Digitalisaation kynnyksellä: Kohti tulevaisuuden lukiota

ISBN 978-952-272-778-7 Nimike Digitalisaation kynnyksellä: Kohti tulevaisuuden lukiota - selvitys Julkaisijat Helsingin kaupungin opetusvirasto ja Accenture Julkaisuaika 2014

Sisällys Saate 5 Johdanto 7 Digitaalinen murros vauhdittamaan Suomen menestystä 8 Digitaalisuus visiosta käytäntöön 8 Digitaalisuutta ei vielä riittävästi hyödynnetä koulumaailmassa 11 Digitaalisen oppimisen SWOT 11 Hyödyt irti digitaalisuudesta 14 Johtamisella: rehtorit ajamaan muutosta 14 Selkeää strategista näkemystä tarvitaan muutosten keskellä 14 Muutosten määrätietoinen johtaminen 17 Avoin toimintakulttuuri on vastaanottavainen muutokselle 17 Valtuuttava johtamismalli voimaannuttaa uudistumaan 18 Tavoite: innostunut rehtori saa mukaan muutokseen 18 Osaamista kasvattamalla: opettajat oppimaan työnsä kautta 20 Opettajat oppimisen ohjaajina ja opiskelijoiden osallistajina 20 Digitaalisuus haastaa opettajan jatkuvaan oppimiseen 21 Jatkuvan oppimisen kannustimet 22 Tavoite: opettajat kehittävät ja kehittyvät suunnitelmallisesti 24 Käyttämällä: digitaalisia sisältöjä ja oppimisympäristöjä oppimiseen 27 Käyttäjäkokemus keskiössä 27 Hyödyntämättömiä voimavaroja sovellukset ja virtuaaliset oppimisympäristöt 29 Tavoite: reaaliaikaiset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt osallistavat opiskelijoita 29 Toimivuudella: infrastruktuuri digitaalisuuden perusedellytys 30 Perinteisistä luokkahuoneista monimuotoisiksi oppimisympäristöiksi 30 Vaihtoehtoja laiteratkaisuihin 33 Tavoite: luotettava infrastruktuuri aina kaikkien käytettävissä 34 Kohti digitaalisen oppimisen ihannetilaa 36 Malli: viisi askelta digitaaliseen lukioon 36 Tulevaisuuden visioita lukioiden digitaalisuudesta 40 Yhteenveto 43 Lähteet 44 Haastattelut 46

Saate Digitalisaation kynnyksellä: kohti tulevaisuuden lukiota on syntynyt osana Accenturen ja Helsingin opetusviraston yhteistyötä, jossa helsinkiläisille lukiolaisille esitellään sisäistä yrittäjyyttä ja työelämätaitoja. Yhteistyö on osa Accenturen 25-vuotisjuhlaa ja yhteiskuntavastuutoimintaa Suomessa. Vuoden 2014 aikana tuotetun Työelämätaidot ja sisäinen yrittäjyys -oppimateriaalipaketin lisäksi Accenture haluaa tuoda yhteistyöhön oman näkemyksensä digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista Suomen lukioille. Uudet digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt tarjoavat monia uusia oppimisen tapoja niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Digitalisaation tehokas hyödyntäminen lukioissa kuitenkin edellyttää, että koko toimintaympäristö ja tavat koulurakennuksesta lukion henkilöstöön tukee digitalisaatiokehitystä. Tärkeitä lukion digitalisaatiota tukevia elementtejä ovat näkemyksemme mukaan etenkin johtaminen, osaamisen kehittäminen, oppiminen digitaalisia sisältöjä ja oppimisympäristöjä hyödyntäen sekä käytettävissä oleva infrastruktuuri. Näitä elementtejä lähemmin tarkastelemalla hahmottelemme Digitalisaation kynnyksellä: kohti tulevaisuuden lukiota -selvityksessä digitaalisen oppimisen ihannetilaa sekä edellytyksiä sen saavuttamiselle. Digitaaliset taidot ovat osa kansalaistaitoja, joita tarvitaan yhteiskunnassa toimimiseen ja työelämässä menestymiseen. Digitaalisuus onkin omaksuttava luonnolliseksi osaksi oppimista ja opettamista. Visiomme on tulevaisuuden lukio, jossa digivälineitä ja -materiaaleja osaavat soveltaa niin opiskelijat kuin opettajatkin. Lisäksi opetus pystyy räätälöitävien oppisisältöjen ansiosta vastaamaan paremmin yksilöiden erilaisiin tarpeisiin. Koulujen johtamisja opetuskäytäntöjen kehittämisessä hyödynnetään muilla sektoreilla hyväksi havaittuja malleja ja yhteydet työelämään ovat aktiivisia. Tulevaisuuden lukiossa kaikki osapuolet tunnistavat digitaalisuuden hyödyt ja ovat myös valjastaneet