Sipoon kunnan osavuosikatsaus tammi elokuu 2013

Sipoon kunnan osavuosikatsaus tammi elokuu 2013 SISÄLLYS sivu OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-ELOKUU 2013... 1 1. KUNNAN TALOUDEN KEHITYS... 2 Tuloslaskelmaosa Valtionosuudet Vuosikate Rahoitusosa Henkilöstö 2. TOIMIALOJEN TALOUSARVIOIDEN TOTEUMA... 9 Yhteenveto toimialoittain Talouden toteumat toimialoittain ja tulosyksiköittäin 3. INVESTOINNIT... 38

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI ELOKUU 2013 Osavuosikatsaus perustuu kirjanpidon elokuun lopun tilanteeseen ja siihen sisältyy kuluvan vuoden toinen tilinpäätösennuste. Koko kunnan tulos muodostunee käytettävissä olevan tiedon perusteella talousarviossa ennakoitua heikommaksi. Käyttötalouden osalta sosiaali- ja terveystoimen talousarvio tulee todennäköisesti ylittymään noin 0,4 milj. euroa. Ylityksen taustalla ovat pääosin erikoissairaanhoidon kustannukset. Ennusteeseen sisältyy kuitenkin edelleen epävarmuustekijöitä ja erityisesti erikoissairaanhoidon osalta lopulliset tiedot saadaan vasta tammikuussa 2014. Tuloksen muodostumiseen ennakoitua huonommaksi vaikuttaa paitsi edellä mainittu käyttötalouden ylitysuhka, ennen kaikkea maanmyyntitulojen talousarviossa ennakoitua heikompi kertymä. Tässä vaiheessa ennakoidaan, että maanmyyntitulot jäävät noin 2 milj. euroa budjetoidusta. Kuten jo vuoden ensimmäisessä tilinpäätösennusteessa todettiin, myös valtionosuudet tulevat toteutumaan noin 0,3 milj. euroa talousarviossa ennakoitua heikompina. Verotulot sen sijaan tullevat toteutumaan kokonaisuutena talousarviossa ennakoidun mukaisesti. Näin siitä huolimatta, että yhteisöverotulojen kertymä ei toteudu talousarvion mukaisesti. Yhteisöverokertymän vajeen korjannee kunnallisverotulojen ennakoitua parempi kertymä. Kunnallisverotulojen ennakoitua paremman kertymän taustalla ovat valtion päätökset verotulojen tilitysrytmin muutoksesta sekä jako-osuuksien muutokset kuntien ja valtion välillä. Vuosikate ei tule kattamaan poistoja kokonaisuudessaan, sillä edellä kerrotuista, lähinnä tulokertymään liittyvistä syistä vuosikate jäänee talousarviossa ennakoitua heikommaksi. Vuoden 2013 talousarvion lähtökohtana oli, että vuoden 2013 tulos muodostuisi 0,07 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tämä ei tule toteutumaan, vaan tulos muodostunee lähes 4 milj. euroa tappiolliseksi. Tämä johtuu paitsi edellä kerrotusta tontinmyyntitulojen heikosta kertymästä, myös siitä, että poistot tulevat olemaan ennakoitua suuremmat. Lisäksi vuoden 2013 tilinpäätöksen yhteydessä tulee tehtäväksi ylimääräinen poistokirjaus. Alaskirjaus liittyy ns. hallintorakennuksen tasearvoon, joka menneen kesän aikana tehtyjen selvitysten perusteella on osoittautunut noin 1 milj. euroa liian suureksi. Investoinnit eivät ennusteen mukaan toteudu talousarvion mukaisesti, vaan investointimenot jäävät talousarviossa ennakoitua pienemmiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa investointien siirtymistä seuraavalle tilikaudelle. Sipoossa 1.10.2013 Minna-Marja Jokinen talous- ja hallintojohtaja Sture Lindqvist kunnankamreeri 1

1. KUNNAN TALOUDEN KEHITYS VASTUUHENKILÖ (toimintakatteen jälkeiset erät): Talous- ja hallintojohtaja TULOSLASKELMAOSA Toimialoilta saatujen tietojen perusteella arvioidaan, että budjetoidut 20,1 milj. euron toimintatuotot alittunevat noin 2,0 milj. eurolla. Alitus johtuu pääosin tontinmyyntitulojen jäämisestä ennakoitua pienemmiksi. Noin 113,31 milj. euron toimintakulut ylittänevät talousarvion noin 0,4 milj.eurolla. Ylityksen ennakoidaan johtuvan erikoissairaanhoidon kustannuksista. Toimintamenojen kehitykseen loppuvuotena sisältyy kuitenkin erityisesti erikoissairaanhoitoon, mutta myös subjektiivisiin oikeuksiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Tuloslaskelma ulkoinen mn euro TP2011 TP2012 2012 1-8 2013 1-8 TA 2013 (TA13/Enn13) 1-1- Toimintatuotot 19,83 18,54 11,43 10,48 20,81 18,81-2,00-8,3 Toimintakulut -105,73-108,22-71,48-74,76-113,31-113,71 0,40 4,6 T oiminta ka te -85,90-89,68-60,05-64,28-92,51-94,91 2,40 7,0 Verotulot 75,50 78,72 54,78 56,69 83,15 83,20 0,05 3,5 Valtionosuudet 15,86 18,39 12,39 11,16 17,07 16,80-0,27-0,27 Rahoitustuotot ja -kulut -1,15-0,84-0,42-0,33-1,14-0,80 0,34-21,4 Vuosika te 4,31 6,59 6,70 3,23 6,57 4,29-2,28-51,8 Suunnitelman mukaiset poistot -6,10-6,45-4,25-4,70-6,50-8,20-1,70 10,6 Satunnaiset tuotot 7,94 33,00 33,00 Satunnaiset kulut -9,57-0,10-0,10 T ilika ude n tulos -3,42 33,04 35,35-1,47 0,07-3,91-3,98-104,2 Tammi-elokuun toimintakate on 4,2 milj. euroa huonompi kuin vuoden 2012 elokuussa. Kuten edellä on jo todettu, taustalla on tontinmyyntitulojen vähentyminen edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Toimintakulut ovat kasvaneet 4,6 % vuoden 2012 vastaavasta ajankohdasta, mikä suurelta osin johtuu palvelujen ostojen lisääntymisestä. Toimintakulujen kasvu on 0,5 % talousarviossa ennakoitua suurempi. Myös kyseisen ajankohdan valtionosuuksien tilitykset vaikuttavat negatiivisesti tammi-elokuun vuosikatteeseen. 2

Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet Tavoitetaso/seurantatapa Tasapainoinen talous Vuosikateprosentti on vähintään 100. Käyttötalouden toteumaan sisältyy epävarmuustekijöitä, jotka vaarantavat tavoitteen toteutumisen. Valtionosuuksien talousarviossa ennustettu kertymä ei tule toteutumaan. Verotulot kokonaisuutena tullevat toteutumaan talousarvion mukaisina. Suurimmat epävarmuustekijät tulojen osalta liittyvät kuitenkin käyttöomaisuuden myyntitavoitteiden, eli käytännössä tontinmyyntitavoitteiden, toteutumiseen. Tässä vaiheessa ennakoidaan, että talousarviossa ennakoidusta myyntitavoitteesta jäädään noin 2 milj. euroa. Käyttötalousmenojen osalta suurimmat epävarmuustekijät liittyvät tavanomaiseen tapaan erikoissairaanhoitoon sekä muihin sosiaali- ja terveystoimen subjektiivisiin oikeuksiin. Verotulot Talousarvion mukainen kunnallisveron tuotto on 72,95 milj. euroa. Tammi-elokuun kunnallisverotilitysten pohjalta on ennakoitavissa, että kunnallisveron tuotto tulee olemaan noin 0,55 % suurempi kuin talousarviossa on ennakoitu. Taustalla ovat valtion päätökset tilitysrytmin muutoksesta sekä jakoosuuksien muutoksista kuntien ja valtion välillä. Milj. Kunnallisvero Kommunalskatt 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 0,5-0,5-1,5-2,5 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 2013 2012 2011 TA 2013 Talousarviossa arvioitiin yhteisöveroa kertyvän 3,9 milj. euroa. Tämän ennakoidaan alittuvan noin 0,6 milj. euroa. 3

