meillä ei kiusata! kiusaamisen ennaltaehkäisynja puuttumisen suunnitelma 2019 JOENSUUN KAUPUNKI / VARHAISKASVATUS
3.5.2019 Sisällön koonti Mikko Tiihonen Taitto ja kuvitus Maria Vetola, Petäikkölän päiväkoti 2
Sisällys Saatteeksi 4 Taustaa 5 Mitä kiusaaminen on? 6 Kiusaamisen ehkäiseminen 8 Kiusaamisen tunnistaminen ja siihen puuttuminen 8 (kasvattajan velvollisuudet) Yhteistyö vanhempien kanssa 9 Yksikön suunnitelma 10 Yksikön suunnitelman malli 11 Arviointi 11 Kirjallisuutta ja materiaalia 12 3
SAATTEEKSI 'Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä.' (Varhaiskasvatuslaki, 540/2018, 10 ) Kädessäsi on päivitetty Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksen kuntakohtainen kiusaamisen ennaltaehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Päivitystä tehtäessä on huomioitu muuttuneet esiopetussuunnitelman perusteet (2014), varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016, 2018) sekä varhaiskasvatuslaki (2018). Tämän lisäksi on huomioitu myös Joensuussa käytössä oleva lasten välisten ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa käytetty Mini Verso menetelmä. Suunnitelma on tarkoitettu ohjenuoraksi varhaiskasvatusyksiköille, jotka työstävät omat yksikkökohtaiset suunnitelmansa tämän suunnitelman pohjalta. Suunnitelma on osa Joensuun kaupungin tarkennuksia seudullissa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Jokainen varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluva on velvollinen työssään puuttumaan lasten kiusaamistilanteisiin ja toimimaan oman yksikkönsä suunnitelman mukaisesti. Kiusaamisen ennaltaehkäisyn ja puuttumisen kuntakohtainen suunnitelma liitetään osaksi seudullisen varhaiskasvatussuunnitelman Joensuun tarkennuksiin. Se on hyväksytty hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaostossa 18.6.2019. Joensuussa 11.6.2019 Mikko Tiihonen Varhaiskasvatus, palvelupäällikkö 4
TAUSTAA Lapsella on oikeus suojaan fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa vastaan. Kaikilla lapsilla on samat oikeudet ja he ovat samanarvoisia, eikä ketään saa syrjiä. (YK:n lasten oikeuksien yleissopimus artikla 2, 19). Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (629/1998, 29). Lisäksi esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa edellytetään kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laatimista myös esiopetukseen. Lapsille, heidän huoltajilleen sekä esiopetuksen henkilöstölle tulee antaa tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja esiopetuksen toimintatavoista näissä tilanteissa. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014) Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Lapsella on oikeus saada lohdutusta sitä tarvitessaan. Varhaiskasvatuksessa ei sallita kiusaamista, väkivaltaa eikä häirintää. Kiusaaminen tunnistetaan, siihen puututaan ja sitä ehkäistään tietoisesti ja suunnitelmallisesti osana toimintakulttuurin kehittämistä. Olennaista kiusaamisen ennaltaehkäisyssä on tukea lasten vertaissuhteita ja yhteisön hyvinvointia. Henkilöstöllä on keskeinen rooli lasten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen harjoittelun ja kehittymisen tukemisessa. Lasten kanssa opetellaan tunnistamaan ja ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti. Häirintä-, kiusaamis- tai väkivaltatilanteista keskustellaan lasten huoltajien kanssa ja etsitään yhdessä ratkaisuja. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2018) 5
MITÄ KIUSAAMINEN ON? Kiusaaminen on toistuvaa, tietoista ja tahallista. Se on ryhmäilmiö, missä ilmenee useita rooleja: kiusaaja, kiusattu, apuri, kannustaja, puolustaja sekä hiljainen hyväksyjä. Kiusaaminen voi olla joko suoraa tai epäsuoraa, fyysistä, sanallista tai psyykkistä ja siihen liittyy aina vallankäyttö. Päiväkodissa esiintyvät kiusaamisen muodot ja tavat (Kirves & Stoor-Grenner, 2010) Fyysinen Lyöminen Potkiminen Kamppaaminen Esteenä oleminen Vaatteiden repiminen Nipistely Kivien ja hiekan heittäminen Leikkien sotkeminen Psyykkinen Uhkailu Manipulointi Kiristäminen Ilveily, ilmeily Poissulkeminen Leikin sääntöjen muuttaminen Selän takana puhuminen Puhumatta jättäminen Sanallinen Haukkuminen Nimittely Härnääminen Lällättäminen Vaatteiden, hiusten ym. kommentointi 6