ne käyttöönsä. Toivomme, että selvityksemme onnistuu herättämään keskustelua digitalisaation mahdollisuuksista sekä sen edellyttämistä muutoksista ja siten osaltaan auttaa Helsingin opetusvirastoa kehittämään tulevaisuuden koulua. Kiitämme kaikkia matkan varrella Digitalisaation kynnyksellä: kohti tulevaisuuden lukiota -selvityksen työstämiseen osallistuneita opettajia, opiskelijoilta, rehtoreita, opetusviraston henkilökuntaa sekä kollegoitamme Accenturella ja Fjordilla. Ilman kaikkea keskusteluihin, haastatteluihin ja työpajoihin käyttämäänne aikaa tämä selvitys ei olisi ollut mahdollinen. Helsingissä 24.9.2014 Marko Rauhala Terveydenhuolto ja julkiset palvelut liiketoimintayksikön johtaja Accenture Finland Riikka Jakovuori Markkinointijohtaja Accenture Finland Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 5

Selvityksessä käytettyjä ydinkäsitteitä Digitaalinen oppiminen Digitaalisella oppimisella (usein myös digitaalipedagogiikka) tarkoitetaan digitaalisten sovellusten, välineiden ja oppimateriaalin käyttöä opetuksessa ja oppimisessa. 1 Digitalisaatio Digitalisaatio on (liike)toimintamalli, joka perustuu sähköisten kanavien, sisältöjen ja toimintojen sekä niiden käytön laajentumiseen ja tukemiseen niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. 2 Osallistava opettaminen Osallistavassa opettamisessa (myös osallistava pedagogiikka) oppijoille annetaan mahdollisuus osallistua päätöksentekoon sekä toimintaan. Oppijoita kuunnellaan ja kunnioitetaan ja heille annetaan vastuuta. Tärkeää on myös estää keskinäisten hierarkkisten valtasuhteiden synty. 3 Tulevaisuuden koulu Tulevaisuuden koulu ei ole rakennus, vaan se on pedagoginen osaamisen kehittämisen toimintakulttuuri, joka on aktiivinen osa tietoyhteiskunnan kehitystä ja muutosprosessia. Tulevaisuuden koulussa tietotekniikkaa on hyödynnetty osana opetusta, oppimista ja koulun toimintaa pedagogiikan ja toiminnan ehdoilla. 4 Valtuuttava johtaminen Valtuuttavassa johtamisessa työntekijät kokevat, että heidän näkemyksiään kuunnellaan ja arvostetaan, että heihin luotetaan ja heille tarjotaan mahdollisuuksia kehittyä työssään. Johto ja työntekijät rakentavat yhdessä uusia vaikuttamisen mahdollisuuksia. 5 1. Virtuaaliammattikoulu 2007. 2. Gartner IT Glossary 2014; Businessdictionary.com 2014. 3. Kumpulainen ym. 2010. 4. Silander 2013; Tulevaisuuden koulu on täällä tänään 2013. 5. Viinisalo 2006. 6 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

Johdanto Lähdimme muodostamaan näkemystämme digitalisaation lukiolaisille tarjoamista mahdollisuuksista määrittämällä ensin sen ydinkysymyksen, johon tässä selvityksessä haemme vastausta. Keskustelujen ja analyysin kautta se kiteytyi seuraavaan muotoon: mitä mahdollisuuksia digitaalisuus tuo lukioihin? Määrittelimme myös keskeiset sisältöelementit, joille digitaalisuuden kasvu asettaa erityisiä vaatimuksia (kts. kuva alla). Analyysissa käytetty viitekehys Miten digitaalisuus pitäisi huomioida koulujen Johtaminen: Rehtorin rooli ja vastuu, muut roolit ja vastuut johtamiseen liittyen Mitä mahdollisuuksia digitaalisuus tuo lukioihin? toimintatavoissa? Rakenteissa ja oppimisympäristöissä? prosesseissa? Opetuksen organisointi: Opettajan rooli ja vastuu, opiskelijoiden rooli ja vastuu Osaamisen kehittäminen: Laitteet, ohjelmistot, oppimisympäristöt, uudet opetusmenetelmät, digitaalisuuden hyödyntäminen opetuksessa Fyysiset oppimiseen ja opetukseen tarkoitetut tilat: Muunneltavuus, opettajien tarpeet, opiskelijoiden tarpeet Virtuaaliset oppimiseen ja opetukseen tarkoitetut tilat: Muunneltavuus, opettajien tarpeet, opiskelijoiden tarpeet Muuhun kuin oppimiseen ja opetukseen tarkoitetut tilat: Opettajien työtilat teknologiassa? Laitteet: Päätelaitteet, ohjelmistot, käyttöaste, käyttöönoton opastus ja IT-tuki