Vision av nya Smedsby centrum. Mararna, Kvevlax

Vision av nya Smedsby centrum Mararna, Kvevlax TILINPÄÄTÖS Kunnanhallitus 25.3.2019

SISÄLLYS 28.5.2019 Kunnanjohtajan katsaus... 3 Kunnanhallituksen toimintakertomus... 4 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Ohjausasiakirja ja arviointi... 8 Keskusvaalilautakunta... 12 Tarkastuslautakunta... 13 Kunnanhallitus... 14 Sivistyslautakunta... 17 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta... 19 Sosiaalilautakunta... 22 Hoivalautakunta... 24 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta... 26 Rakennuslautakunta... 29 Länsirannikon valvontalautakunta... 30 Kunnanhallitus Erikoissairaanhoito... 32 Kunnanhallitus Kunnan osuus perusterveydenhuollosta... 32 Kunnanhallitus Työllistäminen... 33 Kunnanhallitus Kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet... 33 Kunnanhallitus Kiinteistötulot... 34 Kunnanhallitus Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL)... 34 Käyttötalousarvio, toimintakate tehtäväalueittain...... 35 Investointitalousarvio, talousarviovertailu... 36 Selvitys useamman vuoden aikana toteutettavista investointihankkeista... 39 Tuloslaskelma, talousarviovertailu... 40 Rahoituslaskelma, talousarviovertailu... 41 Verotuotot 2013... 42 Valtionosuudet 2013... 43 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma... 46 Rahoituslaskelma... 47 Kunnan tase... 48 Kuntakonsernin tuloslaskelma... 50 Kuntakonsernin rahoituslaskelma... 51 Kuntakonsernin tase... 52 LIITETIEDOT Kunnan ja kuntakonsernin tilinpäätösten liitetiedot... 55 KERTYNYT YLIJÄÄMÄ JA VELKATAAKKA VUOSINA 1996, EUROA/ASUKAS... 69 MUSTASAAREN VESIHUOLTOLAITOS... 70 Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 87 Tunnuslukujen laskentaperusteet... 79 Käyttötalousarvio, toimintakate tehtäväalueittain, alkuperäinen talousarvio... 80 Tuloslaskelma, vertailu alkuperäiseen talousarvioon... 81 Rahoituslaskelma, vertailu alkuperäiseen talousarvioon... 82 Työllisyyskatsaus... 83 Väestönkehitys... 85 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta... 86 Tilintarkastuskertomus... 92 2

Kunnanjohtajan katsaus Kahden ylijäämäisen tilinpäätösvuoden jälkeen kunnan tilinpäätös osoittaa nyt 3 miljoonan euron alijäämää. Vaikka lähtötilanne näytti hyvältä ja talousarvioon budjetoitiin vajaan miljoonan euron ylijäämä ja verorahoituksen kasvu, vuosi päättyi alijäämään ja verorahoituksen laskuun. Pääasiallisena syynä tähän oli verorahoitus. Veroennusteet vuodelle näyttivät positiivisilta vielä vuoden lopussa ja vuoden ensimmäisellä puoliskolla, ja talousarviossa ennakoitiin kunnallisverotuottojen kasvavan 0,7 prosenttia. Syksyllä veroennusteet heikkenivät rajusti, minkä lopputuloksena kunnallisverotuotot vähenivät 1,8 prosenttia. Lasku johtuu siitä, että vuonna perittiin liikaa ennakkoveroja, ja kuntalaiset saivat vuoden lopussa tavallista reilummat veronpalautukset. Tämä tuli kuntien tietoon vasta syksyllä. Kaiken kaikkiaan verorahoitus heikkeni vajaat 1,5 miljoonaa euroa alkuperäisestä talousarviosta. Muita keskeisiä, kunnan taloutta kuormittaneita tekijöitä ovat muun muassa päivähoitomaksujen valtakunnallinen alentaminen, kunnan kiinteistöjen sisäilmaongelmat ja erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu. Työllisyystilanne on parantunut vuoden aikana. Joulukuussa työttömyys oli Mustasaaressa 4,4 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 5,6 prosenttia. Lokakuussa työttömyys kävi niinkin matalalla kuin 3,7 prosentissa, alimmillaan sitten vuoden 2012. Koko maassa työttömyys oli 9,7 prosenttia joulukuussa. Mustasaari on investoinut reipasta tahtia, pääpaino on ollut perusopetuksessa. Vuoden investointimenot olivat peräti 22,3 miljoonaa euroa, mikä on kunnan historian ennätys. Vuoden aikana on muun muassa otettu käyttöön Keskuskoulun uudisrakennus, joka palvelee sekä ala- että yläkoulua ja antaa hyvät edellytykset yhtenäiskoululle, jossa kaikki vuosiluokat 1 9 ovat saman katon alla. Koivulahden oppimiskeskushanke on edennyt, ja käyttöön on saatu uudisrakennus, jossa on esiopetuksen tilat ja noin puolet koulun luokkahuoneista. Seuraavaksi hankkeessa siirrytään korjaamaan Kvevlax skolan vanhaa osaa, töiden on määrä valmistua elokuussa 2019. Sepänkylän koulukeskuksen rakennushanke valmistuu elokuussa 2019, jolloin Smedsby-Böle skola ja Korsholms högstadium saavat uusia tiloja. Muihin investointeihin kuuluu Lintuvuoren yrityskeskuksen toinen vaihe, joka valmistui vuonna ja tarjoaa runsaat 30 uutta yritystonttia. Tonttien kysyntä on hyvä. Vilkkaan investointitahdin vuoksi kunnan velkataakka oli 82 miljoonaa euroa 31.12., mikä on edellisvuotta enemmän. Kunnan toimintaa vuonna leimasi selvitystyö kuntaliitoksesta Vaasan kaupungin kanssa. Työ on mitä suurimmassa määrin sitonut johtavien viranhaltijoiden työaikaa, myös silloin, kun olisi pitänyt voida keskittyä toiminnan seurantaan ja suunnitteluun. Ajankäytön optimaalisuus on kärsinyt, millä on ollut epäsuorasti negatiivinen vaikutus tulokseen. Ennen ja jälkeen kesän laadittiin väliraportti, ja lopullinen selvitysraportti valmistui vuoden lopussa. Näiden raporttien lisäksi laadittiin myös talouden ja hallinnon, maaseudun ja saariston, sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistyspalvelujen ja teknisten palvelun toimialakohtaiset raportit. Lopullinen yhdistymissopimus esiteltiin 31.12.. Rurik Ahlberg Kunnanjohtaja Mustasaaren lopullinen asukasluku 31.12. on 19 444 (1.4.2019). 3

Kunnanhallituksen toimintakertomus Yleisesti Tilinpäätös on laadittu kuntalain 13. luvun nojalla. Tämä katsaus ja ohjausasiakirjan arviointi sekä raportit talousarvion tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallituksen osalta ja lautakunnittain muodostavat kuntalaissa säädetyn toimintakertomuksen. Tilinpäätös jakautuu neljään pääosioon. Talousarvion toteutuminen sivuilla 8 43 esittää kaikki tavoitearvioinnit ja talousarviovertailut. Ohjausasiakirjan arviointi on tämän osion alussa. Tilinpäätöslaskelmat sivuilla 46 53 käsittävät kunnan ja kuntakonsernin viralliset tuloslaskelmat, taseet ja rahoituslaskelmat. Laskelmien bruttoluvut poikkeavat talousarviovertailuista, sillä laskelmissa on eliminoitu sisäiset tilitapahtumat. Seuraavana tilinpäätöksessä tulevat liitetiedot sivuilla 55 68. Liitetiedoissa esitellään yksityiskohtaisemmat tilinpäätöslaskelmat. Viimeisenä tilinpäätöksessä on vesihuoltolaitoksen eriytetty tilinpäätös sivuilla 70 77. Liitteinä, sivuilla 80 85, on talousarviovertailut, joissa tilinpäätöstä verrataan alkuperäiseen talousarvioon, sekä työttömyys- ja väestötilastoja. Talousarviovertailut Talousarviovertailut esitellään valtuuston vahvistamalla sitovuustasolla, mikä käyttötalousarvion osalta tarkoittaa lautakuntien toimintakatetta ja investointitalousarvion osalta hankekohtaista tai hankeryhmittäistä nettotulosta. Käyttötalousarvion talousarviovertailu on laadittu lyhennettyinä tuloslaskelmina lautakunnittain, mikä antaa enemmän tietoa kuin pelkkien toimintakatteiden esittely. Vuoden aikana talousarviomuutoksia hyväksyttiin käyttötalousarvioon ja investointitalousarvioon sekä tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan. Kaikki talousarviomuutokset on huomioitu talousarviovertailuissa sarakkeessa Talousarvio. Tulos, toimintakate ja vuosikate Vuoden tulos on 3 045 335,54 euroa alijäämäinen. Budjetoitu tulos oli 1 502 644 euroa, joten alijäämästä tuli yli 1,5 miljoonaa euroa budjetoitua isompi. Tämä selittyy sillä, että verorahoitus jäi vajaat 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua heikommaksi ja toimintakate ja rahoituksen nettokustannukset ylittivät talousarvion yhteensä lähes 1,6 miljoonalla eurolla. Suunnitelman mukaiset poistot jäivät runsaat 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmiksi. Edellisvuoteen verrattuna toimintakate kasvaa 6,0 prosenttia (: +0,8 %), kun taas verotulojen ja valtionosuuksien summa (= verorahoitus) pienenee 1,0 prosenttia (: +2,2 prosenttia). Tämä johtaa siihen, että vuosikate pienenee 58,4 prosenttia (: +14,4 prosenttia). Ylijäämä ja kertynyt ylijäämä, euroa/asukas vuosina 2012 (katso myös kuvio sivulla 69) Vuosi 2012 2013 2014 2015 2016 Ylijäämä/ -185-118 -34-135 137 111-157 asukas Kertynyt ylijäämä/ asukas 347 226 191 55 192 303 145 Kertynyt ylijäämä on vuoden lopussa runsaat 2,8 miljoonaa euroa eli 145 euroa asukasta kohti. Koko maan asukaskohtainen kertynyt ylijäämä oli 1 892 euroa vuonna 2016 ja 2 072 euroa vuonna. Vuosikate on vajaat 4,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen mutta runsaat 6,8 miljoonaa euroa heikompi kuin vuonna. Vuosikatteella tarkoitetaan varoja, jotka kunta voi käyttää investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Vuonna nettoinvestoinnit olivat runsaat 21,1 miljoonaa euroa ja lainojen lyhennykset 9,5 miljoonaa euroa. 4 Talousarviovertailu Valtuusto hyväksyi talousarviomuutoksia kahdessa kokouksessa. Talousarviomuutokset on huomioitu kaikissa talousarviovertailuissa. Käyttötalousarviossa talousarvioylityksiä on kuusi. Sivistyslautakunnan, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan ja yhdyskuntarakentamisen lautakunnan talousarviot sekä erikoissairaanhoitoon ja kunnan osuuteen perusterveydenhuollosta varatut määrärahat ylittyvät, kun taas kiinteistötulot eivät toteudu budjetoidusti. Hoivalautakunta ei yllä budjetoituun toimintakatteeseen mutta täyttää sovitun vaatimuksen siitä, että toimintakatteen tulee kattaa poistot. Budjetoitu toimintakate ylittyi kokonaistasolla lähes 1,7 miljoonalla eurolla. Toteumaksi tuli 101,7 prosenttia. Tuloslaskelmasta käy ilmi, että toimintatuotot olivat lähes 1,7 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat ja että valmistus omaan käyttöön kerrytti runsaat 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän tuottoja. Toimintakulut olivat runsaat 3,5 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat. Henkilöstökulut ylittivät talousarvion lähes 0,2 miljoonalla eurolla, kun taas palvelujen ostot ylittivät talousarvion runsaalla 3 miljoonalla eurolla ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot ylittivät talousarvion lähes 0,6 miljoonalla eurolla. Muut kustannuslajit alittivat talousarvion yhteensä runsaalla 0,2 miljoonalla eurolla.

Veroja ja valtionosuuksia (= verorahoitus) kertyi vajaat 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Muiden rahoitustuottojen ja -kulujen toteuma oli yhteensä runsaat 0,1 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Poistot alittavat talousarvion runsaalla 0,2 miljoonalla eurolla. Investointitalousarviossa on kaikkiaan 11 talousarvioylitystä, suuruudeltaan 1 870 273 721 euroa. Ylityksistä kolme johtuu hankkeista, joita jatketaan vuonna 2019. Kaikki nämä hankkeet ovat hyväksyttyjen hankekustannusten puitteissa vuodenvaihteessa. Ylityksistä annetaan selvitys yhteenvedossa investointitalousarvion toteutumisesta. Kokonaisnettoinvestoinnit alittavat talousarvion runsaalla 0,5 miljoonalla eurolla. Rahoituslaskelmasta käy ilmi, että toiminnan ja investointien rahavirta oli runsaat 17,1 miljoonaa euroa. Rahoituslaskelmasta käy ilmi myös, että vanhoja lainoja lyhennettiin 9,5 miljoonalla eurolla. Lyhytaikaisten lainojen lisäys on 24,5 miljoonaa euroa. Velkataakka kasvoi 15 miljoonalla eurolla 82 miljoonaan euroon, mikä on 450 000 euroa vähemmän kuin mitä arvioitiin, kun talousarvio hyväksyttiin marraskuussa. Liittymismaksuja kertyi vajaat 39 000 euroa budjetoitua enemmän eli 0,4 miljoonaa euroa. Rahavarat kasvoivat vuoden aikana vajaat 2,0 miljoonaa euroa, ja niiden määrä oli vuodenvaihteessa lähes 4,2 miljoonaa euroa. Kunnan asukasluku kasvoi ennakkotietojen mukaan 56 hengellä (: 4). Asukasluku vuodenvaihteessa /2019 oli alustavasti 19 440 henkeä (/: 19 384). Liitteessä esitellään asukasluvut ja työttömyysluvut kuukausittain vuosilta 2012. Vertailu edellisiin vuosiin (ulkoiset tilitapahtumat) Toimintatuotot kasvoivat 3,0 prosenttia eli vajaat 0,7 miljoonaa euroa vuonna. Toimintakulut kasvoivat 5,5 prosenttia eli runsaat 6,5 miljoonaa euroa vuonna. Toimintakate, joka osoittaa toiminnan nettokustannukset, kasvoi 6,0 prosenttia eli runsaat 5,7 miljoonaa euroa vuonna. Verorahoitus, joka on verotulojen ja valtionosuuksien summa, väheni lähes 1,1 miljoonaa euroa ( 1,0 prosenttia) vuonna. Verotulot vähenivät 1,9 prosenttia ( 1,5 miljoonaa euroa) ja valtionosuudet kasvoivat 1,2 prosenttia (+0,4 miljoonaa euroa). Verojen ja valtionosuuksien kehitys vuosina 2013 esitellään yksityiskohtaisemmin sivuilla 42 43. Vuonna 2015 toteutettu valtionosuusuudistus mahdollistaa valtionosuuksien vertailun aikaisempiin vuosiin vain kokonaistasolla. Investointimenot kasvoivat 68,7 prosenttia eli lähes 9,1 miljoonaa euroa vuonna. Tase ja rahoituslaskelma Taseen loppusumma 31.12. on 158,1 miljoonaa euroa (: 141,7 miljoonaa euroa). Jos tulos kirjataan omaan pääomaan tilikauden alijäämäksi, oma pääoma vähenee runsaaseen 49,2 miljoonaan euroon. Velkataakka kasvoi 15 miljoonalla eurolla 82 miljoonaan euroon. Velkataakka asukasta kohti kasvoi 4 218 euroon. Velkataakka asukasta kohti koko maassa oli 2 933 euroa vuonna 2016 ja vuonna. Alustavien tietojen mukaan velkataakka asukasta kohti koko maassa on 3 052 euroa vuonna. Velkataakan kehitys asukasta kohti vuosina 2012 (katso myös kuvio sivulla 69) Vuosi 2012 2013 2014 2015 2016 Euroa/asukas 2 242 2 872 3 292 3 508 3 492 3 456 4 218 Rahoituslaskelma kuvaa, miten kunnan toimintaa ja investointeja on vuoden aikana rahoitettu. Toiminnan ja investointien rahavirta oli runsaat 17,1 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna. Velkataakka kasvoi 15 miljoonaa euroa ja rahavarat lähes 2 miljoonaa euroa, sillä muut maksuvalmiuden muutokset vaikuttivat kokonaisuuteen positiivisesti 4,1 miljoonalla eurolla. Tunnusluku toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta on 32,1 miljoonaa euroa vuonna, kun se vuonna oli 31,2 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi, todetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tunnuslukuja koskevassa ohjeessa. Konsernitilinpäätös ja konsernitase Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien sitovien ohjeiden mukaisesti on laadittu täydellinen konsernitilinpäätös, johon sisältyvät tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Alla esitetään konsernitasetta koskevat vertailuluvut. Kuntakonserniin kuuluvat kaikki kuntayhtymät, joiden jäsen kunta on, sekä kunnan tytäryhteisöt Korsholms Bostäder, Smedsby Värmeservice ja Merten Talo. Stormossen, Poronkankaan Vesi ja NLC Vaasa (entinen Kova Login) sisältyvät konsernitilinpäätökseen osakkuusyhteisöinä. 5

Kuntakonsernin tilinpäätös on lähes 3,1 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna. Kuntakonsernin kertynyt ylijäämä on runsaat 8,2 miljoonaa euroa eli suurempi kuin kunnan. Konsernitaseen loppusumma on 188,4 miljoonaa euroa (: 167,1 miljoonaa euroa). Konsernin velkataakka kasvaa lähes 18,5 miljoonalla eurolla runsaaseen 95,2 miljoonaan euroon eli 4 899 euroon asukasta kohti. Konsernin suhteellinen velkaantuminen kasvaa 78,8 prosenttiin. Koko maan asukaskohtainen konsernivelkataakka oli 6 148 euroa vuonna 2016 ja 6 299 euroa vuonna. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen koko maassa oli 78,7 prosenttia vuonna (2016: 77,5 prosenttia). Velkataakan kehitys asukasta kohti sekä kuntakonsernin suhteellisen velkaantumisen kehitys vuosina 2012 Vuosi 2012 2013 2014 2015 2016 Velkataakka 2 628 3 413 3 763 3 982 3 994 3 959 4 899 euroa/asukas Suhteellinen velkaantuminen (%) 52,0 59,8 61,9 65,5 64,1 64,4 78,8 Uudessa kuntalaissa, joka tuli kokonaisuudessaan voimaan 1.6., keskitytään huomattavasti aikaisempaa enemmän kuntakonserniin. Muun muassa nk. kriisikuntakriteereissä (118. ) pääpaino on kuntakonsernin tunnusluvuissa. Mustasaaressa vain yksi kuntalaissa esitetyistä tunnusluvuista ylittää lakisääteiset raja-arvot. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on yli 50 prosenttia. Mitä pienempi suhteellisen velkaantumisen tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Vastuu sisäisestä valvonnasta Kunnanhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Lautakunnat ja johtokunnat vastaavat toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Konsernijohto vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä yhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta. Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanhallituksen konsernijaosto sekä kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja talousjohtaja. Kunnanjohtaja, tilivelvolliset viranhaltijat ja tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat (talousarviovastaavat) vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta alueellaan. Kunnanhallitus hyväksyi kesäkuussa 2015 sisäisen valvonnan ohjeen (KH 8.6.2015 155). Kunnan virallinen asiakirjanhallintaohjelma (Smeden) on ollut kattavassa käytössä 1.1. lähtien. Se on monipuolinen, verkkopohjainen julkisen hallinnon tietojärjestelmä, joka täyttää Kansallisarkiston SÄHKE2- normin vaatimukset. Asiakirjanhallintaohjelman tieto-ohjaus tapahtuu tarkan tiedonohjaussuunnitelman avulla, joka perustuu asian- ja dokumentinhallinnan valtakunnallisiin standardeihin. Ohjelmaa käytetään asioiden ja asiakirjojen kirjaamiseen, asioiden valmisteluun, kokoushallintaan, päätöksentekoon ja internetissä julkaisemiseen. Ajan mittaan asiakirjanhallintaohjelmaa voidaan kehittää niin, että se toimii kunnassa pysyvästi säilytettävien viranomaisasiakirjojen sähköisenä arkistona. Syksyllä asiakirjanhallintaohjelmaa kehitettiin uudella toiminnolla, joka mahdollistaa viranhaltijapäätösten tekemisen asianhallintajärjestelmässä, josta ne voidaan julkaista suoraan kunnan verkkosivuilla. Viranhaltijapäätösten tekeminen ja päätösten julkaiseminen verkkosivuilla tuli mahdolliseksi vuoden 2019 alusta. Uusien toimintojen käyttöönoton sujuvoittamiseksi kukin viranhaltija sai yksilöllisiin tarpeisiinsa räätälöidyn koulutuksen sekä yksityiskohtaiset linjaukset ja ohjeistuksen. Asiakirjanhallintaohjelman kattava käyttö, aktiivinen ohjaus, uusien toimintojen käyttöönotto ja päivitetyt linjaukset ja ohjeistus ovat sujuvoittaneet kunnan hallintomenettelyä tehden siitä parempaa, laadukkaampaa ja entistäkin yhtenäisempää. Euroopan Unionin yleistä tietosuoja-asetusta (General Data Protection Regulation, GDPR) ryhdyttiin soveltamaan kunnan toiminnassa 25.5.. Tietosuoja-asetusta on täydennetty 1.1.2019 kansallisella tietosuojalailla. Uusien tietosuojavaatimusten käyttöönotto kunnan toiminnassa aloitettiin syksyllä. Rekisterinpitäjät identifi oitiin, perustettiin pysyvä tietosuojaryhmä, nimitettiin toimialakohtaiset tietosuojavastaavat, henkilötietojen käsittely inventoitiin, parannettiin informaatiota rekisteröidyille ja lisättiin henkilökunnan tietoisuutta, vastuuta ja osaamista. Valtuusto hyväksyi kesäkuun 2014 kokouksessaan kunnan rahoitusriskien hallinnan perusteet. Valtuuston päätöksen mukaisesti kunnanhallitus käsitteli kunnan lainastrategian kokouksessaan 11.12. 310 ja kunnan lainastrategian 2019 kokouksessaan 11.2.2019 34. Kunnan velkataakasta 39,6 prosenttia (: 53,7 prosenttia) oli 31.12. sidottu kiinteään korkoon tai korko oli suojattu sopimuksin, mikä lähes täyttää vaatimuksen siitä, että vähintään 40 prosentilla velkataakasta täytyy olla jonkinlainen korkosuoja. Helmikuussa 2019 nostettiin pitkäaikainen, kiinteäkorkoinen laina, joka tulevina vuosina varmistaa, että yli 40 prosentilla velkataakasta on korkosuoja. 6

Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan päätöksenteon laillisuutta seurataan kuntalain 92. :ssä säädetyllä otto-oikeudella sekä kunnan yhteistoiminta-alueiden ja kuntayhtymien toimielinten pöytäkirjojen kautta. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kunnanhallitukselle ja lautakunnille asetetut sitovat tavoitteet arvioidaan vuosittain kunnan tilinpäätöksessä. Jokaista tehtäväaluetta varten valitaan talousarviovastaavaksi viranhaltija, joka seuraa tehtäväalueen toiminnan ja talouden kehitystä. Talousarvion ja taloussuunnitelman lisäksi toiminnan kehitystä ohjataan ohjausasiakirjalla, joka hyväksytään valtuustossa, sekä valtuuston hyväksymillä erilaisilla strategioilla. Valtuusto hyväksyi strategian 2030 maaliskuun kokouksessaan (KV 15.3. 17), ja talousarvion 2019 valmistelutyö perustui kuntastrategiaan. Kuntastrategia otetaan käyttöön kunnan toiminnassa vuosina ja 2019, ja sen seuranta ja arviointi tapahtuu Targetor-seurantatyökalulla, joka otettiin käyttöön vuonna. Vuoden 2019 aikana otetaan kantaa siihen, laaditaanko kuntastrategialle myös toteuttamisohjelmia ja laaditaanko kuntastrategian pohjalta uusi ohjausasiakirja. Kunnanhallitus on toimintavuoden aikana seurannut talousarvion toteutumista neljännesvuosittain laadittavalla talousarvioseurannalla ja tiettyjen kuukausien kohdalla myös talouden kuukausiraporteilla. Valtuusto käsitteli kokouksissaan kesä-, syys- ja marraskuussa toiminnan ja talouden neljännesvuosiarvion. Kesäja lokakuun kokouksissaan valtuusto käsitteli talousarvion talousarviomuutokset. 1.9. otettiin käyttöön palvelussuhteiden täyttämistä koskeva lupamenettely, josta valtuusto päätti kokouksessaan kesäkuussa. Kaikki yli kuusi kuukautta pidemmät palvelussuhteet viedään konsernijaoston käsiteltäväksi. Vuoden aikana on jatkettu investointihankkeiden aloittamista edeltävää lupamenettelyä. Kaikille investointihankkeille, joiden hankekustannus on yli 500 000 euroa, on saatava aloituslupa kunnanhallitukselta. Kunnanhallituksen arvion mukaan sisäinen valvonta on kehittynyt suotuisasti vuoden aikana ja kehitys jatkuu. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu puutteita vuoden aikana, ja kunnanhallituksen arvion mukaan valvonta on ollut toimivaa. Talouden tasapainottaminen Kuntalain vaatimus alijäämän kattamisesta on toteutunut vuoden 2002 tilinpäätöksestä lähtien. Kertynyt ylijäämä 31.12. on runsaat 2,8 miljoonaa euroa, jos tulos käytetään kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Vuoden tavoitteiden toteutuminen Kunnanhallituksen arvion mukaan valtuuston vuodeksi asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Tätä katsausta seuraa yksityiskohtainen selvitys tavoitteista ja niiden toteutumisesta tehtäväalueittain. Kunnanhallitus arvioi, että toimintaa ja investointeja koskevat taloudelliset tavoitteet, jotka valtuusto asetti talousarviopäätöksissään, ovat osittain toteutuneet vuonna. Tuleviin vuosiin vaikuttavat oleelliset päätökset Valtuusto hyväksyi 21.9. 100 aloitteen kuntaliitosneuvottelujen käynnistämisestä Vaasan kaupungin kanssa. Päätös kuuluu seuraavasti: Kunnanvaltuusto hyväksyy aloitteen ja käynnistää neuvotteluprosessin Vaasan kaupungin kanssa. Kunnanhallitus, joka vastaa neuvotteluprosessista, laatii ja vahvistaa neuvottelustrategian sekä käy läpi resursointitarpeen, kuten prosessikoordinaattori. Prosessiin otetaan mukaan kunnanvaltuusto, lautakuntia, jaostoja ja viranhaltijoita sekä asukkaita ja muita osallisia. Mustasaaren tavoitteena neuvotteluissa on yhdistymissopimus, johon kunnanvaltuusto sen jälkeen ottaa kantaa. Neuvottelut ovat aiheuttaneet sen, että strategioiden ja ohjausasiakirjojen valmistelu on myöhässä. Viime vuodet suunniteltu sote- ja maakuntauudistus kaatui kokonaisuudessaan maaliskuussa 2019 hallituksen erotessa. Vuoden tuloksen käyttö Kunnanhallitus esittää, että tilikauden tulos 3 045 335,54 euroa siirretään taseeseen tilikauden alijäämäksi. Taseeseen kertynyt ylijäämä on tämän jälkeen 2 820 467,92 euroa. 7

Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja Ohjausasiakirja on kokoava asiakirja, jonka tarkoituksena on selventää kunnan prioriteetteja. Siinä nivotaan yhteen kunnan olemassa olevat strategiat ja niiden toimintasuunnitelmat sekä yleiset tavoitteet. Ohjausasiakirjassa nostetaan esiin lähivuosien keskeisimmät toimenpiteet. Toiminnassa on tarkoitus noudattaa strategisen yleiskaavan ja asiakirjan Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit linjauksia. Painopiste on laajoissa, pitkäjänteisissä kokonaisuuksissa, jotka edellyttävät koordinoitua toimintaa yli toimialarajojen. Ohjausasiakirja kytkee poliittiset prioriteetit talousarviopäätökseen, mikä korostaa päättäjien roolia talousarvioprosessissa ja antaa viranhaltijoille selkeät suuntaviivat. Ohjausasiakirja käsitellään kunnanvaltuustossa. Talousarviokirjaan liitettävä ohjausasiakirja ohjaa talousarviotyötä yhdessä taloussuunnitelman ja yksityiskohtaisempien talousarvio-ohjeiden kanssa. Mustasaaren strategian mukaan kunta tarjoaa laadukkaita ja helposti saatavilla olevia palveluja maan viihtyisimpiin kuuluvissa asuinympäristöissä. pyrkii tasapainoiseen ja positiiviseen väestönkehitykseen kaikilla osaalueilla. Kunnan toiminta perustuu kestävään talouteen. Mustasaari on johtava pohjalainen maaseutukunta ja alueellisen kehityksen liikkeelle paneva voima. an vaikuttavat valtakunnalliset tavoitteet ja trendit Sipilän hallituksen esittämä sote- ja maakuntauudistus muuttaa kunnan roolia ja tehtäviä radikaalisti. Uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta ja ympäristöterveydenhuollosta siirretään kunnilta uudelle toimijalle, maakunnalle. Kunnan vastuu palveluntarjoajana kaikilla mainituilla toimialoilla häviää ja kunnan päätehtäviksi tulevat sivistys, asukkaiden elämänlaatu ja seudun elinvoimaisuus. Uudistuksen suunnitellaan tulevan kokonaisuudessaan voimaan 1.1.2019. Uudistus merkitsee radikaalia muutosta myös siinä, että yli puolet käyttötalousarviosta ja lähes yhtä suuri osa kunnan henkilöstöstä siirtyvät maakunnalle, samalla kun valtio rajoittaa kunnallisverotusta ja leikkaa kunnan valtionosuuksia. Tästä syystä kunnan toimintaa leimaavat kahtena tulevana vuonna ja uudistuksen valmistelutyöt ja kunnan roolin muuttuminen vuodesta 2019 lukien. Samalla kunnan täytyy myös taata kuntalaisille hyvät palvelut kaikilla niillä toimialoilla, joista kunta vastaa 1.1.2019 asti. Sote- ja maakuntauudistus kaatui 8.3.2019, jolloin Sipilän hallitus erosi. Kuntatalous pysyy kireänä ja kunnan täytyy sopeuttaa toimintaansa siihen, että valtion rahoitus kuntapalveluihin pienenee. Palveluilta halutaan kuitenkin jatkuvasti entistä parempaa saatavuutta ja laatua. Väestönkasvu ja ikärakenteen muutokset luovat tarvetta sekä ruotsin- että suomenkielisten palvelujen kehittämiselle edelleen. Tavoitteena on palvelutarjonnan hyvä taso Mustasaaressa ja maakunnassa ja että kunnan omistamia sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä käytetään vuoden 2019 uudistuksen jälkeenkin samaan tarkoitukseen. Mustasaaren kunta osallistuu aktiivisesti työryhmiin, jotka luovat Pohjanmaan maakunnalle uudet rakenteet. Investointitarve on jatkossakin suuri, ja panostuksia tehdään etenkin sivistystoimessa. Tämä lisää velkaantumista, poistoja ja käyttömenoja. Kunnan on pyrittävä kestävään kustannus- ja investointitalouteen. Valtio pyrkii tahollaan samaan, mikä puolestaan heijastuu negatiivisesti kuntaan. Tavoitteena on toimenpiteiden avulla vuosina 2016 tasapainottaa toiminnan talous niin, että rahoitus kattaa menot ja kertynyt ylijäämä pysyy positiivisena ja kasvaa. Investointitasoa sopeutetaan vuosina niin, että vuosikate kattaa vähintään 90 prosenttia (keskimäärin) investointikauden 2021 investoinneista. Taloudellisen liikkumavaran vähetessäkin ovat riittävä henkilökunta ja työssä viihtyminen avainasemassa, jotta kunta voi tarjota jatkossakin lakisääteiset palvelut, joihin väestöllä on oikeus. Valtakunnallisiin trendeihin kuuluu tahto yhtenäistää yhdyskuntarakennetta sekä pyrkimys päästöjen vähentämiseen ja ekotehokkaisiin ratkaisuihin kunnan ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti. Heikkenevä vaihtotase kasvattaa vientivetoisen elinkeinotoiminnan poliittista kysyntää. Tämä suosii Pohjanmaan, Vaasan seudun ja Mustasaaren hyvinvoivia vientielinkeinoja. Uusi toimintaympäristö edellyttää päämäärähakuista politiikkaa, joka perustuu elinkeinoelämän, koulutuksen ja viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Vaasan seudun ja Mustasaaren kunnan uhkakuviin kuuluu logistinen eristäytyminen, koulutustarjonnan supistuminen, yhteistyöilmapiirin huonontuminen, energiaklusterin heikentyminen ja uusi muuttoaalto isompiin kaupunkeihin. Seudun laaja-alainen koulutuspaikkojen tarjonta, kasvava väestö ja kansainväliset kontaktit yhdessä kasvavan viennin kanssa antavat nykyisin verrattain vankan pohjan julkisten palvelujen kehittämiselle sitä mukaa kuin kunta kehittyy. Suomi on jo pidemmän aikaa ollut laskusuhdanteessa. Tämä vähentää yritysten investointihalukkuutta, mikä vaikuttaa työpaikkatarjontaan ja edelleen kunnan verotuloihin. Työttömyyden kasvu on uhka taloudellisesti suotuisalle kehitykselle niin Mustasaaressa kuin koko maassa. 8

Keskeiset toimenpiteet vuosina ja Yhdyskuntasuunnittelu asuminen, elinkeinoelämä, liikenne Mustasaaren kunnan tavoitteena on väestönkasvun jatkuminen koko kunnan alueella. Kunnan asukasluku oli 19 302 asukasta 31.12.2015. Vuotuinen väestönkasvu ei ole yltänyt tavoitteeseen neljänä viime vuonna. Kunnan on kuitenkin mahdollista päästä jälleen vähintään 1 prosentin tasapainoiseen väestönkasvuun vuodessa, jos se pystyy tarjoamaan houkuttelevia asuntotontteja. Yhdyskuntasuunnittelun keskeisen perustan muodostavat strateginen yleiskaava ja asiakirja Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit. Arviointi: Asukasluku 31.12. on 19 440. Kasvua on vuodessa 56 asukasta. Hyvinvoinnille on keskeistä, että asukkaille on elämän kaikissa vaiheissa tarjolla sopivia asumismuotoja viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Ikääntyneiden 65 84-vuotiaiden osuus väestöstä on kasvussa koko kunnan alueella, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia esteettömälle asumiselle. luo kaavanmuutoksilla edellytyksiä kerrostalorakentamiselle kunnanosakeskuksiin ja ottaa kaikessa kaavatyössään huomioon erilaisten asumismuotojen tarpeen. Kunta tekee yhteistyötä yritysten ja yhdistysten kanssa nopeuttaakseen esteettömien asuntojen rakentamista. Esimerkkinä tästä on aloite hybridikorttelista Sepänkylään ja aiesopimus Solf byaråd rf:n kanssa. Kunta panostaa Fastighets Ab Korsholms Bostäderin kautta vuokraasuntotarjonnan lisäämiseen. Korsholms Bostäderin osakepääomaa vahvistetaan 2 miljoonalla eurolla uusien investointien mahdollistamiseksi sekä erityisryhmien asumiseen (esimerkiksi tehostettu palveluasuminen) että tavallisiin vuokra-asuntoihin. Osakepääoman korottamiseen tarvittavia varoja saadaan kunnan omistamien asuntojen myynnistä. Arviointi: Hybridikorttelin rakennushankkeen toteuttaminen on käynnistetty laatimalla ja allekirjoittamalla Mustasaaren kunnan ja WasaGroup Oy:n välinen sopimus hybridikorttelin toteuttamisesta. Sepänkylän nykyisen torin paikalle tuleva uudisrakennus lisää vuokra-asuntotarjontaa. Rakennuslupa on käsitelty maaliskuussa 2019. Mahdollisuuksia vuokra-asuntotarjonnan parantamiseen kunnassa on käsitelty asuntotyöryhmässä, jonka kunnanjohtaja asetti 14.11.. Työryhmä esittelee ehdotuksensa konsernijaostolle huhtikuussa 2019. Tehostetun palveluasumisen paikkamäärää lisätään kunnanvaltuuston vahvistaman suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi mukaisesti. Korsholms Bostäderin osakepääomaa korotettiin yhteensä 400 000 eurolla vuosina. Osakepääoman korottamiseen on varattu 1,6 miljoonaa euroa investointiohjelmassa 2019 2021. Karperön Singsbyn osayleiskaavan työstäminen jatkuu. Koivulahden osayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan vuoden 2016 aikana, ja työ jatkuu vuosina ja. Björkön Raippaluodon rantaosayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan vuonna. Myös Raippaluodon ja Helsingbyn Tuovilan alueelle aletaan laatia osayleiskaavoja vuosina. Erilaisia asumismuotoja mahdollistavia asemakaavoja laaditaan eniten Sepänkylän mutta myös Sulvan ja Koivulahden alueille. Arviointi: Karperön Singsbyn osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin ja asetettiin nähtäville syksyllä. Lopullinen osayleiskaava hyväksytään vuonna 2019. Koivulahden osayleiskaavan kaksi vaihtoehtoista luonnosta hyväksyttiin yhdyskuntarakentamisen lautakunnassa loppuvuodesta, ja kaavaehdotus laaditaan vuonna 2019. Björkön Raippaluodon rantaosayleiskaavan tarkistaminen käynnistyi vuonna. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä alkuvuodesta, ja tarvittavat luontoinventoinnit valmistuivat vuoden aikana. Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä 2019. Raippaluodon osayleiskaavaa ei kilpailutettu vuonna. Kaavoitusohjelman mukaan Helsingbyn Tuovilan osayleiskaavan laatiminen käynnistetään vuonna 2020. Eri osaalueiden asemakaavat laadittiin pääosin vuoden tavoitetason mukaisesti. kehittää kunnassa olevia teollisuusalueita ja kiinnittää erityistä huomiota Lintuvuoren laajennettuun alueeseen. Vikby II -alueella kunta tekee yhteistyötä yksityisen yrityksen kanssa tavoitteena tehostaa markkinointia ja nopeuttaa uusien yritysten sijoittumista alueelle. Sepänkylään suunnitellaan hybridikorttelia, joka tarjoaa esteettömän asumisen lisäksi mahdollisuuksia mikroyrityksille ja palveluyrityksille. Vassorissa laajennetaan turkistarha-aluetta yhteissuunnittelulla Vöyrin kunnan kanssa. Arviointi: Lintuvuoren uudessa osassa on 11 tonttia kiertotalousyrityksille. Tontit ja hyvin kohdennettu markkinointi ovat tuoneet kunnalle positiivista julkisuutta, ja tonttien kysyntä on ollut hyvä. Vikby II -alueella (Gateway Park) markkinointiyhteistyötä jatketaan vielä vuonna 2019. Suurin tontti on vuokrattu, ja muiden tonttien kysyntä on kasvanut. Hybridikorttelia aletaan rakentaa vuonna 2019. Suunniteltua yrityshotellia ei voida toteuttaa hybridikorttelin yhteyteen, joten nyt tavoitteena on löytää toinen sopiva kumppani, jolla on resursseja ja osaamista yrityshotellin toteuttamiseksi Mustasaareen. Vassorin tarha-alueen asemakaava valmistui vuodenvaihteessa /2019. Kunta luo edellytyksiä kolmannelle sektorille ja kannustaa kolmannen sektorin toimijoita olemaan aloitteellisia asioissa, jotka parantavat elämänlaatua kylissä. Kunta pyrkii innovatiivisella elinkeinopolitiikalla löytämään yksityisen sektorin yhteistyökumppaneita uusilta alueilta. Kunta huolehtii kunnan katujen kunnossapidosta ja tekee yhteistyötä tiekuntien ja ely-keskuksen kanssa, jotta kunnan tieverkko pysyy kunnossa. Arviointi: Kunnan katujen ja yksityisteiden kunnossapito on yhdistetty suuremmiksi yksiköiksi, ja kunnossapito on kilpailutettu, jotta se voidaan hoitaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kunta on laatinut yleisten teiden perusparantamisen ja kevyen liikenteen väylien rakentamisen kiireellisyyslistat. Kiireellisyyslistojen pohjalta elykeskuksen kanssa keskustellaan säännöllisesti. Tiekuntien on mahdollista hakea kunnalta avustusta yksityisteiden perusparantamiseen. Vuonna kunta osallistui muun muassa Tölbyn-Vikbyntien perusparannetun osuuden kustannuksiin. Yhdyskuntarakentaminen työskentelee jatkuvasti liikenneturvallisuuden parantamiseksi kunnassa. 9

kiinnostaa yrityksiä ja houkuttelee uusia asukkaita asettumaan kuntaan. Kunnan imagolla on tästä syystä suuri merkitys. Oikeudenmukaisen ja myönteisen kuntakuvan varmistamiseksi laaditaan viestintäsuunnitelma. Arviointi: Syksyllä palkattiin verkkoviestijä. Loppusyksystä asetettiin viestintätyöryhmä, joka sai tehtäväkseen laatia viestintäsuunnitelman. Suunnitelma valmistuu vuonna 2019. Kunnan näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa on kehitetty ja parannettu. Kunnan imago yrittäjämyönteisenä kuntana on parantunut, ja kunta sijoittuu nyt vertailuissa selvästi maan ja seudun keskitason paremmalle puolelle (Suomen Yrittäjät, ). Palvelut Kunta suunnittelee kuntapalveluja väestömäärän kasvun ja demografi an muutosten mukaisesti, huomioiden sote- ja maakuntauudistuksen aiheuttamat muutokset. Kunta seuraa jatkuvasti sähköisen hyvinvointikertomuksen tunnuslukujen kehittymistä ja perustaa ohjelmatyönsä päivitettyihin väestöennusteisiin. Strategisessa yleiskaavassa on määritelty kunnan keskeiset kasvualueet, ja kiinteitä palveluja laajennetaan lähinnä näillä alueilla. Tavoitteena on, että palvelut ovat asukkaiden helposti saatavilla koko kunnan alueella myös tulevaisuudessa, oli kyse sitten kunnan tai maakunnan vastuulla olevista palveluista. Kaupallisten palvelujen edellytyksiä vahvistetaan aluekohtaisella kokonaissuunnittelulla. Arviointi: Tehostetun palveluasumisen paikkamäärää lisätään kunnanvaltuuston vahvistaman suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi mukaisesti. Vuoden aikana alettiin näin ollen laajentaa Aspgårdenia (10 paikkaa) ja Helmiinaa (5 paikkaa) ja suunnitella yöpartiotoimintaa Raippaluodon Björköbyn alueelle. Molempien asumisyksiköiden uudet paikat ja yöpartiotoiminta otetaan käyttöön vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla. Kunta kehittää palveluja käyttäjän näkökulmasta ja soveltaa tarvittaessa uusia konsepteja hyvän kustannustehokkuuden ja käyttäjätyytyväisyyden saavuttamiseksi. Verkkopohjaiset ratkaisut kehittyvät yhä käyttäjäystävällisemmiksi, ja ne tarjoavat yhä enemmän palveluja, jotka ovat saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Arviointi: Mustasaari on vuonna panostanut kunnan näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa parantaakseen välitöntä vuorovaikutusta kunnan, asukkaiden ja muiden tahojen välillä. Sivistystoimessa Wilmaa ja Päikkyä käytetään aiempaa enemmän varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Sosiaalipalveluissa kehitetään edelleen kotihoidon Alvar-kuvapuhelinpalvelua. Hanke on yhteinen Vaasan kaupungin kanssa. Vuonna tuli voimaan EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR), joka koskee henkilötietojen käsittelyä muun muassa tietojärjestelmissä. Asetuksen soveltaminen oli yksi kunnan painopistealueista vuoden aikana. Verkkopohjaisten työkalujen käyttöönotto jatkuu vuonna 2019. Päivähoitoa ja esiopetusta annetaan tarkoituksenmukaisissa ja kustannustehokkaissa yksiköissä varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Perusopetuksen tilat suunnitellaan valtuuston 30.3.2015 vahvistamien periaatteiden mukaisesti oppimiskeskuksiin kunnan eri osa-alueille. Oppimiskeskus käsittää esiopetus-, perusopetus- ja kirjastopalvelut, ja sen tilat voivat olla yhteiskäytössä vapaan sivistystyön, kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan sekä paikallisten yhdistysten kanssa. Esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään tarkoituksenmukaisesti näiden oppimiskeskusten yhteyteen, mikäli se on mahdollista. Opetustilat suunnitellaan niin, että ne täyttävät tarkoituksenmukaisten tilojen kriteerit ja perustuvat uusiin valtakunnallisiin suuntaviivoihin, joissa nostetaan esiin mahdollisuus joustaviin oppimisympäristöihin. Joustavien oppimisympäristöjen avulla oppilaille voidaan tarjota opetustiloja, jotka tukevat uuden opetussuunnitelman tavoitteita. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että tilat suunnitellaan niin että opettajat voivat työskennellä yhdessä useamman ryhmän kanssa ja tukea toisiaan oppimisessa ja opetuksessa. Visiona on antaa lapsille hyvä ja tasapuolinen perusopetus. Arviointi: Oppimiskeskusmallin suunnittelu ja toteutus kunnan eri osa-alueilla on jatkunut vuonna. Osa Koivulahden oppimiskeskuksesta otettiin käyttöön syksyllä. Oppimiskeskuksessa on uusia oppimisympäristöjä, jotka vastaavat uuden opetussuunnitelman vaatimuksiin. Kaupunkiseutu toimii aktiivisesti parantaakseen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntarajat ylittävien palvelujen tuotantoa ja käyttöä. työskentelee niiden tavoitteiden toteutumiseksi, joista seudulla on sovittu Vaasan kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa (MAL) ja Elinvoimastrategiassa. Kunta etsii kunnanvaltuuston 15.6.2015 kannanoton mukaisesti myös aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia muiden Vaasan seudun kuntien kanssa kaikilla toimialoilla, jotta asukkaiden palveluja voidaan kehittää kustannustehokkaasti. Arviointi: on osallistunut aktiivisesti Pohjanmaan maakunnan edistämistyöhön ja Vaasan seudun elinvoimastrategian seurantaan. osallistuu ja tukee Vaasan kaupungin osallistumista valtion AIKO-ohjelmaan 2016 (Alueelliset innovaatiokeskukset) ja ohjelmaan sisältyvään kasvusopimukseen. Arviointi: Toteutuu suunnitelman mukaisesti. tekee työtä sen hyväksi, että Vaasan seudun Matkailu Oy saavuttaa strategiset tavoitteensa lisätä matkailuyritysten liikevaihtoa ja sitä kautta työpaikkoja seudulla. Tavoitteena on, että Merenkurkun maailmanperintö saa laajempaa valtakunnallista tunnustusta ja että Matkailun edistämiskeskus markkinoi maailmanperintöaluetta kansainvälisesti. Arviointi: Toteutuu. Maailmanperintö nostetaan johdonmukaisesti esille alueen markkinoinnissa. Mustasaaren kunta on luonut hyvät edellytykset matkailulle, ja vuoden kotimaan matkailuyritykseksi valittiin Kalle s Inn. 10

toimii seudullisen strategian laatimiseksi Vaasan seudun liikuntapaikkojen käytölle, kehittämiselle ja laajentamiselle. Arviointi: Uutta strategiaa ei ole hyväksytty. Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä toteuttaa jäähallin laajentamisen. on entistä määrätietoisemmin edistänyt isojen tapahtumien järjestämistä Botniahallissa. Kunta on osallistunut aktiivisesti Botniahallin viereen sijoitettavan padelhallin suunnitteluun. Mustasaari nostaa esiin kysymyksen koko Pohjanmaalle yhteisistä, kuntarajat ylittävistä keskeisistä rakenteista (esim. erikoissairaanhoito, pelastuslaitos, toisen asteen koulutus ja elinkeinoelämän kehittämisedellytykset). Arviointi: on osallistunut aktiivisesti Pohjanmaan maakunnan edistämistyöhön. Sote- ja maakuntauudistus kaatui 8.3.2019, jolloin Sipilän hallitus erosi. Toiminnan muu kehittäminen Uusi kuntastrategia laaditaan uuden kuntalain mukaisesti. Arviointi: Kunnanvaltuusto hyväksyi 15.3. strategian 2030. Kunta edistää seudun joukkoliikenteen yhteensovittamista. Arviointi: Mustasaari on osallistunut Vaasan kaupungin ohjelmatyöhön joukkoliikenteen kehittämiseksi Vaasan kaupunkiseudulla. Ohjelma on tarkoitus hyväksyä keväällä 2019, minkä jälkeen kunnat voivat neuvotella yhteisistä toimenpiteistä. Mustasaari on mukana alueellisessa henkilöliikennetyöryhmässä, jossa käsitellään ely-keskuksen joukkoliikenneasioita. valvoo aktiivisesti kunnan etuja Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 laadittaessa. Arviointi: Maakuntakaavan 2040 luonnos oli nähtävillä kevättalvella. antoi luonnoksesta lausunnon maaliskuussa. Kunta on edustettuna Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 viiteryhmässä, Pohjanmaan kaavoittajien ryhmässä ja muissa toimielimissä, joissa keskustellaan maakuntakaavasta. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville keväällä 2019, ja kunta antaa kaavaehdotuksesta lausunnon. Maailmanperintöaluetta kehitetään kokonaisuutena, johon kuuluu laadukkaita käyntikohteita Svedjehamnissa sekä Maailmanperintöportti Raippaluodon sillan kupeessa. Kunta edistää Maailmanperintötien toteuttamista Björkön ja Vistanin välille. Arviointi: Maailmanperintöportin koko toiminta käynnistyi 8.3.2019. Pakolaisten vastaanotto on kunnan jatkuvaa toimintaa. Kunnanvaltuusto vahvistaa pakolaistoiminnan kuntapaikkojen määrän. Arviointi: Pakolaisten vastaanotto on kunnan jatkuvaa toimintaa. Vuodeksi vahvistettu kiintiö toteutui helmikuussa 2019, jolloin Mustasaareen saapui 15 kiintiöpakolaista. Kunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin turvatakseen perustavat palvelutoiminnot kriisitilanteissa kunnan valmiussuunnitelman ja eri keskusten kriisinhallintasuunnitelmien mukaisesti. Arviointi: Vuoden aikana ei ole pidetty valmiusharjoituksia Keväällä hyväksytään kunnan ICT-strategia, jossa asetetaan selkeät strategiset tavoitteet sähköisten palvelujen käytön kehittämiseksi ja lisäämiseksi kaikilla kunnan toimialoilla. ICT-strategia implementoidaan toimintaan vuosina ja. Arviointi: Vuonna on laadittu osittain konsulttipalveluna Mustasaaren kunnan tieto- ja viestintätekniikan (TVT) visio, jonka on viimeistellyt kunnan viestintäryhmä. Ehdotus TVT-visioksi käsiteltiin konsernijaostossa 4.3.2019. Seuranta Kunta laatii tilinpäätöksen yhteydessä selonteon talousarvioon kirjattujen tavoitteiden ja ohjausasiakirjan tavoitteiden toteutumisesta. Kunnanvaltuustolle esitellään vuosittain syyskuussa väliraportti kuluvan vuoden kirjallisten tavoitteiden toteutumisesta. Ohjausasiakirja sekä jokaisen lautakunnan kohdalla mainitut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat avainasemassa seurannan ja sisäisen valvonnan toteuttamisessa. 11