950 000 900 000 850 000 800 000 750 000 700 000 650 000 600 000 550 000 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000-50 000 0-100 000 Yhteisövero Samfundsskatt 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 TA 2013 2013 2011 2012 Kokonaisuutena kunnan verotulot toteutunevat talousarvion mukaisesti. Tämä on huomioitu tilinpäätösennusteessa. Verolaji (milj. euroa) TP2011 TP2012 2012 1-8 2013 1-8 TA 2013 (TA13/Enn13) 1-1- Kunnallisvero 64,54 69,20 52,19 54,29 72,95 73,50 0,55 4,0 Yhteisövero 5,84 3,50 2,46 2,19 3,90 3,30-0,60-11,0 Kiinteistövero 5,12 6,03 0,13 0,21 6,30 6,40 0,10 61,5 Yhteensä 75,50 78,73 54,78 56,69 83,15 83,20 0,05 3,5 VALTIONOSUUDET Talousarvion mukaiset valtionosuudet ovat noin 17,0 milj. euroa, mikä alittunee 0,27 milj. euroa. Tämä vähennys on huomioitu tilinpäätösennusteessa. milj. euroa TP2011 TP2012 2012 1-8 2013 1-8 TA 2013 (TA13/Enn13) 1-1- Valtionosuus 15,86 18,39 12,39 11,16 17,07 16,8-0,3-9,9 4

VUOSIKATE Tammi-elokuun vuosikate on 3,5 miljoonaa euroa huonompi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2012. Yllä olevasta voidaan todeta, että 6,6 milj. euron budjetoitua vuosikatetta ei saavutettane, vaan vuosikate alittunee noin 2,5 milj. euroa. Ennustettu vuosikate riittäisi kattamaan poistot ainoastaan 55- prosenttisesti. RAHOITUSOSA VASTUUHENKILÖ (rahoitus ja rahavarat): Talous- ja hallintojohtaja Rahoituslaskelma 1 000 euroa TP 2011 TP 2012 TA 2013 Toiminnan rahavirta 9 314 3 347 1 169 1 357 116,1 793-376 Investointien rahavirta -16 392 19 691-15 623-7 747 49,6-14 923 700 Investointimenot -20 286-17 555-21 223-9 900 46,6-18 523 2 700 Rahoitusosuudet investointimenoihin 677 215 100 100 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 217 37 031 5 500 2 153 39,1 3 500-2 000 Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 1 16 1 1,0 1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14 000 12 000 12 000 100,0 12 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -9 761-10 341-9 700-6 705 69,1-10 437-737 Lyhytaikaisten lainojen muutos 7 767-8 096 8 000 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 1 204-19 618 13 000-347 -2,7 11 000-2 000 Rahavarojen muutos -7 866-1 002 848 6 559 773,4-1 566-2 414 Kuten yllä olevasta taulukosta voidaan todeta, pysyvien vastaavien luovutustulot, eli käytännössä tontinmyyntitulot, vaikuttavat myös rahoituslaskelman toteutumiseen. 5

Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet Tavoitetaso/seurantatapa Lainamäärä Lainamäärää kasvatetaan vain uusinvestointien rahoittamiseksi. Tavoitteessa pysytään. Laina asukasta kohden on alle 2 900 euroa per 31.12.2013. Investoinnit sopeutetaan tavoitteeseen. Tavoitteessa pysytään. Lainakanta Pitkäaikaisen lainakannan kehitys Pitkäaikainen lainakanta oli elokuun lopussa 56,3 milj. euroa, eli 2 984 euroa/asukas. Valtuusto on talousarviossa myöntänyt kuluvalle vuodelle yhteensä 12 milj. euron lainanottovaltuudet. 1.1. ja 31.8.2013 välisenä aikana on nostettu uusia pitkäaikaisia lainoja yhteensä 12 milj. euron edestä. Ottolainojen lyhennyksiä maksettiin 6,7 milj. euroa. HENKILÖSTÖ Koko kunnan henkilöstömäärä elokuussa oli yhteensä 1 219 henkilöä, mikä elokuuhun 2012 verrattuna on 2 henkilöä enemmän. Kokonaishenkilöstömäärästä 253 henkilöä, eli 20,8 %, oli määrä-aikaisia, elokuussa 2012 määräaikaisia oli 21,5 %. 6

Henkilöstömäärä jakautuu seuraavasti: Osasto/keskus Heinäkuu 2013 Elokuu 2013 Elokuu 2012 Yleishallinto ja johto 1 1 1 Talous- ja hallintokeskus 50 52 48 Kehitys- ja kaavoituskeskus 22 22 21 Sosiaali- ja terveysosasto 376 343 347 Sivistysosasto 599 665 657 Tekniikka- ja ympäristöosasto 143 136 143 YHTEENSÄ 1 191 1 219 1 217 Henkilötyövuodet (htv) Henkilötyövuodet kuvaavat koko henkilöstön, eli kaikkien palkkalistoilla olevien henkilöiden, työpanosta. Työpanos lasketaan muuttamalla osa-aikaiset kokoaikaiseksi, eli vakinaisen henkilön henkilötyövuosipanos on 1 ja 50 %:n osa-aikaisuutta tekevän 0,5. Lopullinen henkilötyövuosiluku saadaan 12 kuukauden henkilöstötyövuosiluvuista. Tammikuusta elokuuhun 2013 koko kunnan henkilötyövuosiluku oli 801,12, vastaava luku elokuussa 2012 oli 795,65. Mikäli henkilötyövuosiluku laskettaisiin kahdeksan kuukauden perusteella koko vuodeksi, se tekisi 1 201,68 henkilötyövuotta (1 190,21 vuonna 2012). Poissaolot Kun verrataan vuosien 2012 ja 2013 henkilötyövuosilukuja henkilöstömääriin, voidaan todeta, että tämän vuoden elokuuhun mennessä palvelut on tuotettu hieman suuremmalla henkilöstömäärällä kuin vuonna 2012. Sairauspoissaolojen määrä kahdeksalta kuukaudelta on 9 682 pv eli 7,94 pv/työntekijä. Vuonna 2012 vastaavana ajankohtana sairauspoissaolojen yhteismäärä oli 11 137 pv. Sairauspoissaolot 2013: Kuukausi Sairauspoissaolot 2013 (kalenteripäivät) Sairauspoissaolot 2012 (kalenteripäivät) tammikuu 1 436 1 627 helmikuu 1 588 1 916 maaliskuu 1 677 1 866 huhtikuu 1304 1 538 toukokuu 1 109 1 401 kesäkuu 1 012 1 179 heinäkuu 712 780 elokuu 844 829 Sairauspoissaolojen palkkakustannukset olivat tammi-elokuun 2013 osalta yhteensä 733 067 euroa. Tähän summaan on laskettu vain sairaana olleiden työntekijöiden palkkakulut. 7

Sijaiskustannukset Sijaiskustannuksissa tarkastellaan erikseen sijaisten palkkoja (tili 4004) ja opettajien sijaisten palkkoja (tili 4013). Kumulatiiviset sijaiskustannukset tammi-elokuulta 2013 ovat opettajien osalta sekä talousarvioon nähden että edellisvuoteen verrattuna huomattavasti suuremmat, lisäksi koko vuoden sijaiskustannusbudjetti on jo keväällä ylittynyt. Muiden sijaisten osalta sijaiskustannukset ovat edellisvuotta pienemmät, mutta kuitenkin budjetoitua suuremmat. Työttömyys Väestö Tili Tammi-elokuu 2013 % talousarviosta Tammi-elokuu 2012 % talousarvioista Sijaisten palkat (4004) 2 163 460 131,38 % 2 584 912 116,13 % Opettajien sijaiset 429 050 141,74 % 379 355 73,26 % (4013) Sipoon työttömyysaste oli elokuun 2013 lopussa 5,3 %, eli 1,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuosi sitten. Koko maan työttömyysaste oli samaan aikaan 11,1 %. Sipoon työttömyysaste on siis koko maan tilanteeseen verrattuna edelleen huomattavan alhainen. Työttömien määrä on lisääntynyt Sipoossa alkuvuoden aikana 60 henkilöllä. Sekä nuorisotyöttömien että pitkäaikaistyöttömien määrät ovat kasvaneet alkuvuodesta. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli elokuussa 47 henkilöä, mikä on 8 enemmän kuin alkuvuonna ja 10 enemmän kuin vuosi sitten. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita oli elokuussa 134 henkilöä, mikä on 44 enemmän kuin alkuvuodesta ja 22 vähemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Elokuun lopussa Sipoossa oli avoimena 47 työpaikkaa, mikä on 17 enemmän kuin alkuvuodesta ja 1 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen antamien alustavien lukujen mukaan Sipoon väkiluku oli elokuun lopussa 18 881. Asukasmäärä kasvoi elokuussa 5 henkilöllä. Kuntien välinen nettomuutto ei vaikuttanut väkilukuun ja nettomaahanmuutto oli -7 henkilöä. Syntyneitä oli 12 enemmän kuin kuolleita. Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä kunnan väkilukua on lisännyt kuntien välinen nettomuutto 55 henkilöllä, nettomaahanmuutto oli +27 henkilöä. Syntyneitä oli 61 enemmän kuin kuolleita. Alkuvuoden väestönkasvu on ollut keskimäärin noin 18 henkilöä. Tammi-elokuussa väkiluku kasvoi 142 henkilöllä. Vuonna 2012 väkiluku kasvoi 248 henkilöllä. 8

