Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

Transkriptio

1 1 Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

2 2 SISÄLLYS 1 L21 AKUUTTI PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTO JA AGAY (AKUUTTI GERIATRINEN ARVIOINTIYKSIKKÖ) 3 2 L31 - GERIATRIAN ARVIO-, TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSOSASTO L L32 YLEISGERIATRINEN VUODEOSASTO 5 4 L41 ORTOPEDINEN KUNTOUTUSOSASTO 6 5 L51 NEUROLOGINEN KUNTOUTUSOSASTO 7 6 L52 KUNTOUTTAVA JATKOHOIDONOSASTO 8 7 L62 PALLIATIIVISEN HOIDON OSASTO 9 8 SKY SAIRAALAKOTIUTUSYKSIKKÖ 10

3 3 1 L21 akuutti perusterveydenhuollon vuodeosasto ja agay (akuutti geriatrinen arviointiyksikkö) Osastolla L21 on 40 potilaspaikkaa, joka on akuutti perusterveydenhuollon vuodeosasto. Osastolla on myös akuutti geriatrinen arviointiyksikkö (agay), jossa on 8 potilaspaikkaa. Osastolla hoidamme äkillisesti sairastuneita aikuisia lahtelaisia asukkaita, jotka eivät tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja. Osastolle L21 potilaat tulevat Phks:n tarkkailusta, POS:lta tai akuutti24:sta. Osastolle tulee myös sovitusti tutkimuspotilaita sekä agay:hin tulee virka-aikaan kotihoidonlääkärin lähetteellä kotihoidon asiakkaita sekä sovittuja punasolu- ja rautatiputuksia. Tavoitteena on, että potilaiden hoitojaksot olisivat enimmillään 12 vuorokautta. Osastolla L21 annetaan potilaan tarpeista lähtevää yksilöllistä ja laadukasta hoitoa ilman kohtuuttomia viiveitä. Osastolla työskennellään yksilövastuisen ja kuntouttavan hoitotyön filosofian mukaisesti. Vastuuhoitaja vastaa työvuorossaan potilaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huomioimalla hoidon jatkuvuuden hoitojakson aikana. Työskentely tapahtuu parityöskentelynä moniammatillista tiimiä hyödyntäen. Teemme yhteistyötä potilaan omaisten, kotihoidon, fysioterapeuttien sekä osastofarmasian kanssa. Viikoittain tapahtuvassa kuntoutuspalaverissa moniammatillinen tiimi (lääkäri, hoitaja, jonohoitaja, sosiaalihoitaja, fysioterapeutti, kotiutushoitaja sekä osaston esimies) käsittelee potilaan kuntoutumista ja kotona pärjäämistä kokonaisvaltaisesti. Ketjulähetti viikolla saat kokemusta iäkkään monisairaan potilaan hoidosta saat kokemusta iäkkään monisairaan potilaan lääkehoitoon liittyvistä asioista pääset osallistumaan moniammattilliseen työhön pääset tutustumaan potilaan jatkohoitosuunnitteluun ja toteutukseen pääset tutustumaan iäkkään monisairaan potilaan toimintakyvyn kartoitukseen

4 4 2 L31 - GERIATRIAN ARVIO-, TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSOSASTO L31 Kesällä 2009 osasto muutti uusiin, täysin peruskorjattuihin tiloihin. Osastolla on 27 potilaspaikkaa: 3 yhden, 6 kahden ja 4 kolmen hengen huonetta. Lisäksi tiloihin kuuluu erillinen fysioterapiatila sekä viihtyisä päiväsali. Osaston henkilökuntaan kuuluvat osastonlääkäri, osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, 9 sairaanhoitajaa, 9 lähihoitajaa, 4 sairaala-apulaista ja osastonsihteeri. LKS:n varahenkilöstö on osaston käytettävissä. Lisäksi osastolla työskentelee päivittäin fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Työryhmään kuuluvat läheisesti myös sosiaalityöntekijä ja sairaalapastori. Potilaat Toiminta keskittyy muistisairauksien diagnostiikkaan, hoitoon ja käytösoireiden hallintaan sekä potilaiden toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitoon. Hoidamme usein potilaiden äkillisiä sekavuustiloja. Tutkimus- ja arviointipotilaat tulevat avohoidosta SAS-työryhmän suosituksesta tai terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Potilaita tulee myös osastolta L21 ja PHKS:sta. Osaston toiminta Osaston toiminnan perustana on geriatrinen arviointi, äkillisesti sairastuneiden potilaiden jatkohoito sekä toimintakykyä tukeva ja kuntouttava hoitotyö. Teemme yhteistyötä geriatrisen keskuksen muistipoliklinikan kanssa. Geriatrisen arvioinnin päämääränä on tarkka diagnoosi, selvitys potilaan fyysisestä ja psyykkisestä toimintakyvystä sekä kartoitus potilaan sosiaalisesta verkostosta. Arvioinnin apuna käytetään erilaisia mittareita (RAVA, MMSE, CERAD, Depressioseula). Toimintamuotona on moniammatillinen yhteistyö potilaan, omaisten, henkilöstön sekä avohoidon kanssa. Moniammatillinen yhteistyö toteutuu mm. kuntoutuspalavereissa ja hoitoneuvotteluissa. Potilaalle laaditaan yksilöllinen kuntoutus-, hoito- ja kotiutussuunnitelma. Tavoitteena on potilaan mahdollisimman nopea kotiutuminen sekä potilaan selviytyminen kotona mahdollisimman pitkään. Kotiutuksen turvana on tarvittaessa sairaala-kotiutusyksikön kotiutushoitaja. Jos kotiutuminen ei ole mahdollista, tehdään suunnitelma jatkohoidosta sekä pidetään yllä potilaan omaa toimintakykyä.

