0 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2013 2016 LEPPÄVIRRAN KUNTA Hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.6.2013
1
1 JOHDANTO: LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA PROSESSINA... 3 I NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI... 5 1 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA... 5 1.1. Väestörakenne... 5 1.2 Kunnan työllisyys/työttömyys... 6 1.3 Asuminen ja asuinympäristö... 7 1.4 Terveystiedot... 7 1.5 Lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset... 9 1.6 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo... 9 1.7 Koulutustaso kunnassa/ lapsiperheet ja muut kouluolot... 9 2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT SEKÄ ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT...10 2.1. Kunnan kaikkien lasten ja nuorten käytettävissä olevat palvelut... 10 2.1.1. Neuvolatoiminta (Kysteri)... 10 2.1.2. Leppävirran kunnan perhetyö pikkulapsiperheille... 10 2.1.3. Neuvolan ja pikkulapsiperheitten perhetyön vahvuudet ja kehittämistarpeet... 11 2.2 Varhaiskasvatus... 14 2.3. Koulu... 16 2.3.1. Opetuksen järjestäminen... 16 2.3.2. Perusopetuksen opetussuunnitelma... 16 2.3.3. Kivelän koulusta peruskoulun päättötodistuksen saaneiden oppilaiden jatkokoulutukseen sijoittuminen. 17 2.3.4. Oppilashuolto... 17 2.3.5. Turvallinen opiskeluympäristö... 19 2.3.6. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, kerho- ja oppilaskuntatoiminta... 19 2.3.7. Kodin ja koulun yhteistyö... 20 2.3.8. Koulun tavoitteet... 20 2.3.8.1. Pedagogiikan rakenteelliset uudistukset ja turvallinen kouluyhteisö... 20 2.3.8.2. Ns. nivelvaiheiden (siirtyminen esikoulusta perusopetukseen ja 6. luokalta 7. luokalle) vahvistaminen... 21 2.3.8.3. Peruskoululaisten päättötodistusten saannin kattavuus ja jatkokoulutuksen turvaaminen... 21 2.3.8.4. Lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen ja ruokailutottumusten sekä hyvien harrastusten edistäminen... 21 2.4 Nuorisotyö... 22 2.4.1.Yleistä... 22 2.4.2. Perusnuorisotyö... 22 2.4.3. Erityisnuorisotyö... 22 2.4.4..Etsivän nuorisotyön haasteet ja kehittämisnäkymät... 24 2.5. Lasten ja nuorten kulttuuri... 24 2.6. Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö, yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut... 24 2.7 Lapsiperheitten kotipalvelu... 25 2.8 Erityispalvelut... 25 2.8.1. Puheterapia/ Kysteri... 25
2 2.8.2. Toimintaterapia ja fysioterapia /Kysteri... 26 2.8.3. Perheneuvola... 26 2.8.4. Mielenterveysneuvola/Kysteri... 27 2.8.5. Päihdepalvelut... 28 2.8.6. Kriisityö... 29 2.8.7. Erikoissairaanhoito... 29 2.8.8. Sovittelutoiminta... 29 2.8.9. Vammaispalvelut... 29 2.9. Sosiaali- ja perhetyö... 29 3. LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA...31 3.1 Lastensuojeluilmoitukset... 31 3.2 Lastensuojelutarpeen selvitys... 32 3.3 Avohuolto... 32 3.4. Sijaishuolto... 33 3.5 Jälkihuolto... 33 3.6 Huolto- ja tapaamissopimukset, oikeudelle annettavat selvitykset... 34 3.7 Adoptioneuvonta... 34 4. SWOT-ANALYYSI...34 II LASTENSUOJELUN STRATEGINEN SUUNTA, KESKEISET PAINOPISTEET KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMET...36 5.1. Suunta:... 36 5.2. Keskeiset painopisteet:... 36 5.3. Konkreettiset kehittämisehdotukset:... 36 6. YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN ERI VIRANOMAISTEN SEKÄ LAPSILLE PALVELUJA TUOTTAVIEN YHTEISÖJEN JA LAITOSTEN VÄLILLÄ...37 III PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA SEKÄ TIEDOTUS...37 7. LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA, PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA...37 7.1. Kunnanhallitus, -valtuusto ja lautakunnat... 37 7.2 Aikataulu... 37
3 JOHDANTO: LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA PROSESSINA Tämä suunnitelma on lastensuojelulain (417/2007) 12 mukainen Leppävirran kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoituksena on: - antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista - toteutua prosessina, joka tehdään yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen asiakkaita sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä Lasten ja nuorten kannalta suunnitelmalla on mm: - perusoikeustehtävä: suunnitelma edistää käytännössä lapsen perusoikeuksia ja lapsen oikeuksien kansainvälisen sopimuksen tavoitteita ja niiden toteutumista - strateginen tehtävä: suunnitelma varmistaa lasten ja nuorten hyvinvointityön tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden kunnan eri toimialojen ja mukana olevien muiden toimijoiden työssä
4 suunnitelma on poliittisen ohjauksen ja päätöksenteon väline mm. resurssien varaamisessa ja kehittämistoiminnasta päätettäessä. Tästä syystä suunnitelmalle on asetettava myös vaikutustavoitteet eri toimialojen lautakunnille, kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle - konkreettinen tehtävä: suunnitelma on käytännön työkalu kehitettäessä ja arvioitaessa yhteistyötä ja palveluja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon muut Leppävirran kunnan hyväksymät lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin liittyvät asiakirjat. Lastensuojelulaki korostaa kaikissa palveluissa lastensuojelun tarvetta ennalta ehkäisevän työtavan merkitystä. Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut eivät selviydy lasten ja nuorten hyvinvoinnin palvelutarpeista yksin, eivätkä yksin kykene vähentämään lastensuojelun tarvetta. Tavoitteena on että sosiaalityön lapsi- ja perhekohtaisen työn tarvetta olisi kunnassamme mahdollisimman vähän ja että lapsiperheet saavat tarvitsemansa tuen kotiin kunnan ja yksityisten toimijoiden tarjoaman palvelukokonaisuuden kautta. Päävastuu lapsista on lasten omilla vanhemmilla ja yhteiskunnan palveluiden tulee tukea lapsiperheitä niin että he hoito- ja kasvatusvastuustaan selviytyvät lapsen ikätasoisten tarpeiden edellyttämällä tavalla. Mikäli perheen tukimuurit murtuvat, tarvitaan sosiaalityön tekemää lastensuojelua. Leppävirran kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on valmisteltu yhteistyöprosessina. Leppävirran perusturvalautakunta nimesi 30.8.2012 30 työryhmän jäseniksi perusturvajohtaja Paula Tiihosen, johtavan sosiaalityöntekijän Eeva-Liisa Vesterisen, varhaiskasvatusjohtaja Sonja Merran ja perusturvalautakunnan edustajiksi Riina Andersinin ja Tuomo Luostarisen.Kysterin Leppävirran terveysasemalta työryhmään kutsuttiin terveydenhoitaja Sinikka Kosunen ja sairaanhoitaja Aino Kanniainen. Kosusen sijaisena työryhmässä on toiminut terveydenhoitaja Marja Pöllänen ja Kanniaisen sijaisena Marketta Karjalainen. Koululautakunnan nimeämänä koulutoimen edustajana ryhmässä on ollut rehtori Jukka Tiihonen ja sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nimeämänä nuorisotyön edustajana vastaava nuoriso-ohjaaja Lea Sikanen ja Marjoniina Mustonen sekä Henna Pitkänen. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut perusturvajohtaja Paula Tiihonen ja sihteerinä johtava sosiaalityöntekijä Eeva-Liisa Vesterinen. Kukin työryhmän jäsen on osallistunut aktiivisesti aineiston kokoamiseen ja suunnitelman työstämiseen. Lisäksi työryhmän jäseniä ovat avustaneet eri yksiköissä lukuisat eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Tilastotietoina on käytetty suunnitelman tekovaiheessa saatavilla olleita uusimpia tilastotietoja. Tämä suunnitelma on päivitetty ensimmäisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2009 2012) pohjalta. Suunnitelman valmisteluvaiheen puutteeksi jäi kansalaisnäkökulman vähäisyys. Suunnitelman on tarkoitus olla luonteeltaan lapsiperheiden palveluja ohjaava prosessityökalu ja palveluiden seurannan väline eikä pelkkä arkistoitava asiakirja. Työryhmä luovutti työnsä Leppävirran kunnanhallituksella ja edelleen kunnanvaltuustolle käsiteltäväksi toukokuussa 2013. Arviota edellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 toteutumisesta: Toimintakaudella 2009 2012 eri toimijoiden välinen yhteistyö on säännöllistynyt, mutta kehitettävää on edelleen vaikka suunta onkin hyvä. Ryhmämuotoisia toimintoja on kehitetty, mutta mahdollisuuksia tämän hyödyntämiseen on vieläkin käyttämättä.
