RANUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA KUNNAN TALOUSARVIO 00 JA TALOUSSUUNNITELMA 00-0 Valtuusto 6..009 00
SISÄLLYSLUETTELO I RANUAN KUNTASTRATEGIA Kunnan visio. 3 Kunnan SWOT analyysi. 3 3 Kunnan toiminta-ajatus... 4 4 Kunnan arvot.. 4 Kunnan päämäärät. 4 6 Kunnan strategiat. 6. Kunnan elinkeinostrategia.. 6. Kunnan talousstrategia. 6 6.3 Kunnan henkilöstöstrategia. 7 6.4 Kunnan viestintästrategia. 7 6. Kunnan palvelustrategiat 8 II RANUAN KUNNAN VUODEN 00 TALOUSARVIO JA VUOSIEN 00-0 TALOUSSUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT.. Kuntalain säädökset talousarviosta ja suunnitelmasta. Edellisen vuoden talousarvion toteutuminen ja taloussuunnitelman laadintaan vaikuttavat yleiset kehitysnäkymät.3 Väestö ja työpaikat.. 4.4 Talousarvion rakenne ja talousarvion sitovuus. Taloussuunitelman yhteenvetotaulukot hallintokunnittain. 6 KÄYTTÖTALOUSOSA 9 3 TULOSLASKELMAOSA. 64 4 INVESTOINTIOSA. 67 RAHOITUSOSA 68 6 HENKILÖSTÖOHJELMA 68 7 KUNTAKONSERNIIN KUULUVILLE TYTÄRYHTEISÖILLE ASETET- TAVAT TAVOITTEET. 70 8 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LIITTEET 7
I RANUAN KUNTASTRATEGIA Kunnan visio Rohkea Ranua Osaamista ja ahkeruutta arvostava itsenäinen kunta. Luonto ja ilmapiiri tarjoavat hyvät edellytykset asukkaiden viihtymiselle ja yritysten menestymiselle. Kunnan SWOT-analyysi Vahvuudet Heikkoudet - luonto/hiljaisuus - asukasluvun väheneminen - hyvät palvelut - väestön ikärakenteen muutos - ennakointi päätöksenteossa - työpaikkojen puute - päätöksentekokyky - opiskelupaikkojen puute (II-aste) - tekemisen meininki - hotelli- ja majoituskapasiteetin puute - talous - alhainen tulotaso - osaava henkilöstö - tyhjät asunnot - eläinpuisto - pitkät matkat - lappilaisuus - syrjäinen sijainti - yhteistyö, talkoohenki/tapahtumat - laajakaistayhteyksien hitaus - hilla Mahdollisuudet Uhat - luonto, luonnonvarat - peruselinkeinojen (alkutuotanto) - matkailun kehittäminen; eläinpuisto, väheneminen safaritoiminta, reitit, liikuntapaikat - kuntatalouden heikkeneminen - kaivos - palvelujen heikkeneminen - kunnassa lapsia ja nuoria - työvoiman saanti - majoituskapasiteetin lisääminen - ilmastonmuutos - Simojoki ja Simojärvi - kunnan itsenäisyys - seutuyhteistyö 3
3 Kunnan toiminta-ajatus Kunta tarjoaa kuntalaisille tasapuolisesti laadukkaat lähipalvelut sekä monipuoliset mahdollisuudet yrittämiseen. 4 Kunnan arvot Kunnan arvoja ovat kestävä kehitys, palvelualttius, turvallisuus, oikeudenmukaisuus, luovuus ja avoimuus. Kunnan päämäärät Yhteistyön lisääminen, kuntalaisten vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien kehittäminen ja strategiseen suunnitteluun panostaminen Työllistymisen ja yritystoiminnan edistäminen sekä työvoiman saatavuuden turvaaminen Kuntaimagoon ja yhteismarkkinointiin panostaminen Laadukkaat perusturvan ja opetustoimen palvelut Väestön ikärakenteen muuttumisen huomioonottaminen kunnan palvelutarjonnassa Toimiva, ajantasainen ja ennakoiva tiedottaminen Koulutustason ja ammattitaidon lisääminen Tasokkaiden vapaa-aika- ja virkistyspalveluiden tarjoaminen Kunnan talouden tasapaino, tavoitteellinen omistajaohjaus sekä seutuyhteistyö Ennakoiva ja tavoitteellinen päätöksenteko, joka ottaa huomioon kuntalaisten ja henkilöstön hyvinvoinnin sekä päätösten ympäristö- ja yritysvaikutukset. 4
6 Kunnan strategiat 6. Kunnan elinkeinostrategia Elinkeinopolitiikan painopistealueet ja toimintalinjat: Maaperärikkaudet ja kaivostoiminta - Seutuyhteistyö Suhangon kaivoshankkeen edistämiseksi - Varautuminen Suhangon kaivoshankkeen toteutumiseen - Turvetuotannon edistäminen. Maaseutuelinkeinot - Maaseutuelinkeinojen perusedellytysten turvaaminen sekä kannattavan ja monipuolisen tuotantotoiminnan ja jatkojalostuksen kehittäminen - Työpaikkojen säilyttäminen sekä myönteisen ilmapiirin luominen ja sukupolvenvaihdosten edistäminen - Kehittämistoimenpiteiden suuntaaminen tuotannon ja tuotantotilojen ja -välineiden ajanmukaistamiseen sekä viljelijöiden jaksamisen tukemiseen - Energiapuun käytön edistäminen - Luonnontuotteiden (mm. poro, marjat, kala) hyödyntäminen ja jatkojalostuksen kehittäminen. Matkailu- ja palveluelinkeinot - Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edellytysten tukeminen - Luonto-, perhe- ja maatilamatkailuun panostaminen - Ohjelmapalvelujen tuotteistaminen, matkailupalveluiden laatujärjestelmän kehittäminen, keskitettyjen varauspalveluiden käyttöönotto ja sähköisen verkkokaupan hyödyntäminen - Eläinpuiston markkina-aseman säilyttäminen ja alueen toimintojen monipuolistaminen, mm. mökki- tai hotellihanke - Markkinointiyhteistyön ja yhteisesiintymisten tiivistäminen eri toimialoilla toimivien paikallisten yritysten kesken - Yhteistyö Rovaniemen kaupungin ja muiden naapurikuntien kanssa - Etelä-Lapin matkailuyhteistyön ja matkailullisen moninaiskäytön sekä reitistöjen kehittäminen; Simojoki, Simojärvi, Siuruanjoki ja Litokaira - Tapahtumien kehittäminen ja uudistaminen yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa - Rakennetun ympäristön siisteyden vaaliminen. Puuteollisuus - Paikalliseen puuraaka-aineeseen tukeutuminen ja raaka-ainehuollon varmentaminen - Verkostoituminen, teollisen muotoilun kehittäminen ja jalostusasteen nostaminen - Ekologisen toimintakulttuurin luominen ja logistiikan varmistaminen - Kunnan mukanaolo yrityslähtöisissä työllistävissä kehittämishankkeissa.
