuinkerrostaloja kiviveistämön siirrettyä toimintansa muualle. Ylästöntie 16:n ja Arinatie 8:n teollisuustontit ovat jääneet kerrostalokortteleiden väliin. Teollisuustoiminta lopetetaan ja tontit otetaan asuinkäyttöön. Ylästöntie 16:n länsipuolelle rakennetaan päiväkotia tontille 51-154-11. Maasto nousee pohjoiseen kohti Veromäkeä. Arinatie 8:n tontti on pääasiassa täyttömaata ja se on eteläosastaan penkereen päällä. Penkereessä kasvaa puustoa. Maaperäkuvaus ja rakennettavuusarvio perustuu pintamaalajikarttaan ja 8.11.1968 Insinööritoimisto Eero Hilpin kirjoittamaan pohjatutkimusraporttiin. Lisäksi Insinööritoimisto Pohjatekniikka on tehnyt tontilla maaperän alustavan pilaantuneisuusselvityksen 3.5.2006. Tontin eteläpuolen tiealueella sekä pohjoispuolella sijaitsee Vantaan kaupungin kairauspisteitä. Nykyisin tontilla sijaitsee teollisuusrakennus ja maaperäkartan mukaan tontti on täyttöja toiminta-aluetta. Luonnonmukainen maaperä tontilla on ollut vaihtelevaa. Osittain tontilla on ollut kalliopaljastumia, moreenialueita sekä savialueita. Tontin keskiosassa ja pohjoisosassa on alueet, joissa kantava maapohja on ollut enintään 3 metrin syvyydellä vanhasta luonnonmukaisesta maanpinnasta. Muualla tontilla hienojen kerrostumien paksuus on enimmillään noin 6 metriä. Rakennukset paalutetaan tai perustetaan maanvaraisesti erillisten pohjatutkimusten mukaan. Liitekartassa on esitetty vuoden 1968 pohjatutkimuksen mukainen rajausalue. Rakennukset voitaneen perustetaan tontin pohjoisosassa ja keskiosassa maanvaraisesti. Savialueella rakennukset paalutetaan. Tontin läheisyydessä ei sijaitse pohjavedenhavaintoputkia. Vanhan pohjatutkimusselostuksen perusteella pohjavedenpinta on ollut 1960-luvun lopussa lähes maanpinnantasolla. Tontin eteläosassa pohjavedenpinta on ollut hieman alempana. Maaperän radonaktiivisuutta ei ole tutkittu. Tontin alustavan pilaantuneisuusselvityksen mukaan (3.5.2006) maaperä on ollut voimakkaasti pilaantunutta osissa näytepisteitä. Tontilla tulisi suorittaa tarkempi pilaantuneisuusselvitys ja teettää pilaantuneiden maiden kunnostussuunnitelma. Tontin maaperä tulee kunnostaa ennen rakentamista.

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 5/41 Vuoden 1968 mukaisen pohjatutkimuksen alueet, joissa kantava maapohja on ollut alle 3 metrin syvyydessä luonnollisesta maanpinnasta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Pakkala on rakentunut toisistaan irrallisista asunto- ja työpaikka-alueista. Pakkalan kaupallisen keskuksen voidaan katsoa rakentuvan kauppakeskus Jumbon ympärille. Keskuksen ja sen palveluiden rakentaminen on vielä kesken. Koko Pakkalan alue täydentyy tulevaisuudessa asunto-, palvelu- ja työpaikkarakentamisella. Kaupunkikuva ja -rakenne Kartanonkoski on kerrostalovaltaista asuinaluetta, jossa kerrostalojen kerroslukuna on IV ja rivitalojen II. Ylästöntien pohjoispuolella on pääosin I½-kerroksisten pientalojen alue. Lentoasemantien varressa olevan kerrostaloalueen kerrosluku vaihtelee IV:stä VI:een. Kartanonkosken kaupunkikuvalle on tyypillistä, että rakennukset asettuvat kadun varteen kaupunkimaisesti rajaamaan katutilaa ja rakennusten värityksessä on käytetty voimakkaita maavärejä. Rakennusten julkisivut kadulle päin ovat yksinkertaiset; niissä mm. ei ole voimakkaasti ulkonevia osia. Nykyiset teollisuushallit soveltuvat huonosti tähän kaupunkiympäristöön. Arinatie 8 näkyy kaupunkikuvaan asvalttikenttänä, jonka takana on matalahko tuotantorakennus. Sen etelälaidalla on täyttöpenger, jossa kasvaa puustoa.

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 6/41 Arinatie 8:n länsipuolella olevat rakennukset ovat tyypillisintä Kartanonkoskea, kun taas pohjoispuolella rakennuksiin on tehty tavanomaisia rakennusrungon porrastuksia ja julkisivun päätyaiheita lähiörakentamisen tapaan. Hagelstaminpuistoa ei ole rakennettu. Nykyisellään se näyttää joutomaalta. Asuminen, väestön rakenne ja kehitys Pakkalan ja Tammiston kaupunginosat ovat olleet viimeiset kymmenen vuotta Vantaan suurimpia asuntorakentamiskohteita. Pakkalassa oli 1.1.2007 asukkaita 7 008 henkeä. Vuonna 2017 asukkaita oletetaan olevan n. 9 966. Kaavamuutosalueella ei ole asuntoja. Palvelut Kartanonkoskelta puuttuu päivittäistavaraa myyvä lähikauppa. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Jumboon, joka on kilometrin päässä. Muita kaupallisia palveluita on Valimotien varrella, n. 0,5-2,5 km:n päässä. Kartanonkosken koulu, Pakkalan oppimis- ja informaatiotalo, POINT, sekä Veromiehen ja Pakkalan koulu, ovat n. 400-500 m:n päässä. Lähin päiväkoti on rakentumassa Illenpuiston äärelle. Työpaikat, elinkeinotoiminta Ympäristöosaamiskeskus Leijassa (Pakkalankuja 5) on mm. kaupungin palveluja, kuten ympäristökeskus ja elintarvike- ja ympäristölaboratorio. Yrityspalvelukeskus Leijassa (Elannontie 3) sijaitsee mm. kaupungin yrityspalveluiden yritysneuvonta, elinkeinotoimintaa palvelevia valtion virastojen toimistoja ja yrityksiä. Pakkalankuja 7:ssa on erikokoisia toimistoja. Pakkalassa on merkittäviä elintarviketeollisuuden laitoksia, kuten HK Ruokatalo Oyj, Finn-catering Oy, Vaasan & Vaasan Oy:n leipomo kaava-alueen itäpuolella. Pakkalassa on myös pari pientä hotellia ja Backaksen puutarhakeskus. Kaavamuutosalueella on muutamia työpaikkoja. Virkistys Alueelta on hyvät yhteydet mm. Vantaanjoen varteen, jonne on Vantaanjoen ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelmassa (2003) esitetty kevyen liikenteen reitistöjä. Kartanonkosken puistoja rakennetaan vielä. Kartanonkosken eteläpuolitse Tilkunpellon halki on esitetty Vantaan eri osia yhdistävä ulkoilureittiyhteys, joka edempänä jatkuu sekä Keravanjoen että Vantaanjoen varressa. Liikenne Kaava-aluetta rajaavat Arinatie, Tilkuntie, Hagelstamintie ja Mamsellintie (LPA-alue). Katujen nopeusrajoitukset ovat 30-40 km/h. Hagelstamintietä pitkin pääsee Valimotielle ja edelleen Kehä III:lle ja Tuusulanväylälle. Alue rajautuu suoraan joukkoliikenneyhteyksien varrelle Tilkuntien puoleisella reunalla. Uusi maankäyttö sijoittuu niin, että Ylästöntien bussipysäkeille on matkaa alueelta 200-300 m, Tilkuntien/Hagelstamintien bussipysäkeille 300-400 m ja Valimotien bussipysäkeille myös 300-400 m. Sekä seutu- että sisäiset linjat ovat hyvin saavutettavissa. Tuleva Aviapolis-asema on noin kahden kilometrin päässä.

