Kolarin kunta Hannukaisen kylän asemakaava Kaavaselostus LUONNOS 6.11.2013
KOLARIN KUNTA HANNUKAISEN KYLÄN ASEMAKAAVA Päivämäärä Kaavaluonnos 6.11.2013 Tuuli Tolonen, Matti Kautto Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Asemakaavan selostus Viite 82135434 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 6. päivänä marraskuuta 2013 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaava koskee: Kolarin kunnan 2. kunnanosaa. Asemakaavalla muodostuu: Kolarin kunnan 2. kunnanosan korttelit,,..., Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen on laatinut Ramboll, Niemenkatu 73, 15140 Lahti, puh 020 755 611 (vaihde). Vireilletulo Kaavoitus on käynnistetty Kolarin kunnanhallituksen päätöksellä 22.11.2010 355. Alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan ja asemakaavan muutoksen _._.201_. Kaava-alueen sijainti Hannukaisen kaavoitettava kyläalue sijaitsee Kolarin kunnassa, noin 25 30 kilometriä Kolarin keskustaajamasta koilliseen ja noin 12 kilometriä Yllästunturin länsipuolella. Hannukaisen kaivoksen avolouhos sijoittuu lähimmillään noin 200 m maantien länsipuolelle. Lähimmät asunnot ovat noin 300 m etäisyydellä suunnitellusta avolouhoksesta. Asemakaavoitettava alue sijaitsee Hannukaisen kylässä ja Äkäsjoen rannalla Kolarista Äkäslompoloon kulkevan Ylläksentien (maantie 940) molemmin puolin. Kaava-alueelta Äkäslompoloon on matkaa noin 10 km. Asemakaava-alueeseen kuuluu Hannukaisen kylä Ylläksentien eteläpuolella ja Hannukaisen ranta-asemakaavan alue. Kaavan tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on suunnitella maankäyttö Hannukaisen kaivosalueen ns. suojavyöhykkeellä siten, että Hannukaisen kyläaluetta voidaan käyttää asumiseen ja loma-asumiseen siihen asti kunnes se tarvitaan kaivostoiminnalle. Tarkoitus on, että kaivostoiminnan aikana aluetta voidaan käyttää kaivostoimintaan liittyvänä asuntola- ja palvelualueena. Kaivostoiminnan päätyttyä kylän lähialueella voidaan alueen maankäyttö palauttaa osayleiskaavan mukaisesti asunto- ja / tai loma-asuntoalueeksi.
Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Kuva 2. Kaavoitettevan alueen rajaus perukartalla
SISÄLTÖ Perus- ja tunnistetiedot 3 1. Tiivistelmä 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 1 1.2 Asemakaava 1 1.3 Toteuttaminen 1 2. Lähtökohdat 2 2.1 Alueen yleiskuvaus 2 2.2 Kaivoshankkeen kuvaus 2 2.3 Luonnonympäristö 2 2.3.1 Maisemarakenne, maisemakuva 2 2.3.2 Luonnonolot 2 2.3.2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppien kuvaus 2 2.3.2.2 Eläimistö 3 2.3.3 Luonnonsuojelu 3 2.3.4 Ilmasto ja ilmanlaatu 3 2.3.5 Vesistöt ja vesitalous 3 2.3.6 Pohjavedet 4 2.3.7 Maa- ja metsätalous sekä porotalous 4 2.4 Rakennettu ympäristö 4 2.4.1 Yhdyskuntarakenne ja asutus 4 2.4.2 Palvelut 5 2.4.3 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 5 2.4.4 Virkistys 5 2.4.5 Liikenne 5 2.4.6 Kulttuuriperintö 6 2.4.7 Tekninen huolto 6 2.4.8 Erityistoiminnat ja ympäristöhäiriöt 6 2.4.9 Maanomistus 6 3. Suunnittelutilanne 7 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 7 3.2 Maakuntakaava 7 3.3 Yleiskaava 8 3.4 Asemakaavat 11 3.5 Ranta-asemakaavat 11 3.6 Rakennusjärjestys 12 3.7 Pohjakartta 12 3.8 Rakennuskiellot 12 3.9 Suojelupäätökset 12
3.10 Suunnitelmat 12 3.10.1 Kaivoksen suunnitelmat 12 3.10.2 Maantien suunnitelma 13 3.11 Selvitykset 13 4. Asemakaavan tavoitteet 14 4.1 Kaivoshankkeen tavoitteet 14 4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 14 4.3 Maakunnalliset tavoitteet 15 4.4 Kunnan tavoitteet 15 4.5 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 15 4.6 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 16 4.7 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 16 4.8 Osallisten tavoitteet 16 5. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 17 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 17 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 17 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö 17 5.3.1 Kaavoitustyön aloittaminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17 5.3.2 Valmisteluvaihe 17 5.3.3 Kaavaehdotus 18 5.3.4 Kaavan hyväksyminen 18 5.3.5 Viranomaisyhteistyö 18 6. Asemakaavan kuvaus 19 6.1 Mitoitus 19 6.2 Aluevaraukset 19 7. Kaavan vaikutukset 20 7.1 Kaavojen ehdotusvaiheessa tullaan ympäristövaikutusten arviointia kohdistamaan enemmän kunkin kaavan konkreettisiin vaikutuksiin. Arviointi tulee kohdistumaan seuraaviin tekijöihin:vaikutukset rakennettuun ympäristöön 20 7.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 20 7.3 Vaikutukset talouteen 20 7.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 20 7.5 Asemakaavan oikeusvaikutukset (MRL 58) 21 7.6 Ympäristön häiriötekijät 21 8. Asemakaavan toteutus 22 8.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 22 8.2 Toteuttaminen ja ajoitus 22 8.3 Toteutuksen seuranta 22
SELOSTUKSEN LIITTEET Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Selostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Hannukaisen Kaivoshanke, ympäristövaikutusten arviointiselostus
1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Päätös vireilletulosta Kolarin kunnanhallituksessa 22.11.2010 355 Vireilletulosta tiedottaminen 12.5.2011 OAS:n nähtävilläolo 12.5.2011 - OAS:n päivittäminen (suunnittelualueiden rajauksen muutos) Päivitetystä OAS:sta tiedottaminen 4.1.2013 _.1.2013 Kaavaluonnoksen nähtävilläolo 2.12. 31.12.2013 Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asukas- ja yleisötilaisuudet 5.12.2013 1.2 Asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on suunnitella maankäyttö Hannukaisen kaivosalueen ns. suojavyöhykkeellä siten, että Hannukaisen kyläaluetta voidaan käyttää asumiseen ja loma-asumiseen siihen asti kunnes se tarvitaan kaivostoiminnalle. Tarkoitus on, että kaivostoiminnan aikana aluetta voidaan käyttää kaivostoimintaan liittyvänä asuntola- ja palvelualueena. Kaivostoiminnan päättymisen jälkeen alue voidaan laadittavana olevan osayleiskaavan mukaan palauttaa lomaasuntokäyttöön. Se tulee vaatimaan uuden asemakaavan laatimisen. 1.3 Toteuttaminen Asemakaavaa on laadittu samanaikaisesti kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin ja kaivosalueen osayleiskaavan kanssa. Asemakaavan hyväksymiskäsittely tapahtuu, kun YVAmenettely on päättynyt ja aluetta koskevasta osayleiskaavasta on tehty hyväksymispäätös. Sen jälkeen kun asemakaava on saanut lainvoiman, on alueella voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 58.4 :n mukainen uuden rakennuksen rakennuskielto. Kielto on voimassa enintään kolme vuotta kaavan voimaantulosta. Kunta voi erityisestä syystä pidentää kiellon voimassaoloaikaa enintään kolme vuotta kerrallaan. Alueella jo olevia asuntoja ja loma-asuntoja voidaan käyttää kunnes alue tarvitaan asemakaavassa osoitettujen käyttötarkoituksien mukaiseen toimintaan. Asuntojen ja loma-asuntojen korjaukset ja vähäiset laajennukset ovat sallittuja. Kunnan ja kaivosyhtiön sekä mahdollisesti muiden osapuolten kesken on tarkoitus solmia MRL:n 91b :n mukaisia maankäyttösopimuksia ja muita sopimuksia. Kaavan toteuttaminen voi alkaa, kaivosyhtiö aloittaa kaivoksen rakentamisen ja solmittujen sopimusten ehdot täyttyvät.