Periaatteet kunnan ja yritysten välisissä suhteissa: - Elinkeinojen kehittämistoimet kohdistuvat koko yrityskenttään - Kunta ja Rovaniemen Kehitys Oy tarjoavat yrityksille neuvontaa, koulutuspalveluita, hanketoimintaa ja yrityshautomopalveluita - Kunta kannustaa yrityksiä työkykyä ylläpitävään toimintaan - Kunta tarjoaa aktiivisesti edullisia rakennuskelpoisia tontteja - Kunta ja Ranuan Teollisuusyhtiö Oy osallistuvat yritysten tilajärjestelyihin - Kunta myöntää lainoja vain omistamilleen yrityksille - Kunta takaa lainoja omistamilleen yrityksille ja tarveharkintaisesti myös yleishyödyllisille yhteisöille - Kunta myöntää kesätyöpaikkatukea ja oppisopimustukea pk-yrityksille vahvistettujen periaatteiden ja määrärahojen mukaisesti - Kunnanjohtajan erillisellä päätöksellä aloittaville yrityksille voidaan myöntää harkinnanvaraista markkinointitukea ja yrityskonsultointiavustusta vahvistettujen periaatteiden mukaisesti - Kunta osallistuu omarahoitusosuudella erilaisiin kehittämishankkeisiin - Kunta tarjoaa luomansa kansainväliset yhteydet yritysten käyttöön - Kunta on mukana yhteismarkkinoinnissa. 6. Kunnan talousstrategia Kunnan taloudenhoidon tavoitteet ja painopistealueet:. Tulorahoituksen riittävyys juoksevien menojen kattamiseen siten, että vuosikatetta kertyy suunnitelmakaudella vähintään 00-300 euroa/asukas/vuosi.. Rahoituksen osalta selvitetään kulloinkin eri rahoitusmuotojen edullisuus (lainaraha/omien varojen sitominen). 3. Kunnan tuloveroprosentin säilyttäminen nykyisellään 9, %:ssa ja kiinteistöveroprosenttien pitäminen lähellä valtakunnallisia keskiarvoja. 4. Kunnan maksu- ja taksapolitiikan rakenteiden tarkastelu vuosittain ja kustannustason nousua vastaavien korotusten tekeminen.. Investointien suuntaaminen peruspalveluiden kehittämiseen, vapaa-ajan palveluihin ja peruskorjauksiin sekä elinkeinoelämän monipuolistamiseen. 6. Terveydenhuoltolain valmistelutyön seuraaminen ja varautuminen tuleviin muutoksiin. 6
6.3 Kunnan henkilöstöstrategia. Selkeä ja tehokas johtamisjärjestelmä, joka tukee kunnan työnantajaimagoa ja lisää henkilöstön motivaatiota, sitoutumista sekä työhyvinvointia.. Henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen. Henkilöstön kannustaminen ja tukeminen uralla etenemisessä, työkierrossa, sisäisessä liikuteltavuudessa sekä omaehtoisessa kehittämisessä. Henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen siten, että sairauspoissaolojen määrää voidaan vähentää ja henkilöstön eläkkeellejäänti tapahtuu vasta eläkeiän täyttyessä. 3. Esimies- ja johtamistaitojen kehittäminen ja säännönmukaisten henkilöstöpalavereiden pitäminen. 4. Henkilöstömäärän oikea resursointi ja suhteuttaminen palvelutuotantoon ja taloudellisiin resursseihin sekä varautuminen henkilöstön vaihtuvuuteen sekä pätevän ja osaavan työvoiman saatavuuteen ja sitouttamiseen paikkakunnalle.. Henkilöstön oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu palkkapolitiikassa, työolojen kehittämisessä, henkilöstöhankinnassa sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. 6. Kehittämiskeskustelujen käyminen henkilöstön kanssa vuosittain. Työn vaativuuden arviointiin sekä työtuloksiin ja ammatinhallintaan liittyvän henkilökohtaisen lisän arviointiin panostaminen. 7. Uuden teknologian hyödyntäminen työn mielekkyyden ja tuottavuuden kehittämiseksi. 8. Hallintokuntien välisten raja-aitojen madaltaminen sekä toiminnallisten yhteistyömahdollisuuksien etsiminen seutuyhteistyöstä. 6.4 Kunnan viestintästrategia Kunnan viestintä on - luotettavaa, avointa, myönteistä ja totuudenmukaista - selkeää, ajankohtaista ja ennakoivaa - vuorovaikutteista, tasapuolista ja visuaalisesti miellyttävää. Viestinnän tavoitteena on - tukea kunnan strategiassa vahvistettujen päämäärien saavuttamista - edistää kunnan kehittämistä ja tukea kunnan suunnittelua, johtamista, palvelutuotantoa, markkinointia ja tuloksellisuutta - tehdä Ranua myönteisesti tunnetuksi - edistää kuntalaisten tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuuksia - edistää henkilöstön motivoitumista - antaa oikea kuva koko kunnan toiminnasta ja kehittymisestä. 7
6. Kunnan palvelustrategiat Perusturva: Toiminta-ajatus: Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tuottamalla laadukkaita ja kattavia sosiaali- ja terveyspalveluja. Visio: Arvot: Tulevaisuutta ennakoivan ja toimivan palvelujärjestelmän aikaansaaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yhdenvertaisuus, perustoimeentulon turvaaminen, ikäihmisten kunnioittaminen, lasten kasvun tukeminen, terveyden edistäminen ja henkilöstön hyvinvointi. Painopistealueet ja tavoitteet: - hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisvaltainen suunnittelu - kuntalaisten tarpeista lähtevien riittävien ja laadukkaiden perus- ja erityspalveluiden saatavuuden varmistaminen - henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja osaamisen vahvistaminen - johtamiskäytäntöjen kehittäminen ja uudistaminen - ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen sekä avohuollon palveluihin panostaminen - hoitoon pääsyn ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen - terveyden, työ- ja toimintakyvyn edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä ehkäisevän hammashuollon edistäminen - tekniikan hyödyntäminen palvelujen järjestämisessä ja tiedonvälityksessä - ikäihmisten palveluissa painopisteen siirtäminen kotipalveluihin ja tukitoimiin; laitospaikkojen asteittainen vähentäminen valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi - työttömyydestä aiheutuvien ongelmien vähentäminen sosiaalisen selviytymisen ja arkielämän hallinnan alueella erilaisia aktivointitoimenpiteitä hyödyntämällä. Sivistystoimi: Toiminta-ajatus: Kaikenikäisillä kuntalaisilla on tasavertaiset mahdollisuudet kouluttaa, kehittää ja toteuttaa itseään. Visio: Arvot: Ammattitaitoinen henkilöstö tuottaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa valtakunnallisesti laadukkaita sivistyspalveluita uutta tekniikkaa ja toimintamalleja hyödyntäen ikähaitarilla vauvasta vaariin. Yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus, työntekijöiden kunnioittaminen, kanssaihmisten huomioon ottaminen sekä yhteistyön tekeminen ja tiimityöhön kannustaminen. 8