Infrastruktuuri: Arkkitehtuuri, järjestelmät, oppimisympäristöt Oppisisällöt: Sähköiset oppimateriaalit, verkossa vapaasti saatavilla olevat materiaalit, hakukoneet jne. Tämä jäsentely on ollut toimiva lähtökohta pohdinnoille ja käymillemme keskusteluille eri tahojen kanssa. Haastattelimme yhteensä kahtatoista Helsingin kaupungin lukioiden rehtoria ja opettajaa marraskuussa 2013. Lisäksi keskustelimme yhteensä kahdeksan Accenturen eri alan asiantuntijan kanssa toukokuussa 2014. Molempien ryhmien kanssa käsiteltiin digitaalisuutta koulutuksen näkökulmasta. Haastattelujen lisäksi näkemyksemme perustuu lukuisiin keskusteluihin opetusviraston edustajien kanssa, kokemukseemme kevään 2014 Työelämätaidot ja sisäinen yrittäjyys -oppimateriaalipaketin pilotoinnista kolmessa Helsingin lukiossa sekä rehtoreiden, opettajien ja opiskelijoiden kanssa toteutettuihin työpajoihin. Olemme lisäksi käyneet läpi laajalti viimeaikaista tutkimustietoa ja selvityksiä koulujen digitalisaatioon liittyen. Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 7

Digitaalinen murros vauhdittamaan Suomen menestystä Digitalisoituminen ei aiheuta haasteita ja mahdollisuuksia pelkästään koulumaailmalle, vaan se ravistelee kaikkia Suomen toimialoja kulttuurista raskaaseen teollisuuteen. Accenturen tuoreen selvityksen 6 mukaan digitaalisuus ei olekaan enää vaihtoehto yhdellekään toimialalle, vaan kriittinen menestystekijä kilpailuun ja asiakkaiden odotuksiin vastaamisessa. Selvityksessä ehkä yllättävästikin korostui, että perinteiset toimialat, kuten konepaja- ja metsäteollisuus sekä rakennusala, näkevät digitaalisuuden jo tällä hetkellä merkittävänä menestyksen edellytyksenä. Toisaalta laaja-alaisen muutoksen odotetaan tulevan vasta nyt aloille, jotka ovat olleet digitaalisuuden vaikutuspiirissä pitkään, kuten pankkija telekommunikaatioliiketoimintoihin. Digitaalisuuden hyödyntämiseen tähtää myös Helsingin kaupungin opetusvirasto kehittäessään toisen asteen virtuaaliopetusta, Stadin ekampusta, joka tuo uusia joustavia opiskeluvaihtoehtoja lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville. Neljä suurinta globaalia digitaalista teknologiatrendiä ja merkittävää digitaalisen murroksen osatekijää voi kiteyttää lyhenteeseen SMAC Sosiaalinen media, Mobiiliteknologia, Analytiikka ja Cloud eli pilvipalvelut. Selvitykseen osallistuneissa suomalaisorganisaatioissa mobiiliteknologia oli teknologiatrendeistä laajimmin käyttöön omaksuttu ja sen vaikutukset ovat jo monessa yrityksessä nähtävissä, kun taas analytiikka on vasta lyömässä itseään läpi. Pilvipalveluiden hyödyntäminen etenee vauhdilla läpi toimialojen, ja esimerkiksi markkinoinnin, myynnin ja asiakaspalvelun toimintoja on siirretty pilveen jo monilla toimialoilla. Julkisella sektorilla muutos on ollut hitaampaa ja keskittynyt lähinnä kustannustehokkuuden lisäämiseen operaatioita digitalisoimalla. Sosiaalisen median hyödyntäminen lisääntyy jatkuvasti, mutta sovellukset eivät kehity samassa tahdissa. Digitaalisuus visiosta käytäntöön Organisaatioilta digitaalisesta murroksesta selviäminen vaatii vahvan näkemyksen siitä, miten digitaalisuus vaikuttaa oman toimialan ja organisaation toimintaan. Digitaalisten toimintamallien vieminen sanoista tekoihin on vaikeaa. Suurimpia haasteita ovat usein taloudelliset rajoitteet, digitaalisuuden hajautunut ja epäselvä omistajuus sekä tarvittavien taitojen puute 7. Oleellista digitaalisen murroksen keskellä on muistaa, että digitaalisuus on hyvä renki, mutta huono isäntä. Koulumaailmassa digitaalisuuden mahdollisuuksiin tulee suhtautua teknologian sijaan pedagogiikka edellä. Kokemuksemme mukaan parhaaksi toteutustavaksi digitaalisten innovaatioiden edistämisessä ovat osoittautuneet selkeään digitaaliseen visioon perustuva ideoiden välitön testaaminen ja