2. TOIMIALOJEN TALOUSARVIOIDEN TOTEUMA Yhteenveto toimialoittain (ns. tasaisen toteuman mukaan toteumaprosentin tulisi olla 67 %) 31. Ennuste 2013 1 000 TP2012 TA 2013 Keskusvaalilautakunta Toimintatulot 51 51-51 -100 Toimintamenot -73-3 #JAKO/0! -42 38-92 Netto -21-3 #JAKO/0! 10-13 -192 Tarkastuslautakunta Toimintatulot Toimintamenot -39-47 -18 39,5-22 -47 3,1-14,3 Netto -39-47 -18 39,5-22 -47 3,1-14,3 Kunnanhallitus Toimintatulot 14 171 16 700 9 027 54,1 9 546 14 700-2 000-518 -5,4 Toimintamenot -10 287-11 270-7 644 67,8-6 642-11 270-1 002 15,1 Netto 3 885 5 430 1 383 25,5 2 903 3 430-2 000-1 520-52,4 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Toimintatulot 8 105 7 339 5 127 69,9 4 907 7 339 220 4,5 Toimintamenot -52 883-54 561-36 996 67,8-34 992-54 961-400 -2 004 5,7 Netto -44 778-47 221-31 869 67,5-30 085-47 622-400 -1 784 5,9 Sivistysvaliokunta Toimintatulot 4 821 4 725 2 745 58,1 2 958 4 725-214 -7,2 Toimintamenot -48 814-49 921-32 599 65,3-32 305-49 921-294 0,9 Netto -43 993-45 196-29 855 66,1-29 347-45 196-508 1,7 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta Toimintatulot 12 080 12 521 7 657 61,2 7 414 12 521 243 3,3 Toimintamenot -16 824-17 993-11 576 64,3-10 919-17 993-658 6,0 Netto -4 744-5 472-3 919 71,6-3 504-5 472-415 11,8 Yhteensä Toimintatulot 39 229 41 286 24 556 59,5 24 876 39 285-2 000-321 -1,3 Toimintamenot -128 918-133 791-88 837 66,4-84 921-134 192-400 -3 916 4,6 Netto -89 690-92 505-64 281 69,5-60 045-94 907-2 400-4 237 7,1 TOIMIALA: KESKUSVAALILAUTAKUNTA VASTUUALUE: VAALIT VASTUUHENKILÖ: Kunnansihteeri Peter Stenvall 1 000 T P 2012 TA 2013 31. Ennuste 2013 Toimintatulot 51,2 51,2-51 -100,0 Toimintamenot -72,6-3 ###### -41,5-3 38-91,8 Toimintakate -21-3 ###### 10-3 -13-135,4 9

TOIMIALA: TARKASTUSLAUTAKUNTA VASTUUALUE: TILINTARKASTUS 1 000 TP 2012 TA 2013 31. Ennuste 2013 Toimintatulot #JAKO/0! Toimintamenot -39-47 -18 39,5-22 -47 3-14,3 Toimintakate -39-47 -18 39,5-22 -47 3-14,3 TOIMIALA: KUNNANHALLITUS VASTUUALUE: YLEISHALLINTO JA KUNNAN JOHTO VASTUUHENKILÖ: Kunnanjohtaja Mikael Grannas 31. Ennuste 2013 Toimintatulot 14 171 16 700 9 027 54,1 9 546 14 700-2 000-518 -5,4 Toimintamenot -10 287-11 270-7 644 67,8-6 642-11 270-1 002 15,1 Toimintakate 3 885 5 430 1 383 25,5 2 903 3 430-2 000-1 520-52,4 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2013 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Tasapainoinen talous Talousarviokuri Talousarvion pitävyys nettotasolla Käyttötalouden toteumaan sisältyy epävarmuustekijöitä, jotka vaarantavat tavoitteen toteutumisen. Käyttötalousmenojen osalta suurimmat epävarmuustekijät liittyvät tavanomaiseen tapaan erikoissairaanhoitoon sekä muihin sosiaali- ja terveystoimen subjektiivisiin oikeuksiin. Erikoissairaanhoitoon on talousarviossa varattu HUSin palvelusuunnitelmassaan esittämää pienempi määrärahavaraus. Käytettävissä olevan tiedon valossa erikoissairaanhoidon kustannukset ovat ylittymässä noin 0,4 milj. euroa. Kokonaisuutena kunnan toimintamenot ovat kuitenkin talousarvion mukaiset. Suurimmat epävarmuustekijät liittyvätkin tulojen toteutumiseen. Valtionosuuksien talousarviossa ennustettu kertymä ei tule toteutumaan. 10

Käyttöomaisuuden myyntitavoitteiden, eli käytännössä tontinmyyntitavoitteiden, toteutuminen on epävarmaa ja todennäköisesti talousarviossa ennakoidusta myyntitavoitteesta jäädään noin 2 milj. euroa. Toimenpiteitä asiassa on käynnistetty. Strategian toteuttaminen Kuntastrategian päivitys Sipoo 2025 -strategia päivitetty Strategian päivitys on edennyt suunnitellussa aikataulussa. Strategia on valtuuston esityslistalla 7.10.2013. TULOSYKSIKKÖ: KUNNAN JOHTO 31. Ennuste 2013 Toimintatulot 10 973 13634 7 035 52 7 594 11 634-2 000-559 -7,4 Toimintamenot -813-986 -612 62-577 -986-35 6,0 Toimintakate 10 160 12 648 6 422 51 7 016 10 648-2 000-594 -8,5 TULOSYKSIKKÖ: TALOUS- JA HALLINTOKESKUS VASTUUHENKILÖ: Talous- ja hallintojohtaja Minna-Marja Jokinen 31. Ennuste 2013 Toimintatulot 2 616 2 625 1 768 67 1 687 2 625 81 4,8 Toimintamenot -5 653-5 940-4 204 71-3 760-5 940-443 11,8 Toimintakate -3 037-3 315-2 435 73-2 073-3 315-362 17,5 IT-toiminta Toimintatulot 2 109 2 210 1 509 68,3 1 353 2 210 156 11,5 Toimintamenot -2 120-2 194-1 839 83,8-1 553-2 194-286 18,4 Toimintakate -11 16-330 -2 047,0-199 16-130 65,3 11