Painopistealueet ja tavoitteet: - Palveluiden järjestäminen arvokeskustelun pohjalta - Suunnitelmallinen opetus-, kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintojen kehittäminen - Tarvetta vastaavaksi mitoitettu toimiva kouluverkko, riittävä henkilöstöresursointi sekä hyvässä kunnossa olevat toimitilat ja opetusvälineistö - Toimiva ja korkeaa osaamista edistävä oman kunnan lukio - Motivaatio ja kannustus koulutukseen ja elinikäiseen opiskeluun - Varhaisen tuen mallin toteuttaminen kaikissa yksiköissä - Toimiva oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto - Työvoiman tehokas käyttö - Hyvä ja toimiva yhteistyö eri toimijatahojen kanssa - Seudullinen yhteistyön toteuttaminen - Palvelujen laadun kehittämisessä huomioidaan asiakastyytyväisyyskyselyt sekä eri osapuolten antamat palautteet - Toiminnan kehittämistä tukevan arvioinnin käynnistäminen - Haja-asutusalueiden tarpeiden huomioon ottaminen toimintoja suunniteltaessa - Työhyvinvoinnin edistäminen. Tekninen toimi: Toiminta-ajatus: Teknisten peruspalveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen luotettavalla, tehokkaalla ja taloudellisella tavalla siten, että tuloksena on tyytyväinen asiakas. Visio: Arvot: Toimiva, viihtyisä, terveellinen ja turvallinen kunta kauniissa luonnossa. Turvallisuus, taloudellisuus, luotettavuus, avoimuus, asiakaslähtöisyys Painopistealueet ja tavoitteet: - Tehokas ja kilpailukykyinen palvelutuotanto - Paikallisten voimavarojen käyttö - Yritysvaikutusten huomioiminen kaikissa toiminnoissa - Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen - Yhteistyö ja vuorovaikutus - Turvallinen ympäristö - Palvelujen tuottaminen omana tuotantona yhteistyössä pakallisten yritysten kanssa - Kunnan kiinteistöjen tehokas ylläpito ja asuinrakennusten käyttöasteen parantaminen - Moottorikelkkareittiverkoston ja safaritoiminnan alueiden rakentaminen - Vapaa-ajan alueiden korkealaatuinen ylläpito - Palvelujen tuottaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. 9
0
II RANUAN KUNNAN VUODEN 00 TA- LOUSARVIO SEKÄ VUOSIEN 00-0 TALOUSSUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT. Kuntalain säädökset talousarviosta ja -suunnitelmasta Kuntalain 6 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseessa ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.. Edellisen vuoden talousarvion toteutuminen ja taloussuunnitelman laadintaan vaikuttavat yleiset kehitysnäkymät Valtuuston 4..008 vahvistamassa vuoden 009 talousarviossa vuosikatetta arvioitiin kertyvän 030 94 euroa ja tilikauden ylijäämäksi arvioitiin 39 438 euroa. Valtuusto on vahvistanut vuoden aikana talousarvioon muutoksia, mutta muutostalousarviot eivät ole vaikuttaneet vuosikatteeseen eivätkä tilikauden tulosarvioon. Kunnan kokonaistalous on kehittynyt vuonna 009 odotetun mukaisesti ja valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet tullaan pääosin saavuttamaan. Viime vuosina tehtyjen rakenteellisten muutosten johdosta kokonaismenojen kasvu on pystytty pitämään maltillisena ja samanaikaisesti on kyetty turvaamaan tarkoituksenmukainen palvelurakenne ja palveluiden laatu. Kunnalla ei ole kattamattomia alijäämiä.
Kunnan maksuvalmius on ollut hyvä ja maksuvalmiutta on tukenut kuntakonsernissa käytössä oleva konsernitili. Tämänhetkisten (lokakuu 009) arvioiden mukaan kunta tulee tekemään ylijäämäisen tilinpäätöksen vuodelta 009. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettu laki tuli voimaan 3..007 ja se on voimassa vuoden 0 loppuun. Lakiin sisältyy useita kuntia koskevia velvoitteita. Lailla luodaan edellytykset ja puitteet kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Lain tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Kuntarakennetta pyritään vahvistamaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Kuntaliitokset pyritään toteuttamaan vapaaehtoiselta pohjalta. Valtuuston päätöksen mukaan Ranuan kunta säilyy itsenäisenä kuntana. Valtioneuvoston 7.6.008 antamassa palautteessa todetaan, että kunta ei täytä väestöpohjavaatimusta, mutta kunnalla on puitelain mahdollistama poikkeamisperuste. Vaikka kunnalla ei ole velvoitetta hakea laajempaa väestöpohjaa, tulisi kunnan kuitenkin pyrkiä käyttämään muut puitelain velvoitteet, jotta palvelujen turvaaminen kansalaiselle asuinpaikasta riippumatta voisi toteutua. Lisäksi kaikkia kuntia kehotettiin kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että ratkaisut, joihin päädytään, toteuttavat puitelain keskeisiä tavoitteita eli lisäävät kustannustehokkuutta, kokoavat alueellisesti mielekkäitä toiminnallisia kokonaisuuksia ja ovat kansanvaltaisessa ohjauksessa. Suomen kansantalous on ollut vuonna 009 nopeassa syöksykierteessä. Alkuvuoden 009 aikana tuotannon supistuminen edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on ollut lähes 0 %. Teollisuustuotannon arvioidaan vähenevän vuonna 009 suhteellisesti enemmän kuin lamavuonna 99. Alhaisen vientikysynnän johdosta Suomen teollisuustuotanto laskee vuonna 009 noin % edellisestä vuodesta. Valtiovarainministeriön.9.009 julkaisemassa suhdanne-ennusteessa arvioidaan kokonaistuotannon supistuvan vuonna 009 noin 6 %. Vuoden 00 osalta ennuste perustuu siihen, että kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohden, mutta tuotannon kasvu jää vain noin 0,3 prosenttiin. Työllisyyskehitys oli vielä vuonna 008 suotuisaa siten, että koko vuoden tasolla palkansaajien ansiotyöpanos työtunneilla mitattuna lisääntyi ja työllisyysaste kohosi yli 70 prosenttiin. Vuonna 009 työllisyysaste alenee parisen prosenttiyksikköä ja talousarviovuonna 00 työllisyysasteen arvioidaan olevan 66 prosenttia. Vuonna 00 työtön työvoima on ennusteen mukaan 80.000 henkeä ja työttömyysaste kohoaa yli 0 prosenttiin. Vuonna 009 pysähtyi edellisenä vuonna tapahtunut kuluttajahintojen nopeahko kohoaminen siten, että kuluttajahintojen vuosikeskiarvon nousu on vain 0, %. Talousarviovuonna 00 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan, %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja kotimaisten työvoimakustannusten arvioidaan nousevan hitaasti. Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni vuoden 009 ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana noin 6 % ja samaan