5 5 3 L32 Yleisgeriatrinen vuodeosasto Profiloituminen Osasto L32 kuuluu Lahden kaupunginsairaalan akuuttihoidon ryhmään. Osasto on profiloitunut vaativiin haavahoitoihin sekä vaikeiden infektioiden hoitoon. Osastolla on 26 potilaspaikkaa, joista yksi paikka on varattu potilaalle, joka saapuu lääkärin lähetteellä sovitulle tutkimus- tai kuntoutusjaksolle. Potilaita siirtyy osastolle jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta, Lahden kaupunginsairaalan osastolta L21 sekä akuutista geriatrisesta arviointiyksiköstä. Siirroista sovitaan jono- ja kotiutushoitajan kanssa. Henkilökunta on motivoitunut kehittämään ja tehostamaan osaston toimintaa, mikä on nähtävissä lyhentyneissä hoitopäivissä ja kyvyssä vastata erikoissairaanhoidon jälkeiseen jatkohoidon tarpeeseen. Osastolla hoitotyönmallina on vastuuhoitajamalli; potilaalle on nimetty vastuuhoitajapari koko hoito- ja kuntoutusjakson ajalle. Päivittäishoidossa näkyy kuntoutuksellinen tavoite moniammatillisessa yhteistyössä. Osaston henkilökuntaan kuuluu: osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, 9 sairaanhoitajaa, 10 lähihoitajaa, 4 sairaala-apulaista, 2 fysioterapeuttia, osastonsihteeri ja lääkäri. Osastolle on nimetty myös oma sosiaalityöntekijä, joka käy arkisin tarpeen mukaan osastolla ja osallistuu kuntoutuspalaveriin. Sairaalapastori käy tervehtimässä potilaita osastolla viikoittain ja tarvittaessa useamminkin. Olemme mukana hankkeessa Osaava henkilöstö kotouttaa ja hankkeen myötä monikulttuurisuus on vahvistunut ja tuonut iloa hoitotyöhön. Tavoitteellisuus Oleellista on saada potilas ja omaiset motivoitumaan yhteisiin tavoitteisiin hoito- ja kuntoutusjakson suhteen. Säännölliset, kuntoutumista tukevat harjoitteet ja päivittäistoimintoihin osallistuminen omien voimavarojen mukaan edesauttavat pärjäämistä suunnitellussa jatkohoitopaikassa. Pyrkimyksenä on, että vastuuhoitajapari laatii kuntoutusta tukevat hoitosuunnitelmat ohjaamaan työyhteisöä toimimaan yhdenmukaisesti. Suunnittelua pyritään tekemään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä fysioterapeuttien kanssa. Potilaan hoito- ja kuntoutusjakson pituus vaihtelee viikosta useampaan kuukauteen. Kuntoutumisen etenemistä arvioidaan moniammatillisessa kuntoutuspalaverissa viikoittain. Tavoitteena on järjestää potilaille asianmukaisin jatkohoitopaikka, mikäli kotiutuminen ei räätälöidyin tukitoiminkaan ole mahdollista. Fysioterapeutti suunnittelee ja toteuttaa usein ennen kotiutumista kotikäynnin, jossa on mukana potilas ja potilaan vastuuhoitaja. Kotikäynti mahdollistaa niin apuvälineiden arvion kuin myös tapaamisen omaisen ja kotihoidon kanssa. Kotikäynnillä vastuuhoitaja antaa kotihoidolle hoitotyön näkökulmaa potilaan tilanteesta ja saa itsekin ajantasaista tietoa potilaalta vaadittavasta selviytymiskyvystä kotiympäristössä. Tarpeen mukaan ennen kotiutumista järjestetään hoitoneuvottelu ja mahdollisesti myös kotikokeilu. Työhyvinvointi Osastolla vallitsee mukava työilmapiiri, joka heijastuu hoitotyöhön ja henkilökunnan jaksamiseen. Yhteishenkeä kartutetaan yhteisen puuhaamisen merkeissä myös vapaa-ajalla. Olemme olleet jo pitkään PLAN-kummitoiminnassa mukana.