5 Perhetyö tärkeänä toimintamuotona on vakiinnuttanut asemansa. Perheille tarjottavan oikea-aikaisen matalan kynnyksen tuen tarvetta on paljon edelleen, vaikka esim. lapsiperheiden kodinhoitoon varattiin yhden henkilön työpanos vuodesta 2012 lähtien. Esimerkiksi kotikäynteihin ei kaikilla toimijoilla on riittävästi resursseja. Taloudellinen taantuma/lama jatkuu edelleen ja on syventynyt. Työttömyys on kasvanut. Leppävirran asukasmäärä on pienentynyt, mutta se ei vielä merkittävästi näy palvelujen tarpeessa. Oppilashuoltotyötä on kehitetty ja koulun perusopetus uudistettu. Etsivä nuorisotyö on aloitettu. Perusterveydenhuollon eriydyttyä Kysteri-liikelaitokseksi on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön ilmaantunut uutta yhteistyön kehittämisen tarvetta, vaikka fyysisesti toiminnot säilyivätkin ennallaan. Samassa yhteydessä perheneuvola ja entinen neuvolan perhetyö siirtyivät hallinnollisesti osaksi sosiaali- ja perhetyötä, joka edesauttoi entistä tiivimpää yhteistyötä. Perheneuvolan lastenpsykiatrin tehtävä oli pidemmän aikaa täyttämättä, mutta nyttemmin tehtävään on saatu kokenut lastenpsykiatri ostopalveluna. Päihdepalveluissa käytetään entistä enemmän kotiin tuotavia avopalveluja, jonka asiakkaat ovat kokeneet hyvänä. Samalla myös lasten tilanne perheessä voidaan uudella tavalla huomioida. Korjaavan ja ehkäisevän työn suhde on säilynyt suurin piirtein ennallaan, mutta pyrkimyksiä nostaa ehkäisevän ja ennakoivan toiminnan näkökulma on koko ajan ollut. Käytännössä tätä näkökulmaa kehitetään moniammatillisessa ja verkostoyhteistyössä kuntalaisten, kunnallisten ja kolmannen sektorin palveluiden kesken. I NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 1 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 1.1. Väestörakenne Leppävirran kunnan asukasluku oli vuoden 2012 lopussa 10 274. Asukasluku on tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan aleneva. Ennuste vuodelle 2020 on 9 675 as. Tällä hetkellä kunnassa syntyy noin 90 lasta vuodessa (määrä säilynyt suurin piirtein samana sitten ed. suunnitelman), kun peruskoulua tällä hetkellä käyvien ikäluokkien koko on 92-132 lasta. Alle kouluikäisten osuus väestöstä on pysynyt suurin piirtein samana vv. 2008 2012 (6, 4 % v. 2012). Kouluikäisten osuus väestöstä on tasaisesti laskusuunnassa 10,3 %:sta (2008 ) 9,8 5 :iin ( 2012). Työvoiman määrä on laskusuunnassa. Yli 75-vuotiaitten osuus kasvaa Leppävirralla merkittävästi sekä vuoteen 2020 ( 14 %) että edelleen vuoteen 2030 (19,5 % koko väestöstä). 31.12.2012 alle 14-vuotiaitten osuus kunnan väestöstä oli 14,9 % ( v. 2009 oli 15,7 %) ja yli 65-vuotiaiden osuus 24, 9 % ( v. 2009 oli 21,6 %).
6 Leppävirralla asui v. 2011 yhteensä 2964 perhettä, joista 33,8 % oli lapsiperheitä. Vuonna 2009 perheitten määrä oli 3050 perhettä, joista 36,7 % lapsiperheitä. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun. Vuonna 2011 leppävirtalaisista lapsiperheistä 16,4 % oli yksinhuoltajaperheitä (vuonna 2009 luku oli 15 %). Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on vv. 2000-2009 lievästi laskenut, kunnes osuus vuonna 2010 kohosi (15.4. %). Avioerojen määrä Leppävirralla vuonna 2011 oli 11,3 % (25-64 vuotiailla/ 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa). Vuonna 2009 avioerojen määrä oli 10,3 %. Vuonna 2012 lastenvalvoja vahvisti sopimuksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 86 kpl. Vuonna 2008 sopimuksia tehtiin 67 kpl. 1.2 Kunnan työllisyys/työttömyys Leppävirran työllisen työvoiman määrä vuonna 2011 oli 3962 henkeä (vuonna 2006 se oli 4129 henkeä). Työllisyysaste (= työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15-64- vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä ) 31.12.2011 oli 61,9. Leppävirran työpaikkaomavaraisuus oli v. 2010 oli 78,6 % (aiemmin 77,9 %). Leppävirtalaista 2393 oli työssä Leppävirralla v. 2010 (aiemmin 2608). Eniten Leppävirralta käytiin muualla työssä Varkaudessa (624) ja Kuopiossa/Nilsiässä (569). Sitten ed. suunnitelman tarkastelujakson työssäkäynti Varkaudessa on vähentynyt. Leppävirran työllinen työvoima (2010) painottuu yhteiskunnallisiin palveluihin (1096) (aiemmin 942) sekä teollisuuteen (854) (aiemmin 968). Leppävirran työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 11,6 % (vuonna 2008 keskimäärin 9,1 % ) ja nuorisotyöttömyysaste (15-24 v) oli 10,8 %. Työttömiä työnhakijoita oli 526 vuonna 2012 ja alle 25- vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 54. Vuonna 2008 alle 25-vuotiaita työnhakijoita oli keskimäärin 43/kk. Edellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman aikaan elettiin laskevan työttömyyden kautta, nyt työttömyys on kasvanut. Meneillään olevan Kuntakokeilu-hankkeen tavoitteena on pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen. SAKKY:n Kunnolla ammattiin- hanke taas tukee nuoria ammatillisissa opinnoissa olevia opintojen loppuun saattamisessa. Molemmissa hankkeissa tiivistä yhteistyötä tekevät työvoimahallinto ja sosiaalityö. Lisäksi Varkaus-Leppävirta-alueen työllisyystoimijat ovat aloittaneet säännöllisen yhteistyön työttömien tukemiseksi kohti koulutusta ja työelämää. Sosiaali- ja perhetyön uudessa (1.9.2013 lukien) toimintamallissa mahdollistetaan eriytetysti etenkin nuorille alle 25- vuotiaille aikuissosiaalityön palvelut nykyistä yhdennettyä aluesosiaalityötä paremmin. Vuonna 2006 taloudellinen huoltosuhde Leppävirran kunnassa oli 1,64 ja vuonna 2011 se oli 1,63. Taloudellinen huoltosuhde ilmoitta kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Työvoiman ulkopuolella olevat = 0 14 vuotiaat, opiskelijat, koululaiset, varusmiehet, eläkeläiset, muuta työvoimaan kuulumattomat. Työttömien terveydenhuolto on järjestetty osana tavanomaisia terveydenhuollon palveluita. Tutkimusten mukaan kuitenkin erityisesti pitkäaikaistyöttömät eri syistä usein syrjäytyvät myös terveydenhuoltopalveluista.