Toimielin: Tilivelvollinen: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kansliapäällikkö Solveig Söderback Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Vastaa presidentinvaalin ja maakuntavaalien toimittamisesta. Vaalilautakunnille ja vaalitoimitsijoille annetaan selkeää informaatiota. Presidentinvaalin vaalitulos ilmoitetaan klo 21.30 ja maakuntavaalien vaalitulos klo 22. Presidentinvaali ratkesi ensimmäisellä kierroksella. Vaalitulos ilmoitettiin klo 21.05. Valmis Vuoden aikana ei toimitettu maakuntavaaleja, koska eduskunta ei ole vielä hyväksynyt ehdotusta sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi. Vastaa mahdollisesta kansanäänestyksestä kuntaliitoksesta Vaasan kanssa. Valtuusto on 14.1.2019 päättänyt, että kuntaliitoksesta Vaasan kanssa toimitetaan neuvoaantava kansanäänestys 17.3.2019. Toteutuu suunnitellusti Äänestäjille tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja käyttää äänioikeuttaan. Jako äänestysalueisiin. Äänestysalueiden määrää tarkistetaan vaalisalaisuuden turvaamiseksi, ja ennakkoäänestyspaikkoja lisätään. Valtuusto päätti 15.3. muuttaa äänestysaluejakoa niin, että neljä äänestysaluetta yhdistetään kahdeksi uudeksi äänestysalueeksi ja neljä äänestysaluetta nimetään uudelleen. Valmis Äänestysalueita on 21. Muutos huomioidaan 15.10. jälkeen pidettävissä vaaleissa. Ennakkoäänestys. Ennakkoäänestys järjestetään ainakin virastotalossa ja kirjastoautossa sekä laitos- ja kotiäänestyksenä. Presidentinvaalin ennakkoäänestys järjestettiin virastotalossa ja kirjastoautossa sekä laitos- ja kotiäänestyksenä. Valmis KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot 0 87 000 32 427 37,3 % Toimintatuotot yhteensä: 0 87 000 32 427 37,3 % Toimintakulut: Henkilöstökulut -39 184-97 010-33 523 34,6 % 85,6 % Palvelujen ostot -5 277-17 900-4 507 25,2 % 85,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -970-6 900-120 1,7 % 12,4 % Muut toimintakulut -1 391-6 000-1 552 25,9 % 111,5 % Toimintakulut yhteensä: -46 822-127 810-39 701 31,1 % 84,8 % 12 TOIMINTAKATE -46 822-40 810-7 274 17,8 % 15,5 %

Toimielin: Tilivelvollinen: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Rolf Sund TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintakulut: Henkilöstökulut -9 947-8 850-6 913 78,1 % 69,5 % Palvelujen ostot -25 047-25 310-25 784 101,9 % 102,9 % Muut toimintakulut 0 0-622 Toimintakulut yhteensä: -34 994-34 660-33 319 96,1 % 95,2 % TOIMINTAKATE -34 994-34 660-33 319 96,1 % 95,2 % Tarkastuslautakunnan arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen. 13

Toimielin: Tilivelvollinen: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Laadukkaita, helposti saatavilla olevia palveluja (kuntastrategia 2015) Ohjausasiakirjaa päivitetään uuden kuntastrategian mukaisesti. Uusi ohjausasiakirja. Hyväksytty ohjausasiakirja. Targetor on otettu käyttöön sähköisenä ohjausasiakirjana. Toteutuu suunnitellusti Mustasaari osallistuu aktiivisesti julkisten palvelujen digitalisointiin. Hyväksytyn ICTstrategian mukaisia toimenpiteitä. Budjetoidut kehittämistoimenpiteet. Unit4- ja HR-työkalu on otettu käyttöön. Koulujen digitalisointiin on budjetoitu määrärahoja. Strategia käsitellään konsernijaostossa maaliskuussa 2019. Myöhästyy Kunnan imago. Viestintästrategia. Hyväksytty strategia. Konsernijaosto 24.4.: Hyväksyttiin sosiaalisen median linjaukset Mustasaaren kunnassa ja viestintäsuunnitelma sosiaalista mediaa varten. Strategia on työn alla. Myöhästyy Pakolaisten vastaanotto jatkuvana toimintana. Pakolaisia otetaan vastaan sen mukaan, paljonko on vahvistettuja kuntapaikkoja. Kunta ottaa vastaan 20 30 uutta pakolaista. Yksi perhe on otettu vastaan keväällä. Ei toteudu Maan viihtyisimpiin kuuluvia asuinympäristöjä (kuntastrategia 2015) Sepänkylän keskusta I -asemakaava toteutetaan. Toteuttaminen käynnistyy. Infrastruktuurin ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen. Toteutuu suunnitellusti Karperön Singsbyn osayleiskaava. Osayleiskaava hyväksytään valtuustossa. Pidettiin nähtävillä 15.11. 14.12. Myöhästyy Koivulahden osayleiskaava. Suunnittelu etenee aikataulussa. Kaksi vaihtoehtoa pidetään nähtävillä 8.1. 6.2.2019. Toteutuu suunnitellusti Tasapainoinen väestönkasvu (kuntastrategia 2015) Mustasaari on asukasmäärältään Pohjanmaan toiseksi suurin kunta. Vuotuinen väestönkasvu. Asukasluku 19 550. Positiivinen väestönkasvu kaikissa kunnanosissa. Asukasluku 31.12. on 19 440. Kasvua on vuodessa 56 asukasta. Ei toteudu 14

Toimielin: Tilivelvollinen: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Aktiivinen ja innovatiivinen elinkeinopolitiikka (kuntastrategia 2015) Mustasaari on Suomen yritysmyönteisin kunta. Kemianteollisuudelle tarkoitetun alueen aktiivinen suunnittelu. Yritystonttien aktiivinen markkinointi. Osayleiskaava hyväksytään valtuustossa. Uusia yritystontteja voidaan jakaa Lintuvuorelta ja Vikby II -yritysalueelta. Sai lainvoiman marraskuussa. Markkinointi on toteutettu. Valmis Valmis Kunnan kestävä talous (kuntastrategia 2015) Talousarvio ja taloussuunnitelma varmistavat kestävän talouden myös pitkällä aikavälillä. Kertynyt ylijäämä. Investointitaso on kestävä myös pidemmällä aikavälillä. Vähintään 7 miljoonaa euroa. Vuosien 2019 2021 investointitasoa supistetaan huomattavasti. Vuosi oli alijäämäinen, mikä vähentää kertynyttä ylijäämää. Isoja hankkeita saatetaan päätökseen 2019. Investoinnit vähenevät reilusti 2020. Ei toteudu Myöhästyy Johtava pohjalainen maaseutukunta ja alueellisen kehityksen liikkeelle paneva voima (kuntastrategia 2015) Aktiivinen osallistuminen maakuntauudistuksen valmisteluun. Valmisteluja aikataulun mukaisesti. Osallistutaan yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaan. Toteutuu suunnitellusti Konserni Fastighets Ab Korsholms Bostäder - kehittämisohjelma yhtiölle. Päätökset uusien vuokraasuntojen rakentamisesta. Suunnitelma uusien vuokraasuntojen rakentamiseksi ja ennestään olevan asuntokannan kunnostamiseksi. Aspgården valmistuu. Hyväksytty suunnitelma. Valmistuu helmikuussa 2019. Viranhaltijatyöryhmä on asetettu marraskuussa. Myöhästyy Myöhästyy Smedsby Värmeservice Ab selvitys lämpöyhtiön tulevaisuudesta. Selvitys valmistuu. Päätös lämpöyhtiön tulevaisuudesta. Aloitettu sisäinen selvitys. Myöhästyy Kiinteistö Oy Merten Talo pitkäjänteinen strategia yhtiön toiminnan kehittämiseksi. Maailmanperintöportti valmistuu ja toiminta aloitetaan kesällä. Kunnan oma toiminta aloitettiin 15.6. Koko maailmanperintöportti on määrä vihkiä käyttöön 8.3.2019. Toteutuu suunnitellusti Kuntayhtymät. Konsernijaosto seuraa kuntayhtymien toimintaa. Toteutuu suunnitellusti Konserniohje. Konsernijaosto vastaa konserniohjeen seurannasta. Konserniohje otetaan käyttöön organisaatiossa. Toteutuu suunnitellusti 15

Toimielin: Tilivelvollinen: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg KUNNANHALLITUS Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot 249 589 216 000 285 160 132,0 % 114,3 % Maksutuotot 1 235 0 0 0,0 % Tuet ja avustukset 0 0 16 810 Muut toimintatuotot 774 245 691 832 776 043 112,2 % 100,2 % Toimintatuotot yhteensä: 1 025 070 907 832 1 078 013 118,7 % 105,2 % Valmistus omaan käyttöön 0 0 2 293 Toimintakulut: Henkilöstökulut -2 513 278-2 730 920-2 757 573 101,0 % 109,7 % Palvelujen ostot -2 025 731-2 321 890-2 327 670 100,2 % 114,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -201 557-88 200-187 584 212,7 % 93,1 % Avustukset -326 115-348 500-325 337 93,4 % 99,8 % Muut toimintakulut -335 217-387 082-386 877 99,9 % 115,4 % Toimintakulut yhteensä: -5 401 897-5 876 592-5 985 040 101,8 % 110,8 % TOIMINTAKATE -4 376 828-4 968 760-4 904 735 98,7 % 112,1 % Poistot -206 944-259 137 16

Toimielin: Tilivelvollinen: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Anna Törnroos Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Päivähoito ja esiopetus Varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön. Varhaiskasvatussuunnitelmasta järjestetään sisäistä ja ulkoista täydennyskoulutusta. Varhaiskasvatussuunnitelman työryhmät jatkavat työtään. Työ etenee suunnitellusti. Suunnitelman käyttöönottoa jatketaan 2019. Toteutuu suunnitellusti Kukin esiopetusyksikkö/päiväkoti on valinnut oman kehittämisalueen/ painopistealueen toimintavuodeksi. Esiopetusyksikkö/päiväkoti suunnittelee toimintaansa valitun kehittämisalueen pohjalta. Esiopetusyksiköiden ja päiväkotien henkilökunnalle järjestetään kesäkuussa workshop, jossa tavoitealueet esitellään. Esiopetus- ja päiväkotihenkilökunnalle järjestettiin kesäkuussa workshop, jossa kaikki päiväkodit esittelivät kehittämisalueensa. Valmis Perusopetus Opetussuunnitelman käyttöönottoa jatketaan vuosiluokkien 1 6 osalta. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetussuunnitelman 2016 mukaisesti, samoin opetuksen eheyttäminen oppimisympäristössä. Uusi arviointijärjestelmä otetaan kokonaan käyttöön. Opetussuunnitelma on otettu käyttöön suunnitellusti. Työtä jatketaan 2019. Uusi arviointijärjestelmä on otettu käyttöön. Toteutuu suunnitellusti Uusi opetussuunnitelma otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuosiluokkien 7 8 osalta. Vuosiluokilla 7 9 otetaan käyttöön uusi toimintakulttuuri, ja luokilla 7 8 työskennellään uuden tuntijaon ja uuden ainesisällön mukaan. Uusi opetussuunnitelma asettaa tiloille uusia vaatimuksia. Teknisen työn ja kotitalouden tiloja lisätään. Opetussuunnitelma on otettu käyttöön suunnitellusti. Työtä jatketaan 2019. Uusi arviointijärjestelmä on otettu käyttöön. Toteutuu suunnitellusti Perusopetuksen henkilökunnan ja oppilaiden hyvinvointi. Psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin täydennyskoulutusta, projekteja ja teemakokonaisuuksia. Opettajilla ja muulla henkilökunnalla on kaksi pakollista täydennyskoulutuspäivää. Psyykkisen hyvinvoinnin projekti ulkopuolisen toimijan ja Vöyrin kunnan kanssa vuosiluokille 7 9. Opettajille ja henkilökunnalle on pidetty kaksi pakollista täydennyskoulutuspäivää. Psyykkisen hyvinvoinnin projekti ulkopuolisen toimijan ja Vöyrin kunnan kanssa on toteutettu, projekti jatkuu 2019. Valmis Korsholms gymnasium Lukion uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1. ja 2. vuosikurssilla, syksyllä myös 3. vuosikurssilla Opetussuunnitelmaa arvioidaan, johtokunta hyväksyy muutokset, aloitetaan teemaopinnot ja tarjotaan laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia. Käynnistetään uusia yhteistyömuotoja. Arvioinnin tulokset. Valitut osaamiskokonaisuudet ja teemakokonaisuudet. Uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön kaikilla vuosikursseilla. Osaamis- ja teemakokonaisuudet on otettu käyttöön. Työtä jatketaan 2019. Valmis Toteutuu suunnitellusti Sähköinen ylioppilastutkinto useimmat kielet sekä reaaliaineet kirjoitetaan sähköisesti. Pääosa kokeista kirjoitetaan sähköisesti. Luodaan mobiiliratkaisuja sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten. Käytössä on sähköisiä ratkaisuja, joita päivitetään ylioppilastutkintolautakunnan ohjeiden mukaisesti. Pääosa kokeista kirjoitettiin sähköisesti. Kaikki kokeet kirjoitetaan sähköisesti keväällä 2019. Toteutuu suunnitellusti 17

Toimielin: Tilivelvollinen: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Anna Törnroos Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Profilointistrategia. Yhteistiloja kunnostetaan. Uusia yhteistyökumppaneita, jotka luovat laadullista lisäarvoa. Korsholms gymnasiumiin hakeneiden oppilaiden määrä. Aloitettu yhteistyö Hankenin, Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin kanssa. Luodaan yhteistyötä Novian kanssa. Koulun omat tilat muutetaan digitaaliseksi oppimisympäristöksi. Uusien opiskelijoiden määrä kasvoi 46 opiskelijasta () 68 opiskelijaan (). Jatkuva prosessi, tähtäimessä saada vuosittain 85 uutta opiskelijaa. Toteutuu suunnitellusti Toteutuu suunnitellusti SIVISTYSLAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot 958 115 804 400 1 165 222 144,9 % 121,6 % Maksutuotot 2 268 709 1 884 850 1 868 811 99,1 % 82,4 % Tuet ja avustukset 139 093 82 950 239 128 288,3 % 171,9 % Muut toimintatuotot 216 164 128 500 184 305 143,4 % 85,3 % Toimintatuotot yhteensä: 3 582 081 2 900 700 3 457 466 119,2 % 96,5 % Toimintakulut: Henkilöstökulut -24 358 078-25 076 580-25 726 886 102,6 % 105,6 % Palvelujen ostot -6 684 500-6 930 898-7 236 233 104,4 % 108,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 199 866-877 132-929 958 106,0 % 77,5 % Avustukset -1 430 936-1 517 000-1 499 845 98,9 % 104,8 % Muut toimintakulut -5 422 673-5 866 820-5 920 276 100,9 % 109,2 % Toimintakulut yhteensä: -39 096 053-40 268 430-41 313 198 102,6 % 105,7 % TOIMINTAKATE -35 513 972-37 367 730-37 855 731 101,3 % 106,6 % Poistot -327 871-324 720 Ylitys: 488 001 euroa Perusopetus ja Korsholms gymnasium ylittävät talousarvionsa yhteensä vajaalla 871 000 eurolla. Ylitykset kompensoituvat sillä, että varhaiskasvatus ja hallinto alittavat talousarvionsa yhteensä lähes 383 000 eurolla. 18

Toimielin: Tilivelvollinen: KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Rehtori Rose Heir Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Vapaa-aika- ja kulttuuritoiminta Uusi panostus esioppilaiden liikuntatoimintaan. Kehitetään uudenlainen Lystiä liikkumista esikoululaisille. Kaikki kunnan esiopetusyksiköt pääsevät mukaan uuteen konseptiin. Kaikki kunnan esiopetusyksiköt osallistuivat tarjottuun toimintaan Lystiä liikkumista esikoululaisille. Valmis Monipuolinen kulttuuritarjonta on tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla ja Mustasaaren kulttuurielämää edistetään. Järjestetään 10 eläkeläistapaamista kylissä, 10 kulttuuritapahtumaa ja -tilaisuutta, myös palveluasumisyksiköissä, aikamatkoja yläkoululaisille, taidepajoja alakoululaisille. Järjestetään kolmet taidenäyttelyn avajaiset Maailmanperintöportin taidehallissa. Tapahtumia ja tilaisuuksia toteutetaan suunnitelman mukaan. Kylissä järjestettiin 15 kulttuuripainotteista eläkeläistapaamista ja 19 kulttuuritapahtumaa, joista viisi järjestettiin vanhusten asumisyksiköissä. 788 oppilasta osallistui aikamatkoihin ja tanssityöpajoihin. Arte Mare -galleriassa järjestettiin kolme näyttelyä avajaisineen, kävijöitä oli 2 630. Valmis Toimintaa uudessa nuorisotalossa kehitetään. Toimintaa kehitetään niin, että nuoret molemmista kieliryhmistä tuntevat itsensä tervetulleiksi nuorisotaloon. Nuoret osallistetaan toiminnan suunnitteluun. Nuorisotalon kävijämäärä nousee vähintään vuoden 2016 tasolle. Nuoriso-ohjaajat ovat käyneet kouluissa informoimassa toiminnasta ja kutsumassa nuoria eri kieliryhmistä nuorisotaloon. Nuoret ovat saaneet olla mukana nuorisotalon toiminnan suunnittelussa. Valmis Kävijämäärä oli 3 841 eli aikaisempia vuosia enemmän. Etsivä nuorisotyö vakiinnutetaan kunnassa. Etsijät rakentavat verkoston ja tekevät toiminnan ja etsijät tutuiksi kunnan nuorille. Lisää kontakteja tuen tarpeessa oleviin nuoriin. Etsijät ja toiminta ovat tuttuja eri yhteistyökumppaneille verkostoissa ja Mustasaaressa. Toimintaa on esitelty ja etsivien kasvot on tehty tutuiksi kouluvierailuilla mm. yläkoulussa ja lukiossa. Osallistuttu teemapäiviin, vanhempainiltoihin ja erilaisille messuille. Valmis Ylläpidetty ja lisätty verkostoa muiden toimijoiden kanssa ja otettu yhteyttä uusiin yhteistyökumppaneihin. Etsitään ja luodaan kunnalle sopiva työmuoto. Käyty alustavia keskusteluja yhteisistä työmuodoista seudun muiden toimijoiden kanssa. Toteutuu suunnitellusti 19

Toimielin: Tilivelvollinen: KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Rehtori Rose Heir Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Nuorisotiedotuspalvelussa (Decibel) luodaan konsepti mediakasvatusta varten ja kehitetään verkkosivuja. Mediakasvatuksen edistämiseksi rakennetaan konsepti, joka suunnataan nuorille, opettajille ja vanhemmille. Tähän hankkeeseen haetaan kehittämisrahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Decibel saa uuden webadminjärjestelmän. Konsepti kehitetään vuoden aikana niin, että sitä voidaan kokeilla 2019. Uudet verkkosivut lanseerataan. Mediakasvatuksen (KAMP) ja seksuaalisen häirinnän (KIKK) teemapaketit on laadittu ja otettu käyttöön. Uusi verkkosivu decibel.fi lanseerattiin. Valmis Huumeidenvastaista työtä kehitetään. Käynnistetään huumeidenvastainen työryhmä uudelleen ja luodaan uutta ennaltaehkäisevää toimintaa. Huumeidenvastainen työryhmä tapaa säännöllisesti ja tarjoaa palveluja kunnassa. Huumeidenvastainen työryhmä tapasi kahdeksan kertaa. Kartoitus Lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma Mustasaaressa on tehty. Valmis Mustasaaren aikuisopisto Digitaalisesta yhteiskunnasta syrjäytymisvaarassa olevien kohderyhmien (mm. seniorit, toimintarajoitteiset, maahanmuuttajat) digitaalinen inkluusio. Aikuisopisto luo uusia toimintamuotoja ja kurssikonsepteja, jotka edistävät kunnan digitaalista inkluusiota. 3 4 uutta kurssikonseptia otetaan kokeiltavaksi. Tavoite toteutui. ITopetuksessa on ITnoviiseille senioreille kokeiltu neljää lyhyttä teemakurssia. Kurssit järjestettiin suomeksi ja ruotsiksi. Valmis IT-teemakurssit järjestettiin Sulvalla, Raippaluodossa, Koivulahdessa, Tuovilassa ja Sepänkylässä ruotsiksi ja Tuovilassa ja Sepänkylässä suomeksi. Kunta kustansi kurssit kokonaisuudessaan. Läs- och skrivkurser för personer med lätt funktionsnedsättning -kursseilla keskiössä on ollut tablettien ja tietokoneiden käyttö. Welcome Officesta tulee kulttuuritalon vakinaista toimintaa. Kaksi henkilöä työskentelee päivän viikossa Welcome Officessa kulttuuritalolla. Vähintään 500 asiakaskontaktia Welcome Officessa. Tavoite toteutui. 678 asiakaskontaktia. Valmis 20

Toimielin: Tilivelvollinen: KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Rehtori Rose Heir Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Kirjastotoiminta Lisätään kirjaston aukioloaikoja, mikä myös edistää kulttuuritalon käyttöä. Pääkirjasto on auki lauantaisin talvella, ja kokoelmia voidaan käyttää tehokkaammin. Myös lehtilukusali on auki. Lauantaiaukioloa mainostetaan järjestelmällisesti. Lauantaipäivien kävijämääriä seurataan ja pyritään kävijämäärien kasvattamiseen 20 prosentilla vuoden tasosta. Kävijämäärä kasvoi 20 prosenttia. Valmis Aloitetaan hanke omatoimikirjastoihin siirtymiseksi. Hanke aloitetaan. Suunnitelma laadittu. Hanketyöryhmä kirjaston kehittämiseksi on ollut toiminnassa vuoden aikana. Työryhmä on laatinut suunnitelman, jossa käsitellään mm. omatoimikirjastoa ja sähköistä lainausta. Valmis Mustasaaren musiikkiopisto Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmia uudistetaan. Henkilöstö osallistetaan uusien opetussuunnitelmien muovaamiseen alueen muiden toimijoiden kanssa. Musiikin, tanssin, kuvataiteen ja kädentaitojen uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syyslukukaudesta alkaen. Taideopetustoiminnalle laaditaan parhaillaan uutta työsuunnitelmaa yhteistyössä seudun muiden toimijoiden kanssa. Toteutuu suunnitellusti KULTTUURI- JA VAPAA- AIKALAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot 70 102 64 630 93 399 144,5 % 133,2 % Maksutuotot 360 475 396 890 358 289 90,3 % 99,4 % Tuet ja avustukset 152 011 89 300 226 629 253,8 % 149,1 % Muut toimintatuotot 179 882 166 650 113 102 67,9 % 62,9 % Toimintatuotot yhteensä: 762 470 717 470 791 419 110,3 % 103,8 % Toimintakulut: Henkilöstökulut -2 134 497-2 143 080-2 287 411 106,7 % 107,2 % Palvelujen ostot -444 257-462 750-478 017 103,3 % 107,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -218 952-231 530-240 445 103,9 % 109,8 % Avustukset -181 457-187 700-186 731 99,5 % 102,9 % Muut toimintakulut -669 830-661 800-623 841 94,3 % 93,1 % Toimintakulut yhteensä: -3 648 992-3 686 860-3 816 444 103,5 % 104,6 % TOIMINTAKATE -2 886 521-2 969 390-3 025 025 101,9 % 104,8 % Poistot -83 121-81 640 Ylitys: 55 635 euroa Aikuisopisto, kirjastotoiminta ja musiikkiopisto ylittävät talousarvionsa yhteensä runsaalla 100 000 eurolla. Ylitykset kompensoituvat sillä, että vapaa-aikatoiminta ja avustukset alittavat talousarvionsa yhteensä lähes 45 000 eurolla. 21