näin saavutetut nopeat onnistumiset tai epäonnistumiset ja niistä oppiminen. Digitaalisuuden laaja-alainen hyödyntäminen on vaativa prosessi, mutta Suomessa edellytykset siihen ovat hyvät. Alkuvuodesta 2014 julkaistun Digibarometri 2014-selvityksen 8 mukaan Suomi sijoittui 22 maan joukossa ensimmäiseksi digitaalisuuden hyödyntämisen edellytyksissä, mutta vasta seitsemännelle sijalle digitaalisten palvelujen ja ympäristöjen käytössä. Julkisen sektorin osalta Suomi oli toinen digitaalisuuden edellytyksissä ja kahdeksas käytössä. Julkiselta sektorilta on pitkään puuttunut yhtenäinen näkemys digitaalisuuden periaatteista ja toteutuksesta, mutta tahtotila on kuitenkin selvä. Valtiovarainministeriön (VM) strategisen ohjausyksikön päällikkö Riku Jylhänkangas toteaa 9 : Meidän pitää luoda Suomeen tietoon liittyvä kansallinen infrastruktuuri vastaavasti kuin meillä on fyysinen tieverkko. Samoilla linjoilla ovat olleet muun muassa VM:n ICT-johtaja Timo Valli ja Pekka Ala-Pietilän johtama ICT2015-ryhmä. Digibarometri 2014 -raportin laatijat pitävät epäsuhtaa digitalisaation edellytysten ja digitaalisten palvelujen käytön välillä merkittävä uhkana Suomen tulevaisuudelle. Suomalaisten yritysten ja organisaatioiden digitaalinen murros etenee jo täydellä vauhdilla. Ainoa tapa selvitä murroksen keskellä ja valjastaa digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet on luoda vahva näkemys digitalisoitumisen merkityksestä oman yrityksen tai organisaation toimintaan ja viedä tämä näkemys tehokkaasti käytäntöön. Seuraavissa luvuissa tarkastelemme lähemmin, mitä lukioiden omaa näkemystään muodostaessaan tulee ottaa huomioon ja mistä ne ovat digitalisaatiokehityksessä lähdössä liikkeelle. 6. Accenture 2014b. 7. Accenture 2014b. 8. DIGILE 2014. 9. Leskinen 2013. 8 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

Digitaalisuutta ei vielä riittävästi hyödynnetä koulumaailmassa Teknologioiden käyttöedellytysten ja käytön välillä ilmenee epäsuhtaa myös koulumaailmassa. Viimeisimpien kansallisten ja kansainvälisten selvitysten perusteella tietoja viestintäteknologian (TVT) opetuskäyttö Suomessa on vähäistä etenkin suhteutettuna vastaavan infrastruktuurin melko hyvään tilaan. Lisäksi Suomen on todettu jääneen jälkeen monista muista maista digitaalisessa oppimisessa. 10 Vuonna 2010 julkistetussa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) koulutuksen tietoyhteiskuntakehittämisen valmisteluryhmän loppuraportissa 11 mainittiin yhtenä ongelmana, että Suomessa on investoitu voimakkaasti laitteisiin ja verkkoyhteyksiin, mutta pedagogiikka ja koulujen toimintakulttuuri eivät juurikaan ole muuttuneet. Samansuuntaisiin johtopäätöksiin päätyi myös vuonna 2011 ilmestynyt valtioneuvoston selonteko 12. Siinä todettiin uusien pedagogisten toimintamallien ja menetelmien mahdollisuuksien olevan vielä laajalti hyödyntämättä koulutuksessa. Myös tuore Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus 13 vahvistaa näkemystä siitä, että Suomi on kaukana Euroopan kärkimaista TVT:n opetuskäytössä lukiossa. Vähintään kerran viikossa tietokonetta oppitunneilla käyttävät lukiolaiset Suomi 25% Tanska 84% Lähde: European Schoolnet & University of Liège 2013 Norja 94% Digitaalisen oppimisen SWOT Digitaalisen oppimisen nykytilaa ja mahdollisuuksia on kartoitettu kattavasti keväällä 2014 ilmestyneessä Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen (RUSE) tekemässä digitaalisen oppimisen nykytilan SWOT-analyysissa, joka sisältyy opetushallituksen koulutuspilvijaoston loppuraporttiin 14. Analyysissa digitaalisen oppimisen nykytilan vahvuuksina Suomessa pidettiin korkeaa yleistä teknologisoitumisen astetta, verrattain hyvää olemassa olevaa infrastruktuuria, kotien aktiivisuutta tietoteknologian käyttämisessä sekä koulujen kohtuullista