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 7/41 Alueella on hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Hagelstamintien varrella on raitti, samoin Arinatien pohjoisreunalla. Illenpuistossa on puistoraitti. Hagelstamintien ylityksiin Hagelstaminpuiston puolelle on varauduttu korotetuin suojatein. Hagelstaminpuiston raitit ovat vielä rakentamatta. Alueen kevyen liikenteen raitit ovat paikallisreittejä. Ylästöntiellä ja Valimotiellä kulkevat lähimmät pääreitit. Kartanonkosken asukkaat ovat useasti vaatineet kaupunkia järjestämään alueelle lisää pysäköintitilaa. Varsinkin vieraspysäköintipaikkojen puuttuminen on koettu haitalliseksi. Rakennettu kulttuuriympäristö Backaksen kartanon historiaan liittyvät, säilyneet rakennukset sijaitsevat lähempänä kartanoa, noin kilometrin päässä kaavamuutoksen alueelta. Arinatie 8:n tontilla sijaitsee laajahko varasto- ja tuotantorakennuskokonaisuus, joka on toteutunut vaiheittain vuodesta 1969 lähtien. Inventoinnissa Vantaan moderni teollinen rakennusperintö 1930-79 kohde on arvotettu luokkaan A2. Kokonaisuuden ensimmäinen rakennusvaihe valmistui vuonna 1969 arkkitehti Reijo Östermanin laatimien suunnitelmien mukaan Teräs Oy:n toimisto- ja varastorakennukseksi. Rakennusta laajennettiin vuosina 1970-luvulla ensin länteen, sitten 1980-luvulla osin kevytrakenteisin lisäosin etelään (suunnitelmat v. 1980 / Tuko Oy, Reijo Österman, sekä v. 1987 / arkkit. Pertti Kaarsalo). 1980-luvulla tehtiin myös muutoksia vanhimman osan julkisivuihin ja sisätiloihin. Viimeisimmät muutokset kokonaisuuteen ovat 1990-luvulta, jolloin länsipuolelle on tehty uusi laajennusosa. Tekninen huolto Vesihuolto - Vedenjakelu Kaava-aluetta palveleva vedenjakeluverkko sijaitsee Arinatiellä ja Hagelstamintiellä. Alue kuuluu Tikkurilan painepiiriin, jonka yläsäiliö (tilavuus 6700 m³, HW = +80.00 ja NW = +72.00) sijaitsee Hiekkaharjussa. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotuspumppaamon kautta. Painetasot ovat: alin +72.00 ja ylin +90.00 mvp (merenpinnasta). Kaava-alueen eteläosassa puistoalueella ja osittain tulevalla tontilla on rakennettu Vantaan vedenjakelun kannalta erittäin tärkeä 800 mm:n runkovesijohto. - Jätevesiviemäröinti Kaava-aluetta palvelevaa jätevesiviemäriverkkoa on rakennettu Arinatielle sekä kaavaalueen kaakkoiskulman tuntumaan. Tontin itäreunassa on yksityinen jätevesiviemäri, johon nykyinen liikerakennus on liittynyt. Jätevedet johdetaan Pakkalan ja Tammiston pääviemäreissä Tammiston kaakkoiskulmassa sijaitsevalle jätevesien mittausasemalle, josta edelleen Helsingin verkossa Viikinmäen keskuspuhdistamolle. Puhdistetut jätevedet päästetään mereen. - Sadevesiviemäröinti Rakennettuja hulevesiviemäreitä on Arinatiellä ja Hagelstamintiellä. Tontin itäreunassa on myös rakennettu yksityinen hulevesiviemäri, joka on nykyisen kiinteistön käytössä. Vedet kulkeutuvat etelään Kavaljeerintielle ja Tilkuntielle, josta avo-ojassa Krakanojaan ja Keravanjokeen.

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 8/41 Energiahuolto 3.1.4 Maanomistus - Sähköverkko Korttelissa 51153 sijaitsee keskijännitekuluttajan kiinteistömuuntamo sekä Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n keski- ja pienjännitemaakaapelit. Ne jäävät tulevan rakennustoiminnan alle. Illenpuistossa ja Hagelstaminpuistossa sijaitsee myös keski- ja pienjännitemaakaapeleita ja puistomuuntamo. - Kaukolämpöverkko Asemakaavan muutosehdotusalueella sijaitseva teollisuusrakennus on liitetty kaukolämpöön pohjoispuolelta käsin. Hagelstamintietä seurailee kaukolämpölinja, joka kulkee myös Illenpuiston eteläosan halki. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Leipomon haju Pöyry Environment Oy on selvittänyt Vaasan & Vaasan leipomon hajuvaikutuksia syksyllä 2006. Hajua ei koettu asuin- tai elinympäristön viihtyvyyttä häiritsevänä tekijänä. Leipomon melu Vaasan & Vaasan leipomon katolla sijaitsevista lauhduttimista sekä rakennuksen eteläpuolella olevasta suodatinpuhdistusyksiköstä aiheutuu melua. Akustiikkatoimisto Promethor Oy esitti syksyllä 2006 em. yksiköiden melun vaimentamista koteloimalla katolla olevat yksiköt ja rakentamalla suodatinpuhdistusyksikölle vaimennusseinä. Arinatie 8:n saastuneet maa-alueet Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy on selvittänyt alustavasti Arinatie 8:n maaperän pilaantuneisuutta keväällä 2006. Yhteenvetona todetaan, että muutamassa tutkimuspisteessä maaperä on voimakkaasti pilaantunutta (öljyhiilivety, polttoöljy). Voidaan kuitenkin olettaa, että maaperä on pilaantunut suppealla alueella, lähinnä säiliöiden ja kaivojen täyttökerroksissa. Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin kohonneita metallipitoisuuksia. Alueelta tulee poistaa haitta-aineita yli ohjearvon sisältävä maaaines, kun alueen käyttötarkoitus muuttuu. Sosiaalinen ympäristö Asuinalue liittyy kiinteästi Kartanonkosken muuhun asuinalueeseen. Aviapoliksen suuralueella asuu huomattavan paljon lapsia (0-9 v.) ja nuoria aikuisia (25-39 v.). Heidän osuutensa alueen koko väestöstä on noin 20 %. Korkeasti koulutettujen osuus yli 15 vuotta täyttäneiden joukosta on Aviapoliksen alueella noin 36 %. Työttömyysaste on pienempi kuin Vantaan muilla suuralueilla. Asuntokunnan keskimääräinen koko on 2,42 henkilöä. Tontti 51-153-1 on yksityisessä omistuksessa. Puistot ja katualueet ovat kaupungin omistuksessa.