Toimielin: Tilivelvollinen: SOSIAALILAUTAKUNTA Sosiaalijohtaja Alice Backström Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Ikääntyneille turvataan hyvät sosiaalipalvelut. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2019 (STM:n julkaisuja :6). Muistio vanhuspalvelulain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi (STM ja Kuntaliitto 28.6.2013). Yksitoista teesiä ikääntymisestä; STM muistio 26.8.2015. GeriLean-projektia jatketaan yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa. Avopalveluja kehitetään. Kotona asumista pidennetään ja tuetaan ottamalla talousarvioon yöpartio Koivulahden ja Pohjois-Mustasaaren alueelle. Raippaluodon Björköbyn alue saa käyttöönsä yöpartion, kun Aspgårdenia laajennetaan. 10 10,5 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllistä kotipalvelua (peittävyyden piiriin kuuluvat kaikki, joilla on hoitoja palvelusuunnitelma 30.11. HUOM. ei vertailukelpoinen valtakunnalliseen peittävyyteen). Uusi yöpartio Koivulahteen ja Pohjois- Mustasaareen. Raippaluodon Björköbyn alue saa oman yöpartion Aspgårdenin laajennuksen yhteydessä. Toteutuu. Yöpartiotoiminta on aloitettu Koivulahdessa ja Pohjois- Mustasaaressa. Raippaluodon Björköbyn yöpartio aloittaa helmikuussa 2019. Toteutuu suunnitellusti Myöhästyy Omaishoidon tuen odotusaikaa lyhennetään niin että se on enintään kuukausi. Omaishoitajien lukumäärää llisätään talousarviomäärärahojen mukaisesti. Omaishoidon tukea on voitu myöntää 28 päivän sisällä. Kenenkään ei ole tarvinnut jonottaa. 176 asiakasta on saanut omaishoidon tukea, mikä on 6 enemmän kuin edellisvuonna. Toteutuu suunnitellusti Lyhennetään odotusaikaa tehostettuun palveluasumiseen ottamalla käyttöön 15 uutta asumispaikkaa. Aspgårdenia laajennetaan 10 paikalla ja Helmiinaa 5 paikalla. Tehostetun palveluasumisen peittävyys on 8,4 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä väestöennusteen mukaan. Lisää palveluasumispaikkoja ei saatu käyttöön, koska rakennus-hankkeet myöhästyivät. Paikat otetaan käyttöön talven ja kevään 2019 aikana. Myöhästyy Koneellinen annosjakelu otetaan käyttöön edellyttäen, että järjestelmä otetaan käyttöön terveyskeskuksessa. Parantaa lääketurvallisuutta, vähentää lääkehävikkiä ja jakaa uudelleen sairaanhoitajien työaika neljässä asumisyksikössä. Otettu käyttöön Solgårdissa, muissa asumisyksiköissä annosjakelu otetaan käyttöön 2019. Myöhästyy Kehitetään lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä varhaista tukea moniammatillisena yhteistyönä Pohjanmaan LAPEhankkeen ja Vaasan ensi- ja turvakodin hankkeen puitteissa. Turvataan lapsiperheiden kotipalvelu sosiaalihuoltolain 19. :n 1. 2. momentin mukaisesti riittävillä määrärahoilla. Tarjotaan lapsille ja vanhemmille tukea eroprosessissa RAY:n rahoittaman hankkeen kautta yhteistyössä Vaasan ensi- ja turvakodin kanssa. Lastensuojelussa otetaan käyttöön palvelutarvearvioinnin malli. Kotipalvelua on myönnetty kriteerit täyttäville perheille. Palveluarvioinnin malli on otettu käyttöön. Toteutuu suunnitellusti Toteutuu suunnitellusti 22

Toimielin: Tilivelvollinen: SOSIAALILAUTAKUNTA Sosiaalijohtaja Alice Backström Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Turvataan vammaisten asuminen. Viite: Laitoksista yksilölliseen asumiseen. Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:5. Kunnan palvelujen ja asumisen suunnitelmaa seurataan ja päivitetään yhteistyössä Kårkullan ja Eskoon kanssa. Vammaisten palveluasumisen lisääminen (vammaispalvelulaki) vuonna edellyttää määrärahan lisäämistä. Asumispaikkoja lisätään asumissuunnitelman ja yksilöllisten erityishuoltoohjelmien mukaisesti. Kolme uutta asumispaikkaa. Kaikille ei ole järjestynyt asumispaikkaa, koska vapaita paikkoja ei ole ollut. Vammaisille on annettu palveluasumista omaan kotiin tarpeen mukaan (kolme uutta). Valmis Valmis Vahvistetaan psykososiaalista tukea syrjäytymisvaarassa oleville ja sosiaalista kuntoutusta tarvitseville nuorille ja nuorille aikuisille. Nuorisoasema Klaaran käyttö on kasvanut, mikä edellyttää määrärahan korottamista sekä tilapäisesti palkatun sosiaaliohjaajan palkkamäärärahan muuttamista toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevan sosiaaliohjaajan (80 prosenttia) palkkamäärärahaksi. Sosiaaliohjaaja voi antaa ohjausta kahdellekymmenelle asiakkaalle kuukaudessa (vastaa tämän hetken tarpeita). Sosiaaliohjaaja antaa ohjausta tarpeen mukaan. Valmis Kansa-hanke. Sosiaalihuollon asiakasasiakirja-arkistoa kehitetään 1.8.2015 31.12.. Osallistutaan hankkeeseen, hankitaan tarvittavat ohjelmat. Hanke- ja investointimääräraha. Ohjelmamoduulien käyttöönotto tietojen siirtämistä varten. Työ on aloitettu, ja sitä jatketaan 2019. Myöhästyy SOSIAALILAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot 1 447 512 1 206 000 1 356 896 112,5 % 93,7 % Maksutuotot 1 398 793 1 448 000 1 419 689 98,0 % 101,5 % Tuet ja avustukset 800 10 000 53 360 533,6 % 6 670,0 % Muut toimintatuotot 839 628 787 100 822 530 104,5 % 98,0 % Toimintatuotot yhteensä: 3 686 733 3 451 100 3 652 475 105,8 % 99,1 % Toimintakulut: Henkilöstökulut -9 748 790-10 178 100-10 128 603 99,5 % 103,9 % Palvelujen ostot -7 791 958-8 047 970-8 446 252 104,9 % 108,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -207 848-289 300-258 883 89,5 % 124,6 % Avustukset -2 331 370-2 407 700-2 233 509 92,8 % 95,8 % Muut toimintakulut -1 677 678-1 730 970-1 736 245 100,3 % 103,5 % Toimintakulut yhteensä: -21 757 644-22 654 040-22 803 492 100,7 % 104,8 % TOIMINTAKATE -18 070 911-19 202 940-19 151 016 99,7 % 106,0 % Poistot -137 883-66 790 23

Toimielin: Tilivelvollinen: HOIVALAUTAKUNTA Terveysjohtaja Mikael Gädda Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Hoivalautakunta Hyvinvoiva, terveempi ja työssään viihtyvä henkilöstö. Henkilöstöbarometri kerran vuodessa. Tulokset annetaan tiedoksi henkilökunnalle ja parannuksista keskustellaan. Toteutui. Valmis Sairauspoissaolojen seuranta 30/60/90 päivää. Sairauspoissaolot alle kunnan edellisvuoden keskiarvon päivää/työntekijä/vuosi. Keskiarvo/työntekijä 13,3 päivää, kunnan keskiarvo 13 päivää. Ei toteudu Kehityskeskustelut. Seuranta henkilöstöbarometrillä. 100 prosenttia henkilökunnasta käy kerran vuodessa kehityskeskustelun. 69 prosenttia on käynyt kehityskeskustelun (perustuu henkilöstöbarometrin vastauksiin). Ei toteudu Hallinto Potilastiedon arkisto (earkisto). Kehitystyötä jatketaan valtakunnallisten ohjeiden mukaan, käyttäjiä koulutetaan. Valmiit ohjelmaosiot otetaan käyttöön. Potilastiedon arkiston toinen osa otetaan käyttöön 2019 alussa. Toteutuu suunnitellusti Sähköisten palvelujen kehittäminen Selvitys ja käyttöönoton suunnittelu. Valmistuneet suunnitelmat ja selvitykset. Otettu käyttöön sähköiset palvelut laboratoriossa, röntgenissä ja sairaanhoidon vastaanotossa. Valmis Tulokset, suoritteet (toiminta). Kuukausittainen seuranta, toteumaprosentti. Suoritteet suurempia tai talousarvion mukaisesti. Mustasaari budjetoinut 115 860 euroa, toteuma 117 771 euroa: 102 prosenttia. Valmis Vöyri budjetoinut 44 930 euroa, toteuma 41 353 euroa: 92 prosenttia. Talousarvioseuranta (tuotot ja kulut). Kuukausittainen seuranta, tulokset hoivalautakunnalle ja esimiehille, toteumaprosentti. Tuotot yli talousarvion tai talousarvion mukaisesti. Kulut alle talousarvion tai talousarvion mukaisesti. Tuotot alle talousarvion. Kustannukset yli talousarvion. Ei toteudu Kansanterveystyö Hoitoa hoitotakuuajan rajoissa. Riittävät resurssit, hyvä suunnittelu ja jononhallinta. 0 prosenttia yli 3 kuukautta / 6 kuukautta. Suunnitellusti hoitotakuuajoissa, 3 ja 6 kuukautta. Valmis Riittävät hoitopaikat Seurataan kuukausittain siirtoviivepotilaiden ja lähisairaalan osastoilla jonottavien määrää. Sairaalassa ei ole siirtoviivepotilaita eikä osastoilla yli 90 päivän hoitoaikoja. Siirtoviivepotilaita 45 Mustasaaressa, ei yhtään Vöyrillä. Yli 90 päivän hoitoaikoja: akuuttihoito-osasto 17 potilasta ja kuntoutusosasto 12 potilasta Mustasaaressa. Ei toteudu 24

Toimielin: Tilivelvollinen: HOIVALAUTAKUNTA Terveysjohtaja Mikael Gädda Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status GeriLean-projektin toimenpidesuunnitelman toinen vaihe otetaan käyttöön. Lääkäripalveluja geriatriselle poliklinikalle ja kotihoitoon. Toteutettu toimenpide. Lääkäripalvelut ok, geriatrinen poliklinikka ok, kotihoito jäljellä. Toteutuu suunnitellusti Liikkuva kotihoitotiimi. Toiminnassa, kehitetään suunnitellusti. Toteutuu suunnitellusti Kouluterveydenhuollon oma henkilöstö (sisältää esiopetuksen). Kouluterveydenhuoltoa järjestetään valtakunnallisten suositusten ja kunnan kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti. Toteutettu toimenpide. Toteutettu lukuun ottamatta suomenkielisiä esioppilaita, jotka ovat vielä lastenneuvolan piirissä kouluterveydenhuollon tilanpuutteen vuoksi. Valmis Lastenneuvolan oma henkilöstö. Lastenneuvolatoimintaa järjestetään valtakunnallisten suositusten ja kunnan kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti. Toteutettu toimenpide. Toteutettu suositusten mukaisesti. Odotetaan kehittämissuunnitelman tuloksia. Valmis Lääkäri hoitajatiimi. Potilasmäärien jakaminen suhteessa tiimeihin. Lääkäri hoitajatiimin toimintamallin käyttöönotto. Toteutettu modifioidusti käytössä olevien resurssien mukaisesti. Valmis HOIVALAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot 18 955 479 18 707 085 19 651 102 105,0 % 103,7 % Maksutuotot 1 904 733 2 114 662 1 858 017 87,9 % 97,5 % Tuet ja avustukset 1 800 2 300 54 850 2 384,8 % 3 047,2 % Muut toimintatuotot 95 806 84 042 80 806 96,1 % 84,3 % Toimintatuotot yhteensä: 20 957 818 20 908 089 21 644 775 103,5 % 103,3 % Toimintakulut: Henkilöstökulut -12 595 318-12 803 469-12 835 116 100,2 % 101,9 % Palvelujen ostot -4 606 420-4 231 746-4 836 276 114,3 % 105,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 887 288-1 790 441-2 097 993 117,2 % 111,2 % Muut toimintakulut -1 359 744-1 482 433-1 530 637 103,3 % 112,6 % Toimintakulut yhteensä: -20 448 770-20 308 089-21 300 022 104,9 % 104,2 % TOIMINTAKATE 509 048 600 000 344 753 57,5 % 67,7 % Poistot -509 048-344 753 Toimintakate kattaa poistot. 25

Toimielin: Tilivelvollinen: YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Ben Antell Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status VISIO: Mustasaari tarjoaa maan viihtyisimpiin kuuluvia asuinympäristöjä. Kunta luo edellytykset erilaisille asumismuodoille kunnanosakeskuksiin. Kerros- ja rivitalorakentaminen. Sepänkylän korttelin 226 asemakaava valmistuu. Sepänkylän kortteleiden 17 ja 18 asemakaavan muutos valmistuu. Toteutui. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 7.6. Ei toteutunut. Valmis Myöhästyy Kunta varmistaa yhdyskuntasuunnittelulla viihtyisien, turvallisten ja tarkoituksenmukaisten asuinympäristöjen saatavuuden. Hulevesijärjestelmä. Pintavesijärjestelmän korjaustyöt ja kunnossapito toimenpidesuunnitelman ja kiireellisyyslistan mukaisesti alueilla, joista kunta vastaa. Hulevesitaksa otetaan käyttöön. Toteutui osittain. Pintavesijärjestelmän korjaustyöt ja kunnossapito toteutuivat myönnettyjen talousarviovarojen puitteissa. Hulevesitaksaa ei ole otettu käyttöön. Myöhästyy Nykyisen tievalaistuksen uusiminen ja uuden tievalaistuksen rakentaminen. Pylväät ja valaisimet uusitaan toimenpidesuunnitelman ja kiireellisyyslistan mukaisesti. Tievalaistus rakennetaan lautakunnan vahvistaman kiireellisyyslistan mukaisesti. Toteutui lukuun ottamatta tievalaistuksen rakentamisen kiireellisyyslistaa, jonka lautakunta ottaa uudelleen käsiteltäväksi tammikuussa 2019. Myöhästyy Virkistysalueet ja liikuntapaikat. Liikuntapaikkojen korjaustyöt ja kunnossapito toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Liikuntapaikkakohtaiset käyttökustannukset vahvistetaan, jotta voidaan ottaa käyttöön sisäiset vuokrat vuodesta 2019 alkaen. Toteutui osittain. Liikuntapaikkojen korjaustyöt ja kunnossapito toteutuivat toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Liikuntapaikkojen käyttökustannukset on eritelty kirjanpidossa seurannan selkeyttämiseksi, mutta sisäistä vuokrajärjestelmää ei oteta käyttöön 2019 alkaen. Myöhästyy Liikenneväylien kunnossapito. Liikenneväylien kunnossapitoa tehostetaan selkeiden toimenpidesuunnitelmien, kiireellisyyslistojen ja tunnistettujen yksikkökustannusten avulla. Kunnossapito kootaan suuremmiksi yksiköiksi ja hoidetaan ostopalveluna. Toteutui. Puitesopimus on tehty. Valmis 26 Satamat. Klobbskatin satamasta kehitetään toimiva vierassatama, jossa on palvelut asuntoautoille ja -vaunuille. Osasta satamatoimintoja tehdään hoitosopimukset yhdistysten, venekerhojen ja yritysten kanssa. Toteutui osittain. Toimenpiteisiin Klobbskatin sataman palvelujen parantamiseksi ryhdyttiin alkukesällä. Klobbskatin sataman hoitosopimus käsitellään tammikuussa 2019. Myöhästyy

Toimielin: Tilivelvollinen: YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Ben Antell Yleiskaavat. Karperö Singsby: kaavaehdotus käsitellään lautakunnassa. Toteutui. Lautakunta käsitteli kaavaehdotuksen 31.10. Toteutuu suunnitellusti Koivulahti: alustava luonnos käsitellään lautakunnassa. Toteutui. Lautakunta käsitteli kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta 12.12. Toteutuu suunnitellusti Raippaluoto: osayleiskaava kilpailutetaan. Ei toteutunut. Kilpailutusta ei ole aloitettu. Myöhästyy Asemakaavat. Böle, Kotimetsä 2: osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Sepänkylä: Vanhankaupungintien asemakaava valmistuu. Ei toteutunut. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen on aloitettu, mutta suunnitelmaa ei ole asetettu nähtäville. Toteutui. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 15.11. Myöhästyy Valmis Sepänkylä, Klockarsin asemakaava: luonnos käsitellään lautakunnassa. Tölby, Vaasan seudun hevosurheilukeskuksen asemakaavan muuttaminen asuinalueen asemakaavaksi, osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Ei toteutunut. Maanomistajan omistusoikeus epäselvä. Toteutui. Osallistumisja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville syksyllä. Myöhästyy Toteutuu suunnitellusti Koulukeskusten asemakaavat. Sepänkylän koulukeskuksen asemakaavan muutos valmistuu. Ei toteutunut. Liikenneselvitys myöhästyi. Lautakunta käsitteli kaavaehdotuksen 12.12. Myöhästyy Koivulahden oppimiskeskuksen asemakaavan muutos: kaavaehdotus käsitellään lautakunnassa. Toteutui. Lautakunta käsitteli tarkistetun kaavaehdotuksen 12.12. Valmis VISIO: Mustasaarella on kestävä talous. Tekniset palvelut. Työtä ohjaavat toimenpidesuunnitelmat ja kiireellisyyslistat, jotka perustuvat tunnistettuihin yksikkökustannuksiin ja vahvistettuun talousarvioon. Palvelutuotannon, tehokkuuden ja yksikkökustannusten seurantaan on mittarit, ja tuloksia verrataan vahvistettuihin tavoitteisiin neljännesvuosittain tiimikokouksissa. Ennakoimattomat tehtävät vähenevät merkittävästi. Toteutui. Toteutuu suunnitellusti 27

Toimielin: Tilivelvollinen: YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Ben Antell Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status VISIO: Laadukkaat ja helposti saatavilla olevat palvelut. Kunta laajentaa palvelutarjontaansa verkkopohjaisten ratkaisujen avulla. Käytöstä poistetun irtaimiston myynti. Kunnan verkkosivuille tulee ilmoituspalsta, jolla käytöstä poistettua irtaimistoa markkinoidaan ulkoisesti. Käytöstä poistettuja tavaroita markkinoidaan osoitteessa kiertonet.fi. Toteutuu suunnitellusti Kunnalla on aktiivinen elinkeinopolitiikka. Maankäytön suunnittelu. Tuovila: Granholmsbackenin osayleiskaavan tarkistaminen valmistuu. Toteutui. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 11.10. Valmis Tuovila: Granholmsbacken II -asemakaava etenee asiakkaiden tarpeiden mukaan. Toteutui. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 11.10. Valmis Vassor: Mustasaaren ja Vöyrin yhteisen tarhaalueen suunnittelu valmistuu. Ei toteutunut. Kunnanvaltuusto käsittelee kaavan alkuvuodesta 2019. Myöhästyy Sulva: Wahlrooskan hevosurheilualueen asemakaava valmistuu. Toteutui. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 17.5. Valmis Lintuvuori: luonnos korttelin 2 asemakaavan muutokseksi käsitellään lautakunnassa. Toteutui. Lautakunta hyväksyi kaavan 21.11. Toteutuu suunnitellusti YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot 5 419 499 5 406 250 5 509 024 101,9 % 101,7 % Maksutuotot 238 469 251 800 248 362 98,6 % 104,1 % Tuet ja avustukset 0 0 27 000 Muut toimintatuotot 9 541 560 10 090 290 10 105 397 100,1 % 105,9 % Toimintatuotot yhteensä: 15 199 528 15 748 340 15 889 783 100,9 % 104,5 % Valmistus omaan käyttöön 301 355 254 900 451 168 177,0 % 149,7 % Toimintakulut: Henkilöstökulut -5 407 595-5 640 300-5 555 071 98,5 % 102,7 % Palvelujen ostot -3 307 398-3 034 640-3 473 134 114,4 % 105,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 488 331-4 405 210-4 579 388 104,0 % 102,0 % Avustukset -9 806-25 000-24 442 97,8 % 249,3 % Muut toimintakulut -880 517-1 163 520-1 210 127 104,0 % 137,4 % Toimintakulut yhteensä: -14 093 646-14 268 670-14 842 162 104,0 % 105,3 % TOIMINTAKATE 1 407 237 1 734 570 1 498 790 86,4 % 106,5 % Poistot -6 692 538-5 308 706 Ylitys: 235 780 euroa Tekniset palvelut, kiinteistöosasto, siivous- ja ruokapalvelut ja kaavoitus ylittävät talousarvionsa yhteensä lähes 300 000 eurolla. Ylitykset kompensoituvat sillä, että hallinto ja liikenneväylät alittavat talousarvionsa yhteensä lähes 64 000 eurolla. 28

Toimielin: Tilivelvollinen: RAKENNUSLAUTAKUNTA Johtava rakennustarkastaja Michael Ek Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Viihtyisiä ja turvallisia asuinympäristöjä ja laadukasta rakentamista. Palvelutasoa ja neuvontapalveluja kehitetään. Rakennusvalvonta osallistuu kaava-asioihin, ja henkilöstöä koulutetaan kursseilla talousarvion sallimissa rajoissa. Rakennustarkastajat ovat osallistuneet aktiivisesti kaavatyöhön ja kehittäneet palvelutasoa elykeskuksen, VRK:n ja maistraatin kanssa. Toteutuu suunnitellusti Rakentajille, suunnittelijoille ja kuntalaisille tarjotaan laadukkaita, helposti saatavilla olevia palveluja. Lupapiste on käytössä. Hakijat ja suunnittelijat voivat käyttää rakennusvalvonnan palveluja Lupapisteen ja kunnan verkkosivujen kautta. Sähköistä arkistointia kehitetään, ja se otetaan käyttöön. Rakennusvalvonta osallistuu Asioin.fipalvelun kehittämiseen. Samassa yhteydessä selvitetään sähköistä arkistointia. Toteutuu suunnitellusti Kestävä taloudenhoito. Talousarvio tasapainotetaan rakennusluvista ja muista luvista saatavilla tuotoilla. Taksaa tarkistetaan joiltakin osin. Talouden seuranta 30.6. Talous on pysynyt kehyksissä. Rakennuslupien määrä kasvoi vuodesta. Valmis Kiinteistö- ja rakennusluparekisteri on käytössä. Rekisteri on käytössä, ja sitä päivitetään yhteistyössä CGI:n ja VRK:n kanssa. Koulutusta järjestetään tarvittaessa. Vuoden aikana otetaan käyttöön uusi Factaohjelmisto. Facta-ohjelmisto otettu käyttöön. Rakennusja kiinteistörekisterissä on oletettua enemmän virheellistä tietoa, joka on korjattava. Toteutuu suunnitellusti Vanhoja rakennuslupia tarkistetaan. Lopputarkastamattomia rakennuslupia vuosilta 2000 2012 käydään läpi ja rakennukset lopputarkastetaan. Henkilövaihdoksen vuoksi tarkastuksia tehdään silloin, kun se on ajankäytöllisesti mahdollista. Kaikki lopputarkastamattomat kohteet on tunnistettu, ja lopputarkastukset tehdään resurssien sallimassa tahdissa. Myöhästyy Kiinteistöverotus 2.0. Pyydetään talousarviovaroja talousarviovuodeksi. Projekti käynnistetään yhteistyössä FCG:n ja hankekoordinaattorin kanssa. Tavoitteena on kannattava, monivuotinen projekti, joka lisää verotuottoja. Työtä jatketaan resurssien sallimissa rajoissa. Verohallinto ei 2019 ota vastaan rekistereiden joukkopäivityksiä. Myöhästyy RAKENNUSLAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot 8 302 300 6 866 2 288,6 % 82,7 % Maksutuotot 280 944 300 710 320 372 106,5 % 114,0 % Tuet ja avustukset 0 0 1 500 Muut toimintatuotot 12 118 5 000 8 750 175,0 % 72,2 % Toimintatuotot yhteensä: 301 364 306 010 337 488 110,3 % 112,0 % Valmistus omaan käyttöön 32 395 0 3 808 11,8 % Toimintakulut: Henkilöstökulut -263 819-260 760-284 428 109,1 % 107,8 % Palvelujen ostot -63 765-138 310-45 056 32,6 % 70,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 395-11 320-5 005 44,2 % 78,3 % Muut toimintakulut -12 329-12 590-12 305 97,7 % 99,8 % Toimintakulut yhteensä: -346 307-422 980-346 794 82,0 % 100,1 % TOIMINTAKATE -12 548-116 970-5 497 4,7 % 43,8 % Poistot -5 525-3 304 29

Toimielin: Tilivelvollinen: LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNTA Ympäristö- ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö Tommy Stenlund Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Terveydensuojelulla ja elintarvikevalvonnalla on valvontasuunnitelmat laadukkaan valvontatyön turvaamiseksi yhteistoiminta-alueella. Lautakunta hyväksyy valvontasuunnitelmat. Valvontasuunnitelmat toteutetaan 70 prosentin tasolla. Toteutui lähes täysin, toteutettiin 63 prosenttia. Valmis Ympäristönsuojelulla on valvontasuunnitelma ja valvontaohjelma. Ympäristöjaosto hyväksyy valvontasuunnitelman mukaisen valvontaohjelman. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmaa ja -ohjelmaa noudatetaan. Valvontaohjelmaa on noudatettu, muttei toteutettu täysin. Ei toteudu Ympäristöyksikölle taataan riittävät henkilöstöresurssit lakisääteisen valvonnan suorittamiseen. Varataan talousarviomääräraha. Ympäristöyksikön virat on täytetty. Kaikkia virkoja ei ole täytetty. Ei toteudu Ympäristöyksikkö valmistautuu omalta osaltaan tulevaan organisaatiomuutokseen. Osallistutaan ja vaikutetaan uuden organisaation valmisteluun maakunnissa. Valmistellaan uutta ympäristönsuojelun organisaatiota. Seurataan maakuntien valmistelua ympäristöterveydenhuollon osalta. Aloitetaan yhteistoiminta-alueella keskustelu ympäristönsuojelun uudesta organisaatiosta. Henkilökunta on osallistunut mahdollista kuntaliitosta ja maakuntauudistusta koskevaan työhön. Jäsenkunnille pidettiin tiedotustilaisuus mahdollisesta kuntaliitoksesta Mustasaaressa 29.11. Valmis Lautakunta antaa kattavaa informaatiota. Länsirannikon valvontalautakunnan verkkosivuja päivitetään säännöllisesti ja kehitetään koko ajan. Sopimuskuntien kunnanhallituksia informoidaan Länsirannikon valvontalautakunnan ja ympäristöjaoston tekemistä päätöksistä. Länsirannikon valvontalautakunnan ja ympäristöjaoston pöytäkirjat pidetään julkisesti nähtävillä. Toteutui. Toteutui. Valmis Valmis Valvontakohteiden tietojen tehokas käsittely. Käytetään Tervekuutiedonhallintajärjestelmää. Tervekuutiedonhallintajärjestelmää käytetään tehokkaasti ja sitä kehitetään. Toteutui. Ympäristöterveydenhuollossa otetaan käyttöön VATI-ohjelma 2019. Ympäristönsuojelussa käytetään edelleen Tervekuuohjelmaa. Valmis 30