7 1.3 Asuminen ja asuinympäristö Leppävirran kunta on harvaan asuttu maaseutumainen kunta, jossa on kolme taajamaa (Kirkonkylä, Sorsakoski ja Oravikoski). Leppävirralla asuntokuntia oli 4909 (31.12.2011, aiemmin 4922) ja asuntokunnan keskikoko on 2,08 (aiemmin 2,17) henkilöä. Suurin osa asuntokunnista asuu omakoti- tai rivitalossa, kerrostaloasuntoja on kunnassa 906 kpl. Suhteellisesti suurin osa kaikista asunnoista on taajamissa. Leppävirtalaisista lapsiperheistä n. 31 % asuu ahtaasti. Ahtaasti asuvalla asuntokunnalla tarkoitetaan sellaisessa asunnossa asuvaa perhettä joilla on vähemmän kuin 1 huone/henkilö, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asunnottomia Leppävirralla ei tällä hetkellä (toukokuu 2013) ole. Leppävirran kunnan liikuntapaikat tarjoavat monipuolisen mahdollisuuden liikunnan harrastamiselle. Kaunis luonto ja kattava latuverkosto tarjoavat nautintoa kaiken tasoisille hiihtäjille. Kesällä latupohjat toimivat kuntopolkuina. Kirkonkylällä sijaitsee Vokkolan liikunta-alue, jonne on keskitetty valtaosa kunnan ulkoliikuntapaikoista mm. yleisurheilu-, jalkapallo-, pesäpallo-, koripallo- ja tenniskenttä. Koulujen saleissa voi harrastaa monipuolista sisäliikuntaa. Kalmalahden jäällä aivan 5-tien varressa on retkiluistelurata. Maksullisiakin palveluja on runsaasti: Kylpylä-hotelli Vesileppiksen yhteydessä keskellä kirkonkylää sijaitsevat jäähalli, hiihto-areena, kuntosali, kylpylä sekä jumppasalit. Kirkonkylän kupeessa lähellä Konnuksen kanavaa sijaitsee 9-väyläinen golf-kenttä. Kunnan investointisuunnitelmissa on monitoimitalon rakentaminen. Leikkipuistoja kunnan alueella on runsaasti. Kirkonkylällä sijaitsevat Karlvikinpuisto, Petäiköntien puisto, Junapuisto ja Pihlajatien leikkipuisto. Iltaisin ovat lisäksi käytettävissä Puistolan ja Ilonpillerin päiväkotien pihat. Sorsakoskella on Sorsapuiston leikkikenttä ja iltaisin on käytettävissä Sorsakosken päiväkodin piha. Oravikoskella ja Paukarlahdessa on iltaisin käytettävissä päiväkoti Viitosvintiöiden piha. Timolassa ovat iltaisin käytettävissä Timolan ryhmäperhepäiväkodin ja koulun pihat. 1.4 Terveystiedot Vuosina 2006, 2008 ja 2010 8.- 9.luokkalaisille tehty kouluterveyskysely kuvaa nuorten terveydentilaa. Sen mukaan terveydentilansa koki keskinkertaiseksi tai huonoksi 21 % oppilaista ja vuonna 2010 osuus oli 16,7 %. Lääkärin toteamia pitkäaikaissairauksia oli v. 2008 14 %:lla ja määrä on lisääntynyt ed. vuosista. Samoin ylipainoisuus on lisääntynyt huolestuttavasti (em. ryhmästä 24 % oli ylipainoisia v. 2008 ja 2010 osuus oli 22 %). Viimeisimmän kyselyn mukaan 69,5 % oppilaista harrastaa liikuntaa liian vähän. Koululounaan jättää syömättä 46,7 % 8.- 9- luokkalaisista. Kouluterveyskyselyn 2008 mukaan tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 8. ja 9.luokan oppilaista oli 16 %, ja kyselyn 2010 mukaan 13,4 %. Suunta on ollut vuodesta 2006 koko ajan vähenevä. Päivittäin tupakoivien määrä on vähentynyt vv. 2008 2010. Kouluterveyskyselyn 2006 mukaan laittomia huumeita oli kokeillut ainakin kerran 3 % 8.- ja 9. luokan oppilaista ja vv. 2008-2010 määrä oli 4,5 4,3 %. Vuonna
8 2012 alkoholijuomien myynti 100 % alkoholina oli 8 litraa/ leppävirtalainen vauvasta vaariin. Määrä ei sisällä esim. matkoilta mukana tuodun alkoholin määrää. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset ovat kasvaneet vuodesta 2002. Vuonna 2011 määrä oli 4,8 rattijuopumustapausta/ 1000 asukasta. Päihtyneiden säilöönottojen osuus on vähentynyt viime vuosina. Poliisin tietoon tulleiden kaikkien huumausainerikosten määrä/ 1000 asukasta oli 1,1 vuonna 2011. Päihdehuollon palvelut Leppävirralla ovat avohuoltopainotteisia. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä on vuosien 2002-2007 välillä vaihdellut 6,5 8,7/ 1000 asukasta ja vuonna 2007 määrä oli 7,3/ 1000 asukasta. Valtakunnallisissa tilastoissa päihteet ovat tällä hetkellä yleisin kuolinsyy. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja eli pitkäaikaissairaita vuonna 2007 oli 29,9 % kuntalaisista ja vuonna 2011 osuus oli 32,1 %. Määrä on kasvanut viime vuosina ja tämä johtunee osittain mm. väestön ikääntymisestä ja tiettyjen ns. kansansairauksien tarkemmasta seulonnasta. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0 15-vuotiaita oli vuonna 2011 yhteensä 4,7 %. Määrä on viime vuosina ollut laskeva. Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkettä sai 13,8 % 25-64-vuotiaista vastaavanikäisistä leppävirtalaisista. Osuus on jatkuvasti laskeva. 