2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen poikki kulkee Ylläksentie (mt 940), joka on ajoyhteys Kolarin ja Äkäslompolon kylän välillä. Tien varsi on pääosin tiheää mäntymetsikköä ja Äkäsjoki näkyy vain paikoitellen puiden lomasta. Hannukaisen kylän kohdalla on avarampaa ja vanhojen maatilojen ympärillä on säilynyt avoimia niittyjä. Hannukaisen kylän kohdalla asuinrakennuksia on molemmilla puolilla Ylläksentietä. Äkäsjoki virtaa asemakaava-alueen poikki noin 2,5 km matkalla. Äkäsjoki on puhdasvetinen joki ja sillä on merkitystä taimenen kutualueena. Äkäsjoen rannat ovat nykyisin virkistysalueena ja loma-asuinkäytössä. Alueella on paljon lohkottuja rakennuspaikkoja, joista vain osa on toteutettu. Rakennuspaikat ovat hieman etäämpänä tiestä, eivätkä ne kovin hyvin näy tielle, vaikka poikkeuksiakin on. 2.2 Kaivoshankkeen kuvaus Northland on aloittanut hankkeen lupahakemuksen valmistelut. Kaivoksen arvioitu elinikä on 17 vuotta. Irtomaan poisto on alustavan aikataulun mukaan määrä alkaa vuoden 2014 jälkipuoliskolla ja malmin louhinnan arvioidaan kestävän vuoden 2016 lopusta vuoteen 2034. Täyteen tuotantoon päästäisiin vuonna 2017. Kaivoksen sulkemisvaiheen arvioidaan kestävän viisi vuotta, vuodesta 2035 vuoteen 2040 (Hannukaisen kaivoshanke Ympäristövaikutusten arviointiselostus). Kuva 3. Kaivoshankkeen alustava aikataulu 2.3 Luonnonympäristö 2.3.1 Maisemarakenne, maisemakuva Asemakaavoitettavan alueen maisemakuvaa hallitsevat Äkäsjoki ja Hannukaisen kylämaisema. Kylän peltojen kautta avautuu tärkeä maisema kohti Ylläksen tunturialuetta. Kaava-alue koostuu Äkäsjokeen laskevista kuivista harju rinteistä. Rinteillä kasvaa lyhyt kasvuista mäntypuustoa. Maisemaa avaavat peltoaukiot ja sulkee tiheämpi rantapuusto. Alueen maisema on esitetty kokonaisuudessaan YVA- selostuksen luvussa 10.1 Maisema (sivut 106-117) ja Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan selostuksessa luvussa 2.3.1 Maisemarakenne, maisemakuva. 2.3.2 Luonnonolot Hannukaisen kaivoshankkeeseen liittyvien alueiden luonnonolot on kuvattu kokonaisuudessaan YVA selostuksen luvussa 10.10 Luonnonympäristö (sivut 233 275) ja YVA-selostuksen liitteissä sekä Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan selostuksessa luvussa 2.3. 2 Luonnonolot. 2.3.2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppien kuvaus Asemakaavoitettavan alueen metsiköt ovat pääosin mäntyvaltaisia kuivahkoja kankaita (EMT), joita on käsitelty metsätaloustoimin. Korkeimmilla alueilla metsiköt vaihettuvat kuiviksi kankaiksi (MCCIT). Äkäsjoen jokilaaksossa Äkäsjoen rannassa kasvaa männyn ohella sekapuuna koivua ja paikoitellen kuusi nousee valtapuuksi. Äkäsjoen ranta-alue on monin paikoin myös luhtainen: luhtapaikoilla kasvaa mm. pensasmaisia pajuja sekä heiniä ja saroja. Jokivarressa esiintyy kaksi pienialaista ruohoista korpikuviota (RhK). Alueen lounaisosassa on lisäksi suoalue, joka käsittää pienialaisen rimpinevan (RiN) sekä sen ympärillä vaivaiskoivurämettä (VkR). Hannukaisen kylän alueella sijaitsee peltoja, joista osa on kesannolla.
Kuva 4. Ote Hannukaisen alueen luontotyypit -kartasta (YVA-selostus, s. 248) 2.3.2.2 Eläimistö Vuonna 2008 tehdyn selvityksen perusteella Äkäsjoen vesistössä esiintyy kaksi saukkoyksilöä, joiden reviirit käsittävät tutkituilla alueilla Mannajoen, Äkäsjoen, Valkeajoen ja Kuerjoen. Vuoden 2011 lumijälkilaskennan tulokset tukivat myös käsitystä, että Äkäsjoessa ja sen sivujoissa elää kaksi saukkoyksilöä. Viitasammakon, lepakoiden ja liito-oravan esiintymistä on tutkittu kaivoksen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tutkimuksissa. Asemakaava-alueelta ei ole näistä lajeista havaintoja. Vesistöistä on tutkittu mm. raakkujen esiintymistä, mutta elinkykyisestä populaatiosta ei ole havaintoja. 2.3.3 Luonnonsuojelu Merkittävin suojelukohde on Äkäsjoki. Se kuuluu Natura ohjelmalla suojeltuun Torniojoen ja Muoniojoen vesistöalueen sivujokiin. Tornionjoen Muoniojoen vesistöalue on suojeltu myös vesipuitedirektiivin nojalla. Joki kuuluu myös koskien suojelulain piiriin. Luonnonsuojelua on käsitelty YVA-selostuksen luvuissa 10.10.1.2 Suojelualueet (sivut 235 238) ja 10.10.1.4 Suojellut ja uhanalaiset luontotyypit (sivut 239 242) sekä Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan selostuksessa luvussa 2.3.3 Luonnonsuojelu. 2.3.4 Ilmasto ja ilmanlaatu Ilmastoa käsitellään YVA selostuksen luvussa 10.4 (sivut 138 142) ja ilmanlaatua luvussa 10.5 (sivut 143 156) sekä Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan selostuksessa luvussa 2.3.4 Ilmasto ja ilmanlaatu. 2.3.5 Vesistöt ja vesitalous Asemakaavoitettavan alueen läpi virtaa Äkäsjoki. Äkäsjokea käytetään virkistykseen ja kalastukseen. Se on suojeltu Natura suojeluohjelmalla ja koskien suojelulailla. Pintavesiä käsitellään YVA-selostuksen luvussa 10.8 Pintavedet ja pohjaeliöstö (sivut 172 221) sekä Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan selostuksessa luvussa 2.3.6 Pintavedet.