Keinoja kiusaamisen huomaamiseksi ja tunnistamiseksi: (Kirves & Stoor-Grenner, 2010) 1. Havannoi lasten leikkejä sekä sisällä että ulkona. 2. Keskustele lasten kanssa kiusaamisesta ja ystävyydestä. 3. Keskustele ja kysele lapsilta kiusaamiseen liittyvistä asioista, kuten missä negatiivisia tekoja, tyhmää, tapahtuu. 4. Rohkaise lapsia kertomaan, kiusaamisesta kertominen ei ole kantelua. 5. Tee yhteistyötä vanhempien kanssa, rohkaise heitä ottamaan yhteyttä. 6. Tee jäsenneltyjä haastatteluja (ota valokuvia mukaan tueksi). 7. Käytä kuvia, jotka esittävät erilaisia kiusaamistilanteita. 8. Lue lasten kanssa erilaisia aihetta käsitteleviä kirjoja. 9. Tarkkaile tai tutki lähemmin lasten yhteistoimintaa ryhmässä ja dokumentoi havaintosi. 7
KIUSAAMISEN EHKÄISEMINEN Kiusaamisen ehkäisy on kasvatusta tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, jossa yksilöt kannattelevat ja kunnioittavat toinen toisiaan. Ennalta ehkäisyssä tärkeää on kasvattajan sensitiivisyys, oikeudenmukaisuus, sanat lapsen identiteetin muodostumisessa, lasten tasa-arvoinen kohtaaminen, mutta ennen kaikkea se on osa arjen pedagogiikkaa ja laadukasta varhaiskasvatussuunnitelman mukaista toimintaa. Kiusaamisen ehkäisyn keinoja (Kirves & Stoor-Grenner, 2010) 1 Turvallinen ilmapiiri 2 Sosiaaliset ja emotionaaliset taidot 2.1 Torjutut lapset ja heidän tunnistaminen 2.2 Aggressiivisesti käyttäytyvät lapset 2.3 Syrjäänvetäytyvät ja ujot lapset 3 Leikin havainnointi, ohjaaminen ja osallistuminen 4 Tapa- ja moraalikasvatus 5 Lapsen itsetunnon vahvistaminen 6 Lasten osallisuus 7 Tasa-arvon edistäminen KIUSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA SIIHEN PUUTTUMINEN kasvattajan velvollisuudet Varhaiskasvatuksessa kasvattajan tulee toimia kiusaamista ennaltaehkäisevästi, tunnistaa kiusaaminen, puuttua siihen yhdessä sovituilla tavoilla sekä arvioida ja havainnoida lasta. Kiusaamiseen puuttumisesta keskustellaan aina huoltajien kanssa. Kasvattaja toimii lapsen tulkkina, koska lapselta puuttuu usein sanat kertoa kokemastaan. Tärkeää on kuitenkin se, mitä lapsi itse kokee. 8
Kukaan lapsi ei synny kiusaajaksi, vaan muita kiusaava lapsi on oppinut vääränlaisia toimintatapoja eivätkä hänen itsehillinnän taitonsa ole vielä kehittyneet riittävästi. Kasvattajan tehtävä on opettaa lapselle toisenlainen tapa toimia vertaissuhteissa sekä lisätä kaikkien lasten hyvinvointia ryhmässä. Henkilöstön tehtävänä on ohjata lapsia ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Yhteistyöhön perustuva toiminta luo mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja eri tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Lasten kanssa harjoitellaan asettumista toisen asemaan, opetellaan tarkastelemaan asioita erinäkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. Tämä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja. Joensuussa käytämme kaikki lasten välisten ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa MiniVerso menetelmää. MiniVerso on yksinkertainen, sovittelun pelisääntöihin pohjautuva arjen työkalu varhaiskasvatuksen maailmaan. Se on selkeä toimintamalli, jonka avulla sovittelukoulutuksen saanut henkilökunta auttaa lapsia harjoittelemaan sovittelua ja itse löytämään ratkaisuja ristiriita- ja kiusaamistilanteisiin. MiniVerson tavoite on luoda edellytykset lasta osallistavalle, kunnioittavalle, kuuntelevalle ja koko yhteisön hyvinvointia tukevalle toiminnalle. (OKM, 2018) YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Lasten vanhempien rooli on tärkeä kiusaamisen ehkäisemisessä.kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen on päivähoidon ja vanhempien yhteinen asia. Henkilökunnan tehtävänä on lisätä vanhempien tietoisuutta kiusaamisesta ilmiönä. Kiusaamisen ehkäisyssä yhteistyö ja yhteiset arvot vanhempien ja varhaiskasvatuksen välillä ovat erityisen tärkeitä. Vanhempien osallistamisen teemana esimerkiksi aihetta käsittelevien vanhempainiltojen kautta tietoisuuden lisääminen aiheesta on tärkeää, jotta kiusaamiseen puuttuminen tuo toivotun tuloksen ja kiusaaminen loppuu. Vanhempien tuki varhaiskasvatusken henkilöstölle on ensisijaisen tärkeää. 9