aikaan verotulojen kasvu romahti. Toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen nopeana. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 009 nelisen prosenttia. Ansiotaso kohoaa noin 3, % ts. noin kaksi prosenttiyksikköä hitaammin kuin edellisenä vuonna. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 00 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 0 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle 00. Sopimusneuvottelu käynnistyvät vuoden 009 loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuihin tulee muutoksia vuonna 00. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu poistuu vuoden 00 alusta lukien kokonaan, sairausvakuusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksut nousevat, mutta kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu säilyy nykyisellä tasolla. Eduskunnalle annettu hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 00 aiheuttaa muutoksia veroperusteisiin, minkä johdosta kuntien verotulot alenevat noin 37 miljoonalla eurolla. Tämä kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia korottamalla. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen kiinteistöverolain muuttamisesta siten, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan. Myös arvonlisäveroihin tulee muutoksia. Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 00 alusta. Valtionosuudet siirtyvät pääosin valtiovarainministeriön hallinnoimiksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus, ns. yhden putken valtionosuus, muodostuu yleisen osan määräytymisperusteista, sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisista kustannuksista, esi- ja perusopetuksen ja kirjaston laskennallisista kustannuksista, taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteista sekä erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteista. Lisäksi järjestelmään kuuluu nykyiseen tapaan verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään. Uudistuksen voimaantuloon liittyvällä järjestelmämuutoksen tasauksella korjataan kunnittain uudistuksesta aiheutuvat muutokset. Laskettu menetys lisätään valtionosuuteen ja laskettu lisäys vähennetään siitä toistaiseksi vuosittain. Ranuan kunnan talouden liikkumavara tulee olemaan koko suunnitelmakauden vähäinen johtuen yleisestä taloustilanteesta sekä kunnassa tapahtuvasta väestökehityksestä. Tilannetta helpottaa tuntuvasti kunnan vuodesta 00 alkaen saama harvan asutuksen lisätuki n.,34 M /vuosi. Kunnan omia prosesseja joudutaan edelleen tehostamaan ja tarkastelemaan uudelleen väestön vähenemisestä ja ikärakenteen nopeasta muutoksesta johtuen siten, että resursseja suunnataan enenevässä määrin perusturvan palveluihin. Talousarviovuonna tuloveroprosentti säilyy nykyisellään 9, prosentissa. Vakinaisen asumisen kiinteistöveroprosenttia korotetaan alarajatarkistusten johdosta 0,0 %. Kiinteistöveroprosentit ovat talousarviovuonna 00 seuraavat: vakinaisen asumisen kiinteistöveroprosentti 0,3 %, yleinen kiinteistöveroprosentti 0,7 % ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,8 %. Talousarviovuonna verotuloja odotetaan kertyvän yhteensä 8.400.000 euroa ja valtionosuuksia 0.000.000 euroa. 3
.3 Väestö ja työpaikat Ranuan väkiluku on kehittynyt vuodesta 970 lukien alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukossa on esitetty myös Tilastokeskuksen uusin väestöennuste (päivitetty 30.9.009) vuosille 0, 0 ja 03. Vuosi Väkiluku Muutos-% Kehitys: 970 678 980 603-0,7 990 6 + 0,9 000 0-0,7 008 448 -,4 Tilastokeskuksen ennuste: 0 3993-9,8 0 36-9,3 03 3434 -, Kuluvana vuonna syyskuun loppuun mennessä väestö on vähentynyt 3 asukkaalla ts. -0, prosentilla, kun vastaava vähennys vuonna 008 oli 87 asukasta eli -,9 %. Kunnan tavoitteena oleva asukasluvun vakiinnuttaminen 4.400 asukkaaseen edellyttää Suhangon kaivoshankkeen toteutumista. Ranuan kunnan väestön ikä- ja sukupuolirakenne 3..008 on alla olevan taulukon mukainen (suluissa 0 vuotta aiemmin ollut tilanne/3..998). Taulukossa on vertailu myös Lapin lääniin. Ikäluokka Ranua Lapin lääni 0-4 v. 0,9 % (6,7) 6,0 % (0,) -64 v. 60, % (60,7) 66,0 % (66,6) yli 6 v. 8,6 % (,6) 8,0 % (3,3) Naisia 47,3 % 49,9 % Viimeisimmän vuodelta 007 saatavissa olevan tilaston mukaan Ranualla oli työvoimaa 79 (0 vuotta aiemmin v. 997 vastaava luku oli 90), joista työllisiä 46 (9) ja työttömiä 63 (66). Työvoiman ulkopuolella oli 793 (363), joista alle 4- vuotiaita 94 (43), opiskelijoita 43 (0), eläkeläisiä 34 (6), varusmiehiä 6 (6) ja muita 6 (66). Huoltosuhde oli vuonna 007,0 (,7). Alla olevassa taulukossa on esitettynä työttömyysasteet (keskimäärin kuukaudessa) vuosina 990, 000 ja 008. Vertailussa on myös Lapin lääni. 990 000 008 Ranua 7,8 3,8 3,4 Lapin lääni 7,8,0,6 4
Vuoden 009 syyskuun tiedon mukaan Ranualla oli työttömiä työnhakijoita 44 (edellisen vuoden vastaava luku ) ja työttömyysaste oli 4, % (,6 %). Lapin läänissä vastaavat luvut olivat 609 (984) ja 3, % (, %). Työpaikkojen muutokset vuosina 99, 000 ja 006 sekä työpaikkojen jakaantuminen toimialoittain v. 006 on ollut Ranualla alla olevan taulukon mukainen. Vertailussa on myös Lapin lääni ja koko maa. 99 000 006 Muutos-% Ranua 0 407 39 -,4 % Lapin lääni 6343 683 699 + 7,0 % V. 006 Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Ranua,8,3 63,,4 Lapin lääni,6,3 7,,6 Koko maa 4, 4,9 69,0,9.4 Talousarvion rakenne ja sitovuus Valtuusto hyväksyy tässä talousarviossa toimintamenot, toimintatulot ja toimintakatteen kunnanhallitusta ja hallintokuntia sitoviksi tulos/vastuualuetasolla. Kunnanhallitus ja lautakunnat vahvistavat sitovat käyttösuunnitelmat tulosyksikkö I- tasolla. Kunnanhallitus ja lautakunnat voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaansa edelleen alaisilleen viranhaltijoille ja määritellä samassa yhteydessä käyttösuunnitelman sitovuustason. Investointiosassa määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia vahvistetussa muodossa. Kunnanhallitus ja tekninen lautakunta hyväksyvät investointiosan yksityiskohtaisemmat hankekohtaiset käyttösuunnitelmat. Tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa määrärahojen ja tuloerien luonteiset erät ovat sitovia valtuuston nähden. Poistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti.