Sitovat tavoitteet vuodeksi 2013 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Talouspalvelujen ja osastojen välisen työnjaon selkeyttäminen sekä yhteistyön tiivistäminen Päätöksentekoa palvelevan taloushallinnon raportoinnin parantaminen Prosessikuvaukset laaditaan ja tehtävänjaot päivitetään. Johdon mittariston käyttöönottoa valmistellaan. Taloushallinnon koulutuksen järjestäminen henkilöstölle, erityisesti osastopäälliköille ja tulosyksiköiden päälliköille Kuvaukset ja tehtävänjaot tehty Mittaristo käytössä Talouspalvelujen tehtävänkuvaukset on tehty. Talouspalvelujen ja osastojen välistä työnjakoa on selkeytetty ja muutettu myös talousarvio-ohjeistuksen yhteydessä. Johdon mittariston käyttöönoton valmistelu on käynnissä. Mittariston pohjatiedot valmistuvat talousarviovuoden aikana, mutta mittaristoon selkeästi liittyvään tavoiteasetantaan päästään vasta vuoden 2015 talousarviovalmistelussa. Taloushallintoon liittyvää opastusta ja koulutusta on jo järjestetty eri kohderyhmille, tilaisuuksien järjestämistä jatketaan loppuvuoden aikana. Hyvän hallintotavan kehittäminen sekä riskienhallintaan liittyvien käytäntöjen vahvistaminen Hallintomenettelyyn liittyvää koulutusta järjestetään sekä ohjeistusta täydennetään syksyllä 2012 tehdyn sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kyselyn pohjalta. Vähintään kaksi koulutustilaisuutta järjestetty ja ohjeistusta parannettu Hallintomenettelyyn liittyvää koulutusta on järjestetty: 3 tilaisuutta luottamushenkilöille ja 1 tilaisuus henkilöstölle. Henkilöstölle järjestetään lisää koulutustilaisuuksia loppuvuoden aikana. Henkilöstön toimenkuvien selkeyttäminen Koko henkilöstön toimenkuvat päivitetään ja muutetaan samalla sähköiseen muotoon. Koko henkilöstön toimenkuvat päivitetty Työ on käynnissä, noin 62 % on tehty. 12

IT-palvelujen hallinnan parantaminen Sisäiset it-sopimukset otetaan käyttöön ja toimintaprosessit kuvataan. Sopimukset käytössä ja prosessit kuvattuina IT-palvelujen palvelukuvaus on käynnistetty. Sisäisten sopimusten laadintaan liittyvää työtä on jatkettava myös vuonna 2014. Asiakaspalvelun ja viestinnän kehittäminen Laaditaan selvitys ja toimenpideehdotukset Infon toiminnan kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Selvitykseen perustuvat päätökset tehty Selvitys infopisteen perustamisesta Söderkullaan on tehty. Toiminnan laajentamispäätökseen vaikuttaa tulossa oleva lainsäädäntömuutos valtionhallinnon ja kuntien yhteispalvelupisteistä. Asia on kunnanhallituksen käsittelyssä syyskuussa. Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen Henkilöstön hyvinvointia edistäviin tapahtumiin panostetaan. Epäkohtiin puuttumista vahvistetaan ja pitkään sairauslomalla olleiden työhön palaamista edistetään yksilöllisillä toimenpiteillä. Sairauspoissaolojen määrä alle 14,7 päivää/henkilö Sairauspoissaolojen määrä kahdeksalta kuukaudelta on 9 682 pv eli 7,94 pv/työntekijä. Vuonna 2012 vastaavana ajankohtana sairauspoissaolojen yhteismäärä oli 11 137 pv. Työn vaativuuden arvioinnin päivittäminen KVTES-sopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön työn vaativuuden arviointi aloitetaan. 75 % KVTES-henkilöstön työn vaativuuden arvioinneista tehty Työ on käynnissä ja edennyt aikataulun mukaisesti. Arvioinneista on tehty 86 %. Henkilöstön kaksikielisyyden tukeminen Kielikursseja järjestetään kunnan henkilöstölle esimerkiksi yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Koulutusmahdollisuus tarjotaan työajan ulkopuolella. Lukukautta kohden järjestetty yksi suomen ja yksi ruotsin kielen kurssi Henkilöstölle on tehty kysely kielikoulutuksen tarpeesta ja halukkuudesta osallistua koulutukseen. Virkamiesruotsin kurssi on käynnistymässä vielä syksyn aikana. Syyskuussa järjestetään suomen kielen kielenhuoltokoulutus esityslistatekstejä kirjoittavalle henkilöstölle. Henkilöstö on osallistunut myös muiden toimijoiden järjestämiin kursseihin. 13

Kunnan omistajapolitiikan ja omistajastrategian selkeyttäminen Valmistellaan omistajapoliittiset periaatteet ja ohjeet. Valtuusto päättänyt ohjeiden ja periaatteiden sisällöstä Ohjeiden ensimmäinen versio on ollut johtoryhmän käsittelyssä ja valmistelu jatkuu. Asia tulee kunnanhallituksen käsittelyyn todennäköisesti marraskuun aikana. Ulkoisen viestinnän tehostaminen Osastokohtaisten oto-tiedottajien toimintaa tehostetaan. Lähetettyjen lehdistötiedotteiden ym. tiedotteiden määrä lisääntynyt edellisestä vuodesta Oto-tiedottajat ovat osallistuneet kaksipäiväiseen viestinnän peruskoulutukseen ja yhden päivän kriisiviestintäkoulutukseen. Tiedotteiden määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla: 1.6. 31.8.2012 28 kpl -> 1.6. 31.8.2013 28 kpl. TULOSYKSIKKÖ: KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS VASTUUHENKILÖ: Kehitysjohtaja Petteri Hankivuo 31. Ennuste 2013 Toimintatulot 583 441 224 51 265 441-40 -15,2 Toimintamenot -3 820-4 344-2 828 65-2 304-4 344-523 22,7 Toimintakate -3 238-3 903-2 604 67-2 040-3 903-564 27,6 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2013 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Kunnan kasvun kannalta tärkeiden alueiden kaavoittaminen Sibbesborgin osayleiskaavoitus Nikkilän kehittäminen Sibbesborgin osayleiskaavoituksen käynnistäminen Asemakaavojen laatiminen 14

Sibbesborgin osayleiskaavan laatiminen on käynnistetty. Nikkilän kehittäminen: Nikkilän keskustan asemakaavamuutokset (OP-kortteli N 42, SR-Raudan kortteli N 43 ja Dominokortteli N 46) sekä Sipoon Jokilaakson asemakaava N 40 ovat luonnosvaiheessa. ttajan asemakaavamuutos N 41 on käynnissä. Tavoitteena on saada Nikkilän keskustan asemakaavamuutokset N 42, N 43 ja N 46 hyväksyttäviksi vuoden 2013 aikana ja asemakaavamuutos N 41 sekä asemakaava N 40 hyväksyttäviksi vuoden 2014 aikana. Matkailun kehittäminen Matkailun yhteismarkkinoinnin selvittäminen Verkon luominen Matkailun ja matkailuyhteistyön kehittämistä varten on paikallisille yrityksille järjestetty kurssi keväällä 2013. Kurssin pohjalta suunnitellaan yhteismarkkinointia. Asiakaspalvelun kehittäminen Verkko-osallistumisen kehittäminen osana kaavoitusprosessia Web-pohjaisen karttakyselytyökalun (SADe*/Harava) pilotointi Karttakysely on meneillään ja väliraportti tekeillä. Nikkilän Kulttuurikäytävä-projektiin osallistuminen Yhteistoiminnan kehittäminen Kulttuuripalvelut-yksikön kanssa Projektin sisällyttäminen osaksi Jokilaakson kaavasuunnittelua Yhteistoiminta Kulttuuripalvelut-yksikön kanssa on säännöllistä (mm. säännölliset yhteispalaverit Kulttuurikäytävä-projektin tiimoilta). Jokilaakson asemakaavatyössä on hyödynnetty Kulttuurikäytävä-projektin Unelmakartta-kyselyn tuloksia ja kaavan etenemisestä tiedotetaan Kulttuurikäytävä-projektin vuorovaikutuskanavissa. Jokilaakson suunnittelun yhteydessä kehitetään sipoolaista tapaa sisällyttää julkinen taide osaksi asuinalueiden kaavoitusta ja rakentamista. Alueen markkinointitilaisuudessa syyskuussa 2013 kartoitetaan rakennusliikkeiden näkökulmaa taiteen toteutusmahdollisuuksista, jonka jälkeen päätetään toimintatavasta. Mittaus- ja kiinteistöyksikön sidosryhmäyhteistyön parantaminen Kunnan paikkatietoaineistojen muuntaminen yleiseurooppalaiseen tasokoordinaatistoon ja korkeusjärjestelmään Käytetyimmät aineistot muunnettu 15