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 9/41 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtioneuvoston 30.10.2000 päättämien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteena on mm., että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olevasta yhdyskuntarakenteesta. Jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä niiden jatkuvuutta. Hanke on näiden tavoitteiden mukainen. Maakuntakaava (YM 8.11.2006) Kaavamuutosalue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen ja Kehä III:n varrelle sijoittuvaan kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeeseen. Alueen pohjoispuolella kulkee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä tie, Ylästöntie, joka on osa Turusta (Tukholmasta) Viipuriin johtavaa Kuninkaantietä. Hanke on maakuntakaavan mukainen.

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 10/41 Yleiskaava (KV 17.12.2007) Kaavamuutosalue on tehokasta asuntoaluetta (A1). Lentomeluvyöhyke 3 (L den 50-55 db) jää juuri ja juuri tämän alueen pohjoispuolelle. Hanke on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa asemakaava nro 511400, Pakkala 5 (YM 3.9.1999). Korttelin 51153 tontti 1 on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY), jonka tehokkuus on e = 0,60 ja kerrosluku korkeintaan II. Tontin etelälaidalla on istutusmääräys ja itälaidalla johtovaraus. Hagelstaminpuiston halki on

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 11/41 maanalaisen putken aluevaraus. Hagelstamintien pohjoislaidalla on istutusmääräys puuriville sekä jätteiden keräilyä varten varattu alueen osa. Illenpuiston itäpäässä on voimassa asemakaava nro 001829 (KV 21.6.2004). Korttelin 51153 tontin 1 ensimmäinen asemakaava on nro 510900, Pakkala 4C (Sm 12.1.1981). Muuten kaavamuutosalueen ensimmäinen asemakaava on nro 511400, Pakkala 5. Vantaan arkkitehtuuristrategia Vantaan arkkitehtuuristrategian mukaan uuden rakentamisen tulee vahvistaa vantaalaista identiteettiä, olla laadukasta ja edistää viihtyisän kaupunkiympäristön syntymistä. Hanke on arkkitehtuuristrategian mukainen. Vantaan asuntostrategia 2005-2012 Asuntostrategian tavoitteena on, että Vantaalla turvataan kysyntää vastaavat toimivat, kohtuuhintaiset asuntomarkkinat, asuntokannan kunnon säilyminen, kaupunginosien elinvoimaisuus, sosiaalisesti eheät alueet ja kuntalaisille eri elämänvaiheisiin sopiva asuntokanta.

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 12/41 Vuosien 2005 ja 2012 välillä kaupungin väkiluvun arvioidaan kasvavan 14 900 henkilöllä, keskimääräinen vuosikasvu on 2 100 henkeä. Täten vuoteen 2012 mennessä Vantaan väestömääräksi ennustetaan 200 900 henkeä. Uusille Vantaalaisille tarvitaan kaikkiaan 580 000 neliömetriä asuinhuonealaa. Hanke on asuntostrategian mukainen. Rakennusjärjestys Vantaan kaupungin rakennusjärjestys on ollut voimassa 1.1.2002 lähtien. Tonttijako- ja rekisteri Kiinteistö 51-153-1 on tonttina Vantaan kiinteistörekisterissä. Illenpuisto on puistona Vantaan kiinteistörekisterissä. Hagelstamintie ja Hagelstaminpuisto ovat tilana Vantaan kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Alueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa kaavan laatimiseksi. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Pakkala 5 -kaava-alueella (Kartanonkoski) on voimassa Pakkala 5 -Rakentamisohje ja lähiympäristösuunnitelma. Kaupunki on teettänyt Vesihydrolla Hagelstaminpuiston puistosuunnitelman keväällä 2002. Kaavatyön aikana puistosuunnitelmaan on tehty muutosluonnoksia, joita on käytetty kaavamuutoksen puisto- ja katualueen rajauksen pohjana. Muutosluonnosten mukaan puiston reunaan suunniteltu puurivi jatkuu yhtenäisenä myös Hagelstamintien laitaan sijoittuvien autopaikkojen välissä. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Samanaikaisesti tämän kaavatyön kanssa on laadittu Ylästöntie 16:n kaavamuutosta, jossa myös TY-alue muutetaan asuinkerrostalojen alueeksi. Valimotien ja Ylästöntien risteykseen on vireillä uusia kaupan hankkeita. Kartanonkoskelle alettiin tutkia päivittäistavarakaupan sijoittumista syksyllä 2006. Kaupan paikaksi tutkittiin tuolloin Hagelstaminpuiston länsipäätä Tilkuntien ja Hagelstamintien risteyksessä. Lähialueen asukkaat vastustivat kaavamuutosta (nro 001951) eikä se edennyt. Aviapolis-alueelle on laadittu maisemanhoitosuunnitelma (Studio Terra, 2007), jonka periaatteiden mukaan ympäristörakentamisessa tulisi huolehtia katujen varsilla olevien metsien hoidosta ja umpeen kasvaneiden niittyjen ja peltojen raivaamisesta. Alueella tarvitaan hoito-ohjeiden lisäksi mainosten ohjeistamista. Tavoitteena on mm. saada alueen yritykset erottumaan positiivisella tavalla.