teknologista varustelua. Vahvuus, jota ei vielä ole hyödynnetty, on analyysin mukaan lasten ja nuorten aktiivinen vapaa-ajan teknologian käyttö ja siitä karttuva osaaminen. Tämä vahvuus tuli ilmi myös Accenturen tekemässä taitokartoituksessa. Siinä lukioikäisistä tytöistä 78 % ja pojista 68 % arvioi omaavansa mielestään hyvät digitaaliset ja teknologiataidot. Opiskelijat olivat ylipäänsä tulevaisuussuuntautuneita työelämätaitojen arvioissaan. Tärkeimpinä työelämässä vaadittavina ominaisuuksina seuraavien viiden vuoden aikana he pitivät yhteistyötaitoja, luovuutta ja ongelmanratkaisua. 15 SWOT-analyysissa heikkouksina nähtiin muun muassa teknologioiden hyödyntämisen ja toimintatapojen sirpaloituneisuus, opetusorganisaatiolle yhteisten tavoitteiden puute teknologian käyttöönoton ja hyödyntämisen osalta, opettajien yksin tekemisen kulttuuri, teknologian pedagogisen hyödyntämisen vähäisyys, teknologian hyötyjen aliarviointi ja olemassa olevien sähköisten oppimateriaalien painottuminen lähinnä yksittäisten faktojen esittämiseen. 16 Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan tarjoamia mahdollisuuksia RUSE:n analyysin 17 10. OPH 2014. 11. OKM 2010. 12. Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 2011. 13. European Schoolnet & University of Liège 2013. 14. OPH 2014. 15. Accenture 2014a. 16. OPH 2014. 17. OPH 2014. Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 11

mukaan ovat henkilökohtaistavien teknologioiden eritasoisille opiskelijoille avaamat mahdollisuudet opiskella itselleen sopivien materiaalien parissa, lukutaidon uusien muotojen kehittyminen, tietoyhteiskunnassa tarvittavien tiedonhaku- ja tiedon arviointitaitojen kehittyminen sekä oppijoiden aktiivisuuden mahdollistaminen. Mahdollisuuksina mainitaan myös oppijakeskeisen teknologian hyödyntäminen, tiedonkäsittelytaitoja ja oppimisen aktiivisuutta kehittävien digitaalisten oppimateriaalien hyödyntäminen ilmiöja ongelmakeskeisessä oppimisessa sekä opettajien asiantuntijaroolin korostuminen. Oppimisprosessin suunnitteleminen yhdessä ja osallistava kehittäminen Accenturen asiantuntijahaastatteluissa digitaalisuuden tuomina mahdollisuuksina lukioissa nähtiin yllä mainittujen lisäksi muun muassa mahdollisuus osallistaa opettajat ja opiskelijat mukaan opetuksen kehittämiseen, kustannussäästöt sekä opettajan lisääntyneet mahdollisuudet keskittyä yksilölliseen oppimisen ohjaamiseen. Uhkiksi RUSE:n analyysissa 18 määriteltiin muun muassa syvällä vaikuttavat teknologiaa vastustavat asenteet ja pelot, jotka pitävät yllä muutosvastaisuutta, sähköisen sisällön yksipuolinen kehittäminen laitteiden rajoitusten lähtökohdista sekä digitaalisen kuilun syventyminen osaamiskuiluksi. Selvitysten valossa Suomi ei ole kärkimaita digitalisaation hyödyntämisessä opetuskäytössä, mutta edellytyksiä kehitykseen on olemassa. Digitalisaatio ei kuitenkaan edisty ilman vahvaa sysäystä oikeaan suuntaan. Seuraavassa luvussa tarkastelemme lähemmin neljää elementtiä, joiden varaan näkemyksemme mukaan Suomen lukioiden digitalisaatio ja uuden ajan oppiminen rakentuvat: johtaminen, osaamisen kehittäminen, oppiminen digitaalisia sisältöjä ja oppimisympäristöjä hyödyntäen sekä infrastruktuuri. 18. OPH 2014. 12 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