Käytetyimmät aineistot on muunnettu, esim. pohjakartat ja opaskartta. Tavoite saavutetaan. Paikkatietoihin liittyvän asiakaspalvelun parantaminen ja toiminnan tehostaminen Uuden paikkatietojärjestelmän hankkiminen kuntaan Päätös hankittavasta järjestelmästä tehty Konsultin laatima tavoitetilaraportti on valmis. Internetkartasta on tehty päätös. Pohjakarttaohjelman ja intranetkartan selvitys meneillään. Nopean linjaliikenteen kehittäminen Selvitetään vaihtoehdot Porvoon moottoritien pysäkkijärjestelyn toteuttamiseksi. Pysäkkijärjestelyt selvitetty ja päätös jatkotoimenpiteistä tehty Eri vaihtoehtoja on selvitetty. Porvoonväylän pysäkkijärjestelyjen toteuttaminen edellyttää yhteistyötä Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa sekä määrärahan varaamista esiselvityksen laatimista ja pysäkkien rakentamista varten. *) SADe = Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma TOIMIALA: SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA VASTUUALUE: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO VASTUUHENKILÖ: Sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko 31. Ennuste 2013 Toimintatulot 8 105 7 339 5 127 69,9 4 907 7 339 220 4,5 Toimintamenot -52 883-54 561-36 996 67,8-34 992-54 961-400 -2 004 5,7 Toimintakate -44 778-47 221-31 869 67,5-30 085-47 622-400 -1 784 5,9 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2013 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen osastolla Elämänkaariorganisaatiota syvennetään; rooleja, työtehtäviä, työnjakoa ja vastuita selkiytetään. Työtyytyväisyyttä mitataan päivittäin, viikoittain ja kuukausittain. Fiilis-kyselyn tulosten paraneminen edellisestä kyselystä Mittaustulosten paraneminen 16

Elämänkaariorganisaation työnjakoa ja vastuita on tarkistettu vuoden aikana esiin tulleiden tarpeiden mukaisesti. Työtyytyväisyyden mittaukset ovat jatkuneet ja tuloksista on keskusteltu työpaikkakokouksissa. Tuloksista raportoidaan tilinpäätöksessä. Jokainen työyksikkö on valinnut kehittämiskohteet Fiiliskyselyjen perusteella. Asiakasosaamisen vahvistaminen organisaation eri tasoilla Asiakaslähtöisen toiminnan arvot ja periaatteet määritellään. Kehittäjäasiakkaat otetaan mukaan arvioimaan ja suunnittelemaan toimintaa. Asiakastyytyväisyyden paraneminen Kokemusasiantuntijat ovat mukana suunnittelemassa mm. Risteyksen toimintaa ja kotisaattohoitoa. Kokemusasiantuntijoita on käytetty myös vammaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa työskentelevien ammattilaisten tiimikoulutuksessa. Ruokaraati toimii yläasteella. TULOSYKSIKKÖ: HALLINTO JA TALOUS VASTUUHENKILÖ: Sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko 31. Ennuste 2013 Toimintatulot 128 79 47 60 69 79-22 -31,5 Toimintamenot -567-643 -395 61-376 -643-19 5,0 Toimintakate -439-564 -348 62-307 -564-40 13,2 Sosiaali- ja terveysosaston talousarvioon ennustetaan kahdeksan kuukauden seurannan perusteella kohdistuvan noin 300 000 400 000 euron ylitysuhka. Ylitysuhka kohdistuu palveluiden ostoihin, ensisijaisesti erikoissairaanhoitoon. Ennusteeseen sisältyy tietty epävarmuus, vuoden 2013 talousarvioon kunnassa varattiin tietoisesti 1,3 milj. euroa HUS:n kunnalle esittämää palvelusuunnitelmaa vähemmän. Jäsenkunnan lopullinen maksuosuus määräytyy - kuten tähänkin asti - kuntalaisille annettujen hoitojen aiheuttamista kustannuksista etukäteen vahvistetun hinnaston mukaisesti. HUS:n tammi-toukokuun tietojen perusteella laaditussa ennusteessa Sipoon vuosikustannuksiksi ennustetaan 17,9 milj. euroa, talousarviossa on 17 milj. euroa. Lopulliset kustannukset selviävät tammikuussa 2014. 17

TULOSYKSIKKÖ: LASTEN JA NUORTEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKEMINEN SEKÄ LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN VASTUUHENKILÖ: Sosiaalityön päällikkö Bodil Grön 31. Toimintatulot 478 68 57 83 48 68 9 18,0 Toimintamenot -3 780-3 981-2 648 67-2 388-3 981-261 10,9 Toimintakate -3 302-3 913-2 592 66-2 340-3 913-252 10,8 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2013 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten löytäminen ja sellaisten matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen, joihin hakeutuminen on luontevaa ja helppoa ESTER, Nuorten pudokkaiden hankkeen puitteissa testataan erilaisia innovatiivisia tapoja tavoittaa kohderyhmän nuoret ja valitaan niistä parhaat. Hankkeen aikana valikoituneiden toimintatapojen ja tavoitteiden vakiintuminen ja sulautuminen osaksi perustyötä Hankkeen aikana kuntaan on luotu ennalta ehkäisevän työn toimintamalleja, esim. Sieppari- ja Tuuppaus-kokoukset tiiviissä yhteistyössä sivistystoimen kanssa. Toimintamalleille on nimetty vastuutahot, tällä varmistetaan toimintatapojen juurtuminen hankkeen päätyttyä. Masentuneen äidin moniammatillisen hoitopolun kehittäminen neuvolan ja muiden toimijoiden yhteistyönä EPDS-seulontoja tehdään, seulontojen tuloksia seurataan ja moniammatillinen hoitopolku laaditaan moniammatillisissa työpajoissa. Synnyttäneiden EPDSseula käytössä, moniammatilliset työpajat pidetty ja hoitopolku valmis EPDS-seulonnat toimivat rutiininomaisesti molemmissa Sipoon neuvoloissa. Seulonnan tulokset tilastoidaan ja niitä seurataan puolivuosittain. Henkilöt, joilla on poikkeavat seulontatulokset, kutsutaan uuteen tapaamiseen tai ohjataan hoitopolun mukaisesti sopivan avun piiriin. Moniammatillisia työpajoja on pidetty kaksi. Pajatoiminta jatkuu syksyllä. Hoitopolku päivitetään loppuvuoden aikana. Lasten ja nuorten ja perheiden palveluiden, Varhaiskasvatuspalveluiden ja Koulutuspalveluiden välisen asiakaslähtöisen yhteistyön kehittäminen ja laajentaminen ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen vahvistamiseksi Yhteiset toimintaohjeet laaditaan. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma päivitetään sekä kouluterveyskyselyyn osallistutaan. Toimintaohje valmiina ja käytössä Päivitetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmis Kouluterveyskyselyn tulokset käsitelty 18

Varhaiskasvatuksen kanssa on laadittu yhteinen toimintaohje (Kun huoli herää -ohjekirja). Ohjekirja on valmiina ja käytössä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitys on käynnissä ja se valmistuu loppuvuodesta. Vuoden 2013 kouluterveyskysely on tehty huhti-toukokuussa ja vastauksia odotetaan THL:stä loppuvuodesta. TULOSYKSIKKÖ: TYÖIKÄISEN VÄESTÖN TOIMINTAEDELLYTYSTEN VAHVISTAMINEN SEKÄ HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN VASTUUHENKILÖ: Johtava lääkäri Anders Mickos 31. Ennuste 2013 Toimintatulot 1 721 1 696 1 230 73 1 100 1 696 130 11,9 Toimintamenot -30 159-31 508-21 646 69-20 040-31 908-400 -1 606 8,0 Toimintakate -28 437-29 812-20 415 68-18 940-30 212-400 -1 476 7,8 Erikoissairaanhoito Toimintatulot #JAKO/0! Toimintamenot -17 860 18 398-13 076-11 907 18 798 400-1 169 9,8 Toimintakate -17 860 18 398-13 076-11 907 18 798 400-1 169 9,8 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2013 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Hyvä vastaanotto -hankkeen ja Mikrosysteemi-hankkeen saatavuuteen ja työn sujuvuuteen kohdistuvien vaikutusten pysyminen ja vakiintuminen Sisäisiä prosesseja ja työnjakoa kehitetään sekä terveyskeskuksessa että aikuissosiaalityössä. Kolmas vapaa aika (T3) avosairaanhoidon vastaanotoille 7 vrk:n kuluessa (laskentatapa muuttunut, vastaa aikaisempaa 5 vrk) ja suun terveydenhuoltoon 14 vrk:n kuluessa (vastaa aikaisempaa 10 vrk). Ajan sosiaalityöntekijälle saa 7 vrk:n kuluessa ja toimeentulotukipäätöksen saa 7 työpäivän kuluessa. Kolmannen vapaan ajan vastaanotoille saa tällä hetkellä 16 vrk:n ja suun terveydenhuoltoon 14 vrk:n kuluessa. Sosiaalityöntekijälle ajan saa 7 vrk:ssa. 19