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 13/41 Kaupunkisuunnittelu laatii Valimotien kaupunkikuvaselvitystä alueen ilmeen ja liikkumisympäristön parantamiseksi. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy on 1.9.2006 saapuneella hakemuksellaan esittänyt asemakaavan muutosta TY-tontin muuttamiseksi AK-alueeksi. Hakemuksen liitteenä oleva suunnitelmaluonnos 30.8.2006 perustui alueen halkaisevaan, katumaiseen pysäköintialueeseen. Kerrosalatavoite oli noin 16 000 k-m 2. Kuva on kohdassa "4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset". Ennen hakemuksen jättämistä hakija esitti alustavia kaupunkirakennemalleja, joissa pysäköinti oli ratkaistu joko laajoina vyöhykkeinä Arinatie 8:n pohjois- ja itälaidoille tai koko aluetta halkaisevaksi ja kerrostalopihoja erottaviksi katumaisiksi pysäköintialueiksi. Työ on otettu Vantaan kaupunkisuunnittelun työohjelmaan keväällä 2007 (kaupunkisuunnittelulautakunta 14.2.2007). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireille tulo Maanomistajat, rajanaapurit, maanvuokraajat, naapurikiinteistöjen huoltoyhtiöt, yritykset ja yritysten työntekijät tai/ja heidän edustajansa. Vantaan kaupungin toimialat ja asiantuntijaviranomaiset: Maankäytön ja ympäristön toimiala (kaupunkisuunnittelu, yrityspalvelut, kuntatekniikan keskus, rakennusvalvonta, ympäristökeskus), Vantaan kaupunginmuseo, pelastuslaitos, sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi. Muita tahoja: YTV/ Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Vantaan Energia Oy, Vantaan Ympäristöyhdistys. Tämän kaavamuutostyön aloittamisesta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 15.4.2007 sekä kirjeellä 11.4.2007 alueen maanomistajille. Kaavamuutosalueen laajentumisesta ilmoitettiin 5.12.2007 päivätyllä kirjeellä sekä Vantaan Sanomissa 9.12.2007. Asiasta on tiedotettu myös internetissä. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutosta on valmisteltu yhdessä Hartela Oy:n, Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy:n sekä Vantaan kaupungin asiantuntijoiden kanssa. MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 11.4.2007 ja täydennetty 3.12.2007. MRL 62 :n mukaisiin 11.4.2007 ja 5.12.2007 päivättyihin kuulemiskirjeisiin vastauksena saatiin 8 mielipidettä. Mielipiteissä kiinnitettiin huomiota mm. liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin, puuston ja puistojen säilymiseen sekä asuinalueen järjestämiseen siten, että leipomon toiminta ei vaarannu.

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 14/41 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaupunkikuvalliset tavoitteet > Kaavamuutoksen tavoitteena on täydentää Kartanonkosken asuinaluetta. Korttelirakenteen tulee olla kartanonkoskelainen: yksinkertaiset, harjakattoiset ja lämminsävyiset asuinrakennukset sijoittuvat katumaisia alueita vasten ja niin, että muodostuu suojaisia pihatiloja. Rakennusten mittakaava noudattaa Kartanonkosken mittakaavaa. Rakennukset ovat pääasiassa nelikerroksisia. > Tavoitteena on kaupunkimainen ympäristö. > Pysäköinti ratkaistaan niin, ettei se hallitse alueen yleisilmettä. Pysäköintilaitoksen tulee sopia Kartanonkosken kaupunkikuvaan. > Kaupan tulee olla näkyvä ja helposti saavutettava. Kaupan arkkitehtuurin tulee sopia Kartanonkosken kaupunkikuvaan. Asuinympäristön laatua koskevat tavoitteet > Lisätään palvelujen tarjontaa Kartanonkosken asuinalueella. Kaavamuutosalueella tutkitaan kaupan sijoittumista ja vieraspysäköintipaikkojen lisäämistä sekä kuormaautojen pysäköintipaikan järjestämistä. > Kartanonkosken asuinympäristön laatua parannetaan korvaamalla laaja teollisuuskiinteistö pienipiirteisemmällä asuinkorttelilla. > Asuinympäristön tulee olla materiaaleiltaan ja toteutustavaltaan korkealuokkainen. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteet > Hakijan tavoitteena on muuttaa alueen käyttötarkoitus asumiseen. Kerrosalatavoite on noin 16 000 k-m 2, joka jakautuisi neljälle tontille. Leipomon lastauspihan melusuojaksi on hakemuksen liitekuvassa esitetty pysäköintitalo. Muut tavoitteet > Vaasan & Vaasan Oy on esittänyt, ettei naapuritontin uusi käyttö saa vaarantaa leipomon toimintaa. Asuminen on sijoitettava riittävän etäälle melulähteistä ja erotettava suoja-alueella. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaupunkisuunnittelu pyysi kaavamuutosalueen teollisuusrakennuksista kaupunginmuseon lausunnon. Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan 26.10.2007 mm. seuraavaa: "Ennen 1990-lukua toteutetuista osista arkkitehtonisesti ehein ja rakennushistoriallisesti arvokkain osuus on ollut varhaisin eli Reijo Östermanin suunnittelema ensimmäinen rakennusvaihe. Alkuperäisen arkkitehtuurin mittasuhteiden selkeys on kuitenkin suurelta osin hämärtynyt vuosikymmenten mittaan tehtyjen laajennusten sekä tila-, julkisivu- ym. muutosten myötä. Yleiskaavaehdotuksessa 2007 on asemakaavaehdotuksen alueella merkintä A1 (tehokas asuntoalue), mikä on myös ollut alueen asemakaavan laatimisen lähtökohtana. Teollisuusrakennusten suurimittakaavaisten hallien tai niiden osien hyödyntäminen asuinrakentamisessa on hyvin haastavaa ja edellyttää monen toimijan sitoutumista

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 15/41 hankkeeseen myös silloin, kun arkkitehtoniset lähtökohdat ovat poikkeuksellisen hyvät. Tässä tapauksessa rakennus ei ole siinä määrin poikkeuksellinen, että mainittu lähtökohta voisi välttämättä tuottaa onnistunutta lopputulosta. Rakennuksen säilymisen ja hyödyntämisen edellytyksenä olisi siis, kaavatyölle asetettujen tavoitteiden vastaisesti, vaihtoehtoisen käyttötarkoituksen löytäminen rakennukselle. Rakennushistorialliset arvot eivät tässä tapauksessa ole kuitenkaan niin suuret että ne edellyttäisivät tätä. Vantaan kaupunginmuseo ei esitä tontilla olevan rakennuskokonaisuuden tai sen yksittäisten osien suojelua asemakaavassa." Yleiskaavan tavoitteiden, Kartanonkosken kaupunkirakenteen ja -kuvan täydentymisen kannalta ei ole tarkoituksenmukaista säilyttää kaavamuutosalueella olevaa teollisuusrakennuskokonaisuutta. Seuraavaksi esitellään kaupunkirakennevaihtoehtoja, joita tutkittiin Arinatie 8:n tontille työn kuluessa. Kaavamuutosehdotuksen ratkaisuun päästiin luonnoksia kehittämällä. VE 30.8.2006: Pysäköinti alueen keskellä, rakennukset "ripoteltu" alueelle (Kaavamuutoshakemuksen liite) Esitetty rakennusoikeus oli n. 16 000 k-m 2. Suunnitelma hylättiin, koska se ei noudattanut Kartanonkoskelle tyypillistä kaupunkirakennetta, missä asuinrakennukset rajaavat katutiloja ja muodostuu suojaisia korttelipihoja. Osa kerrostaloista sijoittui niin lähelle Vaasan & Vaasan leipomoa, että niiden asukkaat tulisivat kärsimään leipomon aiheuttamasta melusta. Raskaiden ajoneuvojen pysäköintipaikat olivat Vaasan & Vaasan kiinteistöä vasten, mikä oli hyvä ratkaisu. Kuva: VE 30.8.2006