6 6 4 L41 Ortopedinen kuntoutusosasto Osasto L41 tarjoaa ortopedisen trauman operatiivisen tai konservatiivisen hoidon jälkeistä, moniammatillista ortopedistä kuntoutusta. Lisäksi tarjoamme elektiivisten endoproteesileikkausten jälkeistä akuuttia kuntoutusta. Vuosittain hoidamme n. 450 potilasta, joista suurin osa (yli 90 %) kotiutuu takaisin omaan kotiinsa. Kuntoutuksen tavoitteena on määrittelemään jatkohoitoon Akuutti ortopedinen kuntoutus toteutetaan lääkärijohtoisena kuntoutuksena huomioiden tarvittaessa leikkauksen tai vammautumisen kuntoutujalle tuomat sairaanhoidon tarpeet. Kuntoutus toteutetaan lääkärin, fysioterapeuttien ja hoitajien moniammatillisena yhteystyönä kuntoutujan kanssa. Sairaalassamme on saatavilla tarvittaessa myös toimintaterapian, puheterapian, psykologin ja sosiaalityötekijän palveluja. Kuntoutujan tullessa osastollemme hänelle laaditaan yksilölliset kuntoutuksen tavoitteet. Kuntoutumisen edistymistä ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuntoutujan kanssa päivittäin ja moniammatillisessa kuntoutuspalaverissa viikoittain. Kuntoutuksesta vastaa moniammatillinen työryhmä: -apulaista (9 sh, 9 ph) Tilat, välineet ja menetelmät Osastolla L41 on 22 kuntoutuspaikkaa vuonna 2008 peruskorjatuissa tiloissa. ilman suihkua - ja apuvälineineen Osastolla on käytössä ortopediseen kuntoutukseen tarvittava siirtymisen ja liikkumisen perusvälineistö. Koko henkilökuntamme neuvoo ja ohjaa kuntoutujan omaa aktiivisuutta hänen toimintakykynsä tukemiseksi kaikissa päivittäisissä toimissa. Jokaisella kuntoutujalla on henkilökohtainen vastaava terapeutti koko kuntoutusjakson ajan.

7 7 5 L51 neurologinen kuntoutusosasto Osasto L51 on neurologinen kuntoutusosasto. Osastolla on 25 kuntoutuspaikkaa 1-3 hengen huoneissa ja mm. oma terapiatila apuvälineineen. Kuntoutujat tulevat pääasiallisesti PHKS:n neurologiselta osastolta. Suurimmalla osalla kuntoutujista on päädiagnoosina äkillinen aivoverenkiertohäiriö (=AVH), mutta osastolla kuntoutetaan myös muita neurologisia sairauksia sairastavia kuntoutujia. Fyysisten toiminnanvajavuuksien lisäksi kuntoutujilla on usein kommunikaatio-ongelmia, hahmotuksen ja kognition häiriöitä sekä nielemisongelmia. Keskimääräinen hoitoaika on 30 vrk. Osaston toimintaperiaatteena on kuntoutuksen aloittaminen vahvasti ja tavoitteellisesti heti kuntoutujan tultua osastolle. Työskentely osastolla tapahtuu kahdessa ryhmässä yksilövastuisesti. Vastuuhoitajuuden mukaan kullakin hoitajalla on 3-5 kuntoutujaa, joiden kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta ja hoidosta hoitaja vastaa työvuorossaan. AVH-kuntoutukselle on tyypillistä menetettyjen taitojen uudelleenoppiminen. Tämän vuoksi toistot ja yhdenmukainen ohjaus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kuntoutus on moniammatillista yhteistyötä, ja kaikki ammattiryhmät osallistuvat kuntoutustyöhön kuntoutujien päivittäisten toimien yhteydessä ympäri vuorokauden. Hoitohenkilökunnan lisäksi moniammatillisessa työryhmässä työskentelee osastonlääkäri (5 pv/vko), geriatri (2 pv/vko), 4 fysioterapeuttia, 1 kuntohoitaja, 2 toimintaterapeuttia, 2 puheterapeuttia, neuropsykologi (3 pv/vko), sairaalapsykologi ja sosiaalityöntekijä. Kiinteää yhteistyötä tehdään omaisten ja läheisten, kotiutusyksikön, kotihoidon, PHKS:n, LKS:n muiden osastojen sekä erilaisten järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Jo kuntoutuksen alkuvaiheessa tehdään alkuarvio kuntoutujan kotiutumismahdollisuuksista, koska ensisijaisena tavoitteena on aina kuntoutujan kotiutuminen ja kotona selviytyminen mahdollisimman pitkään. Kotiutumisen edellyttämät toimenpiteet, kuten omaisten neuvonta ja ohjaus, kotihoidon suunnittelu, kotikäynnit, mahdolliset kodin muutostyöt ja apuvälineiden hankinta ovat iso osa kuntoutusprosessia.