16 64-vuotiaista mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä sai 4,8 % vuonna 2007 ja vuonna 2011 määrä oli 12,4. Osuus on siis kasvanut huomattavasti viime vuosina. Kouluterveyskyselyt kuvaavat hyvin lasten ja nuorten hyvinvointia, mutta aikuisten osalta ei ole olemassa suoraan hyvinvointia kuvaavia tilastotietoja, vaan hyvinvoinnin tilaa pitää arvioida hyvinvoinnin perusresursseja (väestön koulutus, tulot, työttömyys) ja sairastavuutta (työkyvyttömyyseläkeläisten osuus, erityiskorvattavien lääkkeiden saajien osuus) sekä psykososiaalisten ongelmien (köyhyys, rikollisuus, lasten huostaanotto) kuvaavien mittareiden kautta (Kääriäinen 2003). Viime vuosina ovat nousseet esiin keskustelut sosiaalisen pääoman merkityksestä hyvinvoinnin resurssina. Voisivatko paikalliset sosiaaliset verkostot ja niiden varaan rakentuvat normit ja luottamus selittää lasten ja nuorten hyvinvoinnin alueellisia eroja maassamme? Lähiyhteisön sosiaalinen tuki ehkäisee mm. taloudellisen deprivaation synnyttämiä paineita, jotka muutoin saattaisivat johtaa psyykkisiin ongelmiin. Yhteisön sosiaalinen kontrolli puolestaan ehkäisee nuorten rikollisuutta ja muuta häiritsevää käyttäytymistä (Jorma Sipilä 1982). Kansalaisbarometrin (Sosiaalibarometri 2009, STKL) mukaan täysi-ikäisistä suomalaisista suurin osa (73 %) pitää hyvinvointiaan hyvänä tai melko hyvänä. Huonoksi hyvinvointinsa arvioi noin kymmenesosa täysiikäisistä. Eniten hyvinvoinnin puutteita oli eläkeläisillä ja työttömillä. Hyvinvointi koetaan keskimääräistä heikompana Itä-Suomessa, harvaan asutulla maaseudulla ja alle 10 000 asukkaan kunnissa. Eroja selittää ja vahvistaa alueiden ikärakenne, mutta se ei selitä niitä kokonaan. Fyysisen terveydentilansa arvioi melko huonoksi tai huonoksi kymmenesosa suomalaisista ja psyykkisen terveydentilansa kahdeksan prosenttia. Heikoksi sekä fyysisen että psyykkisen terveytensä arvioi kuusi prosenttia. Suomalaisista neljäsosa kokee syviä ongelmia joko terveydentilassaan, sosiaalisissa suhteissaan tai taloudellisessa tilanteessaan. Kasautunutta huono-osaisuutta eli syviä ongelmia useammalla kuin yhdellä elämän osa-alueella on kahdeksalla prosentilla täysi-ikäisistä suomalaisista (Kansalaisbarometri 2009).
9 1.5 Lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli 5,5 vuonna 2011 (2002 ollut 3,1). Päihteiden vaikutuksen alaisena väkivaltarikoksesta syylliseksi epäiltyjen määrä/1000 asukasta oli 3,1 vuonna 2011 (säilynyt suunnilleen samana viime vuosina). Kouluterveyskyselyn 2008 mukaan vuoden aikana fyysistä uhkaa oli kokenut 16,9 % 8.- 9. luokkalaisista, mikä määrä on vähemmän kuin Pohjois-Savossa keskimäärin. Vastaava määrä viimeisimmän kouluterveyskyselyn 2010 mukaan oli 12,5 %. Seksuaalista väkivaltaa oli em. ryhmästä kouluterveyskyselyn 2010 mukaan kokenut 12,2 %. ja rahapelejä pelaa tästä ryhmästä viikottain 22,5 %. Aiempina vuosina näitä ei ole kysytty. Koulukiusaamista oli vähintään kerran viikossa kokenut 6,7 % em. nuorista (2010), osuus on lähes sama kuin ed. kyselyssä 2008. Sosiaalipäivystyksestä tehtiin vuoden 2012 aikana muutama hälytyskäynti Leppävirran lapsiperheisiin, osa näistä johti kiireelliseen sijoitukseen. Perheväkivaltatapausten määrää on vaikea arvioida, koska tieto näistä tulee eri palvelupisteisiin tarvittavasta avusta riippuen. Vuonna 2009 päättyvä Seula-hanke on kouluttanut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä perhe- ja lähisuhdeväkivallan havaitsemiseen ja siihen puuttumiseen. Tuolloin kunnan intranet-sivustoille valmistui alueellisen yhteistyön pohjalta työkalupakki sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tueksi lähi- ja perheväkivallan uhrien ja tekijöiden auttamisessa. 1.6 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Vuonna 2011 toimeentulotukea sai 6,1 % asukkaista (osuus säilynyt suunnilleen samana viime vuosina) ja 9,6 % kunnan lapsiperheistä. Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli vuonna 2007 Leppävirralla 13,2 ja suunta on ollut laskeva viime vuosina: pienituloisuusaste 12,6 vuonna 2011. Valtakunnallisesti lapsiperheiden tuloerot ovat kasvaneet (Moisio 2008). Toimeentulo-ongelmat näyttävät syventyneen toimeentulo-ongelmista kärsivien kotitalouksien keskuudessa (Forma ja Saarinen 2008). On suuri riski, että ajankohtainen talouden taantuma kärjistää tilannetta entisestään. (Sosiaalibarometri 2009, STKL). Kansalaisbarometrin tulosten mukaan sosiaaliturvaetuuksien taso koetaan liian alhaisena. Erityisen heikkoina pidettiin mm. opintotuen ja lapsilisien määrää. Yli kymmenesosa vastaajista mainitsi lisäksi työmarkkinatuen tai yleensä kaikki etuudet. osa kiinnitti huomiota vammaisetuuksien tai kotihoidontuen vähäiseen määrään. (Kansalaisbarometri 2009). 1.7 Koulutustaso kunnassa/ lapsiperheet ja muut kouluolot 31.12.2011 Leppävirralla oli korkea-asteen koulutuksen saaneita 21,7 % 15-vuotta täyttäneistä. Vuonna 2007 määrä oli 19,7 %) Keskiasteen koulutuksen saaneita oli 42,3 % 15-vuotta täyttäneistä. Vuonna 2007 määrä oli 40,3 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli 15-vuotta täyttäneistä 31.12.2011 yhteensä 35,9 %. Kunnassa on peruskoulun ylä- ja alakoulut sekä lukio.