Päihde- ja mielenterveystyön laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien luominen sekä ennalta ehkäisevien palveluiden tehostaminen Päihde- ja mielenterveystyön strategia laaditaan sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli) tavoitteiden mukaisesti. Omia palveluprosesseja muokataan moniammatillisena työpajatyöskentelynä. Strategian laadinnassa hyödynnetään kouluterveyskyselyn tuloksia. Strategian ja prosessikuvausten valmistuminen Prosesseja on käyty läpi. Strategian laatiminen on käynnistetty. Nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen Sipoon kunnassa Nuorille aikuisille (18 29- vuotiaille) suunnattu työpajatoiminta aloitetaan toimintakeskus Risteyksen alaisuudessa käyttäen kokemusasiantuntijoita toiminnan suunnittelun keskiössä. Pajatoiminnan alkaminen Nuorten työpajatoimintaa on suunniteltu, tarkoitukseen sopivia tiloja on tarjolla. Vuokrasopimusta ei ole toistaiseksi tehty vuoden 2014 talousarviokehyksestä johtuen. TULOSYKSIKKÖ: IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN JA ELÄMÄNLAADUN EDISTÄMINEN VASTUUHENKILÖ: Vanhustyön päällikkö Helena Räsänen 31. Ennuste 2013 Toimintatulot 2 160 2 098 1 623 77 1 428 2 098 195 13,6 Toimintamenot -14 820-15 030-10 187 68-9 817-15 030-370 3,8 Toimintakate -12 660-12 932-8 565 66-8 389-12 932-175 2,1 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2013 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja elämänlaadun kohentaminen Kaikille asiakkaille laaditaan hoitoja palvelusuunnitelmaan sisältyvä kuntoutussuunnitelma. RAI-arvioinnin yhteydessä (puolivuosittain) lähiesimiehet seuraavat toteutumista. 20

Ikääntyneiden palveluiden koko henkilökunnalle on pidetty koulutusta hoito- ja kuntoutussuunnitelman teosta. Hoitosuunnitelmia täydennetään parhaillaan kuntoutussuunnitelmilla ja ne valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Hoitotarvikkeita käyttävien asiakkaiden tasavertainen kohtelu kustannustehokkaasti Kuntouttava työote varmistetaan ja hoitotarvikkeita käytetään kriteerien mukaisesti. Hoitosuunnitelma- ja talousarvioseuranta kuukausittain Seuranta on tapahtunut kuukausittain ja kirjallinen raportti on toimitettu esimiehille 8 kk:n seurannan yhteydessä. Seurannassa todetut kehitystarpeet on huomioitu toiminnassa. Työhyvinvointiin vaikuttaminen ja välitön reagointi Henkilökunnan työhyvinvointia seurataan kuukausittaisilla työhyvinvointikyselyillä ja kyselyiden tulokset käsitellään yksiköiden henkilöstökokouksissa. Työhyvinvointikyselyiden tulokset Kyselyt on tehty ja niiden tuloksia seurataan säännöllisesti. Tuloksia on käsitelty työpaikkakokouksissa ja yhteenveto tuloksista tehdään loppuvuodesta. TULOSYKSIKKÖ: RUOKAPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Ruokapalvelupäällikkö Birgit Mäkilä 31. Ennuste 2013 Toimintatulot 3 618 3 398 2 170 64 2 262 3 398-92 -4,1 Toimintamenot -3 557-3 398-2 120 62-2 371-3 398 251-10,6 Toimintakate 61 50 ###### -109 159-146,4 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2013 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Luomu- ja lähiruoan osuuden lisääminen Portaat luomuun -ohjelma Tavoitteena 2. porras Elintarvikkeita 2. portaalle ei ole vielä valittu. Ennen valintaa seurataan eri elintarvikkeiden kustannuskehitystä. 21

Herkkuammatti-kampanjaan osallistuminen Kouluruokadiplomin anominen Sipoon koulukeskuksen keittiö saanut diplomin Diplomia ei ole vielä anottu, koska osa Sivistysosastolle kuuluvista kysymyksistä on vielä avoinna. Työhyvinvointiin vaikuttaminen ja välitön reagointi Henkilökunnan työhyvinvoinnin seuraaminen työhyvinvointikyselyillä päivittäin ja kyselyiden tulosten käsittely yksiköiden henkilöstökokouksissa Työhyvinvointikyselyiden tulokset Kyselyt on tehty ja niiden tuloksia seurataan säännöllisesti, työhyvinvointia on käsitelty työpaikkakokouksissa ja seurannassa on havaittu työhyvinvoinnin selkeä paraneminen. TOIMIALA: SIVISTYSVALIOKUNTA VASTUUALUE: KOULUTUS, VARHAISKASVATUS JA VAPAA-AJANTOIMINTA VASTUUHENKILÖ: Sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka 31. Ennuste 2013 Toimintatulot 4 821 4 725 2 745 58,1 2 958 4 725-214 -7,2 Toimintamenot -48 814-49 921-32 599 65,3-32 305-49 921,0-294 0,9 Toimintakate -43 993-45 196-29 855 66,1-29 347-45 196-508 1,7 TULOSYKSIKKÖ: HALLINTOPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka tai valiokunnan nimeämä viranhaltija 31. Ennuste 2013 Toimintatulot 0 1 0 1 0-100,0 Toimintamenot -603-691 -417 60,3-412 -691 0-5 1,1 Toimintakate -603-690 -417 60,3-412 -690 0-5 1,2 22

Sitovat tavoitteet vuodeksi 2013 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Asiakaslähtöisyys Asiakaspalautteen kerääminen sekä analysoiminen ja hyödyntäminen kehittämistyössä 1 asiakaspalautekysely/ vuosi, kehittämistoimenpiteet kirjattu, tulokset julkistettu Suunnittelu on aloitettu. Saadaan toteutettua syksyn 2013 aikana. Toiminnan tehokkuus/palvelujen tarkoituksenmukainen järjestämistapa Oman palvelutoiminnan kehittäminen prosessien läpikäymisen kautta asiakaspalautteita hyödyntäen 5 prosessia läpikäyty/vuosi, toimenpidesuunnitelma Prosessien kuvaaminen on aloitettu. Kaksi prosessikuvausta on valmiina. Saadaan toteutettua syksyn 2013 aikana. Organisaation yhteiset arvot ja toimintatavat sekä hyvinvoiva henkilöstö Yhteisten pelisääntöjen ja toimintatapojen luominen Yhteiset pelisäännöt kirjattu ja käytössä viimeistään vuoden lopussa Keskustelu pelisäännöistä on aloitettu. Kirjaukset tehdään syksyllä 2013. Pelisäännöt ovat käytössä vuoden lopussa. Saadaan toteutettua syksyn 2013 aikana. TULOSYKSIKKÖ: VARHAISKASVATUSPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Päivähoidon päällikkö Mervi Keski-Oja 31. Ennuste 2013 Toimintatulot 2 139 2 162 1 322 61,1 1 336 2 162 0-15 -1,1 Toimintamenot -15 979-16 588-10 860 65,5-10 719-16 588 0-141 1,3 Toimintakate -13 840-14 426-9 538 66,1-9 382-14 426 0-156 1,7 23