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 16/41 VE 20.4.2007: Pysäköinti on itälaidalla ja alueen keskellä, rakennukset kehystävät aluetta Kerrostalot kehystivät alueen pohjois- ja länsilaitaa suhteellisen yhtenäisenä nauhana, mikä on kartanonkoskelainen kaupunkiympäristön piirre. Korttelin keskellä olevat rakennukset sijoittuivat vapaasti eivätkä muodostaneet perinteistä kaupunkitilaa. Itäisin rakennus sijoittuu leipomoa vastaan n. 32 metrin päähän siitä. Kerrosalaa oli n. 18 400 k-m 2. Huomattava osa pysäköinnistä sijoittui pihojen suojaisimmille paikoille aivan rakennusten edustalle. Nämä paikat sopivat paremmin lasten leikkipaikoiksi ja muuhun ulko-oleskeluun. Pysäköintitalo sijoittui leipomon melulähdettä vastaan. Raskaiden ajoneuvojen pysäköintipaikka oli sijoitettu päätenäkymäksi Arinatien päähän, mikä ei ollut kaupunkikuvallisesti hyvä ratkaisu. Kuva: VE 20.4.2007

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 17/41 VE 26.4.2007: Pysäköinti ainoastaan itälaidalla, rakennukset kehystävät aluetta Kerrosalaa oli n. 18 500 k-m 2. Rakennukset jatkuvat lähes yhtenäisenä nauhana alueen pohjois- ja länsilaidoilla. Hagelstamintien katukuva vaikutti onnistuneelta. Alueen sisäinen rakenne oli vielä jäsentymätön. Rakennukset olivat kauempana leipomosta kuin edellisessä versiossa. Alueen itälaita oli varattu kokonaan pysäköintiin. Leipomon lastauspihaa vasten oli pysäköintitalo. Raskaiden ajoneuvojen pysäköintipaikat olivat jälleen Vaasan & Vaasan kiinteistöä vasten, mikä oli luontevin ratkaisu. Kuva: VE 26.4.2007

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 18/41 VE 2.7.2007: Pysäköintiä itälaidalla, rakennukset kehystävät aluetta, liiketiloja kivijalassa Suunnitelma kehittyi siten, että alueen keskelle syntyi puolijulkinen aukio, jossa aluetta halkovat jalankulku- ja huoltoreitistöt kohtaavat. Hagelstamintien puolelle julkisen kaupunkiaukion äärelle, kerrostalojen kivijalkaan sijoittui liiketiloja. Kerrosalaa oli n. 18 800 k-m 2. Asukaspysäköinti sijoittui lähes kokonaan katumaisen ajoreitin varrelle alueen itälaidalle. Muutamia paikkoja sijoittui myös keskelle aluetta. Liiketilojen asiakaspysäköintiä varten päätettiin järjestää muutama paikka kadun varteen. Kuva: VE 2.7.2007

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 19/41 VE 26.10.2007: Liiketila alueen kaakkoiskulmassa Kaupungin esityksestä ryhdyttiin tutkimaan pienen päivittäistavarakaupan ja ravintolan sijoittumista alueelle. Korttelia jouduttiin laajentamaan puistoon, jotta liiketontille saatiin järjestettyä liittymä kadulle. Samalla järjestettiin asiakaspysäköinnin paikat korttelialueelle. Suunnitelmassa kauppa ja ravintola oli sijoitettu siten, että niiden huoltopiha jää rakennusten taakse katseilta piiloon. Huoltoliikenne ei rasita asuinaluetta. Asuntokerrosalaa oli n. 18 600 k-m 2 ja liiketilaa n. 550 k-m 2. Kuva: VE 26.10.2007 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Asemakaavan muutoksessa mielipiteitä on otettu huomioon seuraavasti: - Suunnittelutyön aikana on selvitetty Vaasan & Vaasan Oy:n leipomon aiheuttamia haju- ja meluhaittoja ja niiden huomioon ottamista. - Kartanonkosken asukkaat ovat useasti valittaneet vieraspysäköintipaikkojen puutetta, mikä on otettu huomioon kaavatyössä. - Raskaille ajoneuvoille on esitetty kaivattu pysäköintialue. - Arinatie 8:n tontin täytepenkereellä nykyisin kasvavia puita ei voida säilyttää, sillä alueelta poistetaan pilaantunut maa-aines ja maanpinnan korkotaso palautetaan suunnilleen alkuperäiseksi. Kaavatyön pohjana olevaa suunnitelmaa on esitelty Vaasan &Vaasan Oy:n edustajalle (Olavi Hernelahti) 12.11.2007 ja Tradekan edustajalle (Heikki Heinimäki) 14.1.2008. Heillä ei ollut suunnitelmiin huomauttamista. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 26.3. 24.4.2008. Muistutuksia ei jätetty. Lausuntoja pyydettiin 9 kpl ja saatiin 3 kpl. Niissä ei ollut huomautettavaa.

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 20/41 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Nimistöryhmä 30.1.2008. Liiketontti katkaisee nykyisen Illenpuiston. Koirapuisto tarvitsee uuden nimen. Nimistöryhmä päätti kokouksessaan nimetä pienen puistoalueen Illenkulmaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.2.2008. Kaupunginhallitus päätti 3.3.2008 oikeuttaa kaupunkisuunnittelun pyytämään tarvittavat lausunnot ja asetti asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville. Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.6.2008. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Ilmakuva asuinalueen suunnitelmasta, Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy Kaavamuutoksen lähtökohtana on Kartanonkosken asuinalueen luonteva jatkaminen ja alueen palvelujen parantaminen. Kaavamuutos luo edellytykset korkeatasoiselle täydennysrakentamiselle ja asuinympäristölle. Asuinrakennukset noudattavat Kartanonkosken asuinrakennusten kokoa, muotoa ja värimaailmaa. Alueelle sijoittuu liiketilaa kaupan ja ravintolan tarpeisiin sekä kaivattuja vieraspysäköintipaikkoja ja raskaiden ajoneuvojen pysäköintipaikkoja. Kaavamuutosalueelle tulee uusi tonttijako. Tonteille nro 51153/4-9 sijoittuu uusia asuinkerrostaloja kolmeen pihapiiriin. Leipomon viereiselle vyöhykkeelle sijoittuvat pysäköinnin alueet, pysäköintitalo ja liiketilat. Autopaikkojen korttelialue on tontilla 51153/10 ja liikerakennusten korttelialue tontilla 51153/11. Kerrostalokortteli liittyy katuverkkoon Arinatien kautta. Liiketilojen pysäköinti ja huolto eriytetään kokonaan asumisesta ja ne liittyvät katuverkkoon Hagelstamintien kautta. Korttelialueen sisäiset ajoreitit järjestetään tonteille rasitteina.

