ICT-portti III. Loppuraportti

ICT-portti III Loppuraportti 19.2.2015

Contents 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ... 1 2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ... 1 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN... 2 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET... 2 5. PROJEKTIN TULOKSET... 3 5.1. IT-alan korkeakouluopettajien asiantuntijuuden tehokkaampi hyödyntäminen Varsinais-Suomen alueen pkyritysten liiketoiminnan kehittämisessä.... 3 5.2. IT-alan yritysten ja suurten yritysten tietohallinto-osastojen tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittäminen sekä uusien ideoiden tuottaminen ja testaaminen yhteistyössä korkeakoulujen opettajien kanssa.... 4 5.3. Alueellisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden tarve yritysyhteistyön ja työelämälähtöisen toiminnan koordinointiin IT-alalla... 4 6. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS... 5 7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET... 6 8. HYVÄT KÄYTÄNNÖT... 6 9. TOIMINNAN JATKUVUUS... 6 10. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA... 7 11. AINEISTON SÄILYTYS... 8 LIITTEET... 8 2

1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ ICT-portti III on Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science Park Oy:n yhteistyöprojekti, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ESR. Projektin toteutusaika on 1.5.2013-31.12.2014. Projektin tavoitteet: 1. IT-alan korkeakouluopettajien asiantuntijuuden tehokkaampi hyödyntäminen Varsinais-Suomen alueen pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. 2. IT-alan asiantuntijanverkosto ja yritysyhteistyö monipuolistuu hankkeessa luotujen käytänteiden ja tuotteistettujen palvelujen avulla. 3. Asiakasyritysten työpaikoilla tapahtuva tarvelähtöinen opetus juurrutetaan osaksi korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä. Projektihakemuksessa esitellyt tavoitteet tarkoittivat laajasti käsitettynä opettajien osaamisen siirtymistä pk-sektorille käytännön kehitystoimenpiteiden kautta. Näitä käytännön toimenpiteitä tulee tehdä yritysten ja korkeakoulujen välillä, mutta myös korkeakoulujen sisällä. Näin saavutetaan opettajien työelämäyhteistyön syventyminen, kurssien opetusmenetelmien kehittyminen ja näiden kautta työn vaikuttavuuden parantuminen. Projektille asetettiin kolme kohderyhmää ja nämä kohderyhmät myös toteutuivat kaikilta muilta osin, paitsi IT-alan isompien yritysten tietohallinnon osalta, jota pystyttiin palvelemaan vähemmän kuin oli ajateltu. 1. Hankkeen palveluja hyödyntävät opettajat, jotka osallistuvat hankkeen tulosten hyödyntämiseen ja jalkauttamiseen kentälle. He eivät osallistu projektihenkilöstön ominaisuudessa hanketoimenpiteiden koordinoimiseen ja toimintamallin kehittämiseen. 2. Pk-yritykset, erityisesti pienet yritykset ja niiden henkilöstö 3. IT-alan yritykset sekä isompien yritysten tietohallinto-osastot 2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektin pääkumppaneina toimivat Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Turku Science Park Oy. Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun rooli hankkeessa on korkeakoulujen opettajien asiantuntijuuden ja kentällä havaittujen haasteiden kohtaamisen parantaminen. Toisin sanoen tavoitteena on löytää toimivat menetelmät ja tavat, joilla tällä hetkellä vähän hyödynnetty osaamisresurssi saataisiin yrityspuolella paremmin käyttöön. Näin hyödynnetään myös korkeakoulujen opetusta, sillä käytännön tekemisen kautta saadaan IT-opetus vastaamaan paremmin työelämän haasteita. Turku Science Park Oy:n vastuulla on IT-toimijoille ja pk-yrityksille suunnattu viestintä jo olemassa olevia verkostoja hyväksikäyttäen sekä verkoston laajentaminen verkostoitumistapahtuman avulla. Verkostoitumistapahtuman tavoitteena on tuoda korkeakoulujen opettajia lähemmäs IT-alan yrityksiä ja mahdollistaa tiedon siirtyminen sosiaalisten verkostojen kautta korkeakoulujen ja yritysmaailman välillä. Asiakasprojektit toteutetaan aitoa yritystoimintaa mukailevassa oppimisympäristössä, joka kokoaa yhteen opiskelijoita eri korkeakouluista. Hankkeen nimeä kantava oppimisympäristö perustettiin aiemman ICT-portti hankkeen yhteydessä. Nyt mukaan otetaan opettajia eri korkeakouluista niiden eri yksiköistä. Näkökulma kääntyy opiskelijoista opettajiin ja opettajien osaamisen jalkauttamiseen. Projektit integroidaan osaksi opetusta niin, että opettajan normaali työaika ei koe suuria muutoksia. 1

Toisin sanoen pyritään maksimoimaan opettajien saama hyöty niin, että he pystyvät tarjoamaan osaamistaan yrityksille ilman että se aiheuttaa liikaa rasitusta aiemman työn oheen. Tämä onnistuu osin intergroimalla projekteja kurssien sisälle, mutta myös niin, että opettajan osaaminen tarjotaan yrityksille palveluna. Palveluajatuksen tarkoituksena on, että muu hankehenkilökunta valmistelee asiakasprojektien vaatimat tehtävät siihen pisteeseen asti, jossa opettajan osaamista voidaan hyödyntää, ja hoitaa projektin viimeistelyyn vaaditut tehtävät sen jälkeen. Näin voidaan maksimoida opettajien resurssien hyödyntäminen sekä yrityksien kannalta että opetuksellisesti. Yksittäisten projektien toteutuksen hyöty arvioidaan projektin sisällön ja laajuuden mukaan. Yritysten toimeksiantojen myötä opetushenkilöstö pääsee hyödyntämään käytännön projekteja opetussuunnitelmiin pohjautuvan teoriapainotteisemman opetuksen rinnalla ja uudistamaan omaa opetustaan vastaamaan paremmin kentällä olevaa tilannetta. Näin parannetaan opetuksen ajankohtaisuutta, kun kentän tarpeet voidaan huomioida opetuksessa jo hyvin lyhyelläkin aikavälillä. Projektin tavoitteena on vakiinnuttaa asiakasprojektien aikana löydetyt uudet toimintamallit opettajien asiantuntijuuden jakamisessa yrityksille osaksi oppilaitosten toimintaa luomalla pitkäjänteisiä verkostoja opettajien ja yritysten välille, sekä tuomalla opettajia osallistavat projektit osaksi korkeakoulujen perustoimintaa. 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Yritysyhteistyön vauhdittamiseksi järjestettiin vuosien 2013 ja 2014 aikana kaksi Lasten koodikoulua Logomossa, joita markkinoitiin sosiaalisen median kanavissa sekä sähköisesti useilla verkkosivuilla. Lisäksi ICT-portti järjesti Turku ICT Week -teemaviikon (3.-7.3.2014), toimi tapahtumaviikon toimijoiden kokoonkutsujana, koordinoi yhteismarkkinointia (www-sivusto, mediayhteydet ja markkinointi sosiaalisessa mediassa) ja oli viikon käynnistäneen Turku ICT Week Launch Event -tapahtuman pääjärjestäjä. Näiden ohella ICT-portti oli näkyvästi osallistumassa Turku Creative Business Camp tapahtumassa, esittelemässä projektissa luotuja palvelukonsepteja tapahtuman osallistujille. Yleisiä tiedottamiskanavia ovat koko projektin aikana olleet verkkosivut ja sosiaalinen media (erityisesti facebook), joiden kautta on jaettu tietoa yrityksille, opettajille ja opiskelijoille projektin tilasta ja uusista havainnoista heti kun sellaisia tehtiin. Uutisointi on siis koko projektin ajan ollut aktiivista korkeakoulujen ja yritysmaailman välillä sekä korkeakoulujen sisällä projektin osallistuvien tahojen sekä muiden organisaatioiden toimijoiden välillä. 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektin edetessä haasteita kohdattiin aika-ajoin, mutta suoranaisia ongelmia ei esiintynyt. Normaalin korkeakoulutoiminnan haasteet, eli opettajien ja opiskelijoiden innostaminen mukaan projekteihin oli jo tunnistettu etukäteen ja siihen pyrittiin vastaamaan tarjoamalla erityisesti opettajille yritysprojekteihin osallistuminen mahdollisimman palvelumaisena. Toisin sanoen kehitettiin menetelmä, millä opettaja voisi antaa osaamistaan, ilman että siitä koituisi niin sanottua lisävaivaa. Mukaan saatiinkin näin enemmän opettajia ja tutkijoita kun oli alun perin toivottu, mikä oli positiivista. Jatkon kannalta hyvä havainto olikin se, että yrityksille suunnatut palvelut, joiden tuottaminen ei kuulu opettajien perustyöhön, tulisi muotoilla palveluna, ei vain yrityksille vaan myös opettajille. Toisin sanoen miettiä, miten opettaja omalta osaltaan tuottajana, toisaalta asiakkaana suhtautuu yritysprojekteihin. 2

Hankkeen hallinnollisesta näkökulmasta yhteistyö rahoittajan sekä kumppanien kanssa toimi erinomaisesti ja asiantuntevasti. Ohjausryhmä oli myös asiallisen rakentava kommenteissaan. 5. PROJEKTIN TULOKSET Projektiin saatiin mukaan yhteensä 34 asiakasyritystä Varsinais-Suomen alueelta. Pääosa asiakkaista oli mikro- ja pk-yrityksiä. Projektin alkuperäisenä tavoitteena oli saada mukaan yhteensä 32 asiakasyritystä, joten tavoite ylitettiin hankkeen aikana. Yrityksille suunnatut toimenpiteet suunniteltiin ja toteutettiin asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Toimenpiteet liittyvät Varsinais-Suomen alueen pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen tietotekniikan avulla. Tarkoituksena oli tehostaa IT-alan korkeakouluopettajien asiantuntijuuden hyödyntämistä liiketoiminnan näkökulmasta, kehittää IT-alan yritysten tuotteita, palveluja ja prosesseja sekä uusien ideoiden tuottaminen ja testaaminen yhteistyössä korkeakoulujen opettajien kanssa. Lisäksi panostettiin alueellisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden yritysyhteistyöhön ja työelämälähtöiseen toimintaan. (Liite 1) 5.1. IT-alan korkeakouluopettajien asiantuntijuuden tehokkaampi hyödyntäminen Varsinais- Suomen alueen pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Osaamisen siirto kentälle, asiakasprojekteihin on helppoa, kunhan osaaminen on muotoiltu palveluiksi, joiden toteutus ja sisältö ovat kohdeyrityksille merkityksellisiä. Havaintojemme perusteella voidaan todeta että yritysten tarpeiden kartoitus on antoisaa mutta vaativaa sekä ajan että ajatusten osalta. Tilanne ei muutu vaikka kartoitusta tehtäisiin vain yksi yritys kerrallaan. Monimuotoisuus on tuttua myös ICT-alan korkeakoulutuksen sisällä, sillä ICT-ala on hyvin laaja, lähes kaikkia yhteiskunnan tasoja koskeva ilmiö. Tämän vuoksi yritysten tarpeiden monimuotoisuuteen osattiin jo ennalta varautua. Sama monimuotoisuus heijastuu myös koulutukseen. Ei ole yhtä helppoa tapaa paketoida koulutuksen ja tutkimuksen osaamista sellaiseen palvelupakettiin, joka synnyttäisi helposti ja kustannustehokkaasti uusia yritysyhteistyöprojekteja. Hankkeen aikana muotoilimme