ASEMAKAAVAN SELOSTUS Helenenkatu 31 ja 33

ASEMAKAAAN SELOSTUS Helenenatu 31 ja 33 Hyvinään auungin 6. auunginosan (iertola) osaa orttelista 522 (tontit 7 ja 8) oseva asemaaavamuutos 06:108 HYNKÄÄN KAUPUNK KAAOTUS 20.03.2019

HELENENKATU 31 JA 33 Asemaaava 06:108 SSÄLLYS: 1 PERUS- JA TUNNSTETEDOT... 2 1.1 TUNNSTETEDOT... 2 1.3 KAAAN TARKOTUS... 2 1.4 KUAT JA LTTEET... 3 1.5 MUUT KAAAN LAADNTAAN LTTYÄT ANESTOT... 3 1.6 TSTELMÄ... 3 2 OSALLSET, UOROAKUTUSMENETTELYT JA YHTESTYÖ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT SUUNNTTELULLE... 5 3.1 SELTYS SUUNNTTELUALUEEN OLOSTA... 5 3.1.1 Raennettu ymäristö... 5 3.1.2 Luonnonymäristö... 6 3.1.3 Liienne ja melu... 6 3.1.4 Maanomistus... 7 3.2 SUUNNTTELUTLANNE... 7 3.2.1 Maauntaaava... 7 3.2.2 Yleisaava... 7 3.2.3 Asemaaava... 8 3.2.4 Muut suunnitelmat, äätöset ja selvityset... 8 4 ASEMAKAAAN SUUNNTTELUN AHEET... 8 4.1 SUUNNTTELUN KÄYNNSTÄMNEN JA STÄ KOSKEAT PÄÄTÖKSET... 8 4.2 RELLETULO JA ALMSTELUAHE... 9 4.2.1 Lähtöohtien asettamat tavoitteet... 9 4.2.2 uorovaiutus ja vireilletulovaiheessa saatu alaute... 9 4.2.3 Suunnittelun vaihtoehtojen uvaus ja vertailu... 9 4.2.4 Suunnittelurataisun valinta, uvaus ja erustelut... 11 4.3 EHDOTUSAHE... 12 4.3.1 uorovaiutus ja valmisteluaineistosta saatu alaute... 12 4.3.2. Suunnittelurataisun valinta, muutosten uvaus ja erustelut... 12 4.4 HYÄKSYMSAHE (TARKENTUU MYÖHEMMN)... 13 5 ASEMAKAAAN KUAUS... 13 5.1 KAAAN RAKENNE... 13 5.2 MTOTUS... 13 5.3 ALUEARAUKSET... 13 5.4. KAAAMERKNNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 14 6 ASEMAKAAAN AKUTUKSET... 14 6.1 AKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRSTÖÖN... 14 6.2 AKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRSTÖÖN... 14 6.3 MUUT AKUTUKSET... 15 6.4 YMPÄRSTÖN HÄRÖTEKJÄT JA LAATUA KOSKEEN TAOTTEDEN TOTEUTUMNEN... 15 7 ASEMAKAAAN TOTEUTUS... 15 1

Asemaaavan selostus 06:108 ASEMAKAAAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 20. PÄÄNÄ MAALSKUUTA 2019 PÄÄTTYÄ ASEMAKAAAKARTTAA 1 PERUS- JA TUNNSTETEDOT 1.1 TUNNSTETEDOT Kaavan nimi: Helenenatu 31 ja 33 Asemaaavamuutos, aava nro 06:108 Diaarinumero: 1142/2017 Kaava-alueen määrittely: Asemaaavamuutos osee Hyvinään 6. auunginosan (iertola) orttelin 522 osaa Asemaaavan muutosella muodostuu Hyvinään 6. auunginosan ortteli 522 osa Kaavan laatija: Yhteyshenilöt: Hyvinään auuni Kaavoitus PL 21(Suutarinatu 2D) 05801 Hyvinää Kaava-aritehti Charlotta Tanner Kaavoitusäälliö Anitta Ojanen etunimi.suunimi@hyvinaa.fi ireilletulovm.: 14.03.2018 Asemaaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 24.08.2018 24.09.2018 Asemaaavaehdotus julisesti nähtävillä: Hyväsymisvm: _._. -_._. KH _._. K 1.2 KAAA-ALUEEN SJANT Kaavamuutosalue sijaitsee aivan esustan tuntumassa 6. eli iertolan auunginosassa Helenenadulla. Korttelin 522 osana oleva muutosalue on noin 3200 m² ooinen. Suunnittelualueen toisella tontilla on raennus, joa on taroitusena uraa. Raennettu tontti (Helenenatu 33) 106-6-522-7 on ooltaan noin 1762 m². Tyhjä tontti (Helenenatu 31) 106-6-522-8 on ooltaan noin 1453 m². 1.3 KAAAN TARKOTUS Asemaaavanmuutoshaemus on irjattu saauneesi 17.11.2017. Kaavoitustarve on noussut esille haijan toimesta. Haija haee aavan äyttötaroitusen muutosta asuinraennusten orttelialueesta asuinerrostalojen orttelialueesi seä errosluvun nostoa erroseen nyyisestä errosesta. Asemaaavamuutos on mainittu vuoden 2018 aavoitusohjelmassa. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 2