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 21/41 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalueelle sijoittuu Hagelstaminpuisto, osa Illenpuistoa ja uusi Illenkulmaniminen puisto. Kaavaratkaisu edellyttää, että osa Illenpuistosta liitetään osaksi liikerakennusten korttelialuetta. Osa voimassa olevan asemakaavan mukaisesta korttelialueesta muutetaan yleiseksi pysäköintialueeksi ja osa Hagelstaminpuistosta katualueeksi. Asumiseen tarkoitettua kerrosalaa osoitetaan 18 600 k-m 2 ja liikerakentamiseen 750 k- m 2, yhteensä 19 350 k-m 2. Voimassa olevaan kaavaan nähden kerrosalamäärä kasvaa 5 270 k-m 2. Asuntoja alueelle tulee n. 240-250 kpl ja asukkaita n. 460-470 (40 k-m 2 /asukas). Työpaikkoja tulee muutama. Raskaille ajoneuvoille osoitetaan 3-4 pysäköintipaikkaa. Hagelstamintien varteen tulee n. 15 vieraspysäköintipaikkaa. Liiketilojen tarpeisiin voidaan kaupan tontille 51153/11 sijoittaa 24 autopaikkaa (normilla 1 ap/35 k-m 2 tarve on 22 ap). Asuintojen käyttöön voidaan sijoittaa yhteensä 287-301 autopaikkaa. Kaavamuutosalueelle sijoittuu liiketilaa 750 k-m 2. Kaavatyövaiheessa se on ajateltu päivittäistavarakaupan (550 k-m 2 ) ja ravintolan (200 k-m 2 ) tarpeisiin. Muut palvelut sijoittuvat lähialueille, ks. kohta 3.1.3 "Rakennettu ympäristö". 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Selostuksen kohdassa 4.4 "Asemakaavan tavoitteet" esitetyt tavoitteet saavutetaan hyvin. Kokonaisratkaisulla, kaavamerkinnöillä ja määräyksillä on varmistettu haluttu kaupunkikuva ja laatutaso. Kaavaratkaisussa on noudatettu Kartanonkosken kaupunkisuunnitteluperiaatteita ja rakentaminen on sovitettu tyyliltään ja materiaaleiltaan ympäristöönsä. Alueella on myös noudatettava Pakkala 5 - rakentamisohjetta ja lähiympäristösuunnitelmaa. Kaavamuutosaluetta on lisäksi jäsennelty autotalleilla, ulkovarastoilla, puuriveillä ja muureilla. Alueen kokonaisrakennusoikeus on hieman suurempi kuin mikä hakijan alkuperäinen tavoite oli. Asuinrakennukset sijoittuvat tonttien laidoille siten, että muodostuu suojaisia pihoja. Pihat ovat kahden tontin yhteisiä suurpihoja, joita ei saa aidata. Asuinrakennukset ovat naapuriasuinrakennusten tapaan nelikerroksisia ja noudattavat Kartanonkoskelle tyypillistä klassista rakennustapaa. Ne rajaavat katutiloja ja muita ajoväyliä, ovat näkymien päätteinä ja muodostavat porttiaiheita. Liiketilat sijoittuvat korttelin etelälaidalle paikkaan, jonne asumista ja pihoja ei voi viereisen leipomon toiminnasta aiheutuvan melun takia sijoittaa.

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 22/41 Leipomon kiinteistön viereen sijoittuu autopaikkojen korttelialue, jossa asuntojen autopaikat pääasiassa ovat. Alue on melulle altista eikä sen vuoksi sovellu asumiseen tai piha-alueiksi. Pysäköintitalo toimii melusuojana niin hyvin, ettei parvekelasitusten lisäksi tarvita muita meluesteitä. Asuinkerrostalojen korttelialue AK Asuinkerrostalot sijoittuvat tonteille 51153/4-9, joiden rakennusoikeus vaihtelee 2 200 k-m 2 :stä 4 350 k-m 2 :iin. Suurin sallittu kerrosluku on neljä. Rakennusten ulkonäköä säätelevät määräykset ovat samankaltaisia kuin muuallakin Kartanonkoskella asemakaavassa nro 511400, Pakkala 5. Kartanonkoskelaiseen ilmeeseen kuuluu, että muodoltaan yksinkertaiset, harjakattoiset ja lämminsävyiset rakennukset sijoittuvat katua tai muita liikennöitäviä alueita vasten niin, että muodostuu selkeitä katutiloja ja suojaisia pihoja. Kaupunkikuvallisesti tärkeimpiä kohtia ovat Arinatien ja jalankulkuakselien rakennetut päätteet, asuinrakennusten rivissä oleva porttimainen jalankulkuaukko Hagelstamintien puolella sekä korttelin sisällä olevan aukion kulmat. Näitä kohtia voidaan rakennussuunnitteluvaiheessa korostaa pääty- tai nurkka-aihein, erkkerein, poikkeavin kattoaihein tms. Korttelin keskellä tonttien 5 ja 8 rakennusten välissä on puolijulkinen aukio, jonka halki kulkee ajoyhteys tonteille 6 ja 7. Aukion halki johtavat myös alueen jalankulkureitistöt. Arinatien päästä alkava ajoreitti tehdään katumaiseksi, mm. rakentamalla rakennusten viereen jalkakäytävät. Pihoille ei ohjata autoliikennettä. Pihat rajautuvat paitsi asuinrakennuksin myös talousrakennuksin ja autosuojin. Kahden tontin yhteistä pihaa ei saa aidata niin, että pihan yhteiskäyttö vaikeutuu. Tontille 7 saavutaan talousrakennuksessa olevan portin läpi. Portista aukiolle näkyvä pihanäkymä voidaan tehdä hyvin omintakeiseksi. Liikerakennusten korttelialue KL Liikerakennus sijoittuu tontille 11 siten, että sen huoltopiha jää katseilta katveeseen rakennuksen ja aidan taakse. Rakennuksen rakennusoikeus on 750 k-m 2 ja kerrosluku on kaksi. Kaavatyövaiheessa liikerakennukseen on ajateltu sijoittuvan lähikauppa (n. 550 k-m 2 ) ja lounasravintola (n. 200 k-m 2 ). Liikerakennuksen edustalla on 21 asiakaspysäköintipaikkaa. Liikerakennuksesta tulee Kartanonkoskelle uusi rakennustyyppi. Lisäksi se sijaitsee näkyvällä paikalla puistoakselien risteyksessä ja katunäkymien päätteenä, minkä vuoksi sen arkkitehtuuriin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Määräyksissä vaaditaan, että rakennuksen julkisivussa ja katon näkyvissä osissa käytetään punatiiltä. Rakennuksen hahmon voi suunnitella vapaasti. Huoltopiha tulee aidata näkyvyyden estävällä aidalla. Huoltopihalta aiheutuvat äänet eivät häiritse asumista, koska ne jäävät rakennuksen taakse. Liikerakennuksen lähiympäristön tulee olla korkeatasoinen.