Hyödyt irti digitaalisuudesta Johtamisella: rehtorit ajamaan muutosta Digitaalisuus voi tuoda itse oppimiseen ja ennen kaikkea opiskelun motivointiin uusia keinoja, mutta tämä tuskin itseisarvona saa suurta mullistusta aikaan koulumaailmassa. Suurempana muutoksen katalysaattorina tulevat olemaan digitaalisuuden vaikutukset työtehtäviin. Etlan tutkimuksen 19 mukaan Suomessa joka kolmas työtehtävä katoaa 20 vuoden sisällä. Oxfordin yliopiston julkaiseman raportin 20 mukaan Yhdysvalloissa jopa lähes puolet työpaikoista voidaan korvata roboteilla ja keinoälyllä seuraavien 20 vuoden aikana. Muutos työtehtävissä tulee siis olemaan radikaali, ja se tulee heijastumaan myös lukioiden perustehtävään: lukiolaisten koulutuksen täytyy heijastaa ympäröivää maailmaa ja sen tulevilta työntekijöiltä edellyttämiä taitoja. Ylioppilastutkinto ei valmista suoraan ammattiin, vaan lukioiden päätehtävänä on taata opiskelijoille laaja yleissivistävä koulutus, jolla voidaan turvata opiskelijoiden mahdollisuudet kaikkiin jatko-opintoihin. Jatko-opintojen kautta työelämään valmistautuminen on kuitenkin myös lukiolaisten tähtäimessä. Digitalisaation aiheuttama työelämän murros ravisteleekin lukioiden perustehtävää ja asettaa niille vaikean haasteen: miten kouluttaa opiskelijoita vastaamaan tuntemattoman tulevaisuuden haasteisiin keinoilla ja välineillä, jotka vasta odottavat keksimistään? Tässä murroksessa entistä tärkeämpään rooliin nousee johtaminen ja erityisesti muutosjohtaminen. On pohdittava uudelleen, minkälaisiin työtehtäviin nuoria koulutamme, millaisia valmiuksia työntekijöillä tulevaisuudessa pitää olla ja mitä kaikki tämä vaatii johtamiselta. Selkeää strategista näkemystä tarvitaan muutosten keskellä Myös lukioiden on digitaalisen murroksen keskellä luotava vahva näkemys digitalisaation merkityksestä lukion toimintaan ja vietävä näkemys tehokkaasti käytäntöön. Johtajien ensisijainen rooli on varmistaa, että lukion pedagoginen visio tulevaisuuden koulusta on ajan tasalla murroksen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin muutoksiin nähden. Valtakunnalliset ja kuntatason opetussuunnitelmat sekä Opetushallituksen linjaukset ohjaavat lukioiden tietoja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä ja siihen liittyvien strategioiden ja suunnitelmien laatimista. Isoja rakenteita pitää muuttaa, jotta lukio voi keskittyä tulevaisuudessa vaadittavien taitojen opettamiseen. Tässä raportissa keskitymme kuitenkin suurten rakenteellisten linjanvetojen sijaan muutoksiin, jotka ovat toteutettavissa yksittäisten koulujen tasolla. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan 21 rehtorien rooli digitalisaatiossa on ollut keskeinen sellaisissa suomalaisissa peruskouluissa, joissa tietotekniikka on otettu menestyksellisesti käyttöön osaksi päivittäistä toimintaa. Myös meidän näkemyksemme mukaan rehtorit ovat digitaalisen kehityksen mahdollistajana 19. Pajarinen & Rouvinen 2014. 20. Frey & Osborne 2013. 21. Niemi ym. 2014. 14 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

Muutos täytyy tehdä hyvin herkästi, siinä mennään niin lähelle jokaisen mieltymyksiä. Opettajuus Suomessa perustuu siihen että se on itsenäistä työtä ja jokainen on oman alansa asiantuntija. Pedagoginen vapaus on keskeinen asia, ja siksi kova sapluuna ei toimi. Tunnustelua ja kuuntelua, tiedon tarjoamista, annetaan jokaiselle oma tila toteuttaa omaa työtään tiettyjen reunaehtojen sisällä. Rehtori, lukio Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 15

kouluissa merkittävässä roolissa. Perinteisten hallinnon ja talouden, opetuksen sekä ihmisten johtamisen asiantuntijuuden sijaan rehtorin rooli digitalisaatiossa korostuu etenkin koulun strategisen suunnan kirkastajana. Käytännössä pedagogisen vision tulevaisuuden koulusta tulisi näkyä lukiotasolla selkeänä lukiokoulutuksen tietoja viestintätekniikan (TVT) strategiana, jossa TVT:n opetuskäytölle on määritelty kehittämisen painopisteet ja konkreettiset tavoitteet. Erillistä digistrategiaa lukioiden ei kannata laatia, mutta digitaalinen näkökulma tulisi sisällyttää yleistason TVT-strategiaan. Euroopan laajuisen ESSIE-tutkimuksen 22 mukaan 44 % suomalaisista lukiolaisista opiskelee kouluissa, joilla on vankka pohja TVT-strategialle. TVT-strategian kehittämisen ja sen täytäntöönpanoon kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että rehtorit osallistavat opettajat ja opiskelijat mukaan koulun TVT-strategian työstämiseen. Muutosten määrätietoinen johtaminen Rehtorilla on erityisen tärkeä rooli oppilaitostason suunnittelussa ja tavoitteiden sekä kehittämistarpeiden priorisoinnissa, sillä liian monen muutoksen samanaikainen läpivienti on erittäin haastavaa. Tavoitteiden paketointi selkeiksi muutosohjelmiksi tai -projekteiksi helpottaa niiden jalkauttamista. Näillä muutosohjelmilla tai -projekteilla tulisi olla tarkasti määritellyt tavoitteet, resurssit ja aikataulu sekä mittarit näiden seurantaan. Kun muutoksen tavoitteet ovat selkeät ja yksiselitteiset, rehtorin rooli muutosjohtajana on saada kukin opettaja Teknologiahankkeiden epäonnistumisen syitä 5 % 5% teknologiahankkeista epäonnistuu teknologiasyistä Lähde: Jim Markowsky, Organization Dynamics, 1995 ymmärtämään, miksi tietty tavoite on tärkeä ja mikä heidän roolinsa on muutoksen toimeenpanijoina. Rehtorin tehtävä on varmistaa, että kaikki saavat muutoksista tarpeeksi tietoa, työkaluja niiden toteuttamiseen, mahdollisesti lisäkoulutusta asiaan ja ennen kaikkea kannustusta. ESSIE-tutkimuksen 23 mukaan melkein puolet (47 %) Suomen lukiolaisista opiskelee kouluissa, joissa oli kolmen viime vuoden aikana toteutettu jonkinlainen muutosohjelma. Myös yritysmaailmassa usein suurena haasteena uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönotossa on muutoksenhallinta, kuten yllä oleva kuva havainnollistaa. Jos eri sidosryhmien näkökulmia ei ole systemaattisesti otettu huomioon uutta teknologiaa käyttöön otettaessa, jäävät usein myös toivotut hyödyt saavuttamatta. Mahdollista muutosvastarintaa on purettava hyötyjen ja osallistamisen kautta, jotta sidosryhmät (kouluissa opettajat ja opiskelijat) ymmärtävät, mitä hyötyä juuri heille on tavoitellusta muutoksesta. Muutoksen läpiviennissä oleellista on myös jatkuva 50 % 50% teknologiahankkeista epäonnistuu organisaation, kulttuurin ja ihmisten vuoksi viestintä muutosmatkan etenemisestä, onnistumisten jakaminen ja tarvittavan osaamisen kehittäminen. Avoin toimintakulttuuri on vastaanottavainen muutokselle Yhtenä perustavanlaatuisena edellytyksenä onnistuneille muutoksille on organisaation avoin toimintakulttuuri, jossa asioita jaetaan, kehitetään ja luodaan yhdessä. Lukioiden digitaalisessa murroksessa rehtorin aktiivinen ja pitkäjänteinen toiminta avoimen ja TVT-myönteisen toimintakulttuurin rakentamisessa on ratkaisevaa. Vuonna 2014 julkaistun suomalaisen tutkimuksen 24 mukaan TVT:aa menestyksellisesti hyödyntävissä kouluissa useimmat opettajat olivat omaksuneet yhteisöllisen työkulttuurin. Tämä oli puolestaan houkutellut kouluihin opettajia, jotka halusivat kehittää TVT:aa osana opetusta ja oppimista. Näissä kouluissa opettajat ja rehtori yhdistivät voimavaransa ja tekivät asioita yhdessä. Opettajat vierailivat toistensa luokissa ja saivat ideoita opetuksen kehittämiseksi. 22. European Schoolnet & University of Liège 2013. 23. European Schoolnet & University of Liège 2013. 24. Niemi ym. 2014. Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 17

Systemaattista panostusta avoimeen ja TVT-myönteiseen toimintakulttuuriin on harjoiteltu myös Turun normaalikoulussa, jossa opetuksen rakenteet on uudistettu muun muassa osallistavien kokousten, lukiolaisten TVT-digituutoreiden, TVTiltapäivien, kollegatuutoreiden vierihoitojen ja reflektointilomakkeiden (kuinka käytän TVT:aa) avulla. Laaja-alaisesta kehitystyöstä huolimatta toimintakulttuurin muutos Turun normaalikoulussakaan ei ole ollut helppo. 