. Taloussuunnitelman yhteenvetotaulukot hallintokunnittain Hallintokunta TP 008 TA 009 TAES 00 Muutos-% TS 0 TS 0 Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot 0 6 000 0 00,0 6 000 000 Toimintakulut 7 847 9 70 0-00,0 9 800 7 00 Toimintakate -7 847-3 70 0-00,0-3 800-00 Tarkastuslautakunta Toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut 6 696 6 700 700-4,0 700 700 Toimintakate -6 696-6 700-700 -4,0-700 - 700 Kunnanhallitus Toimintatuotot 489 68 6 98 09 8 33,8 09 8 09 8 Toimintakulut 679 00 88 797 3 363 77 6,6 3 363 77 3 363 77 Toimintakate - 89 33-369 499-334 3 -,6-334 3-334 3 Perusturvaltk Toimintatuotot 049 9 90 74 79 9 -,8 8 9 83 9 Toimintakulut 7 68 603 8 4 760 9 049 3,0 9 7 8 9 77 8 Toimintakate - 9 3-6 44 08-7 8 6, -7 346 6-7 446 6 Sivistyslautakunta Toimintatuotot 648 3 7 70 3 40-6, 3 40 3 40 Toimintakulut 7 94 86 7 99 84 8 07 00,8 7 98 00 7 98 00 Toimintakate -7 94 649-7 37 34-7 680,4-7 46 680-7 46 680 Tekninen lautakunta Toimintatuotot 0 9 330 7 09-4,4 7 09 7 09 Toimintakulut 3 0 389 3 6 77 3 0 097-0, 3 0 097 3 0 097 Toimintakate -760 870-96 - 03 00 0, - 03 00-03 00 Koko kunta yhteensä Toimintatuotot 6 437 707 6 3 9 6 70 93 4, 6 96 93 6 6 93 Toimintakulut 3 36 40 3 4 988 33 70 979 4,7 33 779 79 33 906 979 Toimintakate -4 798 69-93 076-7 80 047 4,8-7 8 347-7 84 047 Alla olevassa kuviossa on esitetty toimintakate toimielimittäin talousarviovuonna 00. Seuraavalla sivulla on esitettynä kokonaistulojen ja menojen jakauma. Kunnanhallitus Perusturvaltk Sivistysltk Tekninen ltk 6
TULOT 00 Rahoitustuotot 0 % Myyntituotot 8 % Maksutuotot 4 % Tuet ja avustukset % Vuokratuotot 6 % Muut toimintatulot 0 % Valtionosuudet 7 % Verotulot 4 % MENOT 00 Muut toimintakulut % Avustukset 4 % Aineet/tarvikkeet 7 % Rahoituskulut 0 % Poistot 3 % Henkilöstökulut 46 % Palvelujen ostot 34 % 7
TULOSLASKELMA TP 008 TA 009 TAES 00 TS 0 TS 0 Toimintatuotot 6 437 70 6 3 9 6 70 93 6 96 93 6 6 93 Toimintakulut -3 36 40-3 4 988-33 70 979-33 779 79-33 906 979 TOIMINTAKATE -4 798 697-93 076-7 80 047-7 8 347-7 84 047 Verotulot 8 774 96 8 600 000 8 400 000 8 00 000 8 00 000 Valtionosuudet 7 488 83 8 36 000 0 000 000 9 800 000 9 800 000 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 349 67 00 000 00 000 00 000 00 000 Rahoituskulut -33 76-00 000-00 000-0 000-0 000 VUOSIKATE 00 304 030 94 9 93 097 63 99 93 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk.poistot - 084 399-99 486-099 887-00 000-00 000 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 0 0 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 4 90 39 438 0 066-347 -4 047 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 96 4 0 0 0 0 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 09 39 438 0 066-347 -4 047 RAHOITUSOSA TP 008 TA 009 TAES 00 TS 0 TS 0 Tulorahoitus Vuosikate +/- 00 304 030 94 9 93 097 63 99 93 Satunnaiset erät +/- 0 Tulorahoituksen korjauserät +/- -4 48 Investoinnit Investointimenot - - 374 347-493 00-00 000-00 000-00 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin + 330 67 80 000 Pys.vas.hyödykkeiden luovutustulot + 7 40 Toiminnan rahavirta +/- -30 376-8 76-80 047-0 347-04 047 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - -64 79 Antolainasaamisten vähennykset + 490 447 30 000 30 000 30 000 30 000 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 800 000 300 000 00 000 00 000 00 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -3 863-30 400-46 700-46 700-46 700 Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset +/- Vaikutus maksuvalmiuteen 38 69-6 976-06 747-9 047-430 747 Lainakanta 3.. 4 98 7 64 0 Investointien tulorahoitus, % 74,40 7,93 8,33 9,97 66,40 Kassavarat 3.. 90 67 639 64 43 894 403 847 973 00 8
KÄYTTÖTALOUSOSA Valtuusto asettaa käyttötalousosassa kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä vahvistaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Määrärahat ja tuloarviot on esitettynä suoriteperusteen mukaisina. Toimielin: Tehtävä/tulosalue: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit Talous TP 008 TA 009 TAES 00 Muutos-% TS 0 TS 0 009-00 Toimintatuotot 0 6 000 0 00,0 6 000 000 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 0 6 000 0 00,0 6 000 000 Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut -7 847-9 70 0-00,0-9 800-7 00 Henkilöstökulut - 49-770 0-00,0-6 000-000 Palvelujen ostot -4 887-3 00 0-00,0-3 00-4 800 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -77-00 0-00,0-00 -00 Avustukset Vuokrat -44 0 0-00 -00 Muut toimintakulut 0-00 0 00,0 0 Toimintakate -7 847-3 70 0-00,0-3 800-00 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos -7 847-3 70 0-00,0-3 800-00 Vyörytyserät Sanalliset tavoitteet ja perustelut: * Kunnanhallitus nimeää luottamushenkilötyöryhmän selvittämään äänestysaluejaon tarkistamista. Työryhmän tulee jättää raporttinsa kunnanhallitukselle 3..00 mennessä. * Vuoden 0 maaliskuussa toimitetaan eduskuntavaalit. * Vuoden 0 tammi/helmikuussa toimitetaan presidentinvaali. * Vuoden 0 lokakuussa toimitetaan kunnallisvaalit. 9
Toimielin: Tehtävä/tulosalue: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoimi Tarkastuslautakunta on asetettu valtuuston toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Talous TP 008 TA 009 TAES 00 Muutos-% TS 0 TS 0 009-00 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut -6 696-6 700-700 -4,0-700 - 700 Henkilöstökulut - 08-3 000-3 000 0,0-3 000-3 000 Palvelujen ostot -4 9-3 600-9 600-9,4-9 600-9 600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -43-00 -00 0,0-00 -00 Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate -6 696-6 700-700 -4,0-700 - 700 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos -6 696-6 700-700 -4,0-700 - 700 Vyörytyserät Toimielin: Tehtävä/tulosalue: Tilivelvollinen: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: KUNNANHALLITUS Yleishallinto Kunnanjohtaja Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Tehtäväalueeseen kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, kunnanjohtaja, ystävyyskuntatoiminta, edustus/suhdetoiminta ja toimikunnat, jäsenmaksut, verotuskustannukset, velkaneuvonta ja löytöeläinten säilytys. Perustiedot: TP008 TA009 TAE00 TS0 TS0 Henkilöstö Kunnanjohtaja 0
Talous TP 008 TA 009 TAES 00 Muutos-% TS 0 TS 0 009-00 Toimintatuotot 6 88 6 700 700-89,6 700 700 Myyntituotot Maksutuotot 0 9 4 700 700-8, 700 700 Tuet ja avustukset 97 000 0-00,0 0 0 Vuokratuotot Muut toimintatuotot 0 Toimintakulut -387 944-46 097-397 8 -,9-397 8-397 8 Henkilöstökulut -60 9-43 047-39 0 -,7-39 0-39 0 Palvelujen ostot -79 734-9 80-9 80,0-9 80-9 80 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -0 630-0 700-900, - 900-900 Avustukset -8 33-79 000-0 900-73, -0 900-0 900 Vuokrat - 79-6 770-4 6 -,6-4 6-4 6 Muut toimintakulut - 949-300 - 300 0,0-300 - 300 Toimintakate -36 6-449 397-396 48 -,8-396 48-396 48 Poistot ja arvonalentumiset -6 300-6 0-4 06-3, -4 06-4 06 Tilikauden tulos -367 46-4 60-400 688 -, -400 688-400 688 Vyörytyserät -4 076-88 -4 403 -, -4 403-4 403 Sanalliset tavoitteet ja perustelut: * Toteutetaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta hyväksyttyä toimeenpanosuunnitelmaa. * Talousarviovuoden ja suunnitelmavuosien elo-syyskuussa pidetään valtuuston talousarvioseminaari. * Kunnanhallitus asettaa talousarviovuonna seuraavat työryhmä, joiden tulee jättää loppuraporttinsa kunnanhallitukselle 3.7.00 mennessä: ) Vanhustenhuoltoa koskeva työryhmä, jonka toimeksiantona on selvittää ja tarkastella vanhustenhuollon suunnitelman ajantasaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, toimintojen painopisteen siirtämistä laitoshoidosta avohoitoon, vanhustenhuollon henkilöstömitoitusta suunnitelmavuosina ja pitemmällä aikavälillä sekä vanhustenhuollon tilakysymyksiä. Ks. tarkemmin s. 3. ) Vammaispalveluita koskeva työryhmä, jonka toimeksiantona on selvittää ja tarkastella perhehoidosta ja ikäperheistä tulevien asiakkaiden hoidon järjestämistä, kehitysvammaisten avohuollon toimintojen ja asumisen järjestämisvaihtoehtoja, tilakysymyksiä, työntekijöiden työtehtävien uudelleenjärjestämistä sekä perusturvan ja sivistystoimen välisen yhteistyön lisäämismahdollisuuksia. Ks. tarkemmin s. 36: * Suunnitelmakaudella varaudutaan maaseututoimen hallinnoinnin uudelleenjärjestämiseen. * Suunnitelmakaudella varaudutaan valmisteilla olevaan terveydenhuoltolakiin. * Omakoti-, järjestö- ym. avustuksiin varataan 8 00 euroa. Em. määrärahassa on varattuna kullekin kylätoimikunnalle 30 euron toiminta-avustus. Talousarviovuonna varaudutaan tukemaan kylätaloja tarveharkintaisesti siten, että avustuksen määrä on enintään 00 euroa/vuosi ja avustusta myönnetään hakemuksesta silloin, kun alueella ei ole käytettävissä kunnan tiloja ja toiminnan laajuus edellyttää tuen myöntämistä. Jäljelle jäävää määrärahaa voidaan käyttää eri hakemuksesta myönnettäviin hankeavustuksiin.