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 23/41 Julkisivuluonnos Hagelstamintielle /Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy 5.3.2 Muut alueet Autopaikkojen korttelialue LPA Asuinalueen autopaikat sijoittuvat lähes yksinomaan LPA-tontille 51153/10. Muutamia autopaikkoja on tämän lisäksi tonteilla 7, 8 ja 9. Osa autopaikoista on sekä maantasossa että maan alla LPA-alueen pohjoisosassa ja osa pysäköintitalossa LPA-alueen eteläosassa. Pysäköintitalo on Kartanonkosken ensimmäinen. Sen tulee sopia muodoltaan ja väreiltään Kartanonkosken muuhun rakentamiseen. Varsinkin rakennuksen näkyvimpien länsi- ja pohjoisjulkisivujen arkkitehtuuriin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pysäköintitalon alin pysäköintitaso sijoittuu maan alle. Sen päällä on kolme maanpäällistä pysäköintitasoa. Taloon mahtuu yhteensä 146 autopaikkaa. Ajoliittymä on Arinatien päästä. Ajoreitti tehdään katumaiseksi ja sen itälaidalle istutetaan puurivi. Pysäköintialuetta tulee jäsentää osiin istutuksin ja erilaisin pintamateriaalein. Pysäköintialueella on pysäköintitalon lisäksi 80 autopaikkaa. Virkistysalueet Kaavamuutoksella pienennetään hieman Hagelstaminpuistoa ja Illenpuistoa. Liikerakennuksen alue katkaisee Illenpuiston kahteen osaan. Nykyinen koirapuisto Illenpuiston itäkärjessä muodostetaan omaksi puistoalueekseen ja nimetään Illenkulmaksi. Hagelstaminpuiston pohjoislaidasta osa muutetaan katualueeksi pysäköintiä varten. Jotta puiston reuna siitä huolimatta säilyisi mahdollisimman rikkomattomana, varmistetaan puistosuunnitelmissa esitetyn puurivin istuttaminen määräyksellä. Liikennealueet Asuntoalueen laitaan Arinatien päähän sijoittuu raskaille ajoneuvoille tarkoitettu yleinen pysäköintialue LP. Näin saadaan raskaiden ajoneuvojen pysäköinti pois Arinatien varrelta. LP-alueelle saadaan 3-4 pysäköintipaikkaa. Hagelstamintien katualue levenee kahdesta kohdin Hagelstaminpuistoon vierasautopaikkojen rakentamisen takia. Tällä tavalla saadaan lisää n. 15 autopaikkaa. Kaavakartalle on merkitty istutettava puurivi, joka on osin Hagelstaminpuiston ja osin Hagelstamintien puolella. Muutoin Hagelstamintien katualue säilyy nykyisellään.

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 24/41 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutosta laadittaessa on tarkasteltu hankkeen MRA 1 :n mukaisia vaikutuksia. Arvioinnissa on kuvattu muutos nykytilan, voimassa olevan asemakaavan ja kaavamuutoksessa suunnitellun tilanteen välillä. Yhdyskuntarakenne Nykytilanteessa ja voimassa olevassa asemakaavassa Arinatie 8:n kiinteistö on laajahko, suljettu teollisuuskorttelin osa asuinalueen keskellä. Kaavamuutoksen toteuduttua alue on kiinteä osa Kartanonkosken asuinaluetta ja kaupunkirakennetta. Kaupunkikuva ja -rakenne Nykytilanteeseen ja voimassa olevaan kaavaan verrattuna kaupunkikuva paranee. Kaavamuutoksen mukaisten korttelipihojen tultua rakennetuiksi Arinatie 8:n ympäristö yleispiirteisesti vehreytyy, vaikka täyttöpenkereen nykyiset puut joudutaankin poistamaan saastuneen maan mukana. Alueesta tulee samantyyppinen rakennuksin kehystetty suurkortteli kuin Kartanonkosken muutkin suurkorttelit ovat. Rakennusrivi jatkaa Hagelstamintien katujulkisivua ja rajaa Illenpuistoa. Kartanonkosken kaupunkirakennetta nykyisellään:

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 25/41 Kartanonkosken kaupunkirakennetta kaavamuutoksen toteutumisen jälkeen: Asuminen, väestön rakenne ja kehitys Nykyisin alueella ei asuta. Voimassa oleva asemakaava ei salli kaavamuutosalueelle asumista. Kaavamuutoksen jälkeen Kartanonkoski saa n. 460-470 uutta asukasta. Kaavamuutoksen toteuttamisella Kartanonkosken asumisen alue laajenee, minkä johdosta kaavamuutosalueen lähiasukkaidenkin ympäristö kohenee. Alue rauhoittuu raskaan liikenteen poistuessa. Kaavamuutosalue sopii hyvin mm. lapsiperheille, sillä päiväkoti on vieressä ja koulut lähellä. Palvelut Nykyisin Kartanonkoskella ei ole päivittäistavarakauppaa. Lähimmät kaupat ovat Valimotien varressa Tammistossa ja Kehä III:n varressa Jumbossa. Kartanonkoskella on hyvin vähän vieraspysäköintipaikkoja. Kaavamuutoksella alueelle saadaan lisää asiakaspotentiaalia sekä järjestetään liiketilaa mm. lähikauppaa varten. Vieraspysäköinnille tulee lisää n. 15 autopaikkaa, raskaille ajoneuvoille n. 3-4 paikkaa. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alueen käyttötarkoituksen muuttuessa nykyiset teollisen tuotannon työpaikat poistuvat, mutta kaavamuutoksen toteuduttua liikerakentaminen tuo uusia työpaikkoja alueelle. Virkistys Vaikka puistoalue Hagelstamintien pohjoispuolella kaavamuutoksella pieneneekin, saavutetaan ympäristökokonaisuuden kannalta nykytilannetta parempi lopputulos, kun