YKSIKÖN SUUNNITELMA Kiusaamisen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen ei ole olemassa valmista mallia. Varhaiskasvatusyksikkö kirjaa suunnitelmaansa ne konkreettiset toimenpiteet, jotka ovat tehokkaita juuri siinä yksikössä siellä olevien kasvattajien ja lasten kanssa. Miten kiusaamista ehkäistään, miten siihen puututaan ja miten toteutumista seurataan? Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman tavoitteena on: - nostaa tietoisuutta kiusaamisilmiöstä - vaikuttaa kiusaamiseen liittyviin asenteisiin - sitouttaa ja motivoida henkilökuntaa työhön paremmin - selkeyttää työyhteisöä - selkeyttää miten toimitaan ja perustellaan toimintansa - tehdä työstä johdonmukaista ja tuloksellisempaa - arvioida työtä - jäntevöittää vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä varhaiskasvatusyksikön kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmassa: (Joensuun yksikkökohtaisen suunnitelman sisältämät asiat) 1. Päiväkodin henkilöstön yhteinen näkemys kiusaamisesta ja yhteinen tavoite 10 kiusaamisen ehkäisemiseksi 2. Kiusaamisen ehkäisyn keinot 3. Kiusaamisen puuttumisen keinot 4. Suunnitelman arviointi 5. Ryhmäkohtainen suunnitelma (tehdään mikäli ryhmän henkilökunta kokee, että tarvitaan talokohtaista suunnitelmaa tarkempi toimintasuunnitelma) 6. Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen (henkilökunta, vanhemmat, yhteistyötahot)
YKSIKÖN SUUNNITELMAN MALLI Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Varhaiskasvatusyksikön kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmassa tulisi näkyä ainakin seuraavat asiat: - mitä laki ja valtakunnallinen varhaiskasvatuksen suunnitelma sanovat lapsen oikeudesta turvalliseen päivähoitoon - päiväkodin arvot ja näkemys siitä, mitä kiusaaminen on - kiusaamisen huomaaminen ja tunnistaminen - kiusaamiseen puuttumisen keinot ja seuranta - kiusaamisen ehkäisyn keinot - yhteistyö vanhempien kanssa - dokumentointi ja suunnitelman arviointi - suunnitelman päivittäminen ja siitä tiedottaminen ARVIOINTI Kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen kuntakohtainen suunnitelma liitetään Joensuun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Yksikkökohtainen suunnitelma käydään läpi vuosittain ja kiusaamiseen puuttumista ja toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosisuunnitelman yhteydessä. Ryhmäkohtaiset suunnitelmat ja pedagogiset toimenpiteet kirjataan tarvittaessa ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmaan. 11
KIRJALLISUUTTA JA MATERIAALIA Kirjallisuutta: Aggression portaat,cacciatore, R. 2008.. Helsinki: Opetushallitus. Hoivaa ja leiki Vauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Salo, S & Tuomi, K. 2008, Psykologien kustannus OY. Kiukkukirja - Aggressiokasvattajan käsikirja vauvasta kouluikään, Cacciatore, R. 2008., Helsinki: Väestöliitto. Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa, Kirves, L. & Stoor-Grenner, M. 2010, Kiusaamisen ehkäisy ja puuttumisen suunnitelman laatiminen, Helsinki: MLL & Folkhälsan. Kiusaamisen ehkäisy sekä työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella. Loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:16 Kiusaavatko pienetkin lapset? Kirves, L. & Stoor-Grenner, M. 2010, Helsinki: MLL & Folkhälsan. Lasten sosioemotionaalisten taitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa. Tilannekartoitus. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2017:17 Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy, Kirves, L. 2015. PS-kustannus. Taaperosta taitavaksi toimijaksi: Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Aro, T & Laakso, M-L, Niilo Mäki Instituutti. 2011. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. LISÄÄ Materiaalia VERKOSSA : Aggression portaat, ART, Fun Friends, Hyveet elämässä, Ihmeelliset vuodet, Kaveritaidot, Lions Quest, Muksuoppi, Papilio, Pienin askelin, Pieni oppiva mieli, PIKI, Pro Vaka, Tunnemuksu ja Mututoukka, Tunnetaitomestaripaketti: (Jukka Hukka), Tunteesta tunteeseen, Turvataitoja lapsille,