Sitovat tavoitteet vuodeksi 2013 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Asiakaslähtöisyys: vanhempien ja lasten osallisuuden vahvistaminen päivähoidon arjessa Päivähoidon laadun kehittäminen lapsilta ja perheiltä saadun palautteen perusteella Päivähoidon kasvatuskumppanuuskoulutuksia jatketaan molemmilla kielillä. Toimintaympäristöt ja toimintokäytänteet järjestetään tukemaan pienryhmätoimintaa. Lasten toiveiden kuuntelulle annetaan tilaa pienryhmätyöskentelyssä. Yhteistyötä ja vanhempien osallisuutta edistävä tapahtuma kaksi kertaa vuodessa jokaiselle ryhmälle Kaksi toteutunutta KAS-KUkoulutusta/toimintavuosi TAK-asiakastyytyväisyyskysely joka vuosi + kehittämissuunnitelma + tulosten julkistaminen Päiväkodinjohtajille ja avoimen varhaiskasvatuksen sekä varhaiserityiskasvatuksen henkilöstölle on järjestetty nelipäiväinen kasvatuskumppanuuskoulutus. Sipoon kunnan Kasku-kouluttajat osallistuvat syyskauden aikana myös ulkopuolisen toimijan järjestämään täydennyskoulutukseen. Päiväkodeissa on järjestetty erilaisia tapahtumia: lähes kaikissa päiväkodeissa on järjestetty pihaseikkailu koko perheelle, useissa päiväkodeissa on ollut perheen yhteisiä äitien-/isänpäiväaskarteluja, isovanhempien vierailuja ja äitien-/isänpäiväkahvitilaisuuksia. TAK-asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat julkisesti nähtävillä kunnan kotisivuilla. Kehittämiskohteet ja tavoitteet yksiköittäin on mietitty, ja tulevana toimintavuonna keskitytään niiden toteuttamiseen. Toiminnan tehokkuus: varhaiskasvatuspalvelujen toteuttaminen kunnassa kustannustehokkaasti Päivähoitopaikkojen täyttöastetta nostetaan mahdollisimman lähelle sataa prosenttia. Päiväkodinjohtajien ja henkilökunnan kustannustietoisuutta lisätään suoriteperusteisen budjetoinnin käyttöönotolla. Eri päivähoitomuotoja koskevaa kustannustietoutta kehitetään. Täyttöaste/päivähoitoyksikkö Henkilökunnan ja lapsimäärän suhdeluku/päivähoitoyksikkö Talousarvion seuranta osavuosikatsausten yhteydessä (huhti-, elo- ja joulukuu) Keskimääräiset päivähoitokustannukset selvitetty 24

Päivähoitopaikkojen täyttöastetta seurataan suoriteperusteisen budjetoinnin työkaluilla. Täyttöprosentin keskiarvo oli elokuussa 2013 92,14 % (ilman tuettuja pienryhmiä 93,58 %). Syksyn uusissa päivähoitosijoituksissa jatketaan toiminnan keskittämistä kustannustehokkaasti. Elokuun tilanteen mukainen osavuosikatsaus on alustavasti käyty läpi. Hyvinvointi: henkilökunnan hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta huolehtiminen Päiväkodinjohtajien työmäärää kohtuullistetaan ja tehtävänkuvia selkeytetään. Sijaisjärjestelyjä kehitetään. Fiilis-kysely joka toinen vuosi, seuraava kysely vuonna 2013 Dokumentointi asetusten mukaisesta riittävästä henkilöstömäärästä henkilökunnan poissaolopäivinä Uudet kohtuullistetut päiväkodinjohtajien vastuualueet ja yksikköjaot on otettu käyttöön 1.8.2013. Sijaisjärjestelyjen kehittäminen yhdessä Henkilöstöpalveluiden kanssa on siirtynyt vuodenvaihteeseen. FIILIS-kyselyiden tuloksia on analysoitu ja kehittämiskohteet on valittu yhteistyössä yksiköiden henkilöstön kanssa. Tavoitteet on asetettu ja toiminta niiden toteuttamisen turvaamiseksi on aloitettu. TULOSYKSIKKÖ: KOULUTUSPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Vt. opetusjohtaja Seppo Kärpänen 31. Ennuste 2013 Toimintatulot 2 105 1 981 1 030 52,0 1 265 1 981-235 -18,6 Toimintamenot -26 725-26 969-17 635 65,4-17 529-26 969 0-106 0,6 Toimintakate -24 620-24 989-16 605 66,5-16 264-24 989 0-341 2,1 Perusopetus Toimintatulot 1 929 1 363 1 008 73,9 1 192 1 363-184 -15,4 Toimintamenot -20 744-21 316-14 023 65,8-13 814-21 316 0-208 1,5 Toimintakate -18 816-19 953-13 015 65,2-12 623-19 953 0-392 3,1 Lukio-opetus Toimintatulot 33 12 11 87,8 24 12-13 -55,5 Toimintamenot -2 892-2 944-1 919 65,2-1 777-2 944 0-142 8,0 Toimintakate -2 860-2 932-1 908 65,1-1 753-2 932 0-155 8,9 25

Sitovat tavoitteet vuodeksi 2013 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Kodin ja koulun välistä yhteistyötä kehitetään. Jokainen koulu järjestää säännöllisesti vanhempainiltoja ja kehityskeskusteluja. Koulut ovat Wilma-ohjelman välityksellä tiiviissä yhteydessä koteihin. Koulut järjestävät tiedotustilaisuuksia, joissa koulun henkilökunnalla ja huoltajilla on mahdollisuus tavata. Lukuvuoden 2012 2013 toimintakertomuksissa tilastot mm. järjestetyistä vanhempainilloista Lukuvuoden 2012 2013 toimintakertomukset toimitetaan lukuvuoden loppuun mennessä ja käsitellään tämän jälkeen koulutusjaostoissa. Wilma-ohjelma on päivittäinen työkalu kodin ja koulun välisenä viestintäkanavana. Koulut ovat lukuvuoden aikana järjestäneet tiedotustilaisuuksia, joissa huoltajilla on ollut mahdollisuus tavata koulun henkilökuntaa. Yhteistyötä Varhaiskasvatuspalveluiden ja Sosiaali- ja terveysosaston kanssa tiivistetään ja tehostetaan. Moniammatillisesti toimiva koululaisten kuntoutusryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Ester-hankkeeseen osallistutaan aktiivisesti. Yhteisiä seminaaripäiviä järjestetään Sosiaali- ja terveysosaston kanssa. Laajennettuja siirtopalavereita pidetään. Tarkastelun kohteena ovat erityistä tukea tarvitsevat 5- vuotiaat, jotka ovat siirtymässä esiopetukseen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma päivitetään sekä kouluterveyskyselyyn osallistutaan. Ratkaistujen oppilastapausten lukumäärä Kyselyt huoltajille Osallistuminen kokouksiin. Ester-hankkeen puitteissa säännöllinen raportointi hankejohtajalle Kyselyt osallistujille Talousarviosuunnittelun arviointi Päivitetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmis Kouluterveyskyselyn tulokset käsitelty 26