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 26/41 tuotantorakennus asvalttikenttineen korvataan asuinrakennuksilla ja viihtyisillä asuntopihoilla. Hagelstaminpuisto kaventuu pysäköintipaikkojen leveyden verran. Puiston reuna säilyy kuitenkin vehreänä, kun puiston reunaan tulevaa puuriviä jatketaan myös pysäköintipaikkojen välissä. Nykyisellään Illenpuisto on jo rakennettu. Hagelstaminpuistoa ei ole vielä rakennettu. Puiston toteuttaminen parantaa alueen virkistysmahdollisuuksia. Kaavamuutos edellyttää, että osa Illenpuistosta liitetään korttelialueeksi ja rakennettua koirapuistoa joudutaan pienentämään hiukan länsilaidaltaan. Kevyen liikenteen yhteys ei kuitenkaan katkea, vaan se siirretään Hagelstamintien varteen. Uuden asuinalueen halki johdetaan yleiselle jalankululle varattuja reittejä, mitkä tarjoavat uusia kävelyreittejä alueen asukkaille. Liikenne Kaavamuutos ei juurikaan aiheuta muutoksia nykyiseen katuverkkoon. Kauppa lisää hieman asiointiliikennettä Hagelstamintiellä. Joukkoliikenteen yhteyksissä on varauduttu mahdollisesti rakennettavaan pikaraitiotiehen, jonka linjaus kulkee Hagelstamintietä ja Tilkuntietä. Muuten joukkoliikenneyhteydet pysyvät rakenteeltaan nykyisen kaltaisina. Linjat ja vuorojen määrä suunnitellaan kysynnän mukaan. Kevyen liikenteen yhteydet pysyvät nykyisenkaltaisina. Hagelstaminpuistoon rakennetaan raitti. Hagelstamintien varren nykyisessä raitissa tapahtuu kaavasta johtuen vähäisiä muutoksia linjauksissa, koska kaavoitettava kortteli on melko iso. Kaavaratkaisussa on varmistettu jalankulkuyhteydet tonteilta kevyen liikenteen reiteille. Kaavamuutoksella syntyy nykyistä enemmän pysäköintipaikkoja, mutta ne eivät haittaa asumista eikä liikennettä ohjata ympäröivälle asuntoalueelle. Hagelstamintien varren pysäköintipaikoilla parannetaan lyhytaikaista yleistä pysäköintiä. Kuorma-autojen pysäköinti kadun varrella poistuu, kun LP-alue rakennetaan Arinatien päähän. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden liikenteellinen ratkaisu on jäsentyneempi. Rakennettu kulttuuriympäristö Kaavamuutoksella Vantaan modernin rakennuskulttuurin 1930-1979 inventointiraportissa esitetty A2-luokan kohde poistuu. Kaavamuutosalueen suunnittelussa on sovellettu kuitenkin Kartanonkosken puutarhakaupungin suunnitteluperiaatteita, jotka lähtevät alueen historiasta ja Backaksen kartanosta. Tekninen huolto Vesihuolto Kaava-alueen eteläosassa, itä-länsisuunnassa, sijaitsee 800 mm:n runkovesijohto, joka on Vantaan vesihuollon tärkein johto ja se on rakennettu aikana, jolloin ko. alue oli kaavoitettu puistoksi. Sitä varten on kaavaan merkitty varaus maanalaista johtoa varten. Johto on perustettu perusmaan varaan ilman pohjavahvistuksia. Esitetyn kulkureitin alle jää myös rakennettu 800 mm:n sadevesiviemäri. Nyt esitetty kaavaehdotus sallii korttelin sisäistä liikennettä johtolinjojen poikkisuunnassa. Johtojen kunnon turvaamiseksi tulee liikennealueet rakentaa ja johdot suojata siten, ettei niille

Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutoksen selostus, nro 001954, 4.6.2008 27/41 aiheudu vaurioita. Suojaustoimenpiteet tulee tehdä kaupungin hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ja työ suorittaa kaupungin valvonnassa. Korttelin maanpinnan korkeustason laskemisen takia itäreunaan rakennetut jäte- ja hulevesiviemärit jäävät liian matalaan ja ne on hylättävä ja suunniteltava uudet johdot. Energiahuolto Alue on liitettävissä kaukolämpöverkkoon. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Nykyisen toiminnan aiheuttama raskas liikenne on lähialueella koettu asumista häiritsevänä. Arinatie 8:n kiinteistön maaperä on paikoin voimakkaastikin pilaantunutta, mistä ei sinällään katsota olevan haittaa niin kauan kuin maaperään ei kajota. Kaavamuutoksen toteuduttua nykyisen teollisen toiminnan aiheuttama raskas liikenne poistuu. Käyttötarkoituksen muuttuessa myös pilaantunut maaperä kunnostetaan. Vaasan & Vaasan Oy:n leipomon lauhduttimista ja suodatinpuhdistusyksiköistä kantautuvat melut eivät nykytilanteessa häirinne naapurustoa. Kaavamuutoksessa naapurikiinteistön aiheuttaman melun leviäminen on otettu huomioon siten, että asuinrakennukset on sijoitettu jokseenkin etäälle leipomon kiinteistöstä. Voimakkaimman melun esteeksi on sijoitettu pysäköintitalo. Asuinrakennusten parvekkeet tulee lasittaa. Akustiikkatoimisto Promethor Oy:n lausunnossa PR-Y1111-6 mainitaan, että "Tuusulanväylän ja Kehä III:n liikenteen äänet ovat kuultavissa alueelle ja aiheuttavat noin 50 db keskiäänitason päiväaikaan. Yöaikaan liikenne on paljon vähäisempi niin, että keskiäänitaso jää alle 45 db. Tulevien rakennusten sisäpihoilla äänitaso tulee olemaan hieman pienempi rakennusten suojaavan vaikutuksen seurauksena". Kaavamuutoksella ei aiheuteta ympäristöhäiriöitä. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4.3 Yhteenveto Jos alue jätetään nykyiselleen, eivät luonnonolosuhteetkaan muutu. Alueella ei ole jäljellä ns. alkuperäistä luontoa, vaan kaikki on ihmiskäden muovaamaa. Arinatie 8:n piha-alue on kokonaan asvalttipintainen. Kaavamuutoksen toteuduttua vettä läpäisemättömän maanpinnan osuus pienenee. Pihaistutusten jälkeen alueen kasvillisuus monipuolistuu. Puistoalueet pienenevät hieman. Kulttuurisia vaikutuksia Kulttuuriset vaikutukset ovat seuraavia: - Täydennysrakentaminen jatkaa Backaksen kartanomiljööstä lähtevää Kartanonkosken rakentamisperiaatteita, jolloin alueesta tulee tunnistettava. - Kaupunkikuva on korkeatasoinen ja mittakaavallisesti hallittu. Uutena haasteena on kaupan ja pysäköintitalon sovittaminen ympäristöön. - Kaupan eteen syntyy kaupunkielämää.