Kaupunginhallitus 43 25.03.2019 Tilinpäätös vuodelta 2018 271/02.06.01/2018 KH 25.03.2019 43 Kuntalain 113 :n mukaan kunnan tilikaudelta, joka on ka len te ri vuosi, tulee laa tia tilinpäätös, johon kuuluvat tuloslaskelma, tase, ra hoitus las kel ma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toi min ta ker to mus. Lisäksi tilinpäätökseen tulee sisällyttää kon serni tu los las kel ma, konsernitase, konsernirahoituslaskelma ja niiden liite tie dot. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toi min ta ker to mukses sa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tili kau del la sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toi men pi deoh jel man riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Tilinpäätös on laadittava maaliskuun loppuun mennessä ja se on saa tet ta va valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Ti lin pää tök sen allekirjoittavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tilinpäätöksen käsittelyjärjestys on Suomen Kuntaliiton suosituksen mu kaan seuraava: 1. Kunnanhallitus valmistelee tilinpäätöksen siihen liittyvine asia kirjoi neen, allekirjoittaa tilinpäätöksen sekä saattaa sen ti lin tar kasta jal le tarkastettavaksi ja aikanaan kunnanvaltuuston kä si tel täväk si. 2. Tilintarkastaja luovuttaa tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoit ta man sa tarkastuskertomuksen. Kertomukseen sisältyy lausun to siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myön tää vastuuvapaus. 3. Jos tilintarkastuskertomus sisältää tilimuistutuksen, tar kas tus lauta kun ta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lau sun non. 4. Tarkastuslautakunta jättää tilinpäätöksen ti lin tar kas tus ker to muksi neen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi ja antaa arvionsa tehdyis tä muistutuksista, niihin annetuista selityksistä ja kun nan halli tuk sen lausunnosta sekä tekee esityksen siitä, voidaanko ti linpää tös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Edellä todettu käsittelyjärjestys perustuu siihen, että tar kas tuslau ta kun nan laatima arviointikertomus käsitellään omana py kä länään. Kaupungin talouden kehitys
Keuruun kaupungin taloustilanne heikkeni edellisvuodesta etenkin vuo si kat teen ja tuloksen osalta. Myös toimintakate heikkeni. Vuo sika te kattoi kuitenkin poistot, joten tikausi jäi ylijäämäiseksi. To teu tunut tulos (124.906 ) oli 305.479 budjetoitua parempi. Vuosikate to teu tui 486.718 budjetoitua parempana. Myös toimintakate oli arvio ta parempi, eroa talousarvioon oli 1.079.790. Lainamäärä vä heni 1.263.918 eli 1.063.918 enemmän kuin talousarviossa oli arvioi tu. Päättynyt vuosi oli tilikauden tuloksen osalta 124.109 yli jää mäi nen, mis tä Keuruun Vesi Liikelaitoksen ylijäämä oli 348.826 ja Keu ruun Vuok ra-asun not Liikelaitoksen tulos oli 6.868 alijäämäinen. Ilman pu ret ta vak si suunniteltujen rakennusten arvonalennuksia (61.324 ) lii ke lai tok sen tulos olisi ollut 54.465 ylijäämäinen. Edel lis vuo den vas taa vat luvut olivat 1.857.806 (yhteensä), 304.550 (Keuruun Ve si) ja 80.874 (Keuruun Vuokra-asunnot) Toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate Toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta 794.115 eli 3,5 %. Toimin ta ku lu jen kasvu oli 2.040.605 eli 2,6 %. Palvelujen ostojen kasvu oli 1.215.411 (3,4 %). Tästä 773.918 kohdistui ter vey den hoitoon. Toimintakate eli toimintatuottojen ja -kulujen erotus heikkeni edel lisvuo des ta 1.240.900 (2,2 %). Verotulot ja valtionosuudet Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 460.330 eli 1,4 %, mutta jäivät 326.690 alle budjetoidun. Tästä n. 230.000 aiheutui kiin teis tö veroon tehdyistä kertaluontoisista oikaisuista verovuosilta 2015-2017. Val tion osuu det puo les taan vähenivät edellisvuodesta 835.487 ja 173.439 alle ta lous ar vion. Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut jäivät 32.392 euroon eli vähenivät edellisvuodesta 11.909 euroa eli 26,9 %. Tämä johtui siitä, että lyhytaikaisten kun ta to dis tuslai no jen korot olivat edelleen koko vuoden negatiiviset. Pit kä ai kaisten lainojen korkokulut olivat noin 100.000 ja ly hyt ai kais ten kun tato dis tus lai no jen korkokulut noin -70.000. Osinkotuottoja kertyi 253.979 ja kuntayhtymien peruspääomien kor ko ja 13.604. Molemmat olivat suunnilleen edellisvuoden tasoa. Mui hin rahoituskuluihin sisältyy 73.703 :n kulu, joka aiheutui siitä, et tä kaupungin takausvastuulla ollut Suutarinniemen ve si osuus kunnan laina maksettiin pois kaupunginhallituksen päätöksen 15.10.2018 mukaisesti.