2.3.6 Pohjavedet Asemakaavoitettavalla alueella on pohjavesiluokkaan III kuuluvaa Kuervaaran (12273123) pohjavesialuetta. Aluetta sivuaa pohjavesiluokkaan III kuuluva Kivivuopiovaaran (12273124) pohjavesialue. Kuva 5. Pohjavesialueet. Pohjaveden muodostumisalue on sisempi sininen viiva ja pohjavesialue ulompi sininen viiva. Asemakaavoitettavan alueen rajaus on osoitettu punaisella. (lähde: Ympäristöhallinnon Oiva-tietokanta). Pohjaveden muodostumisalue on pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Rajat on pyritty ulottamaan hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti. Pohjavesiä käsitellään YVA-selostuksen luvussa 10.7. Pohjavedet (sivut 164 171) sekä Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan selostuksessa luvussa 2.3.5 Pohjavedet. 2.3.7 Maa- ja metsätalous sekä porotalous Hannukaisen kylään liittyy pienialaisia peltoalueita. Porotaloutta käsitellään YVA-selostuksen luvussa 10.16 Porotalous (sivut 350 359) sekä Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan selostuksessa luvussa 2.3.7. Porotalous. 2.4 Rakennettu ympäristö Rakennettua ympäristöä on käsitelty YVA-selostuksen luvussa 10.14 Yhteyskunnallistaloudellinen nykytila (sivut 307 339) ja Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan selostuksessa luvussa 2.4 Rakennettu ympäristö. 2.4.1 Yhdyskuntarakenne ja asutus Alue on Hannukaisen kyläaluetta, joka asuin- ja loma-asutuskäytössä. Asemakaava-alueella on rakennettuja kiinteistöjä seuraavasti: asuinrakennuksia16 kpl lomarakennuksia 53 kpl Kolarin kuntakeskus sijaitsee n. 24 km päässä lounaaseen kaivosalueelta. Kaivosaluetta lähinnä on Äkäslompolon kylä, Yllästunturin pohjoispuolella noin 10 km päässä. Kaivosalueesta koilliseen on Ylläsjärven kylä Yllästunturin vastakkaisella puolella noin 13 km päässä Hannukaisesta.
2.4.2 Palvelut Hannukaisen alueen palvelut liittyvät matkailuun ja rakentamiseen. YVA selostuksessa on alueen palveluja käsitelty luvussa 10.14.4.4 sosiaalinen infrastruktuuri (sivut 330 339). Alueen matkailua on käsitelty YVA-selostuksessa luvussa 10.15.2 Matkailu Kolarissa (sivut 341 346). 2.4.3 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Matkailu ja siihen liittyvät palvelut ovat merkittävä elinkeino Kolarin kunnassa. Vaikka Ylläksellä toimivat yritykset ovat verrattain pieniä, on Ylläksen alue kuitenkin kokonaisuudessaan yksi suurimmista työllistäjistä Kolarin kunnassa. Matkailun yhtenä tärkeimpänä voimavarana ovat tunturiluonto ja sen tarjoamat elämykset. Kaavoitettavan alueen ympäristössä maa- ja metsätalouden, poronhoidon ja luontaistalouden elinkeinojen merkitys on varsin suuri. Alueen työllisyyttä on käsitelty YVA-selostuksen luvussa 10.14.4.3 Työllisyys (sivut 328 330). 2.4.4 Virkistys Ylläksen matkailualueen hiihto- ja luontoreitit sijaitsevat pääasiassa Yllästunturin pohjois- itä- ja eteläpuolella kauempana hankealueesta. Hankealueen puolella on vaellushevosreittejä ja joitakin osuuksia Ylläksen moottorikelkkareiteistä, mutta muuten hankealueen käyttö matkailu- tai virkistysalueena on vähäisempää. Äkäsjokea käytetään melontaan ja kalastukseen. Kaava-alueen kaakkoisosan lähelle sijoittuu Velhonkodalta Luosuun johtava latu. Kuva 6. Ote kartasta Metsähallituksen Retkikartta.fi:n -palvelusta. Sinisellä merkitty ladut ja talviretkeilyreitit, violetilla moottorikelkkailureitit. Ulkoilua, vapaa-ajantoimintoja, kalastusta, metsästystä, hiihtoa, moottorikelkkailua ym. on käsitelty YVA-selostuksen luvussa 10.14.4.4. Sosiaalinen infrastruktuuri (sivut 330 339). 2.4.5 Liikenne Kaavoitettava aluetta rajaa pohjoisreunalla seututie 940 (Ylläksentie). Tien keskimääräinen liikenne on noin 500 600 ajoneuvoa. Vilkkaimpina viikkoina keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin kaksinkertainen. Matkailusesongin aikaan lauantaisin liikenne on suurinta.
2.4.6 Kulttuuriperintö Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole luokitettuja, kulttuurisesti arvokkaita ympäristöjä. Alueella on kuitenkin pitkä historia osana lappilaista erämaa- ja porotalouskulttuurimaisemaa. Kolarissa myös kaivokset ovat olleet osa kulttuurimaisemaa 1700-luvulta lähtien. Tiedot muinaisjäännöksistä, jotka sijaitsevat kaivoshankkeen lähistöllä, perustuvat lähtökohtaisesti Hannu Kotivuoren inventointiin vuodelta 1988. Kaivoshankkeeseen liittyviltä alueilta on laadittu lisäksi kaksi tarkentavaa muinaisjäännösselvitystä syyskuussa 2007 (17.9 23.9.2007) ja elokuussa 2011 (1.8 5.8.2011) (Mikroliitti Oy 2007 ja Museovirasto 2011). Selvitykset on esitetty YVA-selostuksen liitteissä. Asemakaavoitettavalla alueella on yksi rekisteröity muinaisjäännös, kivikautinen asuinpaikka. (Hannukainen 2, 273010030). Tarkennusinventoinnissa ei alueelta löydetty uusia muinaisjäännöksiä. Alueen kulttuuriperintöä on käsitelty YVA-selostuksen luvussa 10.12 Kulttuuriperintö (sivut 287 294). Muinaisjäännöksiä on käsitelty YVA-selostuksen luvussa 10.12.5 Muinaisjäännökset (sivut 292 293). 2.4.7 Tekninen huolto Asemakaavoitettava alue on kunnallisteknisen huollon piirissä, mutta useilla kiinteistöillä on omat kaivot. 2.4.8 Erityistoiminnat ja ympäristöhäiriöt Asemakaavoitettavan alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Hannukaisen vanha kaivosalue ja sen vedellä täyttyneet avolouhos ja sivukivialueet. 2.4.9 Maanomistus Asemakaavoitettava alue on Suomen valtion ja yksityisten omistuksessa. Alueella on noin 70 kiinteistöä. Kuva 7. Ote rekisterikartasta. Asemakaavoitettava alue rajattu punaisella.
3. SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka koskevat suunnittelualuetta: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Lapin tunturiseutu) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat asioita, jotka on tarpeen ottaa huomioon alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa kaikkialla Suomessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä valtion viranomaisten toiminnassa, maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. 3.2 Maakuntakaava Alueella on voimassa Tunturi Lapin maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.6.2010 ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 16.5.2012. Maakuntakaavassa asemakaavoitettava alue sijoittuu laajojen kaivostoimintaan (EK) varattujen Hannukaisen ja Rautuvaaran alueiden väliin. Kaava-alueen poikki on osoitettu rautatien, kaivoksen massaputken (m) ja voimalinjan (Z) yhteysvaraukset Rautuvaarasta Hannukaiseen. Asemakaavoitettavan alueen maantien pohjoispuolinen osa on merkitty kaivosalueeksi, itäosa on osoitettu virkistysalueeksi (V) ja matkailun vetovoima-alueeksi (mv-). Muutoin kaava-alue on pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousaluetta (M). Kaivosalueen (EK) merkinnällä osoitetaan alueita, joilla jo on kaivostoimintaa tai joilla on todettu, arvioitu tai inventoitu sellaisia malmi- ja mineraaliesiintymiä, että kaivostoiminta on todennäköistä. Alueet halutaan suojata sellaisilta rakentamisen, suojelun ja muun maankäytön pysyviltä muutoksilta, jotka vaarantavat kaivostoiminnan harjoittamisen. Alueet sisältävät myös kaivostoiminnan kannalta tarpeelliset rikastuslaitokset, läjitys- ja rikastushiekka-alueet sekä liikenneväylät ja -alueet Virkistysalueen (V) merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä, alueellisesti laajoja tai taajamarakenteen ja taajaman viherväylien kannalta tärkeitä virkistysalueita. Virkistys-, maisemaja luontoarvot huomioon ottava metsätalous on alueella sallittua. Alueen suunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota sen pääasiallisen käyttötarkoituksen, yleisen virkistyksen ja retkeilyn kehittämisedellytysten turvaamiseen. Alueelle voidaan suunnitella sijoitettavaksi luontoon ja maisemaan sopivalla tavalla matkailun ohjelmapalvelujen tukikohtia, joiden tulee olla ympäristövaikutuksiltaan vähäisiä. Matkailun vetovoima-alueen (mv-) merkinnällä osoitetaan matkailun ja virkistyksen vyöhykkeitä, joihin kohdistuu alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita ja niiden yhteensovittamista. Aluetta tulee kehittää matkailukeskusten, maaseutumatkailun, palvelujen ja reitistöjen yhteistoiminnallisena kokonaisuutena alueen pääkäyttötarkoitusten kanssa yhteen sopivalla tavalla.
Kuva 8. Ote Tunturi-Lapin maakuntakaavasta ja kaavoitettavan alueen rajaus 3.3 Yleiskaava Asemakaavoitettavalla alueella on voimassa Ylläksen osayleiskaava, joka on hyväksytty 27.2.2008. Osayleiskaavassa asemakaavan alueelle Äkäsjoen molemmille rannoille on osoitettu lomaasuntoalueita väljään lomarakentamiseen (RA-3) ja väljän lomarakentamisen alueita, joilla ympäristöarvot tulee ottaa huomioon (RA/s-1). Äkäsjoen rannalla oleva Hannukaisen kylä on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Osittain näiden alueiden kanssa päällekkäin Äkäsjoen pohjoispuolella on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (pv). Muilta osin Äkäsjoen rantavyöhyke on ositettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Määräyksen mukaan alue on merkittävä kansallispuiston aluetta täydentävä retkeily- ja ulkoilualue, jolla on erityisesti virkistystoiminnan kannalta otettava huomioon luonnon- ja maiseman arvot. VR-alueelle on soitettu ohjeellinen ulkoilureitti, joka kulkee Äkäsjoen eteläpuolella. Äkäsjoen rantavyöhykkeellä on lisäksi myös luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo-2/nro) sekä joitakin muinaismuistokohteita (SM/nro). Rantavyöhykkeelle on osoitettu myös seututie (st 940) ja Rautuvaarasta Ylläkselle kulkeva sähkölinja (-z-). Äkäsjoen rantavyöhykkeen eteläpuolelle on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU).
Kuva 9. Ote suunnittelualueella voimassa olevasta Ylläksen osayleiskaavan muutoksesta ja asemakaavoitettavan alueen rajaus Kaivosalueelle ja kaivoksen toimintaan oleellisesti liittyvien toimintojen alueelle on käynnistetty Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavan alustava rajaus ulottui sekä Kolarin että Muonion kuntien alueille, mutta suunnitelmien tarkennuttua osayleiskaavan rajaus muutettiin koskemaan vain Kolarin kuntaa. Osayleiskaavan tavoitteena on suunnitella Hannukaisen kaivosalue, siihen liittyvät toiminnot, suoja-alueet, rakenteet ja yhteydet sekä niiden välitön ympäristö kestävällä tavalla. Hannukaisen kaivosalueille on tarkoitus rakentaa tarvittavat tuotanto-, toimisto- ja varastotilat, rikastushiekka-alue, sivukiven läjitysalue, sähkölinjat, massojen siirtoon tarkoitetut putket, tiet sekä rautatie. Osayleiskaavan tärkeänä tavoitteena on kaivostoiminnan yhteen sovittaminen alueen asumisen ja muiden tärkeiden elinkeinojen, kuten matkailun ja poronhoidon toimintaedellytysten kanssa. Hannukaisen kylän alue on suunniteltu niin, että aluetta voidaan kaivostoiminnan aikana käyttää kaivostoiminnan asuntola ja palvelualueena. Aluetta voidaan käyttää pientalovaltaisena asuntoalueena kunnes alue tarvitaan kaivostoimintaan. Alue voidaan palauttaa pientalovaltaiseksi asunto-alueeksi kaivostoiminnan päätyttyä tai kun kaivostoiminnasta aiheutuneet vaikutukset ovat lieventyneet sille tasolle, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta rasitusta alueen käytölle asuntoalueena. Alueen tarkempi suunnittelu tulee tehdä asemakaavalla. Kylän kannalta merkittävää ovat Hannukaisen ohitien varaus sekä korvaavien asuin alueiden varaukset Hannukaisen kylä kaakkoispuolella Luosutuoreessa ja Pirttikankaalla sekä Luosuntien varressa. Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaava on luonnoksena nähtävillä samanaikaisesti asemakaavaluonnoksen kanssa.