Asemaaavamuutosen tavoitteena on tutia tehoasta ja taroitusenmuaista täydennysraentamismahdollisuutta. Samalla tutitaan mahdollisuutta nostaa raennusoieutta siten, että tonttitehouus olisi ymäristön errostalovaltaiselle alueelle soivami. Kaavamuutosen taroitus on mahdollistaa taroitusenmuainen tontin äyttö. Asemaaavamuutos tullaan laatimaan auungin omana työnä. Maanäyttösoimusen tarve tutitaan aavarosessin yhteydessä. 1.4 KUAT JA LTTEET Kuvat: 1. lmauva alueesta. 2. Kunnallisteniia ja auolämöutet alueella. 3. Ote Kesustaajaman osayleisaavasta. 4. Ote ajantasa-asemaaavasta. 5. Alustavia 3d-näymiä, jossa ortteleiden 528 ja 522 aavojen mahdollistamat suunnitelmat on yhdistetty samaa 3D-malliin. 6 ja 7. E A: as. asemaiirros ellarin tasolta ja oi. asemaiirros 1. rs. tasolta 21.5.2018 (Aritehtitoimisto Sajaniemi Oy) 8. E B: Asemaiirros 1.rs.tasolta 22.5.2018 (Aritehtitoimisto Sajaniemi Oy) 9. Maastoleiausia lamellitalosta 22.5.2018 ((Aritehtitoimisto Sajaniemi Oy) 10. Asemaiirros 1.rs tasolta 6.6.2018 (Aritehtitoimisto Sajaniemi Oy) 11. Leiausuvat 4.6.2018 (Aritehtitoimisto Sajaniemi Oy) 12. Leiausuvia 18.2.2019 (Aritehtitoimisto Sajaniemi Oy) Liitteet: 1. Asemaaavan seurantalomae 2. Tiivistelmä lausunnoista ja mieliiteistä seä vastineet 3. Havainneaineistoa luonnosvaiheen suunnitelmista 4. Asemaaavaluonnos seä merinnät ja määräyset 1:1000 5. Helenenatu 31 ja 33 - asemaiirros 1:500 (1. rs. taso) (Aritehtitoimisto Sajaniemi Oy) 6. Asemaaavaartta seä merinnät ja määräyset 1:1000 1.5 MUUT KAAAN LAADNTAAN LTTYÄT ANESTOT 1. Hyvinään liiennemalli, Strafica 2015 2. Hyvinään liiennejärjestelmäsuunnitelma, WSP Finland Oy, Strafica Oy, Luonnos 21.9.2010 3. Hyvinään meluselvitys, LT-onsultit 2003 4. Hyvinään ohjavesialueen suojelusuunnitelman äivitys, Hyvinään auuni, Uudenmaan ymäristöesus, Pöyry 2.5.2007 1.6 TSTELMÄ Kauunginhallitus on tehnyt aavoitusäätösen asemaaavamuutosen laatimisesta osaan orttelia 522 (Helenenatu 31 ja 33) 05.03.2018 / 68. Asemaaavamuutos on uulutettu vireille 14.03.2018. ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 14.03.-6.4.2018. ireilletulovaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 1 l mieliiteitä seä lausunnot (2 l) Caruna Oy:ltä ja Telialta. ireilletulon jäleen alueen täydennysraentamisen mahdollisuusista on laadittu raennuttajien suunnittelijan toimesta vaihtoehtoisia suunnitelmia aavaluonnosen ohjasi. Asemaaavan muutosen asemaaavaluonnos valmisteluaineistoineen on ollut nähtävillä 24.8.- 24.9.2018. Nähtävilläoloaiana aavaluonnosesta saatiin lausunnot Uudenmaan ELY-esuselta ja Caruna Oy:ltä. Lisäsi äytiin sähöostiesustelua Telia Comanyn anssa suunnittelualueella olevan aaelin siirtoustannusista, jota ohdentuvat tontin omistajalle. ELY-esusen lausunnon erusteella on tarennettu aavan lähtötietoja mm. liienteen ja olemassa olevan raennusen osal- 3

ta. Luonnosen nähtävillä olon jäleen haneen suunnitelmia on tarennettu mm. tutimalla oreustasoja seä elastusteitä. Asemaaavan muutosella on tutittu orttelin 522 osan täydennysraentamisen mahdollisuudet. Kaavamuutosen myötä orttelia voidaan täydentää ahdella alueen auuniraenteeseen soivalla istetalolla. Raennusoieutta aavassa on osoitettu 3700 -m2 ja aavamuutosella asuinraennusoieus nousee 2 500-m2 (un huomioidaan myös yhteistiloja varten osoitettu raennusoieus 2 260 -m2). Kaavamuutosalueen uusi tonttitehouus on e = 1,15. