Iäkkään aivoinfarktipotilaan akuutti- ja jatkohoito aivohalvausyksikön ulkopuolella



Samankaltaiset tiedostot
Vajaaravitsemuksen hoito

Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Fyysinen kuntoutuminen

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistisairaana kotona kauemmin

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/ Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

HIPEC-potilaan hoito. Avanteenhoidon koulutuspäivät Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Hoitotahdon sisältö ja siitä keskustelu potilaan/läheisten kanssa

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö,

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

AGGRESSIIVINEN VANHUS

LEAN SIILAISEN SAIRAALASSA. Päivi Hokkanen, kotiutushoitaja VASKO-TIIMI, LEAN RYHMÄ Siilaisen sairaala Kartanotie 10, Joensuu

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA

ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Lääkkeet ja kuntoutuminen

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Akuutisti sairastunut vanha ihminen. Geriatri Pirkko Jäntti

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä

LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa

Leikkaukseen saapuvan potilaan valmistelu ja jälkiseuranta El Anne Lahti Dipoli /INTO-päivät

Marikka Kuoppamäki Geriatrian erikoislääkäri

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Transkriptio:

Iäkkään aivoinfarktipotilaan akuutti- ja jatkohoito aivohalvausyksikön ulkopuolella Anna-Maija Vallittu, LT. neurologian ja geriatrian erikoislääkäri Turun Hyvinvointitoimiala, Erikoissairaanhoidon palvelut Turun kaupunginsairaala Geriatripäivät 24.1.2013 Ger

Aivoinfarktipotilaan hoito strokeyksikön ulkopuolella Ketä hoidetaan? Akuuttivaiheessa kyse on yleensä monisairaasta, mahdollisesti dementoituneesta, joko runsaan ulkopuolisen avun turvin kotona tai laitoksessa asuvasta potilaasta, jolla on akuutti avh-oireisto tai Jatkohoitoon ja kuntoutukseen yliopisto-/keskussairaalasta siirtyneestä aiemmin omatoimisesta potilaasta Käypä Hoito-suositus 11.1.2011: Aivoinfarktipotilaat hyötyvät hoidosta moniammatillisessa kuntoutusyksikössä riippumatta iästä, sukupuolesta tai sairauden vaikeusasteesta Kuolleisuus ja riski pysyvään laitoshoitoon jäämiseen ovat pienemmät kuin tavallisella vuodeosastolla hoidettujen

Akuutti aivoinfarkti Hoidon lähtökohtana on diagnoosi eli Tarvitaan pään kuvantamistutkimus (TT) Peruslaboratoriotutkimukset EKG, Thorax-rtg Vitaalitoimintojen tarkistus Hapetus, RR, pulssi Lämpö Kokonaisvaltainen arvio

Aivoinfarktin akuuttihoito (Viite: AVH:n hoitokäytäntö TYKSISSÄ) Vuodelepo, huomioi asentohoidot Nesteytys, Ei glukoosipitoisia nesteitä 1-3 vrk aikana (Ringer / NaCl 0,9%) Nieleminen ja ravitsemus: nieleminen tarkistettava ennen per os ravitsemusta Verensokeri: Per os DM-lääkkeet tauolle akuuttivaiheessa hypoglykemiariskin vuoksi, jos pt ei niele/syö norm., VS 2-4 x /vrk / yksilöllisen tarpeen mukaan Pitkävaikutteisen insuliinin annos puolitetaan / tauotetaan, hyperglykemia hoidetaan lyhytvaikutteisella insuliinilla RR-kontrollit 1-2 x /vrk, määritettävä potilaskohtaisesti Hoidon raja RR yli 220/120 mmhg 1.hoito = Albetol 10-20mg iv-boluksina vasteen mukaan (myös neurogeenisen keuhkoödeeman hoitona) tai

Aivoinfarktin akuuttihoito (Viite: AVH:n hoitokäytäntö TYKSISSÄ) 2. Enalapriili iv eli Enahexal (astma, AV-johtumishäiriöt, bradykardia, beetasalpaaja käytössä) iv-aloitusannos 1-2mg ad 4 x/vrk noin 6 h välein, max 8 mg / vrk Trombiprofylaksia: Esim. Klexane 20mg x 2 s.c. tai 40mg x 1 s.c. / Fragmin 5000 yks x 1 tai 2500yks x 2 s.c., huom! munuaisten vajaatoiminta ½ annos Protonipumpun estäjä esim. Somac /Nexium 40mg x1 Lämpö, Kipu: Perfalgan 1 g x 1-3-(4) iv / Parasetamoli p.o Levottomuus: ensisijaisesti Ativan 1-2 mg iv/im (huom. kipu, rakon toiminta) Delirium, aggressiivisuus: Serenase 1-2 mg x2 po tai 2,5-5 mg i.m. x 2-3 Pahoinvointi: (aspiraatiovaara, kohottaa kallonsisäistä painetta): Kytril 1 mg x 3 iv, DHBP 1,25mg x 2-3 iv, metoklopramidi eli Primperan 10mg x3 iv Kuntoutus aloitetaan, kun potilaan tila on riittävän vakaa (sitä tehokkaampaa, mitä aikaisemmin voidaan aloittaa, istumaan mahd. pian)

Iäkkään aivoinfarktipotilaan hoidon ja kuntoutuksen erityispiirteitä Primaarisen sairauden ja oheissairauksien lisäksi kuntoutusjakson aikana kehittyy usein uusia komplisoivia sairaustiloja Jopa joka 3. iäkäs kuntoutuja potee vakavan akuutin sairauden sairaalassaolonsa aikana Esim. sydäninfarkti on yleinen aivoinfarktin yhteydessä, samoin infektiot (esim. VTI, pneumonia, clostridium difficile)

Aivoverenkiertohäiriöön liittyviä komplikaatioita /ongelmia: Akuuttivaiheessa: Infarktin hemorrhagisoituminen Infarktialueen ödeema Aivoselkäydinnestekierron häiriö (erit. pikkuaivoinfarktit)

Aivoverenkiertohäiriöön liittyviä komplikaatioita /ongelmia: Epileptiset kohtaukset Uni- ja vireystilan häiriöt (hypersomnia, insomnia 10-50%) Halvaantuneen puolen kivut Spastisuus Delirium (13-48 %) Dementia: 1/10 AVH-potilaasta on pre-stroke dementia 1/10 potilaalle kehittyy dementia ensimmäisen AVH:n jälkeen > 1/3 potilaalle kehittyy dementia toistuvan AVH:n jälkeen (Pendebury & Rothwell, Lancet Neurol 2009)

Aivoverenkiertohäiriöön liittyviä ongelmia: Epileptiset kohtaukset Non-konvulsiivinen status epilepticus voi ilmetä vain sekavuutena (muista delirium-potilaan kohdalla) tai alentuneena tajunnan tasona kouristuksen jälkeen EEG Kouristusten hoito: Ensihoitona Ativan 2 mg iv toistetusti /Stesolid rect. / iv Pro-Epanutin 18 mg Fe mg/kg iv (fenytoiini), 100mg FE/min (ns. kyllästysannos, jatko Hydantin 150mg x 2, pitoisuusmääritys) Jos epävakaa kardiologinen tilanne, hypotensio, korvataan Pro-Epanutin valproaatilla (Orfiril) 800mg bolus ja sen jälkeen hitaana laskimoinfuusiona 1mg/kg/h 5-6 h tai Levetirasetaamilla (Keppra) 1000mg iv (jatkoon 500-1500mg x 2 iv/po, huom 24.1.2013 ikä, munuaisfunktio) Anna-Maija Vallittu

Aivoverenkiertohäiriöön liittyviä ongelmia: Nielemisfunktio Kirkkaat nesteet iv 2-3 vrk, sitten NML, ellei nieleminen onnistu NML-ravitsemus: aloitus esim. Pre-Nutrison 1000ml/vrk +vesi 1000ml, annosta nostetaan seuraavien vrk aikana ja n 5. pv alkaen Nutrison Multi Fibre /Soija 1500-2000ml/vrk (15000-2000kcl), jos normaali ravitsemustila ja paino vajaaravituille Nutrison Protein Plus Multi fibre / Nutrison Energy 1500ml/vrk (1850-2250 kcal) tai diabeetikolle Nutrison Advanced Diason (1 kcal/ml)1500-2000ml/vrk ja haavapotilaalle Nutrison Advanced Cubison (1 kcal/ml) 2000ml/vrk + vettä 400-800ml/vrk Jos nielemisfunktion toipuminen pitkittyy, harkitaan PEG (ei ole aina järkevä vaihtoehto, onko hoitotahtoa, keskustelu omaisten ja jos mahdollista potilaan kanssa) Jos nieleminen alkaa sujua edes kohtalaisesti, voidaan akuuttivaiheen jälkeen tyytyä siihen, että potilas syö sen verran kuin haluaa / pystyy Eli silloin ei nestelistoja, sosemainen ruoka, nesteiden sakeutus, huomioidaan hyvä ruokailuasento, vireystila jne