Kuva 10. Ote Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavaluonnoksesta (6.11.2013). Asemakaavoitettava alue on rajattu punaisella. Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavaluonnoksessa (6.11.2013) alueelle on osoitettu seuraavat aluevaraukset:
3.4 Asemakaavat Suunnittelualueilla ei ole voimassa olevia asemakaavoja. 3.5 Ranta-asemakaavat Asemakaavoitettavalla alueella Äkäsjoen rannalla on voimassa Hannukaisen ranta-asemakaava, joka on hyväksytty 21.11.1997. Kaavalla on osoitettu 27 loma-asuntojen korttelialuetta (RA), joihin on osoitettu vahvistuvalla rakennusalalla 76 lomarakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen rakennusoikeus on 80 k-m 2. Rakennusten kerrosluvuksi on pääosin määrätty yksi (I), mutta osalla rakennuspaikoista voidaan lisäksi rakentaa myös vintti- tai kellarikerroksia (I 1/2 tai I 1/3). Lisäksi on osoitettu yksi kytkettyjen loma-asuntojen korttelialue (RA-1) Äkäsjoen rannalle. Korttelissa on 150 k-m 2 rakennusoikeutta. Kaava-alueen länsiosassa on Hannukaisen kylän vanhat asuintalot ja maatilat osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Maatilojen rakennusten paikalle on osoitettu rakennusala maatilan talouskeskukselle (am). Kylän jatkeeksi on Ylläksentien varrelle osoitettu kaksi asuinpientalojen korttelia (AP), joille on osoitettu yhteensä kolme rakennuspaikkaa ja kaikille 150 k-m 2 rakennusoikeutta vahvistuvan rakennusalan sisälle. Molempien asuinpientalojen kortteleiden ja Ylläksentien väliin on osoitettu suojaviheralue (EV). Asuinpientalojen korttelialueiden ympärillä on lähivirkistysaluetta (VL). Muutoin korttelialueita ympäröi, joko retkeily- ja ulkoilualue (VR) tai maa- ja metsätalousalue, jolla on ympäristöarvoja ja ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Kaavalla on osoitettu tarpeelliset pääsytiet korttelialueille ja liittymien paikat yleisille teille. Äkäsjoen rannalle on osoitettu yhteensä seitsemän venevalkamaa (LV). Kaava-alueen eteläosaan on osoitettu moottorikelkkareitti ja hiihtoreitti. Loma-asuntoalueen keskellä kulkee 25 kv ja 45 kv sähkölinjoja. Äkäsjoen rannalle kaava-alueen keskelle on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET), johon on toteutettu sähköasema. Kaavalla osoitetut rakennuspaikat on kaikki lohkottu omiksi kiinteistöiksi, mutta kaava on vain osittain toteutunut. Kaava on toteutunut hajanaisesti ja rakennuspaikkoja on toteutettu kymmenessä eri korttelissa 10/27. Lomarakennuspaikoista on toteutettu 27/76.
Kuva 11. Hannukaisen ranta-asemakaava 3.6 Rakennusjärjestys Kolarin kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 25.6.2002 39 ja se on tullut voimaan 8.8.2002. 3.7 Pohjakartta Alueelle on laadittu pohjakartta 1:2000. Pohjakartta on hyväksytty 23.1.2012 (MML/49/621/2011) ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. 3.8 Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. 3.9 Suojelupäätökset Asemakaavoitettavalla alueella ei ole suojelupäätöksiä lukuun ottamatta Äkäsjokea, joka kuuluu Natura ohjelmalla suojeltuun Torniojoen ja Muoniojoen vesistöalueen sivujokiin. Tornionjoen Muoniojoen vesistöalue on suojeltu myös vesipuitedirektiivin nojalla. Joki kuuluu myös koskien suojelulain piiriin. 3.10 Suunnitelmat 3.10.1 Kaivoksen suunnitelmat Kaivoksen toteutussuunnittelu ja alueen osayleiskaavoitus ovat käynnissä. Kaivospiirihakemus on jätetty kaivosviranomaiselle. Kaivoksen toteutussuunnittelu ja hankkeen ympäristövaikutuksien arviointimenettely ovat käynnissä. Kaivoshankkeen YVA selostus on jätetty yhteysviranomaiselle, Lapin ELY keskukselle. Se on kulutettu nähtäville 26.9.2013. Kaivospiirihakemus on jätetty kaivosviranomaiselle kesällä 2011. Hannukaisen osayleiskaavoituksen ja asemakaavoituksien tueksi laaditaan tarpeelliset teknistaloudelliset suunnitelmat, jotka ottavat huomioon hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä esille nostetut vaikutusten vähentämistoimenpiteet.