Vuosikate Edellisvuoden (2017) vuosikate oli 6.709.241, mikä on Keuruun kau pun gin pa ras sinä aikana, kun kuntien tilinpäätökset on tehty nykyi sel lä ta val la eli vuodesta 1997 lukien. Vuoden 2018 vuosikate oli 5.027.548 eli 1.681.693 edellisvuotta heikompi. Silti vuosikate jäi niin hyvälle tasolle, että ylitti poistot. Investoinnit Bruttoinvestoinnit olivat 4.872.476 (5.391.897 vuonna 2017) ja net to in ves toin nit 3.792.465 (5.170.580 vuonna 2017). Lii ke laitos ten osuus nettoinvestoinneista oli 2.121.580 (803.986 v. 2017). Lainakanta Lainamäärä väheni 1.263.918, mi kä oli 1.063.918 enemmän kuin talousarviossa arvioitu aleneminen. Pitkäaikaisia lainoja nos tet tiin 500.000 ja lyhennettiin 2.762.918, joten niiden määrä väheni 2.262.918. Lyhytaikaisten kun ta to dis tus lai no jen määrä kasvoi 1.000.000. Lainakanta vuoden lo pus sa oli 54.798.014, mistä pitkä ai kai sia lainoja oli 17.798.014 ja lyhytaikaisia kun ta to dis tus lai noja 37.000.000. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko oli 0,56 % ja lyhytaikaisten lai nojen -0,19 %. Koko lainakannan keskikorko oli 0,05 %. Vieras pääoma, joka koostuu lainoista ja korottomasta vieraasta pää omas ta, kuten ostoveloista, siirtoveloista, kasvoi 0,2 M. Kertynyt ylijäämä (1997-2018) Ylijäämäinen tilinpäätös sekä saatujen ennakoiden siirto edellisten tili kau sien ylijäämiin kasvatti kertyneen ylijäämän 9.077.890 euroon. Talousarvion toteutuminen Talousarvion toimintakulut toteutuivat jokseenkin talousarvion mu kaises ti. Liikelaitosten luvut huomioiden talousarvio alitettiin 97.000. Toimintakulujen toteutumaprosentti oli 99,9 %. Toimintakuluihin sisäl tyy 190.000 ns. tuloksellisuuserän vaikutusta. Erä maksettiin tam mi kuus sa 2019, mutta kirjattiin ohjeiden mukaan vuodelle 2018. Henkilöstökulut jäivät 70.000 alle talousarvion toteutumaprosentin olles sa 99,8 %. Palvelujen ostot ylittivät talousarvion 228.000 (100,6 %). Materiaalihankintoja tehtiin 92.000 alle budjetin (98,4 %).