Iäkkään aivoinfarktipotilaan kuntoutus Kuntoutus on oppimistapahtuma (henkiset ja fyysiset edellytykset, motivaatio) Realistiset, potilaalle merkitykselliset tavoitteet (esim. siirtyy pyörätuoliin itse, kävelee lyhyet matkat rollaattorilla) Toimintakyvyn muutoksen mittaaminen voi iäkkäällä olla hankalaa (esim. lihasvoiman paraneminen ei välttämättä näy kävelynopeudessa ja päivittäistoiminnoissa) Yleensä vasta muutaman viikon kuluttua on mahdollista arvioida pitkän tähtäimen tavoitteita ja on syytä edetä osatavoite kerrallaan: esim. kävelyharjoitukset ovat mahdollisia vasta, kun potilas kykenee istumaan ja seisomaan (huomioi toimintakyky ennen sairastumista) Yhteistyö omaisten kanssa; riittävän tiedon tarjoaminen omaisille/potilaalle FIM, Berg, MMSE, CERAD, Rava ym. Vahvuuksien ja heikkouksien kartoittaminen

Kuntoutumisennusteen arviointiperusteita Tärkein ennustetekijä on aivoinfarktin vaikeusaste eli infarktin laajuus, lokalisaatio Erityisesti yli 80-vuotiailla on todettu infarktin etiologian ja alatyypin (etu/takaverenkierto, lakunainfarkti) vaikuttavan kuntoutumisennusteeseen yhdessä edeltävän terveydentilan ja toimintakyvyn kanssa Forti P et al. Indipendent predictors of ischemic stroke in the elderly. Neurology 2013;80:29-38.

Kuntoutumisennusteen arviointiperusteita, mahdollisia huonon ennusteen merkkejä Aiempi aivohalvaus Korkea ikä? (muut perussairaudet) Kognitiivinen tason lasku/dementia/motivaation puute Kuntoutustoimien myöhäinen aloitus Huomattavan vaikea oireisto Huono istumatasapaino ja vartalonhallinta Inkontinenssi Neglect /sairaudentunnon puutos Toipuminen ja tilanteen ylläpitäminen on yhteydessä myös omaisilta saadun tuen määrään

Kuntoutumisennusteen arviointiperusteita Miten pitkään kuntoutusta jatketaan? Sairaalassa vai kotona? Toipuminen heikkenee, kun sairastumisesta on kulunut ½-1 v Joillakin kuntoutuminen käynnistyy ja edistyy hitaasti, mutta kuitenkin he hyötyvät kuntoutuksesta jopa usean kuukauden ajan (tarvitaan aikaa ja malttia) Aktiivista kuntoutusta tulisikin jatkaa niin kauan kuin oleellista toimintakyvyn kohenemista tapahtuu Toisaalta erittäin iäkkäiden, huonokuntoisten ja vaikeaoireisten potilaiden kohdalla ei ole realistista odottaa merkittävää tilanteen ja toimintakyvyn kohenemista

AVH potilaan kotiutus Kotiutuminen valvotusti vähentää uudelleen sairaalahoitoon joutumisen tarvetta Kotikäynti edeltävästi, apuvälineiden tarkistaminen, asunnon muutostyöt Kotilomat (palautelomake) tarvittaessa ennen kotiutusta Yhteys omaisiin, kotipalveluun, terveyskeskukseen, jatkokuntoutustahoon

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että monisairaat ja raihnaat vanhukset arvostavat elämäänsä sen kaikessa vajavaisuudessaan ja ovat usein kiitollisia pienistäkin vaivojen helpotuksesta Kiitos