3.10.2 Maantien suunnitelma Maantie sijoittuu Hannukaisen kylän keskellä lähelle kaivosta ja asutusta. Tieosuus on kapea ja mutkainen. Tien parantaminen nykyisellä paikallaan ei ole mahdollista ilman merkittäviä muutoksia maisemassa. Osayleiskaavan suunnittelun yhteydessä tutkittiin mahdollisuuksia linjata maantie Hannukaisen kylän kohdalla uuteen paikkaan. Vaihtoehdoista laadittiin alustavat linjaukset. Ne on esitetty Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan selostuksen liitekartoilla 6 ja 7. Osayleiskaavaan valittiin vaihtoehto 1. Sen luonnonolot selvitettiin kesinä 2012 ja 2013. Kuva 12. Ote Hannukaisen ohikulkutievaihtoehdoista. Osayleiskaavaan valittiin vaihtoehto 1. 3.11 Selvitykset Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä on laadittu koko kaivoshankkeen vaikutusaluetta koskevat selvitykset, joita käytetään hyväksi myös asemakaavoitettavien alueiden vaikutusten arvioinnissa. Tätä asemakaavaa koskevat erityisesti seuraavat selvitykset, joissa käsitellään seuraavia aihepiirejä: Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys, Metla raportteja 33/2006 Meän Väylä Älvlandet kuntakatsaus, Pajala, Kolari, Muonio, Arkinova, Ramboll, Air-ix 2006 (selostus ja kartta) Eletty, koettu maisema, näkökulmia saamelaiseen kulttuurimaisemaan, Tiina Elo ja Päivi Magga (toim.) Suomen ympäristö 34/2007 Kolarin Ylläksen osayleiskaavan muutos, kaavakartta ja selostus, Pöyry Oy, Nordic marketing, 2008 Kolarin seudun kaivoshankkeet. Kosonen, Tero ja Mähönen, Nina, Ratahallintokeskus, Liikennejärjestelmäosasto, Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 8/2008 Tunturi Lapin maakuntakaava, kaavakartta ja selostus, Lapin liitto 2009 Kolari/meänmaan vetovoimaisuusselvitys, FCG Oy 2010 Pajala-Kolari kaivoshankkeen vaikutukset Kolarin kuntaan, Juhani Laasanen, Ruraliainstituutin Raportti 52/2010 Perusselvitys asumistarpeesta Kolarissa kaivostoiminnan käynnistyessä, Pöyry Oy 2010
4. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.1 Kaivoshankkeen tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on luoda turvalliset, terveelliset ja toimivat sekä ympäristön kannalta hyväksyttävät puitteet Hannukaisen kaivostoiminnan toteuttamiselle. Hannukaisen arvokkaan rautamalmiesiintymän kaakkoisosa sijaitsee aivan Hannukaisen kylän tuntumassa. Vanha kaivos toimi muutaman sadan metrin etäisyydellä asuinrakennuksista. Uusi avolouhos sijoittuu lähimmillään vain parin sadan metrin etäisyydelle maantiestä. Kaivoksen rakentamisen, räjäytysten ja louhinnan takia avolouhosten ympärille muodostetaan noin 1 km turvavyöhyke, johon kohdistuu kaivostoiminnan aiheuttamia käyttörajoituksia. Asemakaava-alueelle kohdistuvat käyttörajoitukset ovat tarpeen sen ajan kun avolouhosta rakennetaan lähellä Hannukaisen kylää. Hannukaisen kylä ja sen vieressä olevat ranta-asemakaavoitetut loma-asuntoalueet sijaitsevat tämän turvavyöhykkeen sisällä. Alue on suurelta osin ranta-asemakaavoitettu, joten niitä koskevien määräysten muuttamiseen vaaditaan asemakaava. Asemakaavan tavoitteena on yhteen sovittaa Hannukaisen kylän ja Hannukaisen rantaasemakaava-alueiden maankäyttö kaivostoiminnan asettamien vaatimusten mukaiseksi. Asemakaava laaditaan samanaikaisesti kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin ja kaivosalueen osayleiskaavan kanssa. Asemakaava voidaan hyväksyä, kun YVA menettely on päättynyt ja Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaava on hyväksytty. Asemakaavalla muutetaan asuin- ja loma-asuntoalueiden pääkäyttötarkoitusta siten että kun kaivoksen rakentaminen on käynnissä asemakaava-alueen lähellä, alue kuuluu kaivostoiminnan palvelu ja asuntola-alueeseen. Tämä pääkäyttötarkoituksen muutos on välttämätön kaivoksen toiminnalle. Alueen lomaasuntojen ja asuntojen maanomistajille ja asukkaille asemakaava merkitsee kohtuutonta toiminnan rajoittamista. Siksi kaivostoiminnan aiheuttama haitta tulee maanomistajille korvata. Kaivostoimintaa harjoittava yhtiö pyrkii vapaaehtoisilla sopimuksilla sopimaan korvauksista kiinteistöjen haltijoiden kanssa. Vaihtoehtoina on tonttien ostaminen, korvaavan rakennuspaikan osoittaminen tai muu korvaus. 4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka koskevat suunnittelualuetta: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Lapin tunturiseutu) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat asioita, jotka on tarpeen ottaa huomioon alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa kaikkialla Suomessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä valtion viranomaisten toiminnassa, maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Tavoitteiden mukaan: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun
toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytöllä edistetään Lapin tunturialueiden säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. 4.3 Maakunnalliset tavoitteet Tunturi-Lapin maakuntakaavasta voidaan johtaa asemayleiskaavaan mm. seuraavat tavoitteet: Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivosalueiden toteuttaminen Seututien kehittäminen Lapin maakuntasuunnitelmassa annetaan suuri merkitys kaivostoiminnan kehittymiselle Lapissa. Maakuntasuunnitelma asettaa tavoitteeksi, että Lapissa on vuonna 2030 teollisuus-, kaivos- ja energiasektorilla 3 000 työpaikkaa lähtötasoa enemmän. 4.4 Kunnan tavoitteet Kunnan tavoitteena on kaivostoiminnan kehittäminen kunnan alueella suunnitelmallisesti niin, että se tukee matkailua mm. kehittyvän infrastruktuurin avulla. Kunta tavoittelee kaivostoiminnan läheisyydestä väistyvän Hannukaisen asuinalueen korvaamista uusilla rakennuspaikoilla. Kolarin kunnan valtuuston 26.9.2012 hyväksymässä kuntastrategiassa (Meän Ratekia 2012-2016 - Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia - Strategian päivitys syksy 2012) on tavoitteeksi asetettu seuraavaa: Kolari on palveleva matkailu- ja kaivoskunta o Kolarin kunnan matkailuelinkeino kehittyy laadullisesti ja määrällisesti monipuolistuen ympärivuotiseksi. Kaivostoiminnasta kehittyy kuntaan merkittävä elinkeino. Kaivostoiminta toteutuu yhteisön ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. joka kehittää suunnitelmallisesti elinvoimaisuuttaan.. o Kunnan päätöksenteko ja toiminta on vastuullista, suunnitelmallista ja ennakoivaa. Päättäjät ja viranhaltijat sitoutuvat yhteisesti sovittujen suunnitelmien toteuttamiseen. Kuntaan syntyy uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Kolari houkuttelee työikäistä väestöä ja kunnassa on terve ikärakenne. Kunnan elinvoimaisuuden kehittymisen tärkeitä mittareita ovat verotulojen kasvu, työpaikkojen määrän kehitys, väestön määrän kehitys, syntyneiden määrän kehitys ja muuttovoitto/-tappio. o Ympäristöarvot huomioidaan kunnan toiminnassa. Kaivostoiminta ei aiheuta ennakoimattomia ympäristövahinkoja. Asemakaavoihin liittyen kunnan ja kaivosyhtiön sekä mahdollisesti muiden osapuolten kesken on tarkoitus solmia MRL 91 b :n mukaisia maankäyttösopimuksia ja muita tarvittavia sopimuksia kaavojen toteuttamiseen liittyen. Osayleiskaavalla ja asemakaavoilla sekä näillä sopimuksilla varmistetaan kunnan tavoitteiden toteutuminen. 4.5 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on kaivoshanketta suunniteltu ympäristövaikutuksiltaan kestävään suuntaan. Kaivoshankkeeseen liittyvä osayleiskaava ja asemakaavat on laadittu vaihtoehdon 4 pohjalta. Arvion mukaan sen haitalliset ympäristövaikutukset ovat pienimmät.