10 2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT SEKÄ ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT 2.1. Kunnan kaikkien lasten ja nuorten käytettävissä olevat palvelut 2.1.1. Neuvolatoiminta (Kysteri) Perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvoloiden perustehtävänä on: Seksuaaliterveyden ylläpitäminen ja raskauden suunnittelu asiakkaiden kanssa siten, että jokainen lapsi voisi syntyä toivottuna Lasta odottavan äidin, syntyvän lapsen ja koko perheen hyvinvoinnin turvaaminen Lapsen ja hänen perheensä terveyden ylläpitäminen ja edistäminen Lapsen kasvun ja kehityksen seuraaminen ja tukeminen Sairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen sekä hoitoon ohjaaminen Alle kouluikäisen lapsen perheen neuvolapalveluista muodostuu koko perheen hyvinvointia edistävä kokonaisuus yhteisenä toimintana Kysteri/Leppävirran terveysasema/lastenneuvolan, kunnan sosiaalipalveluiden ja päivähoidon ja muiden toimijoiden kanssa. Neuvolan yhteistyötahoja ovat puheterapeutti, fysioterapeutti, mielenterveysneuvola, Leppävirran kunnan perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijät ja perheneuvolan psykologi ja sosiaalityöntekijä ja päivähoidosta erityislastentarhanopettaja. Kaikki alle kouluikäiset perheet ovat neuvolan asiakkaina. Terveystarkastukset toteutetaan määrällisesti suositusten mukaisesti. Laajoihin terveystarkastuksiin on pystytty järjestämään aiempaa pidemmät ajat. Äitiysneuvolan kotikäynnillä ensisynnyttäjän perheeseen on mukana kunnan perhetyöntekijä. Kotikäynnit ja perhevalmennus ovat säilyneet äitiysneuvolatoiminnan perustoimintoina. Suun terveydenhuollon tarkastukset alkavat hammashoitolassa 1-vuotiaana ja terveydenhoitaja muistuttaa vanhempia/lasta suunterveyttä edistävistä terveystavoista terveystarkastusten yhteydessä. 2.1.2. Leppävirran kunnan perhetyö pikkulapsiperheille Leppävirran kunnassa toimii yksi perhetyöntekijä sosiaali- ja perhetyön tulosyksikössä. Tarkoituksena on mahdollisimman varhain tarjota tukea pikkulapsiperheille ja estää mahdollisten pulmien monimutkaistuminen ja kasaantuminen. Tuki on vakiintunut neuvolatoiminnan tapaan maksuttomaksi ennaltaehkäiseväksi tueksi perheille, joilla ei ole lastensuojelun asiakkuutta. Ilman lähetettä toimivalla perhetyöllä pyritään vastaamaan myös akuuttiin tarpeeseen ja /tai yksittäisiin käynteihin perheissä.
11 Syitä perhetyöhön hakeutumiseen voi olla esim. vanhemman tai lapsen sairaus, äkillinen kriisi, kasvatuskysymykset ja/tai vanhempien tukiverkoston vahvistaminen haastavassa elämäntilanteessa. Perheet kokevat sairaiden tai vammaisten lasten tilanteen kuormittavaksi ja mikäli jompikumpi vanhempi (tavallisesti äiti) on paljon yksin vastuussa lastenhoidosta ja kasvatuksesta tuen puutteessa hän väsyy. Parisuhdepulmat voivat heijastua lasten käyttäytymiseen ja heikentää lasten tarpeiden tunnistamista lisäten kasvatuspulmia. Myös mielenterveyden huolet vaikuttavat vanhempana jaksamiseen ja arjen rutiineissa voi tarvita apua. Perhetyö sisältää kotikäyntejä, lasten- ja kodinhoitoa, ohjausta ja neuvontaa, ryhmätoimintaa ja lisäksi yhteistyö- ja verkostoneuvotteluja. Perhevalmennuksessa ja äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa ensimmäisellä kotikäynnillä perhetyöntekijällä on mahdollisuus tutustua ensisynnyttäjiin. Perhetyö on vuosien kuluessa kohdistunut enimmäkseen vauvaperheisiin joten varhaisen tuen tarjoamisen voi katsoa toteutuneen. Yhteistyötä helpottaa se, että perhetyö toimii terveysaseman tiloissa, joissa sijaitsee myös äitiys-, lasten-, perhe- ja mielenterveysneuvola, sekä puhe- ja fysioterapeutti. Perhetyö on mukana vertaisryhmätoiminnassa (perhevalmennus, ryhmäneuvola) ja päivähoidon kanssa on säännölliset yhteistyötapaamiset. Perhetyön rinnalla perheet ovat tarvittaessa helposti saaneet keskustelutukea perhetai mielenterveysneuvolasta. Sosiaalityön kanssa verkostotapaamiset toimivat ja niitä voidaan järjestää esim. yksilökohtaisessa asiakastyössä Perhetyön perheiden määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2011 perhetyössä mukana olleita perheitä 19, käyntejä 252, lisäksi toimivat ryhmäneuvolat 6kk:n ja 10kk:n ikäisten lasten perheille ja perhevalmennus (3krt/v). 2.1.3. Neuvolan ja pikkulapsiperheitten perhetyön vahvuudet ja kehittämistarpeet Tässä luvussa on äitiys- ja lastenneuvolan henkilöstön omaa arviointia toiminnan vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Mikä toimii hyvin: - Leppävirran neuvoloissa on koulutettu ja motivoitunut henkilökunta. - palveluita on tarjolla useassa eri toimipisteessä. - Terveysaseman tiloissa fyysisesti saman katon alla ovat äitiys- ja lastenneuvola, perhetyöntekijä, puheterapeutti, kouluterveydenhuolto, perheneuvola ja mielenterveysneuvola. Palveluja on helppo käyttää ja ne ovat helposti saatavilla. Kun terveydenhuollon palvelut siirtyivät Kysteri-liikelaitokselle, syntyi tarve organisaatiomuutoksen jälkeen taas kehittää yhteistyökäytäntöjä, jotka muutoksen myllerryksessä jäivät tilapäisesti taka-alalle - ryhmäneuvola toimintaa on 2 ja 6 kk ikäisen lasten perheille - yhteistyö on sujuvaa ja luontevaa sekä helppoa eri toimijoiden välillä. Verkostopalaverit yhdessä sosiaalitoimen kanssa ovat käytössä ja niitä voidaan edelleen kehittää esim. yksilökohtaisen lastensuojelun osalta. Päivähoidon kanssa on säännölliset tapaamiset.