Toimielin: Tilivelvollinen: LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNTA Ympäristö- ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö Tommy Stenlund LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot 1 283 475 1 452 435 1 309 445 90,2 % 102,0 % Maksutuotot 150 856 129 000 187 001 145,0 % 124,0 % Tuet ja avustukset 0 0 2 140 Muut toimintatuotot 14 871 12 000 8 986 74,9 % 60,4 % Toimintatuotot yhteensä: 1 449 203 1 593 435 1 507 572 94,6 % 104,0 % Valmistus omaan käyttöön 0 0 184 Toimintakulut: Henkilöstökulut -1 268 776-1 354 930-1 322 309 97,6 % 104,2 % Palvelujen ostot -136 802-180 330-145 046 80,4 % 106,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -37 740-42 575-35 344 83,0 % 93,7 % Avustukset -5 145-13 000-2 333 17,9 % 45,3 % Muut toimintakulut -739-2 600-2 724 104,8 % 368,5 % Toimintakulut yhteensä: -1 449 203-1 593 435-1 507 756 94,6 % 104,0 % TOIMINTAKATE 0-0 0 0,0 % 31

Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Erikoissairaanhoito Talousjohtaja Rabbe Eklund ERIKOISSAIRAANHOITO Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot 57 931 0 50 847 87,8 % Toimintatuotot yhteensä: 57 931 0 50 847 87,8 % Toimintakulut: Palvelujen ostot -22 086 526-23 150 000-23 829 389 102,9 % 107,9 % Toimintakulut yhteensä: -22 086 526-23 150 000-23 829 389 102,9 % 107,9 % TOIMINTAKATE -22 028 595-23 150 000-23 778 542 102,7 % 107,9 % Ylitys: 628 542 euroa Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Kunnan osuus perusterveydenhuollosta Talousjohtaja Rabbe Eklund KUNNAN OSUUS PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintakulut: Henkilöstökulut 0 0-62 800 Palvelujen ostot -12 814 406-12 535 300-13 403 432 106,9 % 104,6 % Toimintakulut yhteensä: -12 814 406-12 535 300-13 466 232 107,4 % 105,1 % TOIMINTAKATE -12 814 406-12 535 300-13 466 232 107,4 % 105,1 % Poistot 0 0 Ylitys: 930 932 euroa 32

Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Työllistäminen Talousjohtaja Rabbe Eklund TYÖLLISTÄMINEN Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot 11 814 0 0 0,0 % Tuet ja avustukset 109 000 126 000 184 395 146,3 % 169,2 % Toimintatuotot yhteensä: 120 814 126 000 184 395 146,3 % 152,6 % Toimintakulut: Henkilöstökulut -63 833-73 630-77 109 104,7 % 120,8 % Palvelujen ostot -331 104-329 320-358 170 108,8 % 108,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 808-3 100-2 614 84,3 % 144,6 % Avustukset -542 901-615 000-464 163 75,5 % 85,5 % Muut toimintakulut -3 148-1 360-2 942 216,3 % 93,5 % Toimintakulut yhteensä: -942 794-1 022 410-904 998 88,5 % 96,0 % TOIMINTAKATE -821 980-896 410-720 602 80,4 % 87,7 % Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet Talousjohtaja Rabbe Eklund MUUT KUNTAYHTYMÄT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Muut toimintatuotot 24 771 0 24 297 98,1 % Toimintatuotot yhteensä: 24 771 0 24 297 98,1 % Toimintakulut: Henkilöstökulut 0 0-6 500 Palvelujen ostot -3 041 654-3 113 910-3 026 703 97,2 % 99,5 % Muut toimintakulut -35 783-36 090-41 351 114,6 % 115,6 % Toimintakulut yhteensä: -3 077 436-3 150 000-3 074 554 97,6 % 99,9 % TOIMINTAKATE -3 052 666-3 150 000-3 050 257 96,8 % 99,9 % Poistot -182 451-106 206 Poistot koskevat Wasa Teateria ja Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymää. Tehtäväalue käsittää seuraavat organisaatiot Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Pohjanmaan pelastuslaitos -1 423 826-1 430 969-1 430 969 100,0 100,5 Vaasanseudun Areenat -467 007-482 000-467 931 97,1 100,2 Länsirannikon valvontalautakunta -509 067-570 976-500 572 87,7 98,3 Pohjanmaan liitto -338 104-335 460-336 644 100,4 99,6 SÖFUK -190 386-190 811-190 812 100,0 100,2 Vöyrin maaseutulautakunta -120 375-135 844-119 319 87,8 99,1 Pedersören lomituspalvelu -3 901-3 940-4 010 101,8 102,8 YHTEENSÄ: -3 052 666-3 150 000-3 050 257 96,8 99,9 33

Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Kiinteistötulot Hallintojohtaja Linda Jakobsson-Pada KIINTEISTÖTULOT Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot 146 087 91 000 140 165 154,0 % 95,9 % Muut toimintatuotot 736 704 1 463 660 1 306 047 89,2 % 177,3 % Toimintatuotot yhteensä: 882 792 1 554 660 1 446 212 93,0 % 163,8 % Toimintakulut: Henkilöstökulut -5 819-11 330 0 0,0 % 0,0 % Palvelujen ostot -198 755-43 200-58 778 136,1 % 29,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 363 0-715 52,4 % Avustukset -1 000 0-500 50,0 % Muut toimintakulut -17 596 0-16 145 91,8 % Toimintakulut yhteensä: -224 533-54 530-76 138 139,6 % 33,9 % TOIMINTAKATE 658 258 1 500 130 1 370 074 91,3 % 208,1 % Ylitys: 130 056 euroa Myyntivoitot toteutuivat runsaat 317 000 euroa budjetoitua huonompina. Tuottojen jakautuminen Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Maanvuokrat 379 056 300 000 433 402 144,5 114,3 Myyntivoitot 353 705 1 163 660 846 488 72,7 239,3 Metsänmyynti 146 087 91 000 140 165 154,0 95,9 Muut tulot 3 943 26 157 663,3 YHTEENSÄ: 882 792 1 554 660 1 446 212 93,0 163,8 Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) Talousjohtaja Rabbe Eklund VARHE- JA ELÄKEMENOPERUSTEISET MAKSUT Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintakulut: Henkilöstökulut -1 199 712-1 230 000-1 221 306 99,3 % 101,8 % Toimintakulut yhteensä: -1 199 712-1 230 000-1 221 306 99,3 % 101,8 % TOIMINTAKATE -1 199 712-1 230 000-1 221 306 99,3 % 101,8 % 34

Kirjattu MUSTASAAREN KUNTA TOIMINTAKATE lautakunnittain / tehtäväalueittain Talousarvio Kirjattu % talousarviosta % kirjatusta -46 822 Keskusvaalilautakunta/Vaalit -40 810-7 274 17,8 % 15,5 % -34 994 Tarkastuslautakunta/Tilintarkastus -34 660-33 319 96,1 % 95,2 % -4 376 828 Kunnanhallitus/Keskushallinto -4 968 760-4 904 735 98,7 % 112,1 % -35 513 972 Sivistyslautakunta -37 367 730-37 855 731 101,3 % 106,6 % -695 208 Hallinto -954 612-821 079 86,0 % 118,1 % -20 637 113 Perusopetus -21 130 680-21 987 970 104,1 % 106,5 % -1 469 287 Korsholms gymnasium -1 436 780-1 450 003 100,9 % 98,7 % -12 712 363 Varhaiskasvatus ja esiopetus -13 845 658-13 596 679 98,2 % 107,0 % -2 886 521 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta -2 969 390-3 025 025 101,9 % 104,8 % -473 811 Vapaa-aikatoiminta -525 860-488 982 93,0 % 103,2 % -236 366 Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan -253 000-245 061 96,9 % 103,7 % -775 264 Mustasaaren aikuisopisto -798 680-861 900 107,9 % 111,2 % -924 720 Kirjastotoiminta -920 950-956 031 103,8 % 103,4 % -476 362 Mustasaaren musiikkiopisto -470 900-473 051 100,5 % 99,3 % -18 070 911 Sosiaalilautakunta -19 202 940-19 151 016 99,7 % 106,0 % -407 493 Hallinto -410 140-412 824 100,7 % 101,3 % -10 773 152 Vanhustenhuolto ja kotipalvelu -11 559 180-11 187 336 96,8 % 103,8 % -6 890 267 Perhe- ja yksilöhuolto -7 233 620-7 550 857 104,4 % 109,6 % 509 048 Hoivalautakunta (tuotto) 600 000 344 753 57,5 % 67,7 % 16 179 851 Hallinto (tuotto) 16 245 088 16 876 352 103,9 % 104,3 % -15 670 803 Kansanterveystyö -15 645 088-16 531 599 105,7 % 105,5 % 1 407 237 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tuotto) 1 734 570 1 498 790 86,4 % 106,5 % -399 261 Hallinto -373 740-360 666 96,5 % 90,3 % -1 102 866 Tekniset palvelut -1 116 180-1 168 678 104,7 % 106,0 % -656 083 Liikenneväylät -721 260-670 516 93,0 % 102,2 % 4 085 801 Kiinteistöosasto (tuotto) 4 595 030 4 416 513 96,1 % 108,1 % 129 959 Siivous- ja ruokapalvelut (tuotto) 25 000 19 865 79,5 % 15,3 % -650 313 Kaavoitus -674 280-737 729 109,4 % 113,4 % -12 548 Rakennuslautakunta/Rakennusvalvonta -116 970-5 497 4,7 % 43,8 % -0 Länsirannikon valvontalautakunta 0 0-377,8 % 0 Ympäristöterveydenhuolto 0 0 300,0 % -0 Ympäristönsuojelu 0-0 56,0 % -22 028 595 Kh/Erikoissairaanhoito -23 150 000-23 778 542 102,7 % 107,9 % -12 814 406 Kh/Kunnan osuus perusterveydenhuollosta -12 535 300-13 466 232 107,4 % 105,1 % -821 980 Kh/Työllistäminen -896 410-720 602 80,4 % 87,7 % -3 052 666 Kh/Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet -3 150 000-3 050 257 96,8 % 99,9 % 658 258 Kh/Kiinteistötulot (tuotto) 1 500 130 1 370 074 91,3 % 208,1 % -1 199 712 Kh/Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) -1 230 000-1 221 306 99,3 % 101,8 % 1 967 561 Yrl/Vesihuoltolaitos (tuotto) 1 906 000 1 940 635 101,8 % 98,6 % PALKKAVARAUS -480 374-96 317 850 TOIMINTAKATE -100 402 644-102 065 286 101,7 % 106,0 % 16.3.2019 RE 35

INVESTOINTITALOUSARVIO TALOUSARVIOVERTAILU Talousarvio Tilinpäätös euroa Talousarviopoikkeama % talousarviosta KUNNANHALLITUS KIINTEÄ OMAISUUS, sitovuustaso BRUTTO Menot -1 000 000-709 030 290 970 70,9 Tulot 1 200 000 969 786-230 214 80,8 Yli talousarvion NETTO 200 000 260 756 60 756 130,4 IRTAIN OMAISUUS Menot -350 000-352 593-2 593 100,7 Tulot 0 15 020 15 020 NETTO -350 000-337 573 12 427 96,4 SULVANJOEN JA TUOVILANJOEN RUOPPAUS NETTO -50 000-78 346-28 346 156,7 Yli talousarvion VAASANSEUDUN AREENAT NETTO -500 000-380 952 119 048 76,2 ARVOPAPERIT Menot -275 000-251 000 24 000 91,3 Tulot 0 90 500 90 500 NETTO -275 000-160 500 114 500 58,4 VARATTU TOTEUTUMATTOMIIN HANKKEISIIN NETTO, talousarviomuutos +30 000 0 0 0 SIVISTYSLAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS, Mustasaaren keskuskoulu NETTO -226 500-226 462 38 100,0 IRTAIN OMAISUUS, Koivulahden oppimiskeskus NETTO -250 000-249 932 68 100,0 IRTAIN OMAISUUS, Sepänkylän koulukeskus NETTO -100 000 0 100 000 0,0 IRTAIN OMAISUUS NETTO -350 000-294 400 55 600 84,1 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA LIIKUNTA-ALUEIDEN KEHITTÄMISMÄÄRÄRAHA NETTO -65 000-64 676 324 99,5 HOIVALAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO -200 000-124 513 75 487 62,3 SOSIAALILAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO -60 000-57 843 2 157 96,4 36

INVESTOINTITALOUSARVIO TALOUSARVIOVERTAILU Talousarvio Tilinpäätös euroa Talousarviopoikkeama % talousarviosta RAKENNUSLAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO -20 000 0 20 000 0,0 YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO -90 000-55 450 34 550 61,6 KIINTEISTÖOSASTO IRTAIN OMAISUUS JA PIENET INVESTOINNIT NETTO, talousarviomuutos -280 000-1 280 000-1 551 062-271 062 121,2 Yli talousarvion TERVEYSKESKUSKIINTEISTÖ NETTO, talousarviomuutos -550 000-980 000-1 019 297-39 297 104,0 Yli talousarvion TALONRAKENNUS MUSTASAAREN KESKUSKOULU NETTO, talousarviomuutos +250 000-2 323 500-2 597 221-273 721 111,8 Yli talousarvion Hanke jatkuu KOIVULAHDEN OPPIMISKESKUS NETTO -5 500 000-5 679 315-179 315 103,3 Yli talousarvion Hanke jatkuu SOLF DAGHEM NETTO, talousarviomuutos +80 000-980 000-526 990 453 010 53,8 SEPÄNKYLÄN KOULUKESKUS NETTO, talousarviomuutos -250 000-3 400 000-3 489 226-89 226 102,6 Yli talousarvion Hanke jatkuu HELMIINAN LAAJENNUS NETTO, talousarviomuutos +140 000-510 000-339 776 170 224 66,6 MUU TALONRAKENNUS NETTO -70 000-100 562-30 562 143,7 Yli talousarvion 37

INVESTOINTITALOUSARVIO TALOUSARVIOVERTAILU JULKINEN OMAISUUS LIIKENNEVÄYLÄT JA PUISTOALUEET Talousarvio Tilinpäätös euroa Talousarviopoikkeama % talousarviosta BÖLE, KOTIMETSÄ I NETTO, talousarviomuutos +600 000-60 000-5 349 54 651 8,9 SEPÄNKYLÄN KESKUSTA NETTO, talousarviomuutos -450 000-850 000-789 132 60 868 92,8 LINTUVUOREN YRITYSALUE NETTO, talousarviomuutos -40 000-840 000-802 273 37 727 95,5 TIEVALAISTUS NETTO -212 000-202 146 9 854 95,4 MUUT RAKENNUSINVESTOINNIT, LIIKENNEVÄYLÄT JA PUISTOALUEET Menot -1 315 000-1 317 386-2 386 100,2 Tulot 0 516 516 NETTO, talousarviomuutos +80 000-1 315 000-1 316 870-1 870 100,1 Yli talousarvion VESIHUOLTOLAITOS VIEMÄRÖINTI KAAVA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLA, sitovuustaso BRUTTO Menot -20 000-28 054-8 054 140,3 Yli talousarvion Tulot 40 000 82 066 42 066 205,2 NETTO 20 000 54 012 34 012 270,1 PÅTTIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO NETTO -55 000-74 602-19 602 135,6 Yli talousarvion omistaa 7,5 % Påttin puhdistamosta. IRTAIN OMAISUUS NETTO -10 000-9 615 385 96,1 MUUT RAKENNUSINVESTOINNIT, VESIHUOLTOLAITOS Menot -900 000-892 283 7 717 99,1 Tulot 330 000 382 040 52 040 115,8 NETTO, talousarviomuutos +160 000-570 000-510 242 59 758 89,5 INVESTOINTITALOUSARVIO YHTEENSÄ Menot -22 842 000-22 269 485 572 515 97,5 Tulot 1 570 000 1 539 929-30 071 98,1 NETTO -21 272 000-20 729 556 542 444 97,4 16.3.2019 RE 38

Selvitys useamman vuoden aikana toteutettavista investointihankkeista Käynnissä olevat ja loppuun saatetut hankkeet 31.12. Valtuuston hyväksymät hankekustannukset Toteutettu 31.12. Poikkeama hankekustannuksesta Tarkennukset euroa euroa euroa % TALONRAKENNUS JA SUURET KIINTEISTÖHANKKEET SOLF SKOLA (9611) NETTO, sitovuustaso: -5 100 000-2 678 870 2 421 130 47,5 Hyväksytty hankekustannus NETTO, KV:n päätöksen 83/2009 mukaan. Uusi koulu otettiin käyttöön tammikuussa 2011. Vanhaa koulukiinteistöä koskeva hanke jatkuu. KOIVULAHDEN OPPIMISKESKUS (9628) NETTO, sitovuustaso: -11 000 000-8 669 283,30 2 330 717 21,2 Hankekustannus KV:n päätöksen 8.6. 82 mukaan. Hankeaika jatkuu vuoden 2019 loppuun. SOLF DAGHEM (9614) NETTO, sitovuustaso: -1 080 000-561 262 518 738 48,0 Hankekustannus KV:n päätöksen 17.11.2016 88 mukaan. Hanke jatkuu vuonna 2019. SEPÄNKYLÄN KOULUKESKUS (9629) NETTO, sitovuustaso: -6 150 000-3 617 033 2 532 967 41,2 Hankekustannus KV:n päätöksen 17.11.2016 88 mukaan. Hankeaika jatkuu vuoden 2019 loppuun. MUSTASAAREN KESKUSKOULU (9612) NETTO, sitovuustaso: -3 400 000-3 178 817 221 183 6,5 Hankekustannus KV:n päätöksen 17.11.2016 88 mukaan. Hanke päättyy vuonna 2019. HELMIINAN LAAJENNUS (9630) NETTO, sitovuustaso: -650 000-369 665 280 335 43,1 Hankekustannus KV:n päätöksen 17.11.2016 88 mukaan. Hanke jatkuu vuonna 2019. TERVEYSKESKUSKIINTEISTÖ (947) NETTO, sitovuustaso: -1 270 000-1 855 700-585 700-46,1 Hankekustannus KV:n päätöksen 17.11.2016 88 mukaan. Hanke on päättynyt. 16.3.2019 RE 39

TULOSLASKELMA TALOUSARVIOVERTAILU Kirjattu Talousarvio Kirjattu % talousarviosta % kirjatusta TAMMIKUU JOULUKUU Toimintatuotot: 32 326 125 Myyntituotot 31 873 100 33 310 142 104,5 % 103,0 % 6 604 215 Maksutuotot 6 525 912 6 260 541 95,9 % 94,8 % 402 704 Tuet ja avustukset 310 550 806 562 259,7 % 200,3 % 12 435 785 Muut toimintatuotot 13 429 114 13 430 298 100,0 % 108,0 % 51 768 830 Toimintatuotot yhteensä 52 138 676 53 807 544 103,2 % 103,9 % 365 290 Valmistus omaan käyttöön 279 900 481 338 172,0 % 131,8 % Toimintakulut: 60 140 283 Henkilöstökulut yhteensä 62 688 073 62 843 667 100,2 % 104,5 % 48 188 836 Palkat ja palkkiot 50 868 063 50 971 919 100,2 % 105,8 % 11 951 447 Henkilösivukulut 11 820 010 11 871 748 100,4 % 99,3 % 64 384 312 Palvelujen ostot 65 503 784 68 531 552 104,6 % 106,4 % 8 660 291 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8 141 788 8 735 330 107,3 % 100,9 % 4 828 730 Avustukset 5 113 900 4 736 859 92,6 % 98,1 % 10 438 354 Muut toimintakulut 11 373 675 11 506 758 101,2 % 110,2 % 148 451 970 Toimintakulut yhteensä 152 821 220 156 354 167 102,3 % 105,3 % 96 317 850 TOIMINTAKATE 100 402 644 102 065 286 101,7 % 106,0 % 76 828 488 Verotulot 75 500 000 75 357 317 99,8 % 98,1 % 31 478 834 Valtionosuudet 31 900 000 31 855 352 99,9 % 101,2 % 108 307 322 Verorahoitus yhteensä 107 400 000 107 212 669 99,8 % 99,0 % 124 950 Rahoitustuotot 148 000 125 554 84,8 % 100,5 % 456 686 Rahoituskulut 548 000 421 658 76,9 % 92,3 % 331 735 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä 400 000 296 104 74,0 % 89,3 % 11 657 737 VUOSIKATE 6 597 356 4 851 279 73,5 % 41,6 % 7 689 028 Suunnitelman mukaiset poistot 8 100 000 7 896 615 97,5 % 102,7 % 1 818 201 Lisäpoistot 0 0,0 % 9 507 229 Poistot yhteensä 8 100 000 7 896 615 97,5 % 83,1 % 2 150 508 TILIKAUDEN TULOS 1 502 644 3 045 336 202,7 % 5 865 803 KERTYNYT YLIJÄÄMÄ 4 363 159 2 820 468 64,6 % 48,1 % 16.3.2019 RE 40

- rahoituslaskelma, talousarviovertailu Tilinpäätökset 2013 sekä talousarvio 1 000 euroa Tilinp. 2013 Tilinp. 2014 Tilinp. 2015 Tilinp. 2016 Tilinp. Tilinp. Talousarvio Poikkeama talousarviosta Toteutettu talousarviosta (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) % Toiminnan rahavirta: 2 701 4 725 4 254 9 722 11 323 4 005 5 597-1 593 71,5 Vuosikate 4 188 6 442 4 856 10 189 11 658 4 851 6 597-1 746 73,5 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -1 487-1 716-602 -467-335 -846-1 000 154 84,6 Investointien rahavirta: -18 918-14 743-8 469-9 365-12 446-21 138-21 642 504 97,7 Investointimenot -20 534-17 624-9 739-10 045-13 202-22 269-22 842 573 97,5 Rahoitusosuudet investointimenoihin 79 428 631 160 198 71 0 71 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 538 2 453 638 519 558 1 060 1 200-140 88,4 Toiminnan ja investointien rahavirta (A): -16 216-10 017-4 215 357-1 123-17 133-16 045-1 089 106,8 Antolainauksen muutokset: 112 111 119 114 109 17 101-84 16,7 Antolainasaamisten lisäykset -30 0 0 0 0-100 0-100 Antolainasaamisten vähennykset 142 111 119 114 109 117 101 16 115,8 Lainakannan muutokset (netto), sitovuustaso: 12 390 8 490 4 200 0-700 15 000 15 000 0 100,0 asukasta kohti: 647 440 218 0-36 772 767 4 100,6 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 15 000 20 000 0 10 000 10 000 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 610-13 510-5 500-5 500-7 500-9 500-9 500 0 100,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 000 2 000 9 700-4 500-3 200 24 500 24 500 0 Liittymismaksut: 497 760 659 614 501 409 370 39 110,4 Muut maksuvalmiuden muutokset: -674 759 155-1 902 2 266 3 692 100 3 592 3 692,3 Rahoituksen rahavirta (B): 12 324 10 120 5 133-1 173 2 176 19 118 15 571 3 547 122,8 Rahavarojen muutos (A + B): -3 892 103 918-817 1 052 1 984-474 2 458 Velkataakka kunakin vuonna 31.12. (1 000 euroa): 55 010 63 500 67 700 67 700 67 000 82 000 82 000 0 100,0 Velkataakka asukasta kohti kunakin vuonna 31.12.: 2 872 3 292 3 507 3 493 3 456 4 218 4 194 24 100,6 16.3.2019 RE 41

Verotuotot 2013 1 000 euroa Kunnallisvero Tuloveroprosentti 19,75 20,75 20,75 20,75 20,75 20,75 20,75 Tilinp. 2013 Tilinp. 2014 Tilinp. 2015 Tilinp. 2016 Tilinp. Tilinp. Talousarvio 64 837 68 377 68 148 69 120 69 600 68 348 68 550 Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu 2013 2014 2014 2015 2015 2016 2016 TA:sta 1 000 euroa 3 540-229 972 480-1 251-202 prosenttia 5,5-0,3 1,4 0,7-1,8 99,7 Yhteisövero Tilinp. 2013 Tilinp. 2014 Tilinp. 2015 Tilinp. 2016 Tilinp. Tilinp. Talousarvio 2 065 2 420 2 505 2 197 2 650 2 430 2 350 Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu 2013 2014 2014 2015 2015 2016 2016 TA:sta 1 000 euroa 355 84-308 453-220 80 prosenttia 17,2 3,5-12,3 20,6-8,3 103,4 Kiinteistövero, veroprosentteja korotettiin 2015 Tilinp. 2013 Tilinp. 2014 Tilinp. 2015 Tilinp. 2016 Tilinp. Tilinp. Talousarvio 3 445 3 869 4 500 4 598 4 579 4 579 4 600 Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu 2013 2014 2014 2015 2015 2016 2016 TA:sta 1 000 euroa 423 631 98-19 0-21 prosenttia 12,3 16,3 2,2-0,4 0,0 99,5 VEROT YHTEENSÄ Tilinp. 2013 Tilinp. 2014 Tilinp. 2015 Tilinp. 2016 Tilinp. Tilinp. Talousarvio 70 348 74 666 75 152 75 915 76 828 75 357 75 500 Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu 2013 2014 2014 2015 2015 2016 2016 TA:sta 1 000 euroa 4 318 487 762 914-1 471-143 prosenttia 6,1 0,7 1,0 1,2-1,9 99,8 Alkuperäinen talousarvio: 77 000 Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, 1 000 euroa: -1 643 Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, %: 97,9 42

Valtionosuudet 2013, valtionosuusjärjestelmä uudistui 1.1.2015 1 000 euroa Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Tilinp. 2015 Tilinp. 2016 Tilinp. Tilinp. Talousarvio 28 841 30 670 30 840 30 920 30 980 Muutos Muutos Muutos Toteutettu 2015 2016 2016 TA:sta 1 000 euroa 1 828 171 80-60 prosenttia 6,3 0,6 0,3 99,8 Muut opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet Tilinp. 2015 Tilinp. 2016 Tilinp. Tilinp. Talousarvio -2 549-2 531-1 981-1 882-1 900 Muutos Muutos Muutos Toteutettu 2015 2016 2016 TA:sta 1 000 euroa 19 549 99 18 prosenttia -0,7-21,7-5,0 99,0 Verontasaus Tilinp. 2015 Tilinp. 2016 Tilinp. Tilinp. Talousarvio 1 329 1 967 2 620 2 817 2 820 Muutos Muutos Muutos Toteutettu 2015 2016 2016 TA:sta 1 000 euroa 638 653 198-3 prosenttia 48,0 33,2 7,5 99,9 VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ Tilinp. 2013 Tilinp. 2014 Tilinp. 2015 Tilinp. 2016 Tilinp. Tilinp. Talousarvio 28 237 28 195 27 621 30 106 31 479 31 855 31 900 Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu 2013 2014 2014 2015 2015 2016 2016 TA:sta 1 000 euroa -42-574 2 485 1 373 377-45 prosenttia -0,2-2,0 9,0 4,6 1,2 99,9 Alkuperäinen talousarvio: 31 700 Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, 1 000 euroa: 155 Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, %: 100,5 Verorahoitus = Verot + valtionosuudet Tilinp. 2013 Tilinp. 2014 Tilinp. 2015 Tilinp. 2016 Tilinp. Tilinp. Talousarvio 98 585 102 860 102 773 106 021 108 307 107 213 107 400 Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu 2013 2014 2014 2015 2015 2016 2016 TA:sta 1 000 euroa 4 276-87 3 248 2 287-1 095-187 prosenttia 4,3-0,1 3,2 2,2-1,0 99,8 Alkuperäinen talousarvio: 108 700 Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, 1 000 euroa: -1 487 Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, %: 98,6 43

44

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 45

Tuloslaskelma 1.1. 31.12. Ulkoiset tilitapahtumat Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % Muutos euroa Myyntituotot 13 450 857 13 228 292 1,7 222 565 Maksutuotot 6 254 513 6 594 246-5,2-339 734 Tuet ja avustukset 806 562 402 704 100,3 403 859 Muut toimintatuotot 2 982 395 2 584 542 15,4 397 853 Toimintatuotot yhteensä 23 494 327 22 809 784 3,0 684 543 Valmistus omaan käyttöön 481 338 365 290 31,8 116 047 Henkilöstökulut yhteensä, joista -62 843 667-60 140 283 4,5-2 703 384 Palkat ja palkkiot -50 971 919-48 188 836 5,8-2 783 083 Eläkekulut -9 949 925-9 626 772 3,4-323 153 Muut henkilösivukulut -1 921 823-2 324 676-17,3 402 852 Palvelujen ostot -47 994 588-44 582 240 7,7-3 412 348 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 591 631-8 524 614 0,8-67 017 Avustukset -4 736 859-4 828 730-1,9 91 870 Muut toimintakulut -1 874 205-1 417 057 32,3-457 148 Toimintakulut yhteensä -126 040 951-119 492 924 5,5-6 548 027 Toimintakate -102 065 286-96 317 850 6,0-5 747 436 Verotulot 75 357 317 76 828 488-1,9-1 471 171 Valtionosuudet 31 855 352 31 478 834 1,2 376 518 Verorahoitus yhteensä 107 212 669 108 307 322-1,0-1 094 653 Korkotuotot 145 599-75,8-454 Muut rahoitustuotot 125 409 124 351 0,9 1 057 Korkokulut -412 679-451 959-8,7 39 280 Muut rahoituskulut -8 979-4 727 90,0-4 252 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -296 104-331 735-10,7 35 631 Vuosikate 4 851 279 11 657 737-58,4-6 806 458 Suunnitelman mukaiset poistot -7 896 615-7 689 028 2,7-207 587 Lisäpoistot -1 818 201-100,0 1 818 201 Poistot yhteensä -7 896 615-9 507 229-16,9 1 610 614 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Satunnaiset erät yhteensä Tilikauden tulos -3 045 336 2 150 508-5 195 844 Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+) Varausten lisäys (-) / vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) / vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) -3 045 336 2 150 508-5 195 844 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 18,7 19,1 Vuosikate/Poistot, % 61,4 122,6 Vuosikate, euroa asukasta kohti 250 601-58,5-352 Kertynyt ylijäämä 31.12., euroa 2 820 468 5 865 803-51,9-3 045 336 Kertynyt ylijäämä, euroa asukasta kohti 145 303-52,1-158 46

Rahoituslaskelma 1.1. 31.12. Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % Muutos euroa Vuosikate 4 851 279 11 657 737-58,4-6 806 458 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -846 488-335 100 152,6-511 388 Toiminnan rahavirta 4 004 791 11 322 637-64,6-7 317 846 Investointimenot -22 269 485-13 202 059 68,7-9 067 427 Rahoitusosuudet investointimenoihin 70 982 198 479-64,2-127 497 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 060 286 557 664 90,1 502 622 Investointien rahavirta -21 138 217-12 445 915 69,8-8 692 301 Toiminnan ja investointien rahavirta (A) -17 133 425-1 123 278 1 425,3-16 010 147 Antolainasaamisten lisäys -100 000-100 000 Antolainasaamisten vähennys 116 917 108 500 7,8 8 417 Antolainauksen muutokset yhteensä 16 917 108 500-84,4-91 583 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 000 000-100,0-10 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -9 500 000-7 500 000 26,7-2 000 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 24 500 000-3 200 000 27 700 000 Lainakannan muutokset yhteensä 15 000 000-700 000 15 700 000 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 105 973 121 355-12,7-15 382 Vaihto-omaisuuden muutos -48 866-25 811 89,3-23 055 Saamisten muutos -333 521 1 177 658-1 511 180 Korottomien velkojen muutos 4 377 415 1 493 946 193,0 2 883 469 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 4 101 000 2 767 148 48,2 1 333 852 Rahoituksen rahavirta (B) 19 117 917 2 175 648 778,7 16 942 269 Rahavarojen muutos (A + B) 1 984 492 1 052 370 88,6 932 122 Rahavarat 31.12. 4 166 789 2 182 297 175,6 1 984 492 Rahavarat 1.1. 2 182 297 1 129 927 54,1 1 052 370 Rahavarojen muutos 1 984 492 1 052 370 88,6 932 122 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroa -32 132 409-31 215 183 2,9-917 226 Investointien tulorahoitus, % 21,9 89,7 Lainanhoitokate 0,5 1,5 Maksuvalmius, kassapäivät 10 6 Velkataakka 31.12., euroa 82 000 000 67 000 000 22,4 15 000 000 Velkataakka, euroa asukasta kohti 31.12. 4 218 3 456 22,0 762 Asukasluku 31.12. 19 440 19 384 0,3 56 alustava lopullinen 47

Tase VASTAAVAA 31.12. euroa 31.12. euroa Muutos % euroa PYSYVÄT VASTAAVAT 148 932 486 134 861 313 10,4 14 071 173 Aineettomat hyödykkeet 1 034 161 879 519 17,6 154 642 Aineettomat oikeudet 256 289 285 808-10,3-29 519 Muut pitkävaikutteiset menot 396 920 593 711-33,1-196 791 Ennakkomaksut 380 952 Aineelliset hyödykkeet 130 034 915 116 330 957 11,8 13 703 957 Maa- ja vesialueet 15 501 570 14 983 287 3,5 518 284 Rakennukset 70 882 840 60 123 638 17,9 10 759 202 Kiinteät rakenteet ja laitteet 34 767 352 33 760 704 3,0 1 006 649 Koneet ja kalusto 1 868 936 1 616 159 15,6 252 776 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 7 014 216 5 847 169 20,0 1 167 047 Sijoitukset 17 863 410 17 650 837 1,2 212 573 Osakkeet ja osuudet 16 731 526 16 502 036 1,4 229 490 Muut lainasaamiset 1 062 249 1 079 166-1,6-16 917 Muut saamiset 69 635 69 635 0,0 0 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 29 514 31 486-6,3-1 972 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 29 514 31 486-6,3-1 972 VAIHTUVAT VASTAAVAT 9 179 084 6 812 204 34,7 2 366 879 Vaihto-omaisuus 413 830 364 963 13,4 48 866 Aineet ja tarvikkeet 413 830 364 963 13,4 48 866 Saamiset 4 598 465 4 264 944 7,8 333 521 Pitkäaikaiset saamiset 1 785 0 1 785 Muut saamiset 1 785 1 785 Lyhytaikaiset saamiset 4 596 680 4 264 944 7,8 331 736 Myyntisaamiset 2 470 087 2 527 578-2,3-57 491 Muut saamiset 798 449 799 390-0,1-941 Siirtosaamiset 1 328 144 937 976 41,6 390 169 Rahoitusarvopaperit 19 325 19 325 0,0 0 Osakkeet ja osuudet 19 325 19 325 0,0 0 Rahat ja pankkisaamiset 4 147 464 2 162 972 91,7 1 984 492 Vastaavaa yhteensä 158 141 084 141 705 003 11,6 16 436 081 48

Tase VASTATTAVAA 31.12. euroa 31.12. euroa Muutos % euroa OMA PÄÄOMA 49 240 336 52 285 671-5,8-3 045 336 Peruspääoma 46 419 868 46 419 868 0,0 0 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 5 865 803 3 715 295 57,9 2 150 508 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -3 045 336 2 150 508-241,6-5 195 844 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 392 786 288 784 36,0 104 001 Valtion toimeksiannot 35 282 26 166 34,8 9 116 Lahjoitusrahastojen pääomat 210 013 217 261-3,3-7 249 Muut toimeksiantojen pääomat 147 490 45 357 225,2 102 133 VIERAS PÄÄOMA 108 507 962 89 130 547 21,7 19 377 415 Pitkäaikainen 36 271 827 45 450 780-20,2-9 178 953 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 28 000 000 37 500 000-25,3-9 500 000 Liittymismaksut ja muut velat 8 271 827 7 950 780 4,0 321 047 Lyhytaikainen 72 236 135 43 679 767 65,4 28 556 368 Joukkovelkakirjalainat 44 500 000 20 000 000 122,5 24 500 000 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 9 500 000 9 500 000 0,0 0 Saadut ennakot 40 199 52 639-23,6-12 439 Ostovelat 6 884 314 5 644 539 22,0 1 239 775 Muut velat 2 127 071 2 044 453 4,0 82 617 Siirtovelat 9 184 551 6 438 136 42,7 2 746 415 Vastattavaa yhteensä 158 141 084 141 705 003 11,6 16 436 081 Omavaraisuusaste, % 31,1 36,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 83,0 67,9 Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 84,5 69,1 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa 2 820 468 5 865 803-51,9-3 045 336 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas 145 303-52,1-158 Lainakanta 31.12., euroa 82 000 000 67 000 000 22,4 15 000 000 Lainakanta 31.12., euroa/asukas 4 218 3 456 22,0 762 Lainasaamiset, euroa 1 062 249 1 079 166-1,6-16 917 Asukasluku 19 440 19 384 0,3 56 49

KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNITULOSLASKELMA 1.1. 31.12. euroa 1.1. 31.12. euroa Toimintatuotot 56 878 815 55 053 453 Toimintakulut -157 486 885-149 556 519 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta 272 145 197 970 Toimintakate -100 335 925-94 305 096 Verotulot 75 323 135 76 795 566 Valtionosuudet 31 855 352 31 478 834 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 141 3 531 Muut rahoitustuotot 157 771 154 142 Korkokulut -525 388-577 975 Muut rahoituskulut -66 175-59 706 Vuosikate 6 411 910 13 489 296 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -9 524 086-11 022 249 Satunnaiset erät; tuotot 0 167 644 Satunnaiset erät; kulut 0 0 Tilikauden tulos -3 112 176 2 634 691 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos 0 0 Varausten lisäys (-) 0 0 Rahastojen lisäys (-) 24 200-135 520 Tilikauden verot -30 714-8 078 Laskennalliset verot -32 629-31 187 Vähemmistöosuudet 16 113 737 Tilikauden yli-/alijäämä -3 135 206 2 460 643 Toimintatuotot/toimintakulut, % 36,1 36,8 Vuosikate/poistot, % 67,3 122,4 Vuosikate, euroa/asukas 330 696 Asukasluku 19 440 19 384 50

KUNTAKONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 1.1. 31.12. euroa 1.1. 31.12. euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 411 910 13 489 296 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta -272 145-197 970 Satunnaiset erät 0 167 644 Tilikauden verot -30 714-8 078 Tulorahoituksen korjauserät -1 099 578 5 009 473-480 000 12 970 892 Investointien rahavirta Investointimenot -28 191 400-15 485 035 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 016 785 284 206 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 434 570-25 740 045 775 751-14 425 077 Toiminnan ja investointien rahavirta -20 730 571-1 454 185 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0 0 Antolainasaamisten vähennys 7 500 7 500 7 500 7 500 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 775 667 10 204 180 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -10 617 073-8 287 359 Lyhytaikaisten lainojen muutos 25 332 390 18 490 983-2 858 756-941 936 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 175 591 100 105 Vaihto-omaisuuden muutos -47 691-4 986 Saamisten muutos -1 749 872 771 234 Korottomien velkojen muutos 6 001 683 4 379 711 1 229 023 2 095 376 Rahoituksen rahavirta 22 878 194 1 160 940 Rahavarojen muutos 2 147 623-293 244 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 7 688 144 5 540 521 Rahavarat 1.1. 5 540 521 2 147 623 5 833 766-293 244 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta -35 781 595-33 814 575 Investointien tulorahoitus, % 23,6 88,7 Lainanhoitokate 0,6 1,6 Kassan riittävyys, pv 14 12 51

KONSERNITASE konserni VASTAAVAA 31.12. euroa 31.12. euroa PYSYVÄT VASTAAVAT 170 813 306 153 475 649 Aineettomat hyödykkeet 1 017 493 945 871 Aineettomat oikeudet 302 258 324 417 Muut pitkävaikutteiset menot 419 416 621 454 Ennakkomaksut 295 819 Aineelliset hyödykkeet 162 908 706 146 035 669 Maa- ja vesialueet 16 495 896 15 768 816 Rakennukset 96 083 323 84 315 472 Kiinteät rakenteet ja laitteet 36 733 080 35 532 039 Koneet ja kalusto 3 173 993 3 045 394 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 10 422 414 7 373 948 Sijoitukset 6 887 107 6 494 108 Osakkuusyhteisöosuudet 3 678 331 3 404 069 Osakkeet ja osuudet 3 037 249 2 911 012 Muut lainasaamiset 29 003 36 503 Muut saamiset 142 524 142 524 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 258 564 249 199 Valtion toimeksiannot 185 706 174 828 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 69 417 70 931 Muut toimeksiantojen varat 3 441 3 441 VAIHTUVAT VASTAAVAT 17 366 981 13 421 796 Vaihto-omaisuus 733 708 686 017 Aineet ja tarvikkeet 733 708 686 017 Saamiset 8 945 129 7 195 258 Pitkäaikaiset saamiset 297 016 387 995 Lainasaamiset 295 231 387 995 Muut saamiset 1 785 Lyhytaikaiset saamiset 8 648 114 6 807 263 Myyntisaamiset 5 397 262 4 277 067 Lainasaamiset 28 142 27 927 Muut saamiset 1 583 129 1 283 961 Siirtosaamiset 1 639 581 1 218 308 Rahoitusarvopaperit 41 951 34 920 Osakkeet ja osuudet 41 951 34 920 Rahat ja pankkisaamiset 7 646 193 5 505 601 Vastaavaa yhteensä 188 438 851 167 146 644 52

konserni VASTATTAVAA 31.12. euroa 31.12. euroa OMA PÄÄOMA 56 531 850 59 689 140 Peruspääoma 46 419 868 46 419 868 Arvonkorotusrahasto 1 393 963 1 393 963 Muut omat rahastot 506 600 530 800 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 11 346 626 8 883 866 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -3 135 206 2 460 643 VÄHEMMISTÖOSUUDET 992 271 1 008 384 PAKOLLISET VARAUKSET 459 090 703 731 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 732 101 547 145 Valtion toimeksiannot 220 992 201 005 Lahjoitusrahastojen pääomat 357 715 294 654 Muut toimeksiantojen pääomat 153 394 51 487 VIERAS PÄÄOMA 129 723 539 105 198 244 Pitkäaikainen 48 711 098 55 129 309 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 34 961 426 42 439 393 Lainat julkisyhteisöiltä 3 177 553 1 971 420 Lainat muilta luotonantajilta 960 361 1 529 934 Muut velat 9 611 758 9 188 562 Lyhytaikainen 81 012 441 50 068 935 Joukkovelkakirjalainat 44 500 000 20 000 000 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 11 581 233 10 656 222 Lainat julkisyhteisöiltä 0 111 625 Lainat muilta luotonantajilta 53 033 34 030 Saadut ennakot 501 561 66 435 Ostovelat 9 287 355 7 160 930 Muut velat 2 951 121 2 849 809 Siirtovelat 11 965 359 9 049 755 Laskennalliset verot 172 778 140 128 Vastattavaa yhteensä 188 438 851 167 146 644 Omavaraisuusaste, % 30,6 36,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 78,8 64,4 Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 80,3 65,7 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa 8 211 420 11 344 509 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa/asukas 422 585 Konsernin lainat, euroa/asukas 4 899 3 959 Konsernin lainakanta 31.12., euroa 95 233 608 76 742 624 Konsernin lainasaamiset 31.12., euroa 29 003 36 503 Kunnan asukasluku 19 440 19 384 53

54

LIITETIEDOT 55

1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu etukäteen laaditun poistosuunnitelman mukaan (liitetiedoissa). Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet merkitään taseeseen hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus merkitään taseeseen hankintamenoon. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset merkitään taseeseen nimellisarvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit merkitään taseeseen hankintamenoon. 1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen kiinteistötytäryhteisön keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhtiö on 1.1. 2009 muuttanut poistosuunnitelmaansa vastaamaan paremmin kunnan poistosuunnitelmaa. Yhtiön poistosuunnitelmaa käytetään konsernitilinpäätöksessä. Aiempien tilikausien poistoja on oikaistu vastaamaan kunnan poistosuunnitelmaa. Ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. 56

2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 2.1 Ulkoiset toimintatuotot Kunnan toimintatuotot tehtäväalueittain ja konsernin toimintatuotot yhteisöittäin Kunta Konserni Kunnan tehtäväalueet: 23 494 327 22 809 784 Sivistyspalvelut 3 948 972 4 087 740 Sosiaalipalvelut 3 530 625 3 545 031 Terveyspalvelut 7 958 523 7 901 231 Konsernipalvelut 8 056 208 7 275 781 Konserniyhteisöjen toimintatuotot: Vaasan sairaanhoitopiiri 25 644 351 24 329 856 Eskoon kuntayhtymä 92 703 92 113 Kårkullan kuntayhtymä 2 177 759 1 698 832 Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur 4 686 592 4 843 948 Pohjanmaan liitto 536 058 391 126 Vaasanseudun Areenat 1 012 622 1 010 290 Fastighets Ab Korsholms Bostäder 1 693 727 1 654 143 Smedsby Värmeservice Ab 1 376 974 1 391 070 Kiinteistö Oy Merten Talo 8 182 Yhteensä 23 494 327 22 809 784 60 723 294 58 221 163 2.2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Kunta Konserni Muut toimintatuotot Kiinteistöjen ja maa-alueiden myyntivoitot - Maa-alueiden myynti 679 040 279 434 679 040 279 434 - Kiinteistöjen myynti 74 270 78 307 Muut myyntivoitot 167 448 167 483 9 685 Muut toimintatappiot Kiinteistöjen myyntitappiot 2 358 Irtaimen omaisuuden myyntitappiot 399 165 Osakkeiden myyntitappiot 2.3 Verojen ja valtionosuuksien erittely Katso sivut 42 43. 57

2.4 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Poistosuunnitelma Hyväksytty kunnanvaltuustossa 16.4.1998 37. Muutokset hyväksytty kunnanvaltuustossa 12.12.2002 92, 20.3.2003 18 ja 10.2.2014 4. Poistomenetelmä: tasapoisto, jollei muuta mainita. Poistot lasketaan kunkin kohteen käyttöönottokuukaudesta. Jos tarkkaa käyttöönottokuukautta ei voida antaa, käytetään heinäkuuta käyttöönottokuukautena. Pysyvän vastaavan hyödykkeen vähimmäisraja on 5 000 euroa (alv 0 %), jos kohde on otettu käyttöön ennen vuotta 2013, ja vuodesta 2013 lähtien 10 000 euroa (alv 0 %). Aineettomat hyödykkeet ennen 2013 2013 alkaen poistoaika vuosina ATK-ohjelmistot 3 3 Muut pitkävaikutteiset menot 5 5 Kunnanvaltuuston päätöksellä voidaan yksittäisten kohteiden osalta käyttää pidempää, korkeintaan 20 vuoden poistoaikaa. Aineelliset hyödykkeet Kohde otettu käyttöön Maa- ja vesialueet ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset 40 20 40* Näihin luetaan kaikki rakennustavasta riippumatta, kuten virastotalo, kulttuuritalo, koulut, päiväkodit, paloasemat, vanhainkodit, terveyskeskus sekä vastaavat rakennukset. Tehdas- ja tuotantorakennukset 25 20 Talousrakennukset 15 10 Museorakennukset 15 15 Vapaa-ajan rakennukset 20 20 Näihin luetaan urheilumajat, loma-asunnot ja huoltorakennukset. Asuinrakennukset 40 30 40* Rakennus luetaan asuinrakennukseksi, jos vähintään 50 % on asuinhuoneistoja. Muutoin luokittelu tapahtuu rakennuksen pääasiallisen käytön mukaan. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot 15 15 Sillat, laiturit ja uimalat 10 10 Muut maa- ja vesirakenteet 15 15 Näihin luetaan mm. liikunta- ja vapaa-aikapaikat, jotka eivät kuulu muihin ryhmiin. Vedenjakeluverkosto 30 30 Viemäriverkko 30 30 Sähköjohdot, muuntoasemat ja ulkovalaistuslaitteet 15 15 Sähkö-, vesi-, yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10 10 Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 10 58

Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet 7 4 Näihin luetaan kaikenlaiset kuljetusvälineet veneistä ja moottorikelkoista paloautoihin. Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 7 5 Muut laitteet ja kalusteet 3 3 Näihin luetaan kaikki muu pysyviin vastaaviin kuuluva irtain omaisuus, jonka hankintahinta kokonaisuudessaan ylittää 10 000 euroa (5 000 euroa ennen vuotta 2013). Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Keskeneräiset hankinnat käytön mukainen poisto ei poistoa Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoa Kuntakonsernissa tehdyt poistot Kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on osakkaana, Ab Stormossen Oy ja Smedsby Värmeservice Ab. Näihin yhteisöihin sovelletaan kunkin yhteisön poistosuunnitelmaa konsernitasetta laadittaessa. * kunnanhallitus päättää poistoajoista tällä aikavälillä, kun uusia kohteita otetaan käyttöön. Jollei erillistä päätöstä tehdä, käytetään lyhintä poistoaikaa. - kunnanhallitus päätti vuonna 2013 ja 2014 käyttöön otettavien kohteiden poistoajoista 24.3.2014 - kunnanhallitus päätti vuonna 2015 käyttöön otettujen kohteiden poistoajoista 5.4.2016 - kunnanhallitus päätti vuonna käyttöön otettujen kohteiden poistoajoista 4.3.2019 59

3 Tasetta koskevat liitetiedot 3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 3.1.1 Pysyvät vastaavat Kunnan aineettomat hyödykkeet Aineettomat Muut pitkä- Ennakko- Yhteensä oikeudet vaikutteiset maksut menot Poistamaton hankintameno 1.1. 285 808 593 711 879 519 Lisäykset tilikauden aikana 117 062 137 646 380 952 635 660 Vähennykset tilikauden aikana Poistot tilikauden aikana -146 581-334 437-481 018 Poistamaton hankintameno 31.12. 256 289 396 920 380 952 1 034 161 Kirjanpitoarvo 31.12. 256 289 396 920 380 952 1 034 161 Konsernin aineettomat hyödykkeet Aineettomat Muut pitkä- Ennakko- Yhteensä oikeudet vaikutteiset maksut menot Poistamaton hankintameno 1.1. 324 417 621 454 945 871 Lisäykset tilikauden aikana 139 703 137 646 295 819 573 168 Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä 557 557 Poistot tilikauden aikana -162 419-339 685-502 103 Poistamaton hankintameno 31.12. 302 258 419 416 295 819 1 017 493 Kirjanpitoarvo 31.12. 302 258 419 416 295 819 1 017 493 Kunnan aineelliset hyödykkeet Maa- ja Rakennukset Kiinteät Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä vesialueet rakenteet kalusto ja keskenja laitteet eräiset hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1. 14 983 287 60 123 638 33 760 704 1 616 159 5 847 169 116 330 957 Lisäykset tilikaudella 709 030 14 305 129 3 868 861 1 332 757 11 700 297 31 916 074 Rahoitusosuudet tilikaudella 0-70 982 0 0-70 982 Vähennykset tilikaudella -190 747-1 542-10 533 250-10 725 538 Poistot tilikaudella -3 545 927-2 789 688-1 079 981-7 415 597 Poistamaton hankintameno 31.12. 15 501 570 70 882 840 34 767 352 1 868 936 7 014 216 130 034 915 Kirjanpitoarvo 31.12. 15 501 570 70 882 840 34 767 352 1 868 936 7 014 216 130 034 915 60

Konsernin aineelliset hyödykkeet Maa- ja Rakennukset Kiinteät Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä vesialueet rakenteet kalusto ja keskenja laitteet eräiset hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1. 15 651 434 83 041 678 35 532 039 3 045 394 7 373 948 144 644 492 Lisäykset tilikaudella 917 826 16 225 716 4 284 332 2 040 553 14 363 362 37 831 789 Rahoitusosuudet tilikaudella -12 017-84 136 0-613 795-709 948 Vähennykset tilikaudella -190 747 0-1 542-344 527-10 689 449-11 226 264 Siirrot erien välillä 0 10 087 992 14-11 651-557 Poistot tilikaudella -4 455 937-2 998 606-1 567 441 0-9 021 983 Poistamaton hankintameno 31.12. 16 378 513 94 809 528 36 733 080 3 173 993 10 422 414 161 517 529 Arvonkorotukset 117 382 1 273 794 1 391 177 Kirjanpitoarvo 31.12. 16 495 896 96 083 323 36 733 080 3 173 993 10 422 414 162 908 706 3.1.2 Pysyvien vastaavien sijoitukset Kunnan pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset ja muut saamiset Osakkeet ja Osakkeet ja Muut Kuntayhtymä- osuudet tytär- osuudet osakkeet Muut laina- Muut Yhteensä osuudet yhteisöissä osakkuusyht. ja osuudet saamiset saamiset Poistamaton hankintameno 1.1. 11 009 536 2 159 173 1 672 600 1 660 728 1 079 166 69 635 17 650 837 Lisäykset tilikaudella 0 250 000 1 000 100 000 351 000 Vähennykset tilikaudella 0-21 510-116 917-138 427 Poistamaton hankintameno 31.12. 11 009 536 2 409 173 1 672 600 1 640 218 1 062 249 69 635 17 863 410 Kirjanpitoarvo 31.12. 11 009 536 2 409 173 1 672 600 1 640 218 1 062 249 69 635 17 863 410 Konsernin pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset ja muut saamiset Osakkeet ja Osakkeet ja Muut Kuntayhtymä- osuudet tytär- osuudet osakkeet Muut laina- Muut Yhteensä osuudet yhteisöissä osakkuusyht. ja osuudet saamiset saamiset Poistamaton hankintameno 1.1. 1 672 600 2 908 226 36 503 142 524 4 759 853 Lisäykset tilikaudella 167 889 0 0 167 889 Vähennykset tilikaudella -41 652-7 500-49 152 Osuuksien muutos, osakkuusyhteisöt 31.12. 2 005 732 2 005 732 Hankintameno 31.12. 3 678 331 3 034 463 29 003 142 524 6 884 321 Arvonkorotukset 0 2 786 2 786 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 678 331 3 037 249 29 003 142 524 6 887 107 61

3.1.3 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Tytäryhteisöt, kuntayhtymät sekä osakkuusyhteisöt Nimi Kunnan omistusosuus Kuntakonsernin osuus omasta vieraasta tilikauden pääomasta pääomasta voitosta/tappiosta Tytäryhteisöt Smedsby Värmeservice Ab 80 % 100 913 264 717 1 422 593 77954 Fastighets Ab Korsholms Bostäder 100 % 858 260 2 176 630 5 460 714 11 Kiinteistö Oy Merten Talo 51,22 % 1 050 000 1 019 015 1 327-37 382 Kuntayhtymät Vaasan sairaanhoitopiiri 10,83 % 6 062 766 7 560 350 11 120 711-672 075 Kårkulla 3,09 % 271 949 387 240 927 940-11 524 Eskoo 0,36 % 21 525 25 468 90 012-1 606 SÖFUK 19,36 % 2 241 366 6 068 944 2 354 932 38 260 Pohjanmaan liitto 8,94 % 12 049 119 237 311 572 47 876 Vaasanseudun Areenat 29,23 % 1 753 685 1 960 230 711 378 77 117 Osakkuusyhteisöt Ab Stormossen Oy 28,26 % 219 985 Poronkankaan Vesi Oy 37,50 % 12 614 NLC Vaasa Oy 40,00 % 1 440 000 Pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä, osakkuusyhteisöiltä ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 1 027 5 011 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 70 116 91 988 Siirtosaamiset 129 Saamiset yhteensä 71 272 96 999 Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset 62

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Kunta Konserni Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Tuloennakot 3 876 Siirtyvät korot 344 366 398 378 Kelan korvaus työterveydenhuollosta 480 610 446 980 554 179 515 770 Muut tulojäämät 847 190 490 630 1 085 003 698 285 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 1 328 144 937 976 1 639 581 1 218 308 Rahoitusarvopaperit Kunta Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta (markkina-arvo vuoden lopussa) 316 481 383 790 Kirjanpitoarvo 19 325 19 325 Erotus 297 156 364 465 63

3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 3.2.1 Oma pääoma Oman pääoman erittely Kunta Konserni Peruspääoma 1.1. 46 419 868 46 419 868 46 419 868 46 419 868 Peruspääoma 31.12. 46 419 868 46 419 868 46 419 868 46 419 868 Arvonkorotusrahasto 1.1. 1 393 963 1 393 963 Vähennykset Arvonkorotusrahasto 31.12. 1 393 963 1 393 963 Muut omat rahastot 1.1. 530 800 395 280 Lisäykset -24 200 135 520 Muut omat rahastot 31.12. 506 600 530 800 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 3 715 295 1 068 002 8 885 983 5 846 425 Lisäys 2 150 508 2 647 293 2 460 643 3 037 442 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 5 865 803 3 715 295 11 346 626 8 883 866 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -3 045 336 2 150 508-3 135 206 2 460 643 Oma pääoma yhteensä 49 240 336 52 285 671 56 531 850 59 689 140 3.2.2 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat ja muut pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät maksettaviksi viittä vuotta pidemmän ajan kuluttua Kunta Konserni Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 000 000 4 000 000 5 954 552 7 486 329 Lainat Kuntarahoitukselta 12 857 142 1 500 000 14 752 096 2 173 724 Lainat julkisilta yhteisöiltä 1 617 726 1 974 664 Pitkäaikaiset velat yhteensä 14 857 142 5 500 000 22 324 374 11 634 717 Sekkilimiitti Kunta Danske Bank 8 000 000 8 000 000 Käytetty 31.12. 0 0 Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Konserni Potilasvahinkovakuutus 459 090 666 129 Tulevat vuokrakulut 37 602 Muut pakolliset varaukset yhteensä 459 090 703 731 64

Velat saman konsernin yhteisöille ja osakkuusyhteisöille Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat 139 865 72 708 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 2 258 976 1 629 522 Muut velat 610 321 670 350 Siirtovelat 22 037 Velat saman konsernin yhteisöille yhteensä 610 321 2 398 841 670 350 1 724 267 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Kunta Konserni Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Siirtovelat valtiolle 43 323 43 323 Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 6 267 571 5 904 607 8 260 715 8 029 551 Valtionosuuksien ennakot 72 137 99 416 169 958 Korkojaksotukset 173 188 193 135 188 487 202 773 Muut menojäämät 2 743 792 224 934 3 416 741 604 150 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 9 184 551 6 438 136 11 965 359 9 049 755 4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Vakuudet Kunta Konserni Kiinnitykset omasta velasta 8 008 017 7 008 017 Leasing- ja vuokravastuut yhteensä Kunta Konserni Leasingvastuut Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät 71 625 48 914 94 478 88 824 Myöhemmin erääntyvät 246 853 49 709 268 878 90 234 Vuokravastuut 1 659 961 1 455 333 2 134 690 1 981 418 Yhteensä 1 978 439 1 553 957 2 498 045 2 160 476 Vastuusitomukset Kunta Konserni Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma 3 488 058 3 488 058 3 708 431 3 642 678 Jäljellä oleva pääoma 2 387 511 2 471 883 2 577 463 2 601 805 Vastuusitoumukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 167 732 184 551 167 732 184 551 Jäljellä oleva pääoma 69 900 90 643 69 900 90 643 65

Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 110 661 833 108 492 339 Kunnan mahdollinen vastuu takauskeskuksen rahastosta 31.12. 71 095 71 704 Muut taloudelliset vastuut Konserni Huostaan uskotut potilasvarat 9 607 9 742 Valtion turvavarasto 6 594 6 924 Potilasvakuutus 194 740 193 204 Maanvuokrasopimukset 358 037 358 037 Johdannaissopimukset Kunta (sopimukset on tehty korkosuojaustarkoituksessa) Koronvaihtosopimus 1, Pohjola Pankki Oyj Sopimus päättyy: 30.12.2024 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki maksaa) Kiinteä korko: 0,728 % (kunta maksaa) Markkina-arvo -194 028 Nimellismäärä (bullet) 7 000 000 Kunta Konserni Koronvaihtosopimus 2, Kuntarahoitus Sopimus päättyy: 27.3.2025 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki maksaa) Kiinteä korko: 0,481 % (kunta maksaa) Markkina-arvo -112 848 Nimellismäärä (bullet) 10 000 000 Konserni SÖFUK Yhteensä 5 koronvaihtosopimusta korkosuojaustarkoituksessa, markkina-arvo -557 729 Vaasan sairaanhoitopiiri Yhteensä 2 koronvaihtosopimusta korkosuojaustarkoituksessa, markkina-arvo -194 185 Kårkullan kuntayhtymä Yksi koronvaihtosopimus korkosuojaustarkoituksessa, markkina-arvo 29 878 53,7 % kunnan velkataakasta oli 31.12. sidottu kiinteään korkoon tai suojattu sopimuksin. 39,6 % kunnan velkataakasta oli 31.12. sidottu kiinteään korkoon tai suojattu sopimuksin. Kunta on nostanut 30 miljoonan euron kiinteäkorkoisen lainan 20.2.2019. 66

5. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12. TOISTAISEKSI MÄÄRÄAIKAISET YHTEENSÄ 2016 Henkilöstön lukumäärä 31.12. Konsernipalvelut 229 225 37 43 266 268 Sivistyspalvelut 549 569 242 196 791 765 Terveyspalvelut 235 262 64 58 299 320 Sosiaalipalvelut 200 210 88 67 288 277 Yhteensä 1 213 1 266 431 364 1 644 1 630 Erillinen henkilöstöraportti on laadittu. Henkilöstökulut Kunta Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 62 843 667 60 140 283 Aktivoidut henkilöstökulut 638 989 315 092 Yhteensä 63 482 656 60 455 375 Tilintarkastajan palkkiot Kunta BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 23 733 22 155 Yhteensä 23 733 22 155 Luottamushenkilöiden palkkioista pidätetyt puoluemaksut Kunta Korsholms socialdemokratiska förening 597 873 Kristdemokraterna 40 277 MSK 2 210 2 667 Mustasaaren kokoomus 35 45 Mustasaaren perussuomalaiset 216 285 SDP 176 462 SFP Kaskö 30 SFP Korsholm 1 598 2 263 SFP Kvevlax 1 828 2 154 SFP Norra Korsholm 155 290 SFP Replot-Björkö 1 370 1 731 SFP Smedsby-Böle 1 256 1 435 SFP Solf 647 1 409 Svenska kvinnoförbundet 1 157 1 247 Vänsterförbundet/Korsholm 90 76 Yhteensä 11 373 15 243 67

Intressitahotapahtumat Kunnanjohtajan kanssa on solmittu kuntalain mukainen johtajasopimus, jossa on sovittu kuuden kuukauden palkan suuruisesta erokorvauksesta. Kunta on vuonna 2002 antanut kokonaan omistamalleen tytäryhteisölle Korsholms Bostäderille 2 525 000 euron rahalainan, josta on 31.12. avoimena 875 333 euroa, sekä 100 000 euron rahalainan vuonna, josta on 31.12. avoimena 100 000 euroa. Kunta on antanut Korsholms Bostäderille myös 64 416 euron pääomalainan vuonna 1998. Lainat on myönnetty muutoin markkinaehdoin, mutta niille ei ole asetettu vakuuksia. Kunnan arvion mukaan lainoihin ei sisälly merkittävää taloudellista riskiä. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana on kunnanhallituksen jäsen. Kunta on vuonna 2011 antanut Stundars rf:lle 70 000 euron rahalainan, josta 31.12. on avoimena 22 500 euroa. Laina on myönnetty muutoin markkinaehdoin, mutta sille ei ole asetettu vakuuksia. Kunnan arvion mukaan lainaan ei sisälly merkittävää taloudellista riskiä. Kunta on vuonna antanut Stundars rf:lle 150 000 euroa avustuksina. Valtuuston puheenjohtaja on myös yhdistyksen puheenjohtaja. Kunta on vuonna myöntänyt Korsholms 4H -yhdistykselle yhteensä 17 450 euron avustuksen. Yksi kunnanhallituksen varajäsenistä kuuluu yhdistyksen hallitukseen. Kunta on vuonna myöntänyt Folkhälsan i Korsholm rf:lle avustuksina yhteensä 111 597 euroa. Valtuuston puheenjohtaja kuuluu yhdistyksen hallitukseen. Kunta on vuonna myöntänyt Korsholman Musiikkijuhlat ry:lle 38 000 euron avustuksen. Valtuuston III varapuheenjohtaja kuuluu yhdistyksen hallitukseen. Kunta on 17.2.2012 tehnyt Merenkurkun maailmanperintö ry:n kanssa yhteistyösopimuksen kehittämistoimenpiteistä. Sopimuksessa on sovittu yhdistyksen toiminnan rahoittamisesta. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan puheenjohtaja on yhdistyksen toiminnanjohtaja, kehitysjohtaja on yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja yksi kunnanhallituksen varajäsenistä kuuluu yhdistyksen hallitukseen. Kunta on rahoittanut yhdistystä 24 000 eurolla vuonna. Kunta rahoittaa Vaasanseudun Kehitys Oy:tä summalla, joka on suhteutettu kunnan asukaslukuun. Vuonna kunnan rahoitusosuus oli 271 376 euroa ilman alv:tä. Kunnanjohtaja kuuluu yhtiön hallitukseen. Kunta rahoittaa Vaasan seudun Matkailu Oy:tä osakassopimuksen mukaisesti. Vuonna kunnan rahoitusosuus oli 40 972 euroa ilman alv:tä. Kehitysjohtaja kuuluu yhtiön hallitukseen. Yhteensä alle 10 000 euron intressitahotapahtumia ei ole huomioitu. 68

4 300 4 200 4 100 4 000 3 900 3 800 3 700 3 600 3 500 3 400 3 300 3 200 3 100 3 000 2 900 2 800 2 700 2 600 2 500 2 400 2 300 2 200 2 100 2 000 1 900 1 800 1 700 1 600 1 500 euroa/asukas 1 400 1 300 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 - 200-300 - 400-500 Kertynyt ylijäämä ja velkataakka (euroa/asukas) vuosina 1996 Velkataakan keskiarvo koko maassa Kertyneen ylijäämän keskiarvo koko maassa 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 kertynyt ylijäämä velkataakka 69

MUSTASAAREN VESIHUOLTOLAITOS Toimintakertomus Mustasaaren vesihuoltolaitos huolehtii keskitetysti vesi- ja viemäripalveluista vahvistetuilla toiminta-alueilla. Vesihuoltolaitos on osa yhdyskuntarakentamisen toimintaa. Vesihuoltolaitoksen perustehtävänä on toimittaa laatuvaatimukset täyttävää talousvettä sekä johtaa ja puhdistaa jätevedet lupaviranomaisten vaatimusten mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen henkilöstövahvuus on kasvanut loppuvuonna 12 hengestä 13 henkeen, koska asiakaspalveluun oli mahdollista palkata toimistosihteeri. Kesä elokuuksi palkattiin sijainen, jotta vesimittarilukemat saatiin syötettyä ajoissa laskutusjärjestelmään. Työajan ulkopuolisesta päivystyksestä huolehtii pääasiassa vesihuoltolaitoksen oma henkilöstö ennalta sovitun päivystyslistan mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen henkilöstön keski-ikä on hieman yli 50 vuotta. Neljän vuoden sisällä 23 prosenttia henkilöstöstä jää eläkkeelle. Henkilöstö osallistui vuoden aikana useisiin koulutuksiin, ja vesihuoltolaitos järjesti muun muassa kaksi päivää kestäneen vesityökortti-koulutuksen. Vesityökortti on osaamistodistus, joka tulee lain mukaan olla talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevillä. Koulutukseen osallistui myös Pohjanmaan muiden vesihuoltolaitosten henkilöstöä. Vesinäytteitä otettiin näytteenotto-ohjelman mukaisesti puhdistamoista ja vesijohtoverkosta käyttöveden laadun varmistamiseksi. Sepänkylän vedenpuhdistamon valvontaohjelmaa päivitettiin vastaamaan lainsäädännön asettamia vaatimuksia. Näytteenotto ja valvonta hoidettiin Länsirannikon ympäristöyksikön henkilöstön toimesta, ja näytteet tutkittiin KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa Vaasassa. Raippaluodon ja Koivulahden jätevedenpuhdistamojen jätevesien lakisääteinen valvonta sisältyy Kyrönjoen yhteistarkkailuun. Tarkkailusuunnitelmasta vastaa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, jonka jäsen kunta on. Koivulahden jätevedenpuhdistamolla on lisätty käyttövalvontaan liittyvää näytteenottoa. Näytteitä otetaan puhdistusprosessin eri vaiheissa, ja näytteet viedään tutkittavaksi laboratorioon Vaasassa. Loppuvuodesta kaikki ympäristöluvan vaatimukset täyttyivät ammoniumtyppeä lukuun ottamatta. Raippaluodon jätevedenpuhdistamo täytti kaikki puhdistusvaatimukset kaikkien näytteiden osalta. Vuoden aikana vesi- tai viemäriverkkoon liitettiin yhteensä 79 uutta kiinteistöä ja kunnan viemäriverkkoon liitettiin 7 haja-asutusalueella sijaitsevaa kiinteistöä. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkkoon on 31.12. mennessä liitetty 7 188 kiinteistöä. Näistä 2 493 kiinteistöä on liitetty myös kunnan viemäriverkkoon. Vuoden aikana rakennettiin uutta vesijohtoa 3 865 metriä. Vuodenvaihteessa vesijohtoverkon kokonaispituus oli runsaat 1 402 kilometriä. Kokonaispituuteen ei ole laskettu johtoja, joiden läpimitta on alle 63 millimetriä. Vuoden aikana vesijohtoverkkoa saneerattiin 1 100 metriä, pääasiassa Tuovilan kaava-alueella ja Koivulahdessa. Viemäriverkkoa laajennettiin 1 504 metriä, ja vuodenvaihteessa viemäriverkon kokonaispituus oli 142,8 kilometriä. Viemäriverkkoa saneerattiin yhteensä 900 metriä Tuovilassa, Karperössä ja Koivulahdessa vesijohtoverkon saneerauksen yhteydessä. Vuoden aikana otettiin käyttöön kolme uutta jätevesipumppaamoa ja kaksi linjapumppaamoa saneerattiin. Vesihuoltolaitos osallistui myös Vaasan viemäriverkon kunnossapitokustannuksiin siltä osin kuin kustannukset koskivat Mustasaaren jätevesien johtamista Påttin jätevedenpuhdistamolle Palosaarella. Laskutettu vesimäärä oli 1 005 940 m³ ja jätevesimäärä 573 289 m³ vuonna. Laskutettu vesi- ja jätevesimäärä on kasvanut 2 prosenttia edellisvuodesta. Kunnalla on kaksi omaa vedenpuhdistamoa, Sepänkylän ja Björköbyn vedenpuhdistamot, ja molemmilla puhdistamoilla raakavetenä käytetään pohjavettä. Kunta on myös osakkaana Poronkankaan Vesi Oy:ssä, jolta vuoden aikana ostettiin 347 943 m³ vettä eli 21 340 m³ vähemmän kuin edellisvuonna. Vedenosto Poronkankaan Vesi Oy:ltä väheni, koska vesihuoltolaitos panosti johtoverkon pienten vuotojen paikantamiseen. Vuoden aikana korjattiin 34 vesijohtoverkon vuotoa. Vaasan Vedeltä ostettiin vuoden aikana 26 363 m³ vettä pääasiassa turvaamaan veden hyvä laatu Bölen ja Vattvikin yhdysjohdoissa. Vesi Johtoverkkoon pumpattu vesimäärä yhteensä 1 066 409 m³ Laskutettu vesimäärä 1,30 euroa/m³, alv 0 % 1 005 940 m³ Laskuttamaton vesimäärä (vuoto-, sammutus-, kastelu- ym. vedet) 6 % Jätevesi Puhdistukseen vastaanotettu jätevesimäärä yhteensä 842 446 m³ Laskutettu jätevesimäärä 2,20 euroa/m³, alv 0 % 573 289 m³ Vuotovesiprosentti, johtoverkkoon 32 % 70

Viemäriin valuvien pintavesien osuuden vähentämiseksi johtoverkkoa on vuosien mittaan saneerattu niin kutsutun Ahlskogin alueella Koivulahdessa ja Kiviaidantiellä Tuovilan kaava-alueella. Sepänkylässä osa vanhoista jätevesikaivoista on vaihdettu muiden saneeraustoimenpiteiden yhteydessä, minkä ansiosta vuotovesiprosentti on pienentynyt. Vuotovesiprosentin pienenemiseen vaikutti myös kuiva ja vähäsateinen syksy. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta vahvisti 10.10. 176 vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet, ja jatkossa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet päivitetään vuosittain. Sepänkylän vedenpuhdistamon muutostyöt valmistuivat syksyllä. Vanhat tilat saneerattiin, ja tilanpuutteen vuoksi muihin tiloihin siirretty henkilöstö pääsi muuttamaan saneerattuun toimisto-osaan. Karperössä saneerattiin vuoden aikana Bäckinraitin paineenkorotusasema. Varastona käytettävä rakennusosa lisäeristettiin ja maalattiin, ja sinne asennettiin uusia varastohyllyjä. Rakennusosa, jossa paineenkorotuspumput sijaitsevat, pinnoitettiin uudelleen. Björköbyn vedenpuhdistamon varastorakennuksessa tehtiin pieniä muutostöitä niin, että rakennukseen saatiin mahtumaan siirrettävä polttoainesäiliö. Puhdasvesiallas puhdistettiin kesäkuussa käyttöveden hyvän laadun varmistamiseksi. Vuoden aikana jatkettiin vesijohtoverkon palopostien kartoitusta/saneerausta ja loppuraportti valmistui. Jäljelle jäävät palopostit tarkastetaan kerran vuodessa toimintakunnon varmistamiseksi. Sammutusveden tarve uusilla yritys- ja asemakaava-alueilla on huomioitu sijoittamalla paloposteja sopiviin paikkoihin. Kunnan viemäriverkkoa ei ole laajennettu haja-asutusalueille viime vuosina, koska on odotettu ympäristölainsäädännön päivittämistä. Kun yhdyskuntarakentamisen lautakunta sai tietää ympäristölainsäädännön päivityksistä ja kohderyhmistä, joita päivitykset koskevat, lautakunta päätti kokouksessaan 21.2. 26, että kunnan viemäriverkkoon liittymisestä lähetetään kysely niille kiinteistönomistajille, joiden kiinteistö sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, Kalvholmissa ja Västerhankmossa. Kiinteistönomistajille järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta, joissa kerrottiin toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä ennen 31.10.2019, ja vaihtoehdoista jätevesien käsittelyn järjestämiseksi ympäristölainsäädännön uusien vaatimusten mukaisesti. Saatuaan vastaukset yhdyskuntarakentamisen lautakunta totesi, että kiinnostusta on riittävästi, jotta kunnan viemäriverkon laajentamista kyseisille alueille voidaan alkaa suunnitella vuonna 2019. Allan Heir Vesihuoltopäällikkö 71

Tuloslaskelma VESIHUOLTOLAITOS 1.1. 31.12. euroa 1.1. 31.12. euroa Muutos Liikevaihto 3 709 346 3 718 219-0,2 % Vesi- ja jätevesimaksut ulkoiset 3 708 748 3 717 886-0,2 % Vesi- ja jätevesimaksut sisäiset 597 334 78,9 % Valmistus omaan käyttöön 23 885 31 540-24,3 % Tuet ja avustukset 750 Liiketoiminnan muut tuotot 278 36 672,3 % Materiaalit ja palvelut -1 234 389-1 228 887 0,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -396 686-407 830-2,7 % Tarvikkeet sisäiset -597-344 73,7 % Palvelujen ostot -837 106-820 713 2,0 % Henkilöstökulut -538 119-531 638 1,2 % Palkat ja palkkiot -449 724-439 189 2,4 % Henkilösivukulut -88 395-92 449-4,4 % Eläkekulut -71 955-71 975 0,0 % Muut henkilösivukulut -16 441-20 474-19,7 % Poistot ja arvonalentumiset -1 401 357-1 361 847 2,9 % Suunnitelman mukaiset poistot -1 401 357-1 361 847 2,9 % Liiketoiminnan muut kulut -21 115-21 709-2,7 % Liikeylijäämä 539 278 605 714 89,0 % Rahoitustuotot ja -kulut Korvaus peruspääomasta -127 380-127 380 0,0 % Muut rahoituskulut Muille maksetut korkokulut -17 063-20 060-14,9 % Ylijäämä/alijäämä ennen satunnaisia eriä 394 835 458 274-13,8 % Tilikauden ylijäämä/alijäämä 394 835 458 274 86,2 % 72

Rahoituslaskelma VESIHUOLTOLAITOS 31.12. euroa 31.12. euroa Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 539 278 605 714 Poistot ja arvonalentumiset 1 401 357 1 361 847 Rahoituskulut -144 443-147 441 Sisäiset tuotot -597-344 Sisäiset kulut 597 344 Toiminnan rahavirta 1 796 192 1 820 120 Investointien rahavirta Investointimenot -1 391 489-1 688 663 Rahoitusosuudet investointimenoihin 70 982 45 299 Investointien rahavirta -1 320 507-1 643 364 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -400 000-400 000 Saamisten muutokset 112 803-53 392 Liittymismaksujen muutokset 409 020 500 384 Korottomien velkojen muutokset 30 131-24 392 Rahoituksen rahavirta 151 954 22 600 VAIKUTUS KUNNAN RAHAVAROIHIN 627 640 199 357 73

Tase Vesihuoltolaitos VASTAAVAA 31.12. 31.12. PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 42 491 70 819 Muut pitkävaikutteiset menot 42 491 70 819 Aineelliset hyödykkeet 21 940 505 21 993 028 Rakennukset 1 644 475 1 542 043 Kiinteät rakenteet ja laitteet 20 284 178 20 440 059 Koneet ja kalusto 11 853 10 926 Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset 12 614 12 614 Osuudet osakkuusyhteisöissä 12 614 12 614 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1 001 957 487 119 Myyntisaamiset 185 615 298 418 Tasapainotetut saamiset 816 342 188 702 VASTAAVAA YHTEENSÄ 22 997 567 22 563 581 Vesihuoltolaitos VASTATTAVAA 31.12. 31.12. OMA PÄÄOMA 12 431 247 12 036 412 Peruspääoma 8 492 022 8 492 022 Edellisten tilikausien ylijäämä 3 544 390 3 086 117 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 394 835 458 274 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 9 661 507 9 652 486 Lainat rahoituslaitoksilta 2 000 000 2 400 000 Liittymismaksut 7 661 507 7 252 486 Lyhytaikainen 904 814 874 682 Lainat rahoituslaitoksilta 400 000 400 000 Ostovelat 263 944 315 226 Muut velat 137 517 58 703 Siirtovelat 103 353 100 753 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 22 997 567 22 563 581 74

Vesihuoltolaitoksen liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot V1. Liikevaihto Myyntituotot Vesi- ja jätevesimaksut ulkoiset: Vesimaksut 1 871 111 1 839 249 Jätevesimaksut 1 656 421 1 703 832 Muut myyntituotot 19 514 13 373 Vesi- ja jätevesimaksut sisäiset: Vesimaksut 70 509 67 776 Jätevesimaksut 91 194 93 692 Muut sisäiset palvelut Yhteensä 3 708 748 3 717 922 Vesihuoltolaitoksen omat sisäiset: Vesimaksut 597 334 Liikevaihto yhteensä 3 709 346 3 718 255 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot V2. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 70 819 70 819 Lisäykset tilikaudella 0 Vähennykset tilikaudella Poistot tilikaudella -28 328-28 328 Poistamaton hankintameno 31.12. 42 491 42 491 Kirjanpitoarvo 31.12. 42 491 42 491 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä rakenteet ja kalusto ja keskenlaitteet eräiset hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1. 1 542 043 20 440 059 10 926 21 993 028 Lisäykset tilikaudella 198 082 1 183 792 9 615 1 391 489 Rahoitusosuudet tilikaudella -70 982-70 982 Vähennykset tilikaudella Poistot tilikaudella -95 650-1 268 691-8 688-1 373 030 Poistamaton hankintameno 31.12. 1 644 475 20 284 178 11 853 0 21 940 505 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 644 475 20 284 178 11 853 0 21 940 505 75

V3. Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet osakkuusyhteisöissä Poistamaton hankintameno 1.1. 12 614 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Hankintameno 31.12. 12 614 Kirjanpitoarvo 31.12. 12 614 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma 1.1. 8 492 022 8 492 022 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Peruspääoma 31.12. 8 492 022 8 492 022 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 3 086 117 2 529 982 Lisäykset tilikaudella 458 274 556 135 Vähennykset tilikaudella Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 3 544 390 3 086 117 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 394 835 458 274 Oma pääoma 12 431 247 12 036 412 76

Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Ben Antell Vesihuoltolaitos Vesihuoltopäällikkö Allan Heir Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Kunnan kestävä talous. Raippaluodon ja Karperön viemäriverkon korjaustöitä jatketaan vuotovesien vähentämiseksi. Pumppaamojen ja Raippaluodon jätevedenpuhdistamon käyttökustannuksia lasketaan vähentämällä kokonaisvesimäärää (vuotovedet ja jätevedet). Raippaluodon jätevedenpuhdistamoon tulevan veden määrä laskee 5 prosenttia vuoden 2016 tasosta. Viemäriverkkoa on uusittu 550 metriä. Toteutuu suunnitellusti Laadukkaat ja helposti saatavilla olevat palvelut. Entistä useampi ilmoittaa vesimittarin lukeman kunnan verkkosivujen kautta. 60 prosentin käyttöaste. Ei toteutunut täysin. Asiakkaista 54,43 prosenttia ilmoitti vesimittarin lukeman verkkosivujen kautta. Toteutuu suunnitellusti VESIHUOLTOLAITOS Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot 3 718 219 3 838 000 3 709 588 96,7 % 99,8 % Tuet ja avustukset 0 0 750 Muut toimintatuotot 36 40 36 90,0 % 100,0 % Toimintatuotot yhteensä: 3 718 255 3 838 040 3 710 374 96,7 % 99,8 % Valmistus omaan käyttöön 31 540 25 000 23 885 95,5 % 75,7 % Toimintakulut: Henkilöstökulut -531 638-598 740-538 119 89,9 % 101,2 % Palvelujen ostot -820 713-940 310-837 106 89,0 % 102,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -408 174-395 580-397 283 100,4 % 97,3 % Muut toimintakulut -21 709-22 410-21 115 94,2 % 97,3 % Toimintakulut yhteensä: -1 782 234-1 957 040-1 793 623 91,6 % 100,6 % TOIMINTAKATE 1 967 561 1 906 000 1 940 635 101,8 % 98,6 % Poistot -1 361 847-1 401 357 77

Kunnanhallitus esittää, että tilikauden tulos 3 045 335,54 euroa siirretään taseeseen tilikauden alijäämäksi. Mustasaaressa 25.3.2019 Kunnanhallitus Lars Gästgivars Ralf Degerlund Anita Sundman Michael Luther Linda Ahlbäck Monica Sirén-Aura Stig Beijar Ida-Maria Skytte Tomas Bäck Pernilla Vikström Åsa-Britt Forth-Snellman Kim Eriksson Martin Ahlskog Rurik Ahlberg Kunnanjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Mustasaaressa 22.5.2019 BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö Andreas Holmgård JHT, KHT 78

Tilinpäätöksen tunnusluvut on laskettu seuraavasti: Velkataakka (euroa/asukas): Lainakanta jaetaan asukasluvulla 31.12. Lainakanta = Vieras pääoma Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat Muut velat. Omavaraisuus (%): 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuudet + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot). Vähemmistöosuudet koskevat konsernia. Toimintatuotot/Toimintakulut (%): 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön). Vuosikate/Poistot (%): 100 * Vuosikate / Poistot yhteensä. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta (euroa): Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Tunnusluku ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus (%): 100 * Vuosikate / Investointien rahoitusosuus. Investointien rahoitusosuus = Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin. Kassan riittävyys (pv): 365 päivää * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista eristä: Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön + Korkokulut + Muut rahoituskulut + Investointimenot + Antolainojen lisäys + Pitkäaikaisten lainojen vähennys. Lainanhoitokate: (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Pitkäaikaisten lainojen vähennys). Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2, ja heikko kun tunnusluku on alle 1. Suhteellinen velkaantuneisuus (%): 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista: 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot + Vuokravastuut) / Käyttötulot. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, silloin kun vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut. Tunnusluku ottaa paremmin huomioon erilaisilla malleilla, kuten rahoitusleasingsopimuksilla rahoitetut hankkeet, jotka eivät näy velkana kunnan taseessa. Lainasaamiset 31.12. (euroa): Sijoituksiin sisältyvät joukkovelkakirjasaamiset ja muut lainasaamiset. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Kirjanpitokirjat Päiväkirja, koneluettava. Pääkirja, koneluettava. Tositelajit 100 Kirjanpito 101 Kirjanpito muistiotosite 1111 Ostoreskontra 160 Ostoreskontra Vesihuoltolaitos 200 Ostoreskontramaksut 300 Palkat 400 Laskutus 420 Sisäinen laskutus 450 Luottotappiot 500 Laskunmaksut 600 Sosiaalilautakunnan maksatukset (toimeentulotuki) 700 Käyttöomaisuus 80 Sisäiset muistiotositteet 840 Salassa pidettävät tositteet 900 Mustasaaren terveyskeskus Varasto 910 Oravaisten Vöyrin Maksamaan terveyskeskus Varasto 920 Virastotalo Varasto 79

Kirjattu MUSTASAAREN KUNTA TOIMINTAKATE lautakunnittain / tehtäväalueittain Alkuperäinen talousarvio Kirjattu % talousarviosta % kirjatusta -46 822 Keskusvaalilautakunta/Vaalit -40 810-7 274 17,8 % 15,5 % -34 994 Tarkastuslautakunta/Tilintarkastus -34 660-33 319 96,1 % 95,2 % -4 376 828 Kunnanhallitus/Keskushallinto -4 768 760-4 904 735 102,9 % 112,1 % -35 513 972 Sivistyslautakunta -36 867 730-37 855 731 102,7 % 106,6 % -695 208 Hallinto -924 612-821 079 88,8 % 118,1 % -20 637 113 Perusopetus -21 160 680-21 987 970 103,9 % 106,5 % -1 469 287 Korsholms gymnasium -1 436 780-1 450 003 100,9 % 98,7 % -12 712 363 Varhaiskasvatus ja esiopetus -13 345 658-13 596 679 101,9 % 107,0 % -2 886 521 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta -2 969 390-3 025 025 101,9 % 104,8 % -473 811 Vapaa-aikatoiminta -525 860-488 982 93,0 % 103,2 % -236 366 Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan -253 000-245 061 96,9 % 103,7 % -775 264 Mustasaaren aikuisopisto -798 680-861 900 107,9 % 111,2 % -924 720 Kirjastotoiminta -920 950-956 031 103,8 % 103,4 % -476 362 Mustasaaren musiikkiopisto -470 900-473 051 100,5 % 99,3 % -18 070 911 Sosiaalilautakunta -19 202 940-19 151 016 99,7 % 106,0 % -407 493 Hallinto -410 140-412 824 100,7 % 101,3 % -10 773 152 Vanhustenhuolto ja kotipalvelu -11 559 180-11 187 336 96,8 % 103,8 % -6 890 267 Perhe- ja yksilöhuolto -7 233 620-7 550 857 104,4 % 109,6 % 509 048 Hoivalautakunta (tuotto) 600 000 344 753 57,5 % 67,7 % 16 179 851 Hallinto (tuotto) 16 245 088 16 876 352 103,9 % 104,3 % -15 670 803 Kansanterveystyö -15 645 088-16 531 599 105,7 % 105,5 % 1 407 237 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tuotto) 2 234 570 1 498 790 67,1 % 106,5 % -399 261 Hallinto -373 740-360 666 96,5 % 90,3 % -1 102 866 Tekniset palvelut -1 116 180-1 168 678 104,7 % 106,0 % -656 083 Liikenneväylät -721 260-670 516 93,0 % 102,2 % 4 085 801 Kiinteistöosasto (tuotto) 5 095 030 4 416 513 86,7 % 108,1 % 129 959 Siivous- ja ruokapalvelut (tuotto) 25 000 19 865 79,5 % 15,3 % -650 313 Kaavoitus -674 280-737 729 109,4 % 113,4 % -12 548 Rakennuslautakunta/Rakennusvalvonta -116 970-5 497 4,7 % 43,8 % -0 Länsirannikon valvontalautakunta 0 0-377,8 % 0 Ympäristöterveydenhuolto 0 0 300,0 % -0 Ympäristönsuojelu 0-0 56,0 % -22 028 595 Kh/Erikoissairaanhoito -23 150 000-23 778 542 102,7 % 107,9 % -12 814 406 Kh/Kunnan osuus perusterveydenhuollosta -12 535 300-13 466 232 107,4 % 105,1 % -821 980 Kh/Työllistäminen -896 410-720 602 80,4 % 87,7 % -3 052 666 Kh/Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet -3 150 000-3 050 257 96,8 % 99,9 % 658 258 Kh/Kiinteistötulot (tuotto) 1 500 130 1 370 074 91,3 % 208,1 % -1 199 712 Kh/Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) -1 230 000-1 221 306 99,3 % 101,8 % 1 967 561 Yrl/Vesihuoltolaitos (tuotto) 1 906 000 1 940 635 101,8 % 98,6 % PALKKAVARAUS -480 374-96 317 850 TOIMINTAKATE -99 202 644-102 065 286 102,9 % 106,0 % 16.3.2019 RE 80

TULOSLASKELMA TALOUSARVIOVERTAILU Kirjattu Alkuperäinen talousarvio Kirjattu % talousarviosta % kirjatusta TAMMIKUU JOULUKUU Toimintatuotot: 32 326 125 Myyntituotot 31 873 100 33 310 142 104,5 % 103,0 % 6 604 215 Maksutuotot 7 025 912 6 260 541 89,1 % 94,8 % 402 704 Tuet ja avustukset 310 550 806 562 259,7 % 200,3 % 12 435 785 Muut toimintatuotot 13 429 114 13 430 298 100,0 % 108,0 % 51 768 830 Toimintatuotot yhteensä 52 638 676 53 807 544 102,2 % 103,9 % 365 290 Valmistus omaan käyttöön 279 900 481 338 172,0 % 131,8 % Toimintakulut: 60 140 283 Henkilöstökulut yhteensä 62 588 073 62 843 667 100,4 % 104,5 % 48 188 836 Palkat ja palkkiot 50 773 213 50 971 919 100,4 % 105,8 % 11 951 447 Henkilösivukulut 11 814 860 11 871 748 100,5 % 99,3 % 64 384 312 Palvelujen ostot 65 178 784 68 531 552 105,1 % 106,4 % 8 660 291 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8 141 788 8 735 330 107,3 % 100,9 % 4 828 730 Avustukset 5 113 900 4 736 859 92,6 % 98,1 % 10 438 354 Muut toimintakulut 11 098 675 11 506 758 103,7 % 110,2 % 148 451 970 Toimintakulut yhteensä 152 121 220 156 354 167 102,8 % 105,3 % 96 317 850 TOIMINTAKATE 99 202 644 102 065 286 102,9 % 106,0 % 76 828 488 Verotulot 77 000 000 75 357 317 97,9 % 98,1 % 31 478 834 Valtionosuudet 31 700 000 31 855 352 100,5 % 101,2 % 108 307 322 Verorahoitus yhteensä 108 700 000 107 212 669 98,6 % 99,0 % 124 950 Rahoitustuotot 148 000 125 554 84,8 % 100,5 % 456 686 Rahoituskulut 548 000 421 658 76,9 % 92,3 % 331 735 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä 400 000 296 104 74,0 % 89,3 % 11 657 737 VUOSIKATE 9 097 356 4 851 279 53,3 % 41,6 % 7 689 028 Suunnitelman mukaiset poistot 8 100 000 7 896 615 97,5 % 102,7 % 1 818 201 Lisäpoistot 0 0,0 % 9 507 229 Poistot yhteensä 8 100 000 7 896 615 97,5 % 83,1 % 2 150 508 TILIKAUDEN TULOS 997 356 3 045 336 305,3 % 5 865 803 KERTYNYT YLIJÄÄMÄ 6 863 159 2 820 468 41,1 % 48,1 % 16.3.2019 RE 81

- rahoituslaskelma, talousarviovertailu Tilinpäätökset 2013 ja talousarvio 1 000 euroa Tilinp. 2013 Tilinp. 2014 Tilinp. 2015 Tilinp. 2016 Tilinp. Tilinp. Alkuperäinen talousarvio Poikkeama talousarviosta Toteutettu talousarviosta (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) % Toiminnan rahavirta: 2 701 4 725 4 254 9 722 11 323 4 005 8 097-4 093 49,5 Vuosikate 4 188 6 442 4 856 10 189 11 658 4 851 9 097-4 246 53,3 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -1 487-1 716-602 -467-335 -846-1 000 154 84,6 Investointien rahavirta: -18 918-14 743-8 469-9 365-12 446-21 138-21 412 274 98,7 Investointimenot -20 534-17 624-9 739-10 045-13 202-22 269-22 612 343 98,5 Rahoitusosuudet investointimenoihin 79 428 631 160 198 71 0 71 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 538 2 453 638 519 558 1 060 1 200-140 88,4 Toiminnan ja investointien rahavirta (A): -16 216-10 017-4 215 357-1 123-17 133-13 315-3 819 128,7 Antolainauksen muutokset: 112 111 119 114 109 17 101-84 16,7 Antolainasaamisten lisäykset -30 0 0 0 0-100 0-100 Antolainasaamisten vähennykset 142 111 119 114 109 117 101 16 115,8 Lainakannan muutokset (netto), sitovuustaso: 12 390 8 490 4 200 0-700 15 000 12 750 2 250 117,6 asukasta kohti: 647 440 218 0-36 772 652 119 118,3 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 15 000 20 000 0 10 000 10 000 0 13 100-13 100 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 610-13 510-5 500-5 500-7 500-9 500-7 500-2 000 126,7 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 000 2 000 9 700-4 500-3 200 24 500 7 150 17 350 Liittymismaksut: 497 760 659 614 501 409 370 39 110,4 Muut maksuvalmiuden muutokset: -674 759 155-1 902 2 266 3 692 100 3 592 3 692,3 Rahoituksen rahavirta (B): 12 324 10 120 5 133-1 173 2 176 19 118 13 321 5 797 143,5 Rahavarojen muutos (A + B): -3 892 103 918-817 1 052 1 984 6 1 978 Velkataakka kunakin vuonna 31.12. (1 000 euroa): 55 010 63 500 67 700 67 700 67 000 82 000 79 750 2 250 102,8 Velkataakka asukasta kohti kunakin vuonna 31.12.: 2 872 3 292 3 507 3 493 3 456 4 218 4 079 139 103,4 16.3.2019 RE 82

Uppgifter om arbetsförmedlingsstatistiken Tietoja työnvälitystilastoista (ELY centralen ELY keskus) Vasa er + Kyrolandet er Hela landet Korsholm Mustasaari Vaasan sk + Kyrönmaan sk Koko maa förändr. muutos förändr. muutos förändr. muutos Arbetslösa Työttömät Antal Kpl Antal Kpl % Antal Kpl % Antal Kpl Antal Kpl % Antal Kpl % Antal Kpl Antal Kpl % Antal Kpl % Januari Tammikuu 666 530 5,6 136 20,4 5 638 4 494 8,1 1 144 20,3 342 852 285 800 10,9 57 052 16,6 Februari Helmikuu 677 529 5,6 148 21,9 5 531 4 518 8,1 1 013 18,3 332 166 276 200 10,5 55 966 16,8 Mars Maaliskuu 636 491 5,2 145 22,8 5 209 4 207 7,6 1 002 19,2 317 251 264 100 10,0 53 151 16,8 April Huhtikuu 596 461 4,9 135 22,7 4 973 4 003 7,2 970 19,5 304 279 254 600 9,7 49 679 16,3 Maj Toukokuu 545 440 4,7 105 19,3 4 766 3 867 7,0 899 18,9 291 500 241 600 9,2 49 900 17,1 Juni Kesäkuu 679 550 5,8 129 19,0 5 481 4 594 8,3 887 16,2 320 126 272 700 10,4 47 426 14,8 Juli Heinäkuu 731 588 6,2 143 19,6 5 764 4 841 8,7 923 16,0 329 027 284 100 10,8 44 927 13,7 Augusti Elokuu 575 400 4,2 175 30,4 4 900 3 814 6,9 1 086 22,2 288 745 243 300 9,2 45 445 15,7 September Syyskuu 517 363 3,8 154 29,8 4 492 3 470 6,2 1 022 22,8 275 574 232 100 8,8 43 474 15,8 Oktober Lokakuu 501 352 3,7 149 29,7 4 355 3 471 6,3 884 20,3 272 516 230 141 8,7 42 375 15,5 November Marraskuu 496 352 3,7 144 29,0 4 308 3 431 6,2 877 20,4 271 309 229 362 8,7 41 947 15,5 December Joulukuu 538 417 4,4 121 22,5 4 683 3 952 7,1 731 15,6 295 524 256 504 9,7 39 020 13,2 er = ekonomisk region sk = seutukunta Korsholm Mustasaari förändr. muutos Befolkning Asukasluku Antal Kpl Antal Kpl % Antal Kpl Januari Tammikuu 19 392 19 375 0,1 17 Februari Helmikuu 19 429 19 388 0,2 41 Mars Maaliskuu 19 427 19 371 0,3 56 April Huhtikuu 19 452 19 390 0,3 62 Maj Toukokuu 19 457 19 396 0,3 61 Juni Kesäkuu 19 487 19 407 0,4 80 Juli Heinäkuu 19 481 19 464 0,1 17 Augusti Elokuu 19 449 19 455 0,0 6 September Syyskuu 19 422 19 424 0,0 2 Oktober Lokakuu 19 422 19 437 0,1 15 November Marraskuu 19 422 19 439 0,1 17 December Joulukuu 19 384 19 444 0,3 60 2016 December 2016 och Joulukuu 2016 ja 19 380 19 384 0,0 4 83

900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Jan Tam Feb Hel Arbetslösa Työttömät, Korsholm Mustasaari Mar Maa Apr Huh Maj Tou Jun Kes Jul Hei Aug Elo Sept Syy Okt Lok Nov Mar Dec Jou 2016 2015 2014 2013 2012 84

19 600 19 500 19 400 19 300 19 200 19 100 19 000 18 900 18 800 18 700 18 600 18 500 Jan / Tam Befolkning Asukasluku 2012 Feb / Hel Mar / Maa Apr / Huh Maj / Tou Jun / Kes Jul / Hei Aug / Elo Sept / Syy Okt / Lok Nov / Mar Dec / Jou 2016 2015 2014 2013 2012 85

Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on vuosittain arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet (kuntalaki 121. ). Tarkastuslautakunta voi myös arvioida, miten tarkoituksenmukaisesti toiminta on järjestetty. Lisäksi tarkastuslautakunta valvoo sen noudattamista, että kunnan sidonnaisuusrekisteriin ilmoitetaan tiedot kuntalain 84. :n mukaisesti. Mustasaaren kunnan tarkastuslautakuntaan kuuluu viisi varsinaista jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto on asettanut tarkastuslautakunnan toimikaudeksi 2020. Tarkastuslautakunnan jäsenet: Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Rolf Sund, puheenjohtaja Jens Fochsell Karina Björninen, varapuheenjohtaja Katja Kaivonen Kim Hämäläinen Mari Lintula Jennie Flink Maria Backman Håkan Fant Jonas Rosenlöf Tarkastuslautakunnan arviointityö Tarkastuslautakunnan arviointityön perustana on koko toimikaudeksi laadittu, vahvistettu arviointisuunnitelma, jossa määritellään arvioinnin vuosittaiset painopistealueet. Tarkastuslautakunta laatii vuosittain itselleen erillisen työohjelman talousarviovuoden arviointia varten. Tarkastuslautakunta arvioi pääasiassa kunnan tilinpäätöksen perusteella, miten talousarviossa vahvistetut toiminnan ja talouden tavoitteet ovat toteutuneet. Talousarviovuoden aikana tarkastuslautakunta arvioi kunnan toimintaa tutustumalla toimielinten pöytäkirjoihin, keskustelemalla luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja henkilökunnan kanssa, vierailemalla kunnan joissakin toimintayksiköissä ja perehtymällä erilaisiin selvityksiin. Toimintavuoden arvioimiseksi tarkastuslautakunta on kokoontunut yhdeksän kertaa, kuullut vastaavia viranhaltijoita ja tutustunut eri vastuualueisiin työohjelman mukaisesti. Lautakunnan sihteerinä on toiminut hallintosihteeri Nina Högbacka Wägar. Lakisääteisen tilintarkastuksen on tehnyt BDO Audiator Oy. Vastaavana tilintarkastajana on toiminut KHT, JHT Andreas Holmgård ja avustavana tilintarkastajana Hans Becker. Nämä ovat osallistuneet tarkastuslautakunnan kokouksiin säännöllisesti. Kunnanvaltuusto hyväksyi 16.11. vuoden talousarvion ja vuosien 2019 2020 taloussuunnitelman sekä vuosien 2022 investointiohjelman. Vuoden talousarvio sisältää kunnan toiminnan ja talouden tavoitteet. Tarkastuslautakunnan arvio kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta perustuu vuoden tilinpäätökseen, kunnan toimielinten pöytäkirjoihin, lautakuntien jäsenten kanssa käytyihin keskusteluihin ja tilintarkastajan raportteihin. Kunnan talouden ja talousarvion toteuman arviointi Valtuuston hyväksymässä talousarviossa on käyttötalous ja tuloslaskelmaosa sekä investointi ja rahoitusosa. Sitovuustasot talousarvion eri osille määritetään talousarviokirjan sivulla 8. Käyttötalousarviossa nettomääräinen, sisäiset tilitapahtumat sisältävä toimintakate on kunnan toimielimiä sitova valtuuston 4.5. 26 hyväksymän lautakuntarakenteen mukaisesti. 86