opetus- ja tutkimushenkilöstön erityisosaamista yhdessä opettajien kanssa heidän muuhun arkityöhönsä sopivaksi toiminnaksi. Samaan aikaan tehtyjen yritysprojektien perusteella kuitenkin totesimme, että tällainen kummankin tahon omasta toiminnasta lähtevä palvelujen kehitystyö tuntui johtavan väistämättä kahteen eri suuntaan. Yritykset kaipasivat erityisasiantuntijan ja hänen opiskelijatiiminsä ketterää resurssia. Opettajat taas näkivät osaamisen siirron enemmänkin opiskelijoiden kautta ja yhtenä lisäkanavana heidän muuta tutkimus-, opetus- ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen työtä. Arjen näkökulmasta opetushenkilöstön lukuvuosi on niin järjestetty, että vain harvoilla on realistinen mahdollisuus kohdata yritysten tarpeet avoimesti. Hyvin määriteltyä asiakasprojektia korkeakoulujen osaamisen näkökulmasta ei kuitenkaan voi olla ennen kuin joku on keskustellut ja tiedottanut yrityksiä riittävän monipuolisesti korkeakoulujen mahdollisuuksista. Tämä taas ei ole mahdollista tehdä erityisosaamisten näkökulmasta ilman että erityisosaajat ovat jotenkin mukana keskusteluissa alusta saakka. Siten tuloksena voidaan esittää että tarvitaan erilaisia toimintatapoja, joilla opettajien erityisosaaminen saadaan paremmin näkyviin ja yritysprojekteihin varataan riittävästi aikaa. Lisäksi oppiaineiden ja laitosten tulee miettiä miten järjestäytyvät näiden asiakasprojektien, tutkimuspalvelujen, opiskelijaprojektien suhteen: onko yksikössä yksi henkilö joka tekee tätä oman erityisosaamisensa puitteissa vai onko hän rajapinta koko yksikön erityisosaamiseen ja vastaa näiden palvelujen tarjoamisesta, markkinoinnista, 3

yritysasiakasrajapinnasta, seurannasta, tiedottamisesta, ja projektien hyödyntämisestä tutkimuksessa ja opetuksessa. Variaatioita tähän löytyy: yrityspalveluvastuu voi olla kiertävä, opettajat voivat ilmoittaa ajanjaksot jolloin he ovat aktiivisesti käytettävissä yritysprojekteihin, opettajat voivat muodostaa tiimejä yksikössä tai jopa yksikkö/organisaatiorajojen yli ja siten tarjota omaan erityisosaamiseensa liittyviä vaikuttavampia palveluja yrityksille. Samaan aikaan yksikkökohtaisesti tulisi koota tietoa yritysten tarpeista kunkin oppiaineen tarpeista, ja käyttää niitä palvelujen kehittämiseen. Tässä korkeakoulujen yhteiset palvelupisteet (ICT-portti, SparkUp Portti, Ahjo) sekä muut kumppanit tekevät yhteistyötä tiedottamisen ja markkinoinnin lisäksi. Tilanne kentällä on edelleen se, että yritykset, etenkin pk-yritykset, eivät oikein kunnolla tunne korkeakouluyhteistyön mahdollisuuksia, sisältöä eikä toimintatapoja. Tältä osin kentälle, yrityksiin pitää saada yksiselitteinen ja yhtenäinen viesti. Tämän projektin perusteella toimivin viesti on se, että alueen korkeakoulut ovat kiinnostuneet juuri sinun yrityksestäsi ja sen kehittämisestä: Mitä saisi olla? Edelleen tämänkin hankkeen aikana yritykset kysyivät meiltä Mitä me (korkeakoulut, opettajat) tarvitaan? tai Mitä opiskelijat tarvitsevat?. Tästä ei ole kyse, vaan keskustelu pitää oikeasti saada avattua sellaisella kielellä, että päästään keskustelemaan oikeista asioista. Iso osa näitä keskusteluavauksia yritysten kanssa ovat make visible eli tehdään näkyväksi yrityksen nykytilaa ja tulevaisuutta, make sense eli jaetaan ymmärrys siitä mitä voidaan tehdä yhdessä, ja lopuksi make a difference eli sillä on oltava merkitystä kaikille. 