12 Yhteistyölupa pyydetään kirjallisena vanhemmilta. Fysioterapeuttien kanssa yhteistyö on sujuvaa. - kunnan perhetyö on maksutonta, vapaaehtoista ja neuvolatoiminnan yhteydessä se koetaan normaalipalveluna - perhetyö on matalan kynnyksen palvelua: helppo aloittaa ja lopettaa. Perheellä on mahdollisuus itse hakeutua perhetyön asiakkaaksi. - perhetyön palveluihin ohjaavilla tahoilla on ymmärrys perheiden avun tarpeesta ja neuvolan perhetyön mahdollisuuksista - perhetyöllä on mahdollisuus vastata myös akuuttiin tarpeeseen ja/tai yksittäisiin käynteihin perheissä - perhevalmennuksessa perhetyöntekijällä on kosketus ensimmäistä lastaan odottaviin perheisiin - perhetyö ei ole sidottu tiettyyn paikkaan ja aikaan, työ on monimuotoista perheen tarpeiden mukaan. Kotikäynneillä on mahdollisuus tavata koko perhe omassa ympäristössään - perhetyö on kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille hyvä tukimuoto - perhetyö kohdistuu pikkulapsiperheisiin, varhaisen tuen mahdollisuus - vertaisryhmätoiminnan mahdollisuus yhteistyökumppaneiden kanssa. - perhetyöntekijälle on asiantuntija-apua on saatavissa (kiertävä erityslastentarhanopettaja, kehitysvammaisten avohuollonohjaaja, päivähoito, sosiaalityö). Työparityöskentelyä on, mutta tehostamiseen on tarvetta. Mikä näyttää edistävän hyvinvointia: - tunnistetaan riskitekijät ajoissa jolloin perheelle saadaan oikeanlainen apu - mahdollisuus nopeasti saatavaan apuun - lapsen vanhempien hyvä parisuhde ja sen tukeminen perhevalmennuksesta alkaen - perheen riittävä tukiverkosto - vanhempien omasta jaksamisesta huolehtiminen - mahdollisuus virkistäytymiseen, vanhemmille omaa ja yhteistä aikaa sekä lapsille mukavia hetkiä kodin ulkopuolella. Osallistuminen kodin ulkopuoliseen toimintaan esim. harrastukset. - perheen valoisat tulevaisuuden näkymät, taloudellinen turvallisuus, (tarvittaessa sosiaalityö auttanut), työtä sopivasti
13 - molemmat vanhemmat osallistuvat lapsen hoitoon ja kasvatukseen - vanhemmuuden kokeminen myönteisenä - tukeva sosiaalinen verkosto, ystäviä paikkakunnalla, auttava lähiverkosto - hyvä terveys ja elämäntavat - vertaisryhmät (perhekerho, ryhmäneuvola, lasten kerhot) - avoimen varhaiskasvatuksen tarve on tullut neuvolassa esille perheitten toiveena Miten ongelmat näkyvät arkityössä: - tuen tarve mm. vanhemmuuteen kasvamisessa on lisääntynyt, koetaan avuttomuutta ja epävarmuutta omasta osaamisesta ja jaksamisesta - väsyneet vanhemmat - äidit vastaavat paljon yksin lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Äidit väsyvät, on parisuhdehuolia ja ne heijastuvat myös lasten käyttäytymiseen ja lasten tarpeiden tunnistamiseen -> kasvatuspulmia. - mielenterveyden huolet heijastuvat vanhempana jaksamiseen ja arjen rutiineissa tarvitaan apua. - taloudelliset huolet, liikaa tai liian vähän töitä, aiheuttavat perheen ilmapiirin kiristymistä. Kehittämistarpeita: - lastenneuvolan työntekijöillä ei ole resursseja tehdä kotikäyntejä, tuen tarpeen havaitseminen ja tunnistaminen vaikeutuu - perhetyön asiakkaiksi ohjautuneiden perheiden määrä on kasvanut -> lyhennetty perhetyön jaksoja. Jatkossakin on kiinnitettävä huomio perhetyön rajaukseen: kesto, käyntikerrat, perhetyön tunnit, perhetyön tavoitteet. Osittain helpotusta tuo aloitettu yhteistyö Alvariperhetyön kanssa. - perhetyössä tulevaisuuden asiakasmääriä on vaikea ennakoida, vaikeuttaa työn suunnittelua. - kuljetusavun puute: kuljetusapu perhetyöntekijän autolla ei mahdollista. - lapsiperheitten kotipalvelu aloittanut 2012 alusta - maksullisuus vaikuttaa ehkä palvelun käyttöön, jota voisi lisätä kun tarvetta tähän kuitenkin on
14 - perheet ovat kaivanneet 3. sektorin järjestämää avointa päiväkotitoimintaa - ryhmäneuvoloita on kaivattu lisää: toiveita on tähän ja ryhmäneuvolan jälkeisiin keskusteluihin terveydenhoitajan kanssa. Jos ryhmäneuvolat järjestettäisiin avoimen varhaiskasvatustoiminnan yhteydessä,niin tilat ym sallisivat toiminnan kehittämisen. Miten saadaan esiin asiakkaiden ja kuntalaisten kokemuksia palveluiden toimivuudesta: - Neuvolassa on käytössä kysely Vauvaperheen ajan voimavarat ja siinä on osio, jossa kysytään palvelun riittävyydestä. - Suora palaute asiakkailta - Palautelaatikko on neuvolan odotusaulassa, mutta siihen ei juuri tule palautetta - Toimisiko sähköinen palaute tai lapsiperheitten Facebook sivut tai vastaava? 2.2 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen vastuualue sisältää lapsille annettavat päivähoito- ja esiopetuspalvelut. Palvelujen tarjontaa raamittavat päivähoidosta ja esiopetuksesta annetut lait ja asetukset, valtakunnan tason Varhaiskasvatussuunnitelma perusteet (2005) ja Esiopetussuunnitelman perusteet (2010), kunnan Varhaiskasvatussuunnitelma (2010) sekä kunnan Esiopetussuunnitelma (2011). Palveluja tarjotaan eri toimipisteissä ympäri laajaa Leppävirran kuntaa. Päiväkoteja on viisi (Puistola, Ilonpilleri, Viitosvintiöt, Timola ja Sorsakoski), perhepäiväkoteja kunnallisesti ja yksityisesti reilut 30, kaksi ryhmäperhepäiväkotia sekä lisäksi kaksi erillistä esiopetusta tarjoaa paikka (Kurjala ja Omenatarha). Osan palveluista kunta ostaa naapuri kunnista joko yksityisesti tai kunnallisesti, tällä hetkellä yhteistyötä tehdään Varkauden ja Kuopion kanssa. Eri toimipisteiden yhteystiedot löytyvät kunnan nettisivuilta http://www.leppavirta.fi. Vuoden 2012 lopussa kunnallisten päivähoito- ja esiopetuspalvelujen piirissä oli 337 lasta, joka on noin puolet koko kunnan 0-6 vuotiaista lapsista. Kotihoidontukea sai 165 lasta ja kunnan maksamaa palvelurahaa 35 lasta. Erityisen hoidon/tuen piirissä on noin 5 % päivähoidossa/esiopetuksessa olevista lapsista. Erityistä tukea tarvitsevat lapset ovat integroitu ryhmiin ja tapauskohtaisesti on avustaja saatavana, Leppävirran kunnassa ei ole erityisryhmää. Kunnassa toimii yksi kiertävä erityislastentarhanopettaja (KELTO), joka on kaikkien päivähoito- ja esiopetuspalvelujen piirissä olevien lasten käytettävissä. KELTO käy säännöllisesti eri toimipaikoissa suunnitellun ohjelman mukaan, lisäksi hän osallistuu kuntoutussuunnitelmien, tehostetun tuen oppimissuunnitelmien ja HOJKSn laadintaan. KELTO vastaa myös esiopetusikäisille tehtävästä kouluvalmiuden ryhmätutkimuksesta. Palveluiden laadun takaamiseksi pyritään hyvään yhteistyöhön lasten perheiden kanssa, kasvatuskumppanuus on yhteistyön kannalta tärkeää. Vanhempainiltoja järjestetään pari kertaa vuodessa sekä jokaiselle lapselle laaditaan vuosittain varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetuksen oppimissuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Keväällä vanhempien kanssa käytävien keskustelujen