Avustuksia kirjattiin 221.000 talousarviota vähemmän (94,7 %). Muut toimintakulut ylittivät talousarvion 56.000 (101,0 %). Toimintatuotot ylittivät talousarvion 977.000 toteutumaprosentin olles sa 103,1 %. Toimintatuottoihin sisältyy käyttöomaisuuden myyn tivoit to ja 647.000. Koska toimintatuotot ylittivät talousarvion ja toimintakulut jäivät alle ta lous ar vion, toimintakate eli toimintakulujen ja -tuottojen erotus muo dos tui 1.080.000 talousarviota paremmaksi. Edellisvuosien tapaan talous toteutui talousarvion lukuja paremmin. Toi min ta ka te oli 1,1 milj. talousarviota parempi vuosikatteen ylittäes sä talousarvion 0,5 milj.. Tilikauden tulos muodostui 0,3 milj. ar vioi tua paremmaksi. Verotulot jäivät 326.000 alle talousarvion ja valtionosuudet alittivat ta lous ar vion 173.000. Nettoinvestoinnit jäivät 0,7 milj. talousarviota pienemmiksi. Lai namää rän väheneminen ylitti talousarvion 1,0 milj.. Takausvastuut Kaupungin takausvastuiden kokonaismäärä vuoden 2018 lopussa oli 27.719.757, mistä tytäryhteisöjen takaukset olivat 25.044.757 ja muut takaukset 675.000. Takausvastuiden määrä aleni edellisvuodesta 2.034.806. Ty tär yhtei sö jen takaukset vähenivät 1.846.890 ja muut takaukset 187.915. Vuonna 2018 ei myönnetty uusia takauksia. Konserni Konsernin talouskehitys vastasi kaupungin kehitystä. Konsernin ylijää mä oli 178.467 eli edellisvuotista (2.144.262 ) heikompi. Vuo sikat teek si muodostui 10,9 milj. eli 1,5 milj. alempi kuin vuonna 2017. Sinä aikana, kun kuntien tilinpäätöksiin on sisältynyt konsernin tu los las kel ma (v. 2008 alkaen), paras vuosikate on saavutettu vuonna 2017. Konsernin kertynyt ylijäämä vuoden 2017 lopussa oli 14,1 milj.. Täs tä kaupungin ylijäämän osuus on 9,1 milj.. Konsernin lainakanta kasvoi 1,8 milj., mistä sairaanhoitopiirin laino jen kasvun osuus on 5,7 milj.. Konsernin lainamäärästä (102,2 milj. ) on 14,9 milj. sai raan hoi to pii rin lainoja, joista suurin osa liittyy uuden sairaalan rakentamiseen.
Keskeisten tunnuslukujen kehitys Keskeisiä tunnuslukuja tarkasteltaessa voidaan todeta seuraavaa: 1) vuosikate asukasta kohti heikkeni 676 eurosta 515 euroon, 2) omavaraisuusaste pysyi ennallaan eli 39,9 prosentissa, 3) suhteellinen velkaantuneisuus kasvoi 82,0 %:sta 82,3 pro senttiin, 4) lainamäärä asukasta kohti oli 5.611 eli 40 euroa edellisvuotista vä hem män. 5) konsernilainakanta asukasta kohti kasvoi 10.121 eurosta 10.468 eu roon Keuruun kaupungin taseen loppusumma oli 116.611.042,59 euroa (edel lis vuon na 115.875.429,97 ). Konsernituloslaskelman ylijäämä oli 178.467,30 (edel lis vuon na 2.144.261,59 ). Konsernitaseen loppusumma oli 193.540.474,86 (edel lis vuon na 188.937.264,28 ). Liitteenä tilinpäätös 2018 ja oheisaineistona johdon vah vis tus il moitus kir je tilintarkastajalle. Valmistelija: talousjohtaja Tero Mäkelä Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää 1) esittää valtuustolle, että tilikauden ylijäämä 124.109,36 jä tetään taseeseen yli- ja ali jää män ti lil le; 2) allekirjoittaa tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tar kastet ta vak si; 3) valtuuttaa talousjohtajan tekemään tilinpäätösasiakirjaan tar vittaes sa teknisluontoisia korjauksia; 4) saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edel leen valtuuston käsiteltäväksi; 5) antaa johdon vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle ja oi keuttaa kau pun gin joh ta jan allekirjoittamaan sen sekä saattaa sen tar kas tus lau ta kun nal le tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.