8 8 6 L52 kuntouttava jatkohoidonosasto Osasto L52 on 30 paikkainen kuntouttava jatkohoidonosasto. Osasto kuuluu Lahden kaupunginsairaalan akuuttihoidon ryhmään. Potilaat tulevat osastolle pääsääntöisesti erikoissairaanhoidosta kaikilta erikoisaloilta, eniten sisätaudeilta. Osastolla työskentelevä jonohoitaja koordinoi kokonaisuudessaan osaston potilasvaihtoa. Osastonsihteerin työkuvassa painottuvat erilasten tutkimusten tilaaminen ja osaston tunnuslukujen tilastoinnit; vuonna 2013 osastolle jatkohoitoon siirtyviä oli n Moniammatillinen yhteistyö Osaston toiminnan kulmakivenä on viikoittain järjestetty kuntoutuspalaveri, jossa osaston omat fysioterapeutit, sosiaalityöntekijä, kotiutushoitaja, jonohoitaja ja potilaan vastuuhoitajat tuovat keskusteluun omaa asiantuntemustaan tarkastelemalla erilaisista näkökulmista käsin potilaan kuntoutumiseen liittyviä tekijöitä. Osastolla toteutetaan yksilöllistä kuntoutumisen tukemista vastuuhoitajamallin keinoin. Kuntoutumisen tukemisessa huomioidaan potilaan voimavarat ja omat tavoitteet. Potilaat ja potilaiden omaiset osallistetaan kuntoutumisen tukemiseen aktiivisen vuorovaikuttamisen keinoin. Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa lahtelaisten turvallinen kotona asuminen. Osaston sairaala-apulaisten kanssa tehdään yhteisyötä, niin siisteyden kuin ruokahuollon osalta ja tällä tavoin toimimalla tarjoamme potilaalle mahdollisimman viihtyisän ympäristön toipumiselle. Osaston toiminta on siirtynyt Lahden kaupungille vuoden 2013 alusta ja näin ollen voidaan sanoa, että olemme nuori työyhteisö. Kehitämme yhdessä osaston toimintakäytäntöjä ja hyödynnämme erilaista osaamistamme arjessa; osastolla puolipäiväisesti työskentelevä farmaseutti seuraa systemaattisesti osastolle siirtyvien potilaiden lääkehoitoa, pitää aihekohtaisesti osastotunteja ja kehittää yhteistyössä hoitohenkilökunnan ja osastonlääkärien kanssa osaston lääkehoidon turvallisuutta. Työkulttuuri sallii ääneen ihmettelyn; kaikkea on lupa kysyä ja pyrimme auttamaan toisiamme. Täällä koetaan tasavertaisuutta, avoimuutta ja hyvää yhteishenkeä. Saamamme palautteen perusteella uuden työntekijän onkin ollut helppoa aloittaa työskentely osastolla. Laaja-alainen oppimisympäristö Osastolla työpäivät ovat erilaisia; normaalin päivittäistoiminnan rinnalla on akuutteja tapahtumia, joissa punnitaan osaamista ja joustavaa tilanteen hallintaa. Henkilökunnalla on mahdollisuus saada täydennyskoulutusta omiin vastuualueisiin ja hankimme uutta osaamista systemaattisesti myös mentorointimallia hyödyntämällä. Esimiestyössä hyödynnämme uusia johtamisen malleja; kannamme vastuuta osaston kokonaistoiminnasta, henkilöstöjohtamisesta, osaamisen kehittämisestä ja työilmapiiristä.