15 yhteydessä kysytään perheiltä palautetta/arviointia kuluneesta toimintavuodesta. Riittävä, koulutettu henkilöstö ryhmissä sekä henkilöstön säännöllinen täydennyskoulutus on myös osaltaan takaamassa vaadittavan laadun toiminnalle. Yhteistyön tekeminen eri tahojen kanssa on keskeistä toiminnan kehittymisen kannalta. Vuosittain pidetään kahdesti säännöllisiä tapaamisia lasten- ja perheneuvolan sekä perhetyöntekijän kanssa, lastensuojelun/sosiaalityön sekä ruokahuollon kanssa. Koulutoimen kanssa tehdään yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen osalta, näin saadaan lapsen polku varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta alkuopetukseen sujumaan mahdollisimman sujuvasti. Yhdessä on laadittu alakoulun kanssa vuosikello, jossa on avattu tehtävä yhteistyö. Varhaiskasvatuksessa ovat raamit kunnossa toiminnan osalta, henkilöstö on koulutettua, motivoitunutta ja sitoutuneita tekemään laadukasta varhaiskasvatusta. Toisaalta perheiden toiveet hoitomuodon tai -paikan suhteen (perhepäivähoito vs. päiväkotihoito) eivät aina toteudu (esim. lapsen tarvitseman hoitopäivän pituus, hoitoon hakeutumisajankohta, sen hetkinen hoitopaikkojen tarjonta suhteessa toiveeseen jne). Perhepäivähoitajia ei olla onnistuttua saamaan samaan tahtiin palkattua kuin mitä heitä on siirtynyt eläkkeelle. Myös hoitopaikkojen kysyntä vaihtelee suuresti vuoden sisällä ja eri vuosien välillä, tilanne voi vaihdella hyvinkin nopealla tempolla. Tilanteeseen vaikuttaa esim. vanhempien työllistyminen, lomautukset, syntyvyys. Myös tilojen osalta tilanne on huono varsinkin kirkonkylän osalta. Timolan alueella on myös hoitopaikkojen määrä riittämätön, on jouduttu turvautumaan Varkauden kaupungin ja yksityisten tarjoamiin palveluihin. Esiopetuksessa oleville lapsille kunnassa järjestetään yksilöllistä ja yhteisöllistä oppilashuoltoa. Oppilashuollon periaatteena ovat luottamukselliset suhteet työntekijöiden, vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa. Vanhemmille tiedotetaan oppilashuollon periaatteista esiopetuksen alkaessa. Oppilashuollolla pyritään edistämään esiopetuksen myönteistä kanssakäymistä ja ilmapiiriä sekä puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin. Yhteisöllinen oppilashuoltotyöryhmä koostuu moniammatillisesta, yhteistyötä tekevistä viranhaltijoista: KELTO, varhaiskasvatusjohtaja, päiväkodinjohtaja, esiopettaja/lastentarhanopettaja, koulun edustaja/-t, perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä, neuvolan terveydenhoitaja sekä ruokahuoltopäällikkö. Yksilölliset oppilashuoltoryhmät kokoontuvat yksittäistä lasta koskevaa asiaa käsittelemään ja siinä mukana ovat päiväkodinjohtaja, esiopettaja, kelto sekä terveydenhoitaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Muita tarvittavia tahoja voi olla myös läsnä aina tapauskohtaisesti tilannetta katsoen. Laadukkaalla päivähoidolla on suuri merkitys ennaltaehkäisevän lastensuojelun ja lasten/lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta. Varhainen tuki mahdollistuu päivähoidossa luontevasti, henkilöstö työskentelee havainnoiden lapsia päivittäin ja myös yhteydenpito vanhempiin voi olla päivittäistä. Lähtökohtana on tukea perheitä kasvatustehtävässä. Henkilöstö pyrkii selvittämään välittömästi lapselle huolta aiheuttavat tilanteet yhdessä vanhempien ja tarvittaessa yhteistyökumppaneiden kanssa. Päivähoidossa pyritään luomaan luottamuksellinen suhde vanhempiin ja toimitaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa mm. esiopetus- ja kasvatussuunnitelmia laadittaessa. Tarvittaessa päivähoito voi olla osa lastensuojelun avohuollon tukitoimia, jolloin yhteistyötä tehdään lapsen perheen, päivähoidon ja lastensuojelun työntekijöiden kanssa lastensuojelun asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla. Päivähoidon henkilöstö voi myös tarvittaessa konsultoida lastensuojelun työntekijöitä ja
16 päinvastoin. Päivähoito käyttää toimintamallina huolen vyöhykkeisiin pohjautuvaa varhaisen puuttumisen mallia. Kehitettävä alue varhaiskasvatuksessa on avoin varhaiskasvatus, joka toisi perheille valinnan varaa päivähoidon sisälle. Tällä hetkellä sitä Leppävirran kunnassa järjestää seurakunta perhe- ja lapsikerhojen muodossa. 2.3. Koulu 2.3.1. Opetuksen järjestäminen Koulutoimen tavoitteena on laadukkaan opetuksen tarjoaminen kaikille Leppävirran kunnan oppilaitoksissa opiskeleville lapsille ja nuorille. Palveluiden tuottajana koululautakunta vastaa lainsäädännön mukaisesti perus- ja lukio-opetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Leppävirran kunnassa on seitsemän vuosiluokkien 1-6 peruskoulua (Alapiha, Konnuslahti, Kurjala, Mustinsalo, Oravikoski, Sorsakoski ja Timola) ja Kivelän koulu, jossa on vuosiluokat 7-9 sekä 2-sarjainen Leppävirran lukio. Peruskouluissa oli tilastointipäivänä 20.9.2012 yhteensä 969 oppilasta (1-6 -luokilla 624 ja 7-9 -luokilla 345) ja opettajia luokilla 1-6 koulunjohtajat sekä rehtori mukaan luettuna 44 opettajaa. Kivelän yläkoulussa luokilla 7-9 oli 345 oppilasta ja rehtori sekä apulaisrehtori huomioiden 35 opettajaa. Leppävirran lukiossa oli 115 opiskelijaa ja opettajia rehtoreineen kaikkiaan 11. Lukuvuoden 2013-2014 alussa Tietolan koulun erityisopetus yhdistetään kokonaisuudessaan Alapihaan ja Kivelään. Tämä on ajanmukaisen pedagogiikan ja opetuksen integraation kehittämisen välttämätön edellytys. Keskeisinä tavoitteina on saattaa kaikki oppilaat opiskelemaan ikäistensä läheisyyteen ja ymmärtämään ihmisten erilaisuutta (ennakkoluulojen hälventäminen ja kiusaamisten sekä syrjäytymisen ehkäiseminen). Samalla edistetään yleistä pedagogista yhteistyötä erityisopettajien, luokanopettajien ja aineenopettajien välillä sekä vahvistetaan opetuksen kolmiportaisen tuen toteutusta ja yhteisopettajuuden kehittämistä. Oppilailla, joilla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Erityistä tukea järjestetään myös osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmissä. Näistä ryhmistä oppilaita integroidaan soveltuvin osin (esim. mahdollisella luokanopettajan ja erityisopettajan yhteistoiminnalla tai koulunkäynnin avustuksella) myös yleisopetukseen. 2.3.2. Perusopetuksen opetussuunnitelma Vuoden 2011 alussa voimaan tulleeseen Perusopetuslain muutokseen perustuen Opetushallitus päätti aiemmin, 29.10.2010 muuttaa ja täydentää vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteita erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arvioinnin ja arvioinnin periaatteiden sekä perusopetuksen aikana käytettävien todistusten osalta. Muut täydennykset liittyvät perusopetuksen järjestämiseen, opetusmenetelmiin ja