Tehtävä/tulosalue: Tilivelvollinen: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: Toimisto- ja sisäiset palvelut Kunnankamreeri sekä ravitsemis- ja pesula palveluiden osalta ravitsemispäällikkö ja atk-palveluiden osalta atkpäällikkö Tulosyksikkö tuottaa tehokkaasti, joustavasti ja kustannuksiltaan edullisesti toimisto-, henkilöstö- ja atk-palveluita sekä ruokahuoltoja pesulapalveluita. Tehtäväalueeseen kuuluvat toimistopalvelut, atk-palvelut, henkilöstöpalvelut, työsuojelu, henkilöstön työterveyshuolto, ammattiyhdistystoiminta sekä koko kunnan ruokahuolto- ja pesulapalvelut. Tavoitteen kohteen määrittely Mittari TP008 TA009 TAE00 TS00 TS0 Ravitsemispalvelut: Perusturvatoimi: Ateriasuoritteet /suorite 8684 3,0 876 3,6 8943 3,48 8943 3,48 8943 3,48 Koulut: Ateriasuoritteet /suorite 6904,06 6889,0 49,74 49,74 49,74 Pesulapalvelut: Suoritteet (kg) /suorite 877,30 7483,60 7,63 7,63 7,63 Perustiedot: TP008 TA009 TAE00 TS0 TS0 Henkilöstö Toimistopalvelut: Kunnankamreeri Hallintosihteeri Laskentasihteeri ½ Elinkeinosihteeri Palkkasihteeri Toimistosihteeri 8 8 8 8 8 Palvelusihteeri ½ Atk-palvelut: Atk-päällikkö Atk-suunnittelija Atk-tukihenkilö Ravitsemispalvelut: Ravitsemispäällikkö Ravitsemistyöntekijä 4 3 3 3 3 Pesula: Pesulatyöntekijä Pesula-apulainen ½ ½ ½ ½
Talous TP 008 TA 009 TAES 00 Muutos-% TS 0 TS 0 009-00 Toimintatuotot 44 78 0 898 0 8 34,8 0 8 0 8 Myyntituotot 44 7 0 8 0 08 34,9 0 08 0 08 Maksutuotot Tuet ja avustukset 8 06 680 40-79,4 40 40 Vuokratuotot Muut toimintatuotot 3 Toimintakulut - 63 49-7 764-7 3 9,8-7 3-7 3 Henkilöstökulut -97 433-040 493-9 809 47,0-9 809-9 809 Palvelujen ostot -8 7-34 968-83 7, - 83-83 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -366 8-393 330-403 40, -403 40-403 40 Avustukset - 944-400 - 400 0,0-400 - 400 Vuokrat -79 677-78 073-84 09 7,6-84 09-84 09 Muut toimintakulut -4 00-3 00-4 000 4,3-4 000-4 000 Toimintakate - 8-0 866-0 63-0,3-0 63-0 63 Poistot ja arvonalentumiset -99 97-9 66-98 74 3,0-98 74-98 74 Tilikauden tulos -30 478-346 8-348 737 0,6-348 737-348 737 Vyörytyserät 30 479 346 8 348 737 0,6 348 737 348 737 Sanalliset tavoitteet ja perustelut: * Toimistopalveluiden uudelleenjärjestelyt otetaan käyttöön..00 lukien siten, että kaikki kunnan toimistotyöntekijät siirtyvät hallinto-osastolle ja kustannukset kohdistetaan ao. tulosyksikölle sisäisenä laskutuksena. * Talousarviovuonna varaudutaan verotilin ja yhtenäisen euromaksualue Sepan käyttöönottoon. * Talousarviovuonna osallistutaan kuntien ICT- sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksia koskeviin neuvotteluihin. * Talousarviovuonna ja -suunnitelmavuosina kehitetään verkkopalveluita. * Suunnitelmakaudella päivitetään tietohallintasuunnitelmat ja tietoturvasuunnitelmat. * Talousarviovuonna päivitetään työsuojelun toimintaohjelma. * Talousarviovuonna perustetaan työryhmä organisoimaan uudelleen kunnan atk-palvelut siten, että yleishallinnon, perusturvan, sivistystoimen ja teknisen toimen atk-palvelut hoidetaan keskitetysti atk-yksikön toimesta. Työryhmän tulee jättää loppuraportti kunnanhallitukselle 3.7.00 mennessä. * Talousarvio- ja suunnitelmavuosina kehitetään ravitsemispalveluita ja samalla varaudutaan ravitsemispalveluissa tapahtuviin eläkkeelle siirtymisiin. Tehtävä/tulosalue: Tilivelvollinen: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: Maankäytön suunnittelu Kunnaninsinööri Yleiskaava, asemakaava ja muu maankäytön suunnittelu. Perustiedot: TP008 TA009 TAE00 TS0 TS0 Henkilöstö Kunnaninsinööri /3 /3 /3 /3 /3 3
Talous TP 008 TA 009 TAES 00 Muutos-% TS 0 TS 0 009-00 Toimintatuotot 800 3 000 3 000 00,0 3 000 3 000 Myyntituotot Maksutuotot 800 3 000 3 000 00,0 3 000 3 000 Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut -6 8-4 338-76 93 4,6-76 93-76 93 Henkilöstökulut -8 70-38 - 3, - 3-3 Palvelujen ostot -37 808-3 800-800 6,9-800 - 800 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate -3 78-338 -73 93 44,0-73 93-73 93 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos -3 78-338 -73 93 44,0-73 93-73 93 Vyörytyserät -94-68 -83 38,0-83 -83 Sanalliset tavoitteet ja perustelut: * Talousarviovuonna hyväksytään Kuukasjärvi-Kuusijärvi-Luiminkajärvi-Petäjäjärvi-Kuhajärvet alueiden osayleiskaava. Tehtävä/tulosalue: Tilivelvollinen: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: Elinkeinoelämän kehittäminen Kunnanjohtaja Elinkeinoelämän ja matkailun kehittämisessä on tavoitteena yrittäjyyden edistäminen ja yritysten toimintaedellytysten turvaaminen. Tehtäväalueeseen kuuluvat hallinto, kehittäminen/neuvonta, avustukset, markkinointi, messut, matkailuinfo ja uudet kehittämishankkeet. Tavoitteen kohteen määrittely Mittari TP008 TA009 TAE00 TS00 TS0 Uusien työpaikkojen luominen Asukasmäärän vakiinnuttaminen Uudet yritykset/vuosi Uudet työpaikat/vuosi Asukasmäärä 447 440 4400 4400 4400 Työttömyyden vähentäminen Työttömyysaste (%) Työttömien määrä (lkm) 3,4 4 4,0 60 3, 3 3,0, 0 4