9 9 7 L62 palliatiivisen hoidon osasto Osasto L62 on 20-paikkainen palliatiivisen hoidon osasto, joka on tarkoitettu niille potilaille joiden tauti on edennyt niin pitkälle, että parantavaa hoitoa ei enää ole tarjolla. Potilaat tulevat osastolle lääkärin lähetteellä, joko polikliiniselle käynnille tai vuodeosastojaksolle. Poliklinikkavastaanotto on vuodeosaston tiloissa. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Keskimääräinen hoitoaika osastolla on noin 16 vuorokautta. Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat lääkärin ja hoitohenkilökunnan lisäksi sosiaalihoitaja, fysioterapeutti, farmaseutti, psykologi ja puheterapeutti. Osaston puhtaudesta huolehtivat sairaalaapulaiset ja sihteerin tehtäviä hoitaa osastonsihteeri. Osastolla toteutetaan yksilövastuisen hoitotyön periaatteita. Hoitamista ohjaa Lahden kaupungin yhteiset arvot: vastuullisuus, yhteisöllisyys, kestävä kehitys ja kehittämishalukkuus. Hoitotyössä korostuu todellinen läsnäolo. Se merkitsee potilaan ja hänen läheisensä todesta ottamista. tutustumista potilaaseen ja hänen tilanteeseensa, huolenpitoa potilaasta ja hänen läheisistään, sekä tulevaisuuden turvaamista yhdessä potilaan kanssa. Hoitajat käyttävät paitsi tietojaan ja taitojaan myös vaistoaan (intuitiotaan) ja luovuuttaan hoitaessaan potilaita. Niinpä osastolla ei ole yhtä tapaa hoitaa, vaan jokainen hoitaja hoitaa omalla ainutlaatuisella tavallaan. Tavoitteena on, että potilas voi kohdata oman kuolemansa turvallisesti, arvokkaasti, kivuttomasti ja rakastettuna. Kuolema koskettaa myös omaisia ja läheisiä. Osaston henkilökunta tukee heitä kaiken tavoin luopumisprosessissa. Saattohoitovaiheessa omaisella tai läheisellä on mahdollisuus olla läheisensä vierellä ja halutessaan yöpyä osastolla. Palliatiivisella osastolla hoitotyön osaamisessa painottuu vuorovaikutustaitojen ja lääkehoidon osaaminen.

10 10 8 SKY sairaalakotiutusyksikkö Sairaala-kotiutusyksikkö toimii Lahden kaupunginsairaalan tiloissa, osana sairaalan toimintaa. Toiminnan lähtökohtana on palvelun tarjoaminen potilaan/asiakkaan kotona. Tavoitteena on sairaalahoitopäivien vähentäminen osastohoidon vaihtoehtona niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossakin. Sairaala-kotiutusyksikössä potilaskäyntienmäärä ja käyntien sisältö vaihtelee päivittäin. Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan yleissairaalalääkärijohtoista, ympärivuorokautista lyhytaikaista sairaanhoitoa. Toiminnan tarkoituksena on korvata tai olla vaihtoehtona sairaalassa annettavalle hoidolle. Hoidon perustana on lääkärin lähete. Lääkäri vastaa hoitolinjasta potilaan siirryttyä yksikön hoitoon ja hän voi käydä tarvittaessa ja sovittaessa kotikäynnillä. Onnistuneen kotisairaalahoidon edellytyksenä on potilaan (ja tarvittaessa myös omaisten) oma halu ja sitoutuminen kotona annettavaan hoitoon. Kotisairaalatoiminnan painopisteenä on akuuttisairaanhoitoa tarvitseva potilas, mutta yksikkö hoitaa myös saattohoitopotilaita. Saattohoitopotilaan ohjautuessa yksikön asiakkaaksi käydään häntä ja mahdollisesti omaisia tapaamassa ennakolta hoitoneuvottelussa. Kotiutustoiminnan lähtökohtana on tukea lahtelaisten kotiutumista akuuttisairaanhoidon tarpeen päätyttyä potilaan tarvitessa vielä hoitoa ja kuntoutusta selviytyäkseen kotona. Kotiutuspäätöksen tekee hoitava lääkäri, kotiutuja vastaa itse kotiin siirtymisestä ja yksikön työntekijä suorittamastaan työstä. Sairaanhoidollista asiantuntemusta hyödynnetään seuraamalla lääkehoidon onnistumista kotioloissa ja ohjaamalla kotiutuva henkilö tarvittaessa kotihoidon tai yksityisen palveluntuottajan asiakkaaksi. Kotiutustoiminnassa jatkuu usein sairaalahoidossa aloitettuja hoitoja, esim. vaativat haavahoidot. Työ yksikössä on itsenäistä, laaja-alainen osaaminen helpottaa työskentelyä. Yksikössä toimitaan avoimesti, toisia kannustavalla ja opastavalla tavalla yhteisöllisesti.