5.2. IT-alan yritysten ja suurten yritysten tietohallinto-osastojen tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittäminen sekä uusien ideoiden tuottaminen ja testaaminen yhteistyössä korkeakoulujen opettajien kanssa. Yhtenä tavoitteena oli avata isojen organisaatioiden jatkuva tarve yhteistoiminnalle korkeakoulujen kanssa. Hankkeen aikana neuvotteluja käytiin Turun kaupungin kanssa keväällä 2014 ja tavoite oli vielä aloittaa pilotti syksyllä 2014, mutta asiakkaan aikataulut eivät mahdollistaneet aloitusta. Sen sijaan syksyllä 2014 saatiin aikaan erinomainen avaus työharjoittelijatoiminnan saralta. TaaS eli Training-as-a-Service -palvelu lanseerattiin ja sen johdosta 23 korkeakouluharjoittelijaa aloitti keväällä 2015. Palvelun ideana on parantaa harjoittelun ja opintojen yhteyttä sekä antaa suurelle yritykselle sisällöllistä ja koulutuksellistakin (ammattiosaaminen) tukea siten että jälleen kaikki hyötyvät, kaikki oppivat vieläkin enemmän. Työharjoittelupalvelua toteutetaan jatkossakin, tällä hetkellä TaaS-pilotti vaikuttaa lupaavalta. Lisää harjoittelijoita (18 opiskelijaa) haetaan konesalipuolen tehtäviin keväällä 2015. 5.3. Alueellisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden tarve yritysyhteistyön ja työelämälähtöisen toiminnan koordinointiin IT-alalla. Neuvonta-, työvoimapalvelu- ja yrityspalveluorganisaatioiden henkilöstöllä on tarve tuntea korkeakoulujen sisällöt, toimintatavat ja vaikutusmekanismit suhteessa työelämätarpeisiin. Aikaisempien kokemuksemme perusteella yksi keskeisimpiä yhteistyön ja koordinoinnin haasteita on se, että osapuolet eivät tunne toisiaan riittävän hyvin, jolloin päädytään tilanteisiin jossa keskustelu saatetaan aloittaa kuten eräässä asiakasyrityksessä No, mitä te korkeakoulut ja opiskelijat tarvitsette meiltä (yrityksiltä)? Tämä on ehkä hieman yllättävääkin, mutta etenkin korkeakoulupuolella mentäessä yksittäisiin oppiaineisiin, opettajiin ja 4

tutkijoihin, työelämäyhteistyön tarpeet, ja siten myös hyödyt, ovat tapauskohtaisempia, erikoistuneita. Vastaava tilanne on asiakaspuolella, siis kohdeyrityksissä olivat sitten isoja, pieniä, IT-alan tai muiden alojen yrityksiä tai julkista sektoria. Kohtaamisen haaste on todellinen, sillä jos ne lyhyet ensitapaamiset eivät johda oikeisiin toimenpiteisiin, niin mitään muutosta, tekemistä, ei tapahdu. Tässä mielessä neuvonta- ja muut yrityspalveluorganisaatiot ovat avainasemassa. Niissä onkin jo sekä osaamista että tietoa yritys- ja korkeakoulumaailman toiminnasta ja yritysten tarpeista. Tässä hankkeessa näkökulma oli kuitenkin sen tutkimus- ja opetusosaamisen vaikuttavampi siirto yrityksiin, jolloin etäisyys yleisestä opiskelijoiden tekemästä palvelusta kohti erityisasiantuntijan ohjaamaa opiskelijavetoista asiakasprojektia kasvaa. Siten haaste oli avata uusia tapoja ryhtyä hedelmälliseen keskusteluun korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöstä yksittäisten asiantuntijoiden (yrityksen ja korkeakoulun) näkökulmista. Yritykset turhaan miettivät mitä korkeakoulut tarvitsevat, ja siten heidän ennakko-odotuksensa ovat rajoittuneita vanhoihin perinteisiin harjoitus- ja opinnäytetöihin. Sen sijaan heidän tulisi miettiä mitä heillä on sellaista, johon he tarvitsisivat apua. Vasta sitten voidaan mielestämme päästä keskustelemaan oikeista asioista siten, että korkeakoulujen oikea potentiaali pääsee paremmin esiin. 6. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Toteutimme hankkeessa neljä pilottia joissa testasimme uusia tapoja tarjota korkeakouluhenkilökunnan tietotaitoa yrityksille. 1. Työntäyteinen viikko (TTV) oli yrityksille suunnattu toimintakonsepti jota tarjottiin yrityksille myös nimellä Lainaa tutkijan aivot. TTV:n ideana oli ratkaista jokin yrityksellä oleva tarkkaan määritelty ongelma yhden viikon aikana niin, että toimintaan hyödynnetään alan opettajien erityisosaamista. TTV järjestettiin Logomossa, jossa hyödynnettiin positiivista yritysilmapiiriä ja lukuisia yrityksiä (43kpl). Kaikille paikalla oleville yrityksille tarjottiin mahdollisuus tuoda haluamansa haaste tiimille, joka etsisi siihen vastauksen hyödyntämällä korkeakoulujen resursseja. Yritysten rajapinnassa toimivat opiskelijat, jotka ongelman saatuaan etsivät sopivan opettajan tukemaan työtään. Näin pystyttiin hyödyntämään opettajien resursseja älykkäästi. Opettajat saivat keskittyä oman asiantuntijuutensa jakamiseen projektin työntekijöiden ja opiskelijoiden vastatessa yrityskontaktoinnista ja ongelman perkaamisesta. 2. Creative Business Camp -yritystapahtuman tavoitteena oli löytää uusia päänavauksia yritysten ja opettajien välille. Alustava ajatus pilotissa oli, että olisimme paikalla opettajien kanssa ja toisimme jo CBC-tapahtuman yhteydessä tietotaitoa yrityksiin. Tapahtuman luonne ei kuitenkaan mahdollistanut tätä sellaisenaan; ja näin ollen CBC konkretisoitui enemmän projektien alustamiseen yritysten kanssa ja verkostoitumiseen tiedonsiirron jäädessä hahmottelun tasolle. 3. Hyvä työpäivä -pilotti tarjottiin korkeakouluhenkilökunnalle yleisesti. Sen tavoitteena oli tuoda esiin opetushenkilökunnan haasteita ja ilmiöitä opettajille itselleen. Toteutimme pilotin kutsumalla yksitellen opettajia ja tutkijoita työskentelemään Logomoon ja reflektoimaan omaa tekemistään koko prosessin ajan. Tämä toimi opettajille ja tutkijoille eräänlaisena intensiivileirinä, jossa he kävivät läpi omaa osaamistaan ja kyvykkyyksiään sekä miettivät miten kehittää omaa työtään. 5

4. Vaikuttavampi harjoittelu isoille ja kaikenkokoisille yrityksille oli uusi avaus tuloksellisempaan harjoitteluun, jossa kaikki oppivat ja kaikki hyötyvät enemmän. Tältä osin kokemukset saadaan vasta vuoden 2015 puolella. 7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektiin on osallistunut sekä nais- että miesopettajia ja -opiskelijoita sekä yritysten edustajia. IT-ala on viimeiset 20 vuotta ollut hyvin miespainotteinen, mutta naisopettajien sekä opiskelijoiden määrä on lisääntymässä. Tämä osaltaan johtunee myös siitä että teknologiat ovat tulleet osaksi kaikkea tietotyötä, ei ainoastaan IT-alaa. ICT-portin toiminnassa mukana olevien opettajien sukupuolijakauma on edelleen miespainotteinen, vaikka pyrimme aktiivisesti rekrytoimaan myös naisopettajia mukaan. Tämä kertoo siitä, että naisopettajien määrä kaikista IT-alan opettajista on edelleen vähäinen. Lisäksi hankkeen sisäisessä ja ulkoisessa tiedotuksessa pyrittiin nostamaan esiin naisopettajien ja - opiskelijoiden osallistuminen hankkeen toimenpiteisiin ja sitä kautta kannustaa naisten työllistymistä miesvaltaiselle IT-alalle. ICT-portin toiminnassa mukana olevien opiskelijoiden sukupuolijakauma onkin alan tilastoihin nähden hyvin positiivinen, sillä lähes puolet osallistuneista opiskelijoista oli naisia. Tämä kertoo siitä, että suhteessa naisopiskelijoiden määrään, ICT-portin toiminta kiinnostaa huomattavaa määrää naisopiskelijoita. 8. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Projektissa kehitetyt uudet innovaatiot olivat pääsääntöisesti opettajien ja yritysten välisen tiedon siirron parantumiseen suunnattuja käytäntöjä. Näin ollen edellä mainitut Työntäyteinen Viikko, Hyvä työpäivä ja TaaS -konseptit ovat samalla myös hyviä käytäntöjä jalkauttaa opettajien ja tutkijoiden erityisosaamista yrityksiin. Näitä käytäntöjä ja toimintamalleja voidaan tämän projektin jälkeen integroida paremmin osaksi korkeakoulujen rutiinia. Näiden ohella merkittävä uusi käytäntö oli opettajan osaamisen palvelullistaminen yrityksille. Yrityksille tarjottavat projektit integroidaan osaksi opetusta niin, että opettajan omaa aikaa käytetään mahdollisimman vähän. Toisin sanoen pyritään maksimoimaan opettajien saama hyöty niin, että he pystyvät tarjoamaan osaamistaan yrityksille ilman että se aiheuttaa liikaa rasitusta aiemman työn oheen. Tämä tapahtuu osin integroimalla projekteja kurssien sisälle, mutta myös niin, että opettajan osaaminen tarjotaan yrityksille palveluna. Palveluajatuksen tarkoituksena on, että muu henkilökunta hoitaa asiakasprojektien vaatimat tehtävät siihen pisteeseen asti, jossa opettajan osaamista voidaan hyödyntää, ja hoitaa projektin viimeistelyyn vaaditut tehtävät sen jälkeen. Näin voidaan maksimoida opettajien resurssien hyödyntäminen sekä yrityksien kannalta että opetuksellisesti. 9. TOIMINNAN JATKUVUUS Projektin tuloksena kehitettyjä toimintamalleja on nyt jo hyödynnetty muissa projekteissa ja yhteistyötahot kuten Turun yliopiston alainen Brahea, hyödyntää Spark Up Portti nimisessä hankkeessa tässä projektissa kehitettyä Hyvä Työpäivä konseptia opettajien osallistamisen muotona. Hyvä Työpäivä konsepti sopii paitsi oman ammattitaidon kehittämiseen ja työn teon reflektointiin myös osallistamisen muotona johtuen sen intensiivileirimäisyydestä. Työntäyteinen viikko konseptia on viety eteenpäin osassa yliopiston edustajien muita projekteja ja sillä sen havaittiin olevan helppo tapa osallistaa opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita yrityselämä projekteihin nopealla aikataululla. Samalla voidaan luvata, että yksittäisen työn kesto 6

opiskelijoille ja opettajille vie aikaa viikon, koska siinä ajassa yrityksille on luvattu antaa jonkin asteinen vastaus heidän ongelmaansa. Hyvä työpäivä konsepti ei ole ainoastaan suunnattu korkeakoulujen edustajille, vaan konseptista on tarkoitus laajentaa oma kokonaisuutensa, jota voitaisiin tarjota myös palveluna yrityksille. Tässä projektissa tehdyn pilotin perusteella voidaan sanoa, että konseptin siirto mihin vain tietotyöhön on mahdollinen, joskin vaatii vielä töitä. Konseptin jalostamiseksi on suunniteltu oma tutkimushanke, joka toisi esiin nykypäivän tietotyön haasteita juuri Hyvä Työpäivä näkökulmasta ja veisi näin kosenptia eteenpäin paitsi tutkimuksellisesti, niin myös käytännön tasolla siihen pisteeseen asti, että se voidaan ottaa osaksi korkeakoulujen tarjoamaan palvelupalettia yrityksille. Projektin aikana testattuja ja hyväksi havaittuja projektimuotoisten opetuskokonaisuuksien laajempi hyödyntäminen on otettua osaksi Turun ammattikorkeakoulun käytänteitä. ICT-portin pilotoimaa palvelutoimintaa hyödynnetään jatkossakin osana opintojaksoja. Tulevaisuudessa ICT-portin tilat ja laitteet ovat osa ammattikorkeakoulun yrityksen omaista projektitoimistoa, jossa opiskelijat, asiantuntijat ja opettajat työskentelevät ja oppivat yhdessä asiakasprojektien äärellä, kuin oikeassa yrityksessä. 10. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projektin tavoitteena oli tehostaa IT-alan korkeakouluopettajien asiantuntijuuden hyödyntämistä Varsinais- Suomen pk-yritysten liiketoiminnan näkökulmasta. Yritysyhteistyön kehittämiseksi tutkimus- ja koulutuspalvelut piti tuotteistaa ja työpaikoilla tapahtuva tarvelähtöinen koulutus kiinnittää osaksi korkeakouluyhteistyötä. Tavoitteena oli tuoda opettajien osaaminen yrityselämän käyttöön ja tukea myös opettajien omaa ammattilista kehitystä. Samalla työelämä tuotaisiin lähemmäs opiskelua, opetusmenetelmät monipuolistuisivat ja vaikuttavuus paranisi. Puolentoista vuoden mittaisen projektin aikana Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Turku Science Park Oy kehittivät työelämälähtöisen toimintamallin korkeakouluopettajille. Käytännössä mallin kehitys tapahtui asiakasprojektien ohessa. Projektitöiden tulosten syventämiseksi järjestettiin intensiivileirejä, joihin opetus- ja tutkimushenkilökunta osallistui. Kaiken kaikkiaan 34 asiakasyrityksen palvelemisesta syntyi paljon aineistoa, jonka perusteella voitiin laatia parhaat käytännöt opettajien ammattitaidon siirtämiseen alueen yrityksille. Asiakasprojektien lisäksi järjestettiin useita tapahtumia (kuten kaksi koodikoulua), osallistuttiin alueen tapahtumiin ja testattiin aivan uusia opettajien tietotaidon hyödyntämisen muotoja. Projektin myötä syntyi kolme erilaista pilottia, joissa pyrittiin helpottamaan opettajien tietotaidon hyödyntämistä liike-elämässä. Työntäyteinen viikko -konseptissa yrityksiä pyydettiin kertomaan jostain käytännön ongelmastaan tai kysymyksestään, johon korkeakouluopiskelijat ja opettajat pyrkivät yhden viikon aikana vastaamaan. Opettajat saivat pilotissa asiantuntijaroolin, jossa heidän ei tarvinnut vastata yrityskontaktin luomisesta tai paperitöistä, ja yritykset arvostivat nopeaa aikataulua. Viikon mittaiset pikaselvitykset synnyttivät yrityksissä myös kiinnostusta laajempiin yhteistyökuvioihin. Toisessa pilotissa asiantuntemus vietiin Logomoon Creative Business Camp -tapahtumaan esille. Tapahtumassa ei kuitenkaan voinut tiukasta aikataulusta johtuen siirtää tietotaitoa, mutta se soveltui hyvin verkostoitumiseen ja tulevien projektien alustamiseen. Logomossa järjestettiin myös kolmas pilotti. Hyvä työpäivä -konseptilla opettajille ja tutkijoille tarjottiin mahdollisuus reflektoida omaa työtään ja opetushenkilökunnan roolia uudessa ympäristössä. 7

Uuden menetelmämme myötä opettajien tietotaito on muotoiltu palveluksi. Yritykset saavat selkeän tarjouksen projektista ja opettaja keskittyy asiantuntijarooliinsa. Ylimääräisiä lisätöitä esimerkiksi hallinnollisten paperitöiden muodossa syntyy sekä opettajille että yritykselle mahdollisimman vähän. Näin korkeakoulujen henkilöstön laaja asiantuntemus saadaan hyötykäyttöön myös liike-elämään, ja yritysyhteistyön myötä opetusmenetelmiä saadaan kehitettyä. 11. AINEISTON SÄILYTYS Projektipartnerit vastaavat kukin omasta projektiarkoistoinnistaan ESR-viranomaisen ohjeiden mukaisesti projektitoiminnan aikana. Turun ammattikorkeakoulun paloturvallinen arkisto sijaitsee osoitteesse Sepänkatu 1, johon projektin arkisto siirretään säilytettäväksi toiminnan päätyttyä. LIITTEET Liite 1. ICT-portti III kokonaistavoitteet ja tulokset koko hankkeen ajalta 8

Liite 1. ICT-portti III kokonaistavoitteet ja tulokset koko hankkeen ajalta