Toiminnan kysyntä ja laajuustiedot TP008 TA009 TAE00 TS00 TS0 Toimivia yrityksiä 0 Talous TP 008 TA 009 TAES 00 Muutos-% TS 0 TS 0 009-00 Toimintatuotot 7 37 4 400 0-00,0 0 0 Myyntituotot 03 0 Maksutuotot 4 400 4 400 0-00,0 Tuet ja avustukset 0 9 0 Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut -47 36-436 487-43 87-0, -43 87-43 87 Henkilöstökulut -60 08-9 97-60 -99, -60-60 Palvelujen ostot -40 9-8 0-8 868 9, -8 868-8 868 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 49-700 -3 00 8, -3 00-3 00 Avustukset -69 739-7 400-68 000-4,8-68 000-68 000 Vuokrat - 3-46 -6 844,3-6 844-6 844 Muut toimintakulut -3 346-68 700-74 700 8,7-74 700-74 700 Toimintakate -400 6-43 087-43 87-0,9-43 87-43 87 Poistot ja arvonalentumiset - 333-6 -46-6,6-46 -46 Tilikauden tulos -40 494-43 708-436 38 0,8-436 38-436 38 Vyörytyserät -4 387-4 96-4 766-4,0-4 766-4 766 Sanalliset tavoitteet ja perustelut: Elinkeinotoimi: Kunta toteuttaa elinkeinopolitiikkaa vahvistetun kuntastrategian ja elinkeinostrategian mukaisesti. Painopistealueet kehittämistyössä ovat maaperärikkaudet ja kaivostoiminta, maaseutuelinkeinot, matkailu- ja palveluelinkeinot sekä puuteollisuus. Maaseututoimi vastaa maatalouden kehittämisestä. Tavoitteena on yksityisen sektorin työpaikkojen lisääminen ja olemassa olevien säilyttäminen, uusien yritysten syntyminen ja työttömyyden vähentäminen. Tavoitteena on myös kehittää yritysvaikutusten arviointia kunnan päätöksenteossa. Kunnan elinkeinotoimen kehittämisvastuu on kunnanhallituksella ja kehittämistyötä johtaa kunnanjohtaja. Kunnanhallituksen asettaman elinkeinoryhmän tehtävänä on uusien ideoiden ja kehittämishankkeiden esilletuominen maaseutu- ja elinkeinotoimissa sekä osallistuminen elinkeinojen kehittämiseen. Yritysneuvontapalvelut tuottaa Rovaniemen Kehitys Oy, jolta Ranuan kunta ostaa palvelut. Yhtiön hallitukseen kuuluu ranualainen yrittäjä ja kunnanjohtajalla on läsnäolo-oikeus kokouksissa. Lisäksi kunnan edustaja on mukana Rovaniemen kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa. Määrärahavaraus on 7 000, josta on alustavasti varattu yrityspalveluihin 6 000, eri kehittämishankkeisiin 63 000 sekä Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:lle 000 käytettäväksi matkailun asiakaspalveluun, hallinto- ja strategiatyöhön, matkailun alueorganisaatiotoimintaan sekä Ranuan matkailun markkinointiin.
Yritystoimintaa avustetaan suunnitelmakaudella seuraavilla tukitoimilla (avustukset ovat määrärahasidonnaisia): - Kesätyöpaikkatuki (määräraha 8 000 ): Tuen tarkoituksena on ohjata nuoria työnantajan koulutuksella työtehtäviin sekä tukea nuorten elämänuran valintaa. Tavoitteena on työllistää 00 ranualaista 4 -vuotta täyttänyttä opiskelijaa -4 viikon ajaksi. Tukea myönnetään yrityksille viikon jaksolta 80 ja 4 viikon jaksolta 360. - Oppisopimustuki (määräraha 9 600 ): Tuen tarkoituksena on työntekijöiden ammattitaidon lisääminen ja uusien työntekijöiden etsiminen käytännönläheisen koulutuksen kautta. Tavoitteena on tukea kahta voimassa olevaa ja kolmea uutta oppisopimustyösuhdetta. Tukea myönnetään pk-yrityksille valtuuston vahvistaman määrärahan puitteissa 80 /sopimus/kk. - Markkinointituki (määräraha 7 00 ): Tukea myönnetään aloittaville pk-yrityksille 0 % toteutuneista markkinointikustannuksista, kuitenkin enintään 000 /yritys. Tavoitteena on tukea viittä jo päätöksen saanutta ja viittä uutta alkavaa tai laajentavaa yritystä. - Yrityskonsultointi (määräraha 000 ): Tukea myönnetään aloittaville ja toimintaa laajentaville pkyrityksille enintään 80 % toteutuneista kustannuksista. Tavoitteena on tukea yhtä yritystä. Tukea voidaan myöntää enintään 0 konsultointipäivää á 00 sisältäen palkkion lisäksi todelliset matkakustannukset. Tuen suuruus on enintään 4 000 /yritys. - Metsätaloussuunnitelmien tukeminen (määräraha 6 000 ): Talousarviovuonna tuetaan aikaisemmin avustamattomien tilakohtaisten metsäsuunnitelmien laatimista /ha. - Yrittäjien hyvinvointiin ja jaksamiseen panostetaan kunnanhallituksen käyttösuunnitelmassa osoittaman määrärahan puitteissa. Käynnistetään Hillatorilla kesätoritoiminta sekä järjestetään syyskuun alussa Elonkorjuutori yhdessä kunnan maaseututoimen, Ranuan 4H-yhdistyksen, Ranuan Martat ry:n sekä MTK-Ranuan kanssa. Hillatorin kioskitoiminnan järjestää nuorisotoimi leirintäalueen alaisuudessa. Matkailu: Matkailua kehitetään elinkeinostrategian mukaisesti. Tavoitteena on kehittää Ranuan eläinpuistosta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ympärivuotinen Lapin perhematkailukeskus ja ohjelmapalveluiden, safaritoiminnan sekä uuden karavaanarialueen myötä lisätä asiakkaiden viipymää alueella. Matkailumarkkinointiin kunta osallistuu Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:n, Ranuan Matkailuyhdistys ry:n ja Ranuan Seudun Matkailu Oy:n kanssa. Eläinpuiston lisäksi muita kärkituotteita ovat Simojoki ja Simojärven alue. Tapahtumia, kuten Hillamarkkinat ja Kultainen Taimen vetouistelukilpailu, kehitetään yhdessä paikallisten toimijoiden, Rovaniemen Kehitys Oy:n ja Rovaniemen Matkailu- ja Markkinointi Oy:n kanssa. TV-mainontaa toteutetaan kesän lisäksi myös talvella. Osallistutaan seuraaville messuille: Matka 00 Helsinki, kansainvälinen workshop (paikka tarkentuu myöhemmin), Meet Finland Workshop Helsinki, Lapin Erämessut Rovaniemi ja Riihimäen Erämessut. Ylläpidetään ja kehitetään internetissä olevia Ranuan tietoja osoitteessa ranua.fi ja infokartta.fi/simojoki. Matkailuneuvonta hoidetaan ostopalveluna Ranuan Seudun Matkailu Oy:ltä. Kehittämishankkeet:. Hillamatkailun kehittäminen Vahvistetaan kunnan hillaimagoa markkinoinnilla ja julkaisemalla Hillauutisia. Tavoitteena on marjanpoiminnan ja myynnin edistäminen sekä matkailutulon lisääminen tiedotuskampanjan avulla. Tiedotusta hillan poimijoille laadun tärkeydestä jatketaan. Kunnan netto-osuus on 4 000.. Sukupolvenvaihdos maaseudulla koulutushanke (..008 3..00) Hankkeen kohderyhmänä on lappilaiset sukupolvenvaihdos. ja omistajanvaihdostilanteessa olevat maaseutuyrittäjät ja tavoitteena on edistää sukupolvenvaihdoksia. Hanketta hallinnoi Kemi- Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. Hankkeessa on mukana Ranualta viisi maaseutuyritystä. Kunnan tuki on 300 /yritys. 3. Uudet kehittämishankkeet Uusiin kehittämishankkeisiin on varattu talousarviovuonna 70 000. Ranuan kunta osallistuu lisäksi Rovaniemen Kehitys Oy:n kautta eri kehittämishankkeisiin, josta kunnanhallitus päättää erikseen. 6
Tehtävä/tulosalue: Tilivelvollinen: Toiminnan lyhyt kuvaus/palveluajatus: Maaseututoimi Maaseutuasiamies Maaseutualueen elinkeinojen ja palvelujen ylläpitämisen edistäminen. Maaseutuyritysten säilyttäminen sekä suunnitelmallinen kehittäminen. Tavoitteen kohteen määrittely Mittari TP008 TA009 TAE00 TS00 TS0 Nykyisten työpaikkojen säilyttäminen Tilojen määrä 6 60 60 60 60 Toiminnasta luopumisen alaisista tiloista 30 % jatkaa tuotantoa isännyydenvaihdoksella. Isännyydenvaihdosten määrä 0 Toiminnan kysyntä ja laajuustiedot TP008 TA009 TAE00 TS00 TS0 Palveluita käyttävien maatalousyritysten lkm 6 9 9 9 9 Lypsykarjatilojen lkm Lihakarjatilojen lkm Lammastilojen lkm Hevostilojen lkm Kasvinviljelytilojen lkm Porotaloustilojen lkm Erikoisviljelytilojen lkm 49 70 3 48 0 6 66 4 3 47 7 6 70 4 3 47 7 6 70 4 3 47 7 6 70 4 3 Talous TP 008 TA 009 TAES 00 Muutos-% TS 0 TS 0 009-00 Toimintatuotot 40 300 400 33,3 400 400 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 40 300 400 33,3 400 400 Toimintakulut -63 38-86 -78 46-4, -78 46-78 46 Henkilöstökulut -8 863-64 80-3 0-7,9-3 0-3 0 Palvelujen ostot - 84-4 600-467 3,9-467 - 467 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -994-60 - 60 0,0-60 - 60 Avustukset -7-78 000-78 000 0,0-78 000-78 000 Vuokrat - 848 - - 34-39,9-34 - 34 Muut toimintakulut -0 767-4 00-600 -,8-600 - 600 Toimintakate -63 37-8 8-78 06-4, -78 06-78 06 Poistot ja arvonalentumiset - 73-4 -93-6, -93-93 Tilikauden tulos -64 40-87 03-78 974-4,3-78 974-78 974 Vyörytyserät - 78-7 - 978-6,6-978 - 978 7
Sanalliset tavoitteet ja perustelut: * Leaderin tavoitteena on luoda uusia kokoaikaisia ja osa-aikaisia työpaikkoja sekä säilyttää jo olemassa olevat työpaikat. Leaderiin on varattu 0 000 määräraha. * Maatalousyrittäjien hyvinvointiin ja jaksamiseen panostetaan 4 00 määrärahalla. Viljelijöille järjestetään virkistyspäivä sekä ohjattu kuntosalivuoro 30 kertaa tammi-huhtikuun ja syys-joulukuun aikana. Lisäksi maatalousyrittäjille järjestetään 3 koulutustilaisuutta. Määrärahaa on varattu 900. * Maatalousyrittäjiä tuetaan talous-, kylvö-, lannoitus- ja viljelysuunnitelmien laadinnassa. Tuen suuruus on 0 % arvonlisäverottomasta hinnasta ja tuen myöntäminen edellyttää, ettei tukea ole saatu muualta. Karjantarkkailua tuetaan 84 euron määrärahalla/tarkkailutila. Karjantarkkailutukea maksetaan n. 4 tilalle. Määrärahaa on varattu yhteensä 8 000. * Kunta palkitsee vuoden maatalousyrittäjän sekä muistaa isännyydenvaihdoksen tehneitä maatalousyrityksiä. Määrärahaa on varattu 000. * Eläinlääkärisubventioihin on varattu 40 000 sitova määräraha. Eläinlääkärisubventioissa noudatetaan kunnanhallituksen päätöstä. Eläinlääkärisubventioita tarkastellaan uudelleen aina kun kunnalliseläinlääkäritaksaa muutetaan. * Kunta tukee 0 h maksullista lomitusta 0 %:lla tuntihinnasta. Sitovaa määrärahaa on varattu 8 000 ja se myönnetään toteutuman (laskutuksen) mukaisesti siihen saakka kuin määrärahaa on käytettävissä. Lomatoimen hallinnosta vastaa Tervolan kunnan paikallisyksikkö. * Maaseutuyrittäjien hyvinvointihanke on alkanut.8.009 ja se on kohdennettu maatalous- ja maaseutuyrityksille, lomittajille sekä maaseudun yhdistyksille. Hankkeen tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen. Määrärahaa on varattu 300. * Kunta käynnistää talousarviovuonna neuvottelut yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi. Kuntien tulee ilmoittaa viimeistään..0 mennessä maa- ja metsätalousministeriölle, minkä kuntien kanssa se muodostaa maaseutuhallinnollisen yhteistoiminta-alueen. ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Kunnanhallitus yhteensä TP 008 TA 009 TAES 00 Muutos-% TS 0 TS 0 009-00 Toimintatuotot 489 68 6 98 09 8 33,8 09 8 09 8 Myyntituotot 46 80 0 8 0 08 34,9 0 08 0 08 Maksutuotot 8 3 00 3 700-69,4 3 700 3 700 Tuet ja avustukset 44 97 680 40-94,8 40 40 Vuokratuotot Muut toimintatuotot 404 300 400 33,3 400 400 Toimintakulut - 679 00-88 797-3 363 77 6,6-3 363 77-3 363 77 Henkilöstökulut - 70 63-300 863-747 664 34,3-747 664-747 664 Palvelujen ostot -69 83-730 898-804 68 0,0-804 68-804 68 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -38 00-408 380-49 990,8-49 990-49 990 Avustukset -66 7-30 800-69 300-6,6-69 300-69 300 Vuokrat -06 37-0 86-07 049 4, -07 049-07 049 Muut toimintakulut -6 064-000 - 600 3, - 600-600 Toimintakate - 89 33-369 499-334 3 -,6-334 3-334 3 Poistot ja arvonalentumiset - 03-03 730-04 49 0,4-04 49-04 49 Tilikauden tulos - 30 6-473 9-438 66 -,3-438 66-438 66 Vyörytyserät 99 704 333 640 336 737 0,9 336 737 336 737 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 8