Koululaisten moniammatillinen kuntoutusryhmä on kokoontunut kerran kuukaudessa. Koulutuspalvelut on aktiivisesti osallistunut Ester-hankkeeseen. Ester-hankkeen päättyessä yhteistyötä jatketaan syksyllä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisen ja nuoriso- ja yhteiskuntatakuun työryhmissä. Sosiaali- ja terveysosaston kanssa on järjestetty kaksi yhteistä seminaaripäivää. Seuraava yhteinen seminaaripäivä pidetään 15.10. Siirtopalavereiden toimivuutta ja vaikuttavuutta arvioitiin kesäkuussa ja toimintaa tehostetaan syksyllä 2013. Kouluterveyskyselyn tulokset tulevat käsittelyyn syys-lokakuun aikana. Huoltajille tehtiin keväällä Wilman kautta kysely kodin ja koulun yhteistyön toimivuudesta. Rehtorit ovat käsitelleet tuloksia kouluissaan ja kehittäneet niiden pohjalta yhteistyön muotoja. Moniammatillinen kuntoutusryhmä on syyskuuhun mennessä käsitellyt kuusi oppilastapausta. Kouluissa vallitsee hyvä työilmapiiri sekä oppilaiden että työntekijöiden kesken. Työntekijät arvostavat toisiaan ja voivat hyvin. Rehtorit käyvät kehityskeskusteluja vuosittain. Kehityskeskustelujen yhteydessä päivitetään yksilölliset täydennyskoulutussuunnitelmat. Kouluyhteisön, kieliryhmien omia ja kieliryhmien välisiä virkistysiltapäiviä järjestetään. Ruotsin- ja suomenkielisten koulujen välistä yhteistyötä koskeva suunnitelma laaditaan. Fiilis-kysely vuonna 2013 Yksilöllisten täydennyskoulutussuunnitelmien arviointi Rehtorit ovat käyneet kehityskeskustelut vakinaisen henkilöstön kanssa. Fiilis-kyselyn 2013 tuloksia hyödynnetään suunniteltaessa lukuvuotta 2013 2014. Kehityskeskustelujen yhteydessä arvioitiin yksilöllisiä täydennyskoulutussuunnitelmia. Lukuvuoden 2013 2014 täydennyskoulutustoiveet kirjattiin. Syksyllä 2013 täydennyskoulutusta on alettu toteuttaa toiveita ja tarpeita huomioiden. Selvitetään mahdollisuudet ja edellytykset perustaa Sipooseen suomenkielisiä kyläkouluja ruotsinkielisten kyläkoulujen yhteyteen. Vuonna 2012 valmistuneen selvityksen perusteella vuonna 2013 arvioidaan mahdollisuudet perustaa Sipooseen suomenkielisiä kyläkouluja ruotsinkielisten kyläkoulujen yhteyteen. Selvitykseen perustuva päätös suomenkielisen kyläkoulun/suomenkielisten kyläkoulujen perustamisesta ruotsinkielisen kyläkoulun/ruotsinkielisten kyläkoulujen yhteyteen tehty 27

Selvitys suomenkielisen kyläkoulun/suomenkielisten kyläkoulujen perustamisesta ruotsinkielisen kyläkoulun/ruotsinkielisten kyläkoulujen yhteyteen on tehty. Oppilasennusteet ja nykyiset ruotsinkielisten kyläkoulujen tilat eivät mahdollista suomenkielisen kyläkoulun perustamista ruotsinkielisen kyläkoulun yhteyteen. TULOSYKSIKKÖ: LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Vt. liikuntatoimenjohtaja Juha Tikander 31. Ennuste 2013 Toimintatulot 264 269 231 85,9 189 269 42 22,2 Toimintamenot -2 634-2 723-1 780 65,4-1 761-2 723-19 1,1 Toimintakate -2 370-2 454-1 549 63,1-1 572-2 454 23-1,5 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2013 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Kylätaajamien liikuntapaikkaverkoston laajentaminen tai täydentäminen Rakentamisavustusta myönnetään. Tasavertaisuus. Yhden uuden tai peruskunnostettavan liikuntapaikan tukeminen/vuosi Liikuntapaikan rakentamisavustushakemuksia tuli määräajan kuluessa kolme. Kahdelle hankkeelle on myönnetty avustusta. Kolmannen hankkeen osalta odotetaan kustannuslaskelmia ennen avustuspäätöksen tekemistä. Eläkeläisille suunnatun liikuntatoiminnan lisääminen Ohjatun toiminnan tarjontaa lisätään. Osallistujamäärän kasvu Pääasiassa vanhat ryhmät jatkuvat. Eläkeläisten palloiluryhmään ei ollut syksyksi riittävästi tulijoita. Syksyn aikana kartoitetaan, olisiko jollekin muulle palloilun tilalle tulevalle ryhmälle tarvetta. Syyskaudeksi saatiin Ingmanin altaalle keksiviikkoryhmien lisäksi kaksi uutta vesijumpparyhmää perjantaille. Nuoret aktiivisia ja osallisia nuorisotilojen ja liikuntapaikkojen käyttäjiä Nuorten osallistumista nuorisotilojen ja liikuntapaikkojen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen kehitetään. 28 Asiakaskysely keväällä ja syksyllä Tutkitun ikäluokan (kouluterveyskysely) liikunta vapaa-ajalla lisääntynyt edelliseen kyselyyn verrattuna.

Nuoret ovat entistä enemmän mukana suunnittelemassa nuorisotilojen toimintaa (talotoimikunnat) ja skeittipuistojen varustusta. Toukokuussa järjestettiin suunnittelukokous Nikkilän skeittipuistossa, jossa nuoret saivat esittää toivomuksiaan puiston uudistamisesta. Kouluterveyskysely valmistuu syksyn aikana. Etelä-Sipoon nuorisotilojen parantaminen Nuorisotila Pleissin kerrosten välistä kulkuyhteyttä sisätilojen kautta ja koneellista ilmanvaihtoa suunnitellaan siten, että työt voidaan tehdä vuonna 2014. Suunnitelma valmis Suunnitelman teosta vastaa Toimitilapalvelut. Suunnitelman tekeminen on aloitettu ja se valmistuu viimeistään joulukuussa. TULOSYKSIKKÖ: KULTTUURIPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Kulttuurijohtaja Anne Laitinen 31. Ennuste 2013 Toimintatulot 313 313 163 51,9 168 313 0-6 -3,5 Toimintamenot -2 873-2 950-1 908 64,7-1 885-2 950-23 1,2 Toimintakate -2 560-2 637-1 746 66,2-1 717-2 637 0-29 1,7 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2013 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Kirjastopalvelujen parantaminen Kirjastopalveluja arvioiva asiakaskysely toteutetaan. Asiakastyytyväisyyden paraneminen Asiakaskysely on toteutettu. Asiakaskyselyn tulos on edelliseen kyselyyn verrattuna parempi, varsinkin palvelun laadun suhteen. Asiakkaiden toiveet on koottu ja niihin on vastattu sekä kotisivuilla että kirjastoissa pidetyissä kuukauden mittaisissa näyttelyissä. Konkreettisena vastauksena asiakkaiden toiveisiin on Söderkullan kirjaston aukioloaikoja kokeiluluonteisesti lisätty syksystä alkaen. Lehtivalikoimassa on huomioitu asiakkaiden esittämiä toiveita. Asiakastietokoneet eivät tyydyttäneet kaikkia vastaajia, ja niiden toimivuuden parantamiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. Lisäksi kirjaston verkkopalveluista pyritään tiedottamaan paremmin, koska ne olivat joillekin vastaajille tuntemattomia. 29

Asukkaiden, järjestöjen ja kunnan eri hallintokuntien osallistuminen Nikkilän Kulttuurikäytävän toteuttamiseen Asukkaille suunnattu mielipidekysely, työpajat, tapaamiset ja aiheeseen liittyvät tilaisuudet. Kulttuuripalvelut tekee yhteistyötä Kehitys- ja kaavoituskeskuksen kanssa. Hankkeeseen osallistuvien tahojen määrä Haravan eli karttapohjaisen kyselytyökalun työpajat on järjestetty. Kulttuurikäytävän kotisivuja on rakennettu. Kirjastoon on perusteilla Asumisen ja elämisen osasto mm. ELY-keskuksen tuella. Projektisuunnitelma laaditaan Nikkilän kehityskuvan päivittämiseksi. Alkuvuonna toimintaan osallistuneet yhteistyötahot ovat kunnan Kaavoitus- ja kehittämiskeskuksen lisäksi kunnan puutarhayksikkö, kirjasto, Sipoon taiteilijat ry, yksittäiset taiteilijat, Sibbo Hembygdsforskningsförening rf, taideaineiden opettajat, Suomen Kuntaliitto, Ruotsin Cultural planning -verkosto ja Harava-hanke. Tilojen/salien varausjärjestelmien parantaminen Tilat varataan yhtenäisellä tavalla. Varauksen voi tehdä verkossa. Varausten määrä. Työn helpottuminen Topeliussalin verkkopohjainen varauslomake on julkaistu. Topeliussalin kaikki varaukset tehdään verkkolomakkeen kautta. Kirjastojen turvallisuuden parantaminen Henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuteen kiinnitetään huomiota; ensiapukoulutusta, pelastusharjoituksia, koulutusta ja perehdytystä lisätään, toimivat työtilat ja ergonomiset ratkaisut, tilojen turvallisuus ja tietosuojaratkaisut. Koulutusta järjestetty ja ohjeet laadittu. Parantunut turvallisuus Ensiapukoulutusta on järjestetty koko henkilökunnalle. kameravalvontaa on lisätty. Syksyllä järjestetään mm. pelastusharjoituksia. 30