Kaivoksen toteutussuunnitelman mukaan asumiseen tarvitaan 1 km suojaetäisyys. Tavoitteena on, että olemassa oleva asutus poistuu suoja-alueelta kaivoksen toiminnan ajaksi. 4.6 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Luonto suojelun toteuttaminen Rakennettu ympäristö kaivosalueen ympäristön maankäytön sopeuttaminen kaivostoiminnan ajaksi Ympäristöhäiriöt häiriöiden minimointi ympäristövaikutusten arvioinnin tulosten mukaisesti 4.7 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Hannukaisen kaivoshankkeen kaavojen suunnittelun aikana on nähty tarve Hannukaisen ohitien suunnittelulle ja korvaavien asuinalueiden suunnittelulle. 4.8 Osallisten tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen jälkeen on saatu alueen lomaasukkailta palautetta, jossa, osalliset kertoivat omista tavoitteistaan. Alueen asukkailla on tavoitteena käyttää tonttejaan nykyisellä tavalla, ja mikäli se ei ole mahdollista, he edellyttävät korvausta menetetystä haitasta. Loma-asukkaat myös esittävät, että lomaasunnot voisivat sopia kaivoksen työpaikka-asumiseen. Täydennetään kaavaluonnosvaiheen jälkeen.
5. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tunturi-Lapin maakuntakaavassa on varattu kaivostoiminnan alueet Hannukaisiin ja Rautuvaaraan. Osayleiskaavalla suunnitellaan tarkemmin näiden varausten toteuttaminen ja edelleen asemakaavalla vielä osayleiskaavaa tarkemmin. 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osayleiskaavan ja siihen liittyvien tarpeellisien asemakaavojen laatiminen on käynnistynyt kaivosyhtiö Northland Mines Oy:n hakemuksesta. Hannukaisen kaivosalueen asemakaavoittamisesta on päätetty Kolarin kunnanhallituksessa 22.11.2010 355 osayleiskaavan laatimispäätöksen yhteydessä. 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. Kolarin kunnassa asemakaavan laatimisen valmistelusta vastaa kunnanhallitus ja asemakaavan hyväksymisestä päättää kunnanvaltuusto. Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta sekä valmisteluvaiheen kuulemisesta ja kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan: Kolarin kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla Luoteis-Lappi lehden kunta tiedottaa -sivuilla kunnan Internet-sivuilla:www.kolari.fi/fi/asuminen-ja-rakentaminen/vireilla-olevat-kaavat kirjeitse kaava-alueen maanomistajille Aineistot ovat nähtävillä Internetissä ja Kolarin kunnan teknisen toimen tiloissa. Kaivoshankkeen YVA:an liittyvissä tilaisuuksissa on kerrottu kaavoituksen lähtökohdista ja tilanteesta. Näitä tilaisuuksia ovat olleet mm seuraavat: YVA - ohjelma 16.3.2011 Hannukaisen maanomistajat 25.2.2012 YVA-selostus 9.10.2013 5.3.1 Kaavoitustyön aloittaminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta koko kaavoitusprosessin ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kuulutettu nähtäville 12.5.2011 ja se on ollut siitä lähtien nähtävänä Kolarin kunnan teknisen toimen ilmoitustaululla ja Kolarin kunnan internetsivuilla. Ensimmäinen päivitys OAS:aan on tehty 4.1.2013, kun asemakaavoitettavat alueet täsmentyivät ja asemakaavat päätettiin laatia erillisinä kolmelle eri alueelle (Hannukaisen kaivostoimintojen alue, Hannukaisen kylän alue ja Rautuvaaran alue). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaava-alueiden muutoksista tiedotettiin kuulutuksella _.1.2013. Toisen kerran OAS:aa on päivitetty kaavan valmisteluvaiheen kuuleminen yhteydessä ja osalliset voineet ottaa kantaa OAS:aan samalla kuin muuhunkin kaavaluonnoksen aineistoon. 5.3.2 Valmisteluvaihe Kaavaluonnos valmisteluaineistoineen on nähtävillä 2.12. 31.12.2013 Kolarin kunnan teknisellä osastolla ja Internet-sivuilla. Kaavan luonnoksesta ja valmisteluaineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja Kolarin kunnan hallintokunnilta.
5.3.3 Kaavaehdotus Asemakaavaluonnos tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta asemakaavaehdotukseksi. Asemakaavaehdotus on tavoitteena asettaa nähtäville YVA-selostuksesta saatavan yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen. Tavoitteena on, että vuoden 2014 syksyllä kuulutetaan kaavaehdotus julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Kunnan jäsenet ja muut osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta muistutuksen. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto jätettyyn muistutukseen. Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään kunnassa ja tarvittaessa järjestetään neuvotteluja. 5.3.4 Kaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy Kolarin kunnanvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä ja kaavasta on mahdollista valittaa hyväksymispäätöksen kuulutuksesta lähtien 30 päivän ajan Rovaniemen hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen. 5.3.5 Viranomaisyhteistyö Kolarin kunnan, Lapin ELY keskuksen ja muiden osallisten viranomaisten kesken on pidetty Rovaniemellä 6.6.2011 kaavoituksen ensimmäinen viranomaisneuvottelu. Kokous koski koko kaivoshankkeen kaavoitusta. Kokouksen aikaan oli jo tiedossa, että alueelle tullaan laatimaan tarpeellinen määrä asemakaavoja. Asemakaavojen rajaukset eivät kuitenkaan tarkasti olleet vielä selvillä. Suunnittelun aikana on pidetty viranomaisten työneuvotteluja Lapin ELY-keskuksen ja Lapin liiton kanssa 30.1.2013, 13.3.2013. Hannukaisen kaivoshankkeen YVA menettelyn yhteydessä on pidetty ohjausryhmän kokouksia, joissa ainakin osassa on käsitelty kaavoitukseen liittyviä kysymyksiä. Kaavaluonnoksen valmisteluaineistosta ja kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot osallisilta viranomaisilta. Asemakaavaehdotuksesta järjestetään toinen viranomaisneuvottelu, kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä ja kun sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Alustavan aikataulun mukaan neuvottelu pidetään syksyllä 2014 Rovaniemellä. Kaavatyön aikana pidetään tarpeen mukaan viranomaisten työneuvotteluja.
6. ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Mitoitus Asemakaavoitettava alue on kooltaan yhteensä noin 78 ha. Kaava-alueen pinta-alat ovat maankäyttömuodoittain seuraavat: Aluevaraus Merkinnän selitys Rakennusoikeus, k-m² Pinta-ala, ha EKP Kaivostoiminnan asuntola- ja palvelutoimintojen korttelialue. 6 200 k-m² 21,8 ha EK-EV Kaivostoiminnan suojaviheralue 48,4 ha ET Yhdyskuntateknisiä huoltoa palvelevien laitteiden 0,4 ha W-1 Vesialue 7,4 Yhteensä 6 200 k-m² 78 ha Kaavan mitoitustiedot on esitetty tarkemmin kaavoituksen seurantalomakkeessa, joka on selostuksen liitteenä (lisätään kaavaehdotusvaiheessa). 6.2 Aluevaraukset Kaivostoiminnan asuntola- ja palvelurakennusten korttelialue. Merkinnällä on osoitettu Hannukaisen kyläalueella muutettavan/kumottavan ranta-asemakaavan mukaiset loma-asunto-ja asuntoalueet. Alueet on tarkoitettu kaivoksen toiminnan aikana asuntola- ja palvelurakennusten käyttöön. Rakennusoikeudet ja kerrosluvut on osoitetty muutettavan kaavan mukaisina. Kaivostoiminnan suojeviheralue. Hannukaisen kyläalueen viheralueet ja maa- ja metsätalousalueet on osoitettu kaivostoiminnan suojaviheralueiksi. Nykyiset tiet ja ajoyhteydet on osoitettu kaavassa ohjeellisina ajoyhteyksinä. Alueen eteläreunasta on osoitettu pieni osa-alue osayleiskaavan mukaiselle maantielinjaukselle. Osayleiskaavan mukaisen maantielinjauksen toteuttaminen edellyttää tarkempaa suunnittelua ja tässä kohdassa mahdollista kaavamuutosta myöhemmin. Alueella sijaitsee yksi tiedossa oleva muinaismuistoalue, joka on osoitettu omalla osa-alue merkinnällä (sm): "Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama kiiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty." Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Vesialue. Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueeseen kuuluva vesistö, joka kuuluu Natura 2000- verkostoon. Alueella tai sen vaikutuspiirissä toimittaessa tulee asianmukaisella tavalla arvioida hankkeiden vaikutus Natura-alueeseen (Luonnonsuojelulaki 65 ). Merkinnällä on osoitettu alueen läpi virtaava Äkäsjoki.
7. KAAVAN VAIKUTUKSET Asemakaavaa valmisteltaessa arvioidaan kaavan toteutumisen vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Asemakaavan vaikutusten arviointi pohjautuu pääasiassa kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä laadittaviin selvityksiin ja vaikutusarviointiin. Vaikutusten arvioinnissa esitetään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi. Kaavoitusta on tehty yhteistyössä kaivoshankkeen YVA menettelyn ja osayleiskaavoituksen kanssa. YVA:n aikana tehtävät selvitykset ja hankesuunnitelmat antavat perustan kaavan vaikutusten arvioinnille. YVA:n ja osayleiskaavan selostuksia referoidaan tarpeellisilta osin asemakaavan selostuksessa. Asemakaavojen luonnosvaiheessa Hannukaisen kaivoshankkeeseen liittyvien kaavojen ympäristövaikutusten arviointi tapahtuu pääosin hankkeen YVA selostuksen kautta. Vaikutusten arviointia on kuvattu myös Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan selostuksessa. 7.1 Kaavojen ehdotusvaiheessa tullaan ympäristövaikutusten arviointia kohdistamaan enemmän kunkin kaavan konkreettisiin vaikutuksiin. Arviointi tulee kohdistumaan seuraaviin tekijöihin:vaikutukset rakennettuun ympäristöön yhdyskuntarakenteeseen asumiseen palveluihin työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan virkistykseen liikenteen järjestämiseen rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistoihin tekniseen huoltoon erityistoimintoihin ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin sosiaaliseen ympäristöön 7.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön maisemaan luonnonoloihin ja -suojeluun luonnon monimuotoisuuteen vesistöihin ja vesitalouteen maa- ja metsätalouteen 7.3 Vaikutukset talouteen kunnallistalouteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, investointeihin ja verotuloihin yksityistalouteen, investointeihin ja korvauksiin valtion talouteen 7.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen liikenneturvallisuuteen ihmisten elinoloihin ja terveyteen ympäristön puhtauteen eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksien paranemiseen tai heikkenemiseen
7.5 Asemakaavan oikeusvaikutukset (MRL 58) Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon siten, että asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 58.4 :n mukainen uudenrakennuksen rakennuskielto. Kielto on voimassa enintään kolme vuotta kaavan voimaantulosta. Kunta voi erityisestä syystä pidentää kiellon voimassaoloaikaa enintään kolme vuotta kerrallaan. Alueella jo olevia asuntoja ja loma-asuntoja voidaan käyttää kunnes alue tarvitaan asemakaavassa osoitettujen käyttötarkoituksien mukaiseen toimintaan. Asuntojen ja loma-asuntojen korjaukset ja vähäiset laajennukset ovat sallittuja. 7.6 Ympäristön häiriötekijät Kaivostoiminnan ympäristöhäiriöitä säädellään kaivoksen ympäristöluvalla. Asemakaava-alueella voidaan kaivostoiminnan käyttää kaivoksen palvelu- ja asuntola-alueena.
8. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 8.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tehty suunnitelma Hannukaisen ohitiestä. Kuva 13. Ote Hannukaisen ohitievaihtoehdoista. Osayleiskaavaan valittiin vaihtoehto 1. 8.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Toteuttamisen ajoitus riippuu Northland Mines Oy:n ja Kolarin kunnan toimista. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 58.4 :n mukainen uudenrakennuksen rakennuskielto. Kielto on voimassa enintään kolme vuotta kaavan voimaantulosta. Kunta voi erityisestä syystä pidentää kiellon voimassaoloaikaa enintään kolme vuotta kerrallaan. Alueella jo olevia asuntoja ja loma-asuntoja voidaan käyttää kunnes alue tarvitaan asemakaavassa osoitettujen käyttötarkoituksien mukaiseen toimintaan. Asuntojen ja loma-asuntojen korjaukset ja vähäiset laajennukset ovat sallittuja. Kunnan ja kaivosyhtiön sekä mahdollisesti muiden osapuolten kesken on tarkoitus solmia MRL:n 91b :n mukaisia maankäyttösopimuksia ja muita sopimuksia. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Maankäyttösopimuksilla voidaan sopia osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. 8.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutusta seurataan lupamenettelyiden yhteydessä. Lahdessa 27. päivänä marraskuuta 2013 Ramboll Kaavoitusyksikkö Matti Kautto Yksikön päällikkö Tuuli Tolonen Kaavasuunnittelija