25 Toimintakulttuurin muutos on missä tahansa organisaatiossa hidas prosessi ja vaatii kärsivällisyyttä kaikilta osapuolilta, jotta päästään haluttuihin tuloksiin. Valtuuttava johtamismalli voimaannuttaa uudistumaan Yhtenä toimintakulttuurin kehittämiskeinona on voimaannuttaa niin opettajat kuin opiskelijatkin hyödyntämään tietotekniikkaa. Tutkimukset osoittavat, että voimaannuttava johtajuus kouluissa lisää teknologian käyttöä ja sen integraatiota opetukseen 26. Ihmiset ensin -asenne ruokkii digitaalisessa ympäristössä parempia tuloksia kuin tahdin antaja 27. Tärkeää on siis itseohjautuvuuteen kannustaminen ja osallistaminen. Esimerkiksi päätös johonkin tehtävään käytettävästä sovelluksesta voidaan antaa opiskelijoille sen sijaan, että opettaja päättää siitä. Kun valtaa siirretään opiskelijoille, myös heidän itsesäätelytaitonsa kehittyvät. 28 Valtuuttava johtamismalli LÄHTÖTILA Onnistumisesta viestiminen Arvosta & energisoi Joillakuilla opiskelijoilla vapaus esimerkiksi selailla Facebookia kesken tunnin voi heikentää oppimistulosta. Toisaalta itsesäätelytaitojen merkitys myös työelämässä on kasvanut, ja siksi niiden kehittäminen myös osana lukio-opetusta on hyödyllistä. Tavoitteiden kirkastaminen Kysy kysymyksiä & kuuntele Ole läsnä Vastuuta & rohkaise Osallistumaan. voimaannuttaminen Jaa tietoa & kiitosta Esimerkin näyttäminen TAVOITE Oheinen valtuuttava johtamismalli on tehty soveltaen Accenturen omaa valmennusmallia. Valtuuttavaan johtamismalliin on kiteytetty asioita, jotka näkemyksemme mukaan ovat rehtoreiden työssä erityisen tärkeitä, jotta digitaalisuuden mahdollisuudet voidaan toteuttaa. Tavoite: innostunut rehtori saa mukaan muutokseen Ihannetilassa rehtori saa kaikki opettajat ja opiskelijat mukaan ensin kokeilemaan ja myöhemmin hyödyntämään digitaalisuutta oppimisen tukemisessa ja motivoijana. Tähän päästäkseen rehtorin tulisi huomioida työssään, että: koulun TVT-strategia on määritelty, selkeä ja kaikki opettajat ymmärtävät, mitä se tarkoittaa heidän oman työnsä kannalta muutoksia ohjataan suunnitelmallisesti ja kaikki sidosryhmät huomioiden rehtori esimerkillään tukee avointa ja TVT-myönteistä toimintakulttuuria rehtori valtuuttavalla johtamistavalla saa positiivisen ja proaktiivisen kehityksen kierteen aikaan. 25. Kleemola & Vierimaa 2014. 26. Franciosi 2012. 27. Franciosi 2012. 28. Valtonen & Eronen 2014. 18 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään.

TVT:n laaja-alainen hyödyntäminen ja hitaasti muuttuva toimintakulttuuri Toimijat: Turun normaalikoulu Turun normaalikoulun lukiossa on jo viiden vuoden ajan harjoiteltu oppimista ja opettamista opiskelijoiden henkilökohtaisten kannettavien tietokoneiden avulla. Toimintakulttuurin muutos ei ole ollut helppo vaan tapahtunut hitaasti. Koulun on täytynyt uudistaa rakenteita ja käytäntöjä osallistaviksi, jakamiseen kannustaviksi ja reflektoiviksi. Erityistä kokeilussa: Lukion toimintakulttuuri on muuttunut kokonaan TVT:n laaja-alaisen pedagogisen hyödyntämisen myötä. Lisätietoja: Kleemola, M. & Vierimaa, S. 2014. Yhteisöllisen oppimisen ja oman osaamisen jakamisen matkalla lukiossa. Tiivistelmä saatavilla Internetissä osoitteessa www.itk.fi/2014/ohjelma/foorumi/590 Uusi teknologia uudenlaiset toimintatavat, mahdollisuudet ja haasteet Toimijat: Joensuun normaalikoulu Itäsuomalaisessa koulussa otettiin ipad-taulutietokoneet käyttöön koko aloittavalla vuosikurssilla syksyllä 2011. Opiskeluiden loppuvaiheessa syksyllä 2013 opiskelijat vastasivat laitteen käyttöä koskeneeseen kyselyyn. Kolmessa vuodessa ipadin merkitys opetuksessa oli opiskelijoiden mielestä kasvanut. Erityistä kokeilussa: ipadistä voi olla oppimiselle joko hyötyä tai haittaa opiskelijan itsesäätelytaidoista riippuen. Lisätietoja: Valtonen, T. & Eronen, L. 2014. Kolme vuotta ipad-lukiota takana opiskelijoiden kokemuksia. Tiivistelmä saatavilla konferenssin internet-sivuilla osoitteessa www.itk.fi/2014/ohjelma/foorumi/517 Copyright 2014 Accenture. Kaikki oikeudet pidätetään. 19