17 työtapoihin, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen ja niiden tukimuotoihin. Opetushallituksen määräys edellytti perusopetuksen järjestäjiltä opetussuunnitelman muuttamista ja täydentämistä. Oppimistavoitteet ja opetuksen sisältö säilyvät opetussuunnitelmassa ennallaan. Leppävirran kunnan koululautakunta vahvisti uudistetun kuntakohtaisen perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönotettavaksi 1.8.2011 lähtien. Suunnitelma (ops 2011 PDF) on nähtävissä Internetissä kunnan koulutoimen verkkosivulla. 2.3.3. Kivelän koulusta peruskoulun päättötodistuksen saaneiden oppilaiden jatkokoulutukseen sijoittuminen Lukuvuoden 2011-2012 keväällä Kivelän koulusta (vuosiluokat 7-9) sai perusopetuksen päättötodistuksen 115 oppilasta (oppilaita kaikkiaan 116). Oppimäärän suorittaneista pääsi yhteishaun kautta hakemaansa ensimmäisen toiveen mukaiseen koulutukseen.14.6.2012 tilanteen mukaan 85,2 % (98 oppilasta 115:stä). Koulutuksessa olevista opiskelijoista (syksyn tilanne 28.9.2012) 94,7 % (107/113) on sijoittunut ensimmäisen toiveensa mukaiseen koulutukseen. Koulutuksessa on kaikkiaan 98,3 % (113/115) ikäluokasta; heistä 95,6 % (108/113) opiskelee tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Vuoden 2013 alussa koulutuksessa on edelleen 98,3 % (113/115) opiskelijaa; heistä 93,8 % (106/113) tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Myös kahdelle koulutukseen osallistumattomalle nuorelle oli opiskelupaikka tarjolla, mutta he eivät ottaneet sitä vastaan (ovat töissä ja työ- ja elinkeinotoimiston järjestämässä työharjoittelussa). 2.3.4. Oppilashuolto Oppilashuolto ja koulun sosiaalityö: Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto (Perusopetuslaki 31 a ). Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät - opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä - oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuolto jakautuu fyysiseen ja psykososiaaliseen oppilashuoltoon sekä ammatinvalinnan- ja oppilaanohjaukseen. Oppilashuollon perustuessa keskeisesti koulun perustehtävään eli opetus- ja kasvatustehtävään, se kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustyötään, ja lisäksi joillakin työntekijöillä on erikseen määriteltyjä oppilashuollollisia tehtäviä. Oppilashuollon toteutuksessa myös kodin ja koulun yhteistyöllä on tärkeä merkitys. Oppilashuollolla pyritään edistämään sekä lapsen ja nuoren oppimista että tasapainoista kasvua ja kehitystä. Olennaisena tavoitteena on oppimisen esteiden ja muiden ongelmien ehkäiseminen ja
18 varhainen tunnistaminen. Tavoitteena on myös välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuurin edistäminen koko kouluyhteisössä. Koulujen oppilashuoltotyötä kehitetään ja koordinoidaan oppilashuoltoryhmissä. Koulujen oppilashuoltoryhmiin kuuluvat vakiojäseninä puheenjohtajana toimiva rehtori/koulunjohtaja, apulaisrehtori/apulaisjohtaja, erityisopettaja(t), kouluterveydenhoitaja, kasvatustoiminnan ohjaaja ja Kivelän koulussa lisäksi oppilaanohjaaja. Yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsiteltäessä oppilashuoltoryhmässä voivat olla vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Huoltajan suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua muita tarvittavia tahoja. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti etsimään ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi sekä käsittelemään koko koulun hyvinvointiin liittyviä asioita. Osa koulujen oppilashuoltoa on sosiaalityö, jota kouluissamme tekee kasvatustoiminnan ohjaaja. Kasvatustoiminnan ohjaajan palvelut ovat Kivelän ja Alapihan koulun käytettävissä kahtena päivänä viikossa / koulu, ja muiden koulujen käytettävissä tarpeen mukaan. Toimenkuvaan kuuluu selvittää oppilaiden erilaisia sosiaalisia ongelmatilanteita, käydä yksilöllisiä ja joskus myös yhteisöllisiä tukikeskusteluja, luoda tarvittaessa oppilaan tueksi sosiaalisia tukiverkostoja sekä ohjata erityisiä toimenpiteitä tarvitseva oppilas jatkotutkimukseen tai -hoitoon. Kasvatustoiminnan ohjaaja ennakoi ja selvittää oppilaiden oppimiseen liittyviä pulmia, selvittää oppilaan tarvitsemien yksilöllisten opetusjärjestelyjen mahdollisuuksia sekä tukee ja konsultoi myös opettajia ja koko kouluyhteisöä koulussa esiintyvien vaikeiden tilanteiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa. Toimenkuvaan kuuluu myös opetuksen eriyttämiseen ja erityisopetusjärjestelyihin liittyvä suunnittelu ja seuranta. Lisäksi varsinkin yläkouluikäisten oppilaiden kanssa tehtävän työn yhtenä tavoitteena on koulussa esiin tulevien psykososiaalisten vaikeuksien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin. Kasvatustoiminnan ohjaaja tukee oppilaita ja heidän perheitään ongelmatilanteissa keskusteluin, antamalla neuvontaa ja ohjausta sekä järjestämällä erilaisia tukitoimia. Pääasiallisina työmuotoina on keskustelu ja erilaisten suunnitelmien ja sopimusten tekeminen. Työskentelyjakson pituus vaihtelee oppilaan tilanteen mukaan. Kasvatustoiminnan ohjaaja osallistuu myös sosiaalityön lastensuojelun työryhmän työskentelyyn säännöllisesti ja tekee tiivistä yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden kanssa sekä toimii tarvittaessa sosiaalityöntekijän työparina. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto osana oppilashuoltoa: Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa, jonka tavoitteena on sekä yhteisöllisen että yksilöllisen tuen avulla luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Koulukasvatuksen kannalta ajatellen kouluterveydenhuollon erityisenä tavoitteena on turvata lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä tukea huoltajia heidän kasvatustehtävässään. Kouluterveydenhuolto on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistämistä sekä terveen kasvun ja kehityksen tukemista yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun henkilöstön sekä opettajien ja vanhempien kanssa. Kouluterveydenhuollon perustehtävänä on: