RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA:

Transkriptio

1 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen tark

2 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; Suunnittelualueen ominaispiirteet Kaava-alue sijaitsee Tampereen ydinkeskustan ruutukaava-alueella, Kyttälän kaupunginosan korttelissa 168. Kaavamuutos koskee tonttia nro 1, joka rajautuu pohjoisessa Kyttälänkatuun, itäpuolella Tuomiokirkonkatuun, länsipuolella Aleksanterinkatuun ja eteläpuolella korttelin 168 muihin tontteihin. Suunnittelualueen ympäristössä on tiiviisti rakennettuja ydinkeskustan asuin- ja liikekortteleita. Korttelialue rajautuu etelässä Hämeenkatuun, joka on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Paikannuskartta, Kyttälä Tekijät, karttaoikeudet, tekijänoikeusmerkinnät Laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, projektiarkkitehti Iina Laakkonen, Rakennusvalvonnan vastuuhenkilö: lupa-arkkitehti Annika Alppi, Karttaoikeudet: Tampereen kaupunki Viitesuunnitelmat: BST- arkkitehdit Oy Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Ilmakuva 2012 ( 2012 BLOM Kopiointi kielletty

3 KORTTELITASO Arkkitehtuurin lähtökohdat Tontilla on vuonna 1969 valmistunut seitsemänkerroksinen asuin- ja liikekerrostalo, johon liittyy pihaa rajaavat kaksikerroksiset liikerakennusosat. Kaavamuutoksen mukaisesti rakentuessa tontin nykyiset kaksikerroksiset liikesiivet täydentyvät katutasossa sekä asuinrakennuksen ullakko muuttuu asuinkäyttöön, muuttaen päärakennuksen kahdeksankerroksiseksi. Huolto-, pelastus ja pysäköintiliikenne Tontin huoltoyhteys ja ajo sisäpihan pysäköintipaikoille tapahtuu Aleksanterinkadun puolella olevan kulkuaukon kautta. Myös maanalaisen autohallin ajoluiska on Aleksanterinkadulta. Tuomikirkonkadun kävelykadun kautta on jalankulkuyhteys tontille. Jätehuolto tulee järjestää kiinteistön jätehuoneeseen. Rakennus on ajalleen tyypillinen betonirunkoinen moderni asuin- ja liikerakennus. Rakennuksen ulkoseinät ovat Siporex- elementtejä. Julkisivut on sommiteltu suurina pintoina hyödyntäen elementtien pintamuotoja. Lankku-elementeissä loiva aaltokuvio muodostaa näyttävän päätyaiheen ja ruutuelementit kehystävät ikkunat. Ikkunoiden yhteydessä olevien tuuletusluukkujen edessä on yhtenäinen metalliritilä, joka sitoo ikkunat nauha-aiheeksi. Ensimmäisen kerroksen liiketilat erottuvat lasijulkisivuina. Parvekkeiden kaiteet ovat aaltopeltiä. Korttelitason perusratkaisut Kyttälän ensimmäinen kaavakartta laadittiin kaupungin laajentumistarpeeseen vuonna 1889 ja siinä ensi kerran esiintynyt korttelikoko ja muoto on säilynyt tähän asti, vaikka kaupunginosa rakentui nykyiseen muotoonsa varsin myöhään. Katutilamuutoksiakin on tapahtunut, mm. vuoden 1963 asemakaavamuutoksessa levennettiin Hämeenkadun poikkikatuja. As. Oy Iso- Aleksi rakentui tämän mukaisesti. Selkeä katutila kärsi, sillä muutos toteutui vain paikoin. Rakennusten sijoittelu tontilla ja etäisyydet viereisiin rakennuksiin As. Oy Iso- Aleksin tontin rakennusalat on vedetty katulinjoista sisäänpäin katuihin rajautuvilla pohjois- ja itäsivuilla. Kyttälänkadun varressa päämassa sijaitsee 9 m tontin rajasta, katutilan leveys on 21 metriä. Samoin Tuomiokirkonkadun puolella rakennus sijaitsee 8 metriä tontinrajasta ja katutila on 19 metriä. Aleksanterinkadulla myös tontinraja on vedetty sisään eli rakennus sijoittuu tontin rajalle, katutilan leveys on vastakkaisen kiinteistön As. Oy Pikku-Aleksin kohdalla 22 metriä. Kyttälän alueella Hämeenkadun poikkikatujen katutilan leveys on pääsääntöisesti noin 12 metriä. Hämeenkadun katutilan leveys on 30 metriä. Tonttien rajaus ja liittyminen ympäristöön Tontti rajautuu Tuomiokirkonkadun kävelykatuun, Kyttälänkadun ja Aleksanterinkadun katualueisiin sekä korttelin eteläreunan Hämeenkatuun rajautuviin tontteihin. Eteläpuolen Kiinteistö Oy Hämeenkiven sekä naapurikorttelin Stockmannin tonteilla on tekeillä mittava laajennustyö, johon liittyy Tuomiokirkonkadun ylittävä, rakennusosat toisiinsa liittävä laajennus. Iso-Aleksin tontin eteläpuolelle nousee liikesiipi viereisessä ilmakuvassa näkyvien ajoramppien paikalle. Laajennusosan räystäs on n. 16 metriä maan pinnasta, Iso-Aleksin tontin rajalla laajennusosa nousee paikoin n. 20 m korkeaksi. Ilmakuva suunnittelualueen lähiympäristöstä ( 2012 BLOM. Kopiointi kielletty). Vuoden 1946 ilmakuva, Kyttälässä on pääasiassa puutalokortteleita. Valokuvia Kyttälänkadulta kesällä 2012 ( 2012 BLOM. Kopiointi kielletty)

4 PIHA-ALUEET Katualueisiin liittyvät tontin osat Katualueisiin liittyvät alueet tulee käsitellä kaupunkimaisesti siten, että muodostuu laadukasta julkista ulkotilaa sekä esteetön yhteys liiketilojen sisäänkäynneille. Kyttälänkadun puolella noin metrin korkeusero tulee hyödyntää terassoimalla liiketilojen edustalle laajempi alue, joka osaltaan aktivoi katuelämää. Pihojen liittyminen ympäristöön, portit Piha rajautuu katutiloista matalammilla liikesiivillä. Kulkuaukkoihin tulevilla porteilla rajataan piha ja rauhoitetaan se vain kiinteistön käyttöön. Tuomiokirkonkadulta on jalankulkuyhteys pihalle. Huoltoajo tulee järjestää Aleksanterinkadun puolelta, mistä on myös ajoyhteys pihalle, sekä pihakannen alle. Tontin etelärajalla, on n. 8 metrin levyinen maanvarainen kaistale. Muu osa pihasta sijaitsee maanalaisen autohallin päällä. Valokuva piha-alueelta kesällä 2012 IL Kasvillisuus ja istutukset Pihalle tulee toteuttaa vihreillä saarekkeilla suojaisaa ja viihtyisää ulkooleskelutilaa asukkaille. Tontin eteläosan kaistaleelle jossa ei ole pihakantta tulee istuttaa puita. Polkupyöräpaikat ja katokset Kiinteistön sisäpihalla sijaitsevat sisäänkäynnit tulee muuttaa esteettömiksi ja mahdollisuuksien mukaan kattaa yhtenäisellä, sisäpihaa kiertävällä, katoksella. Kaavanmukaiset polkupyöräpaikat tulee sijoittaa sisäpihalle ja puolet niistä tulee rakentaa katetuiksi. RAKENNUSTEN PERUSRATKAISUT Arkkitehtuuri ja tyyli Kiinteistön muutostöissä tulee huomioida rakennuksen alkuperäiset piirteet, materiaalit ja vaalea ilme. Uudisosa rakennuksen katolla tulee erottaa materiaalein alkuperäisestä rakennuksesta, mutta sopeuttaa se osaksi rakennusta. Tilojen avautuminen ja niiden liittyminen lähiympäristöön Katutasoon osoitettujen liiketilojen tulee avautua kadulle. Kyttälänkadun puolella tulee terassoida esteetön yhteys liiketiloihin. Rakentamistapaohjeen laatimisvaiheet Asemakaavaehdotuksen selostuksen liitteeksi on laadittu rakentamistapaohjeet yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa. Valokuvia Tuomiokirkonkadulta ja Aleksanterinkadulta kesällä 2012 ( 2012 BLOM. Kopiointi kielletty)

5 Rakentamistapaohjeen laatimisvaiheet Kaavaluonnos , aineisto nähtävillä Kaavaehdotus , Ylan kokous Selvitykset Kaavaluonnoksen liiteasiakirjat: 1. Tampereen keskustan osayleiskaava, Tampereen kaupunki Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava, Ote maakuntakaavasta, Pirkanmaan liitto, vahvistettu valtioneuvostossa Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, julkaisuja 2/98 5. Tampereen ilmanlaatu 2007, Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset, Tampereen kaupunki, Ympäristöpalvelujen julkaisuja 1/ Tampereen kaupungin meluselvitys vuonna 2012, ys_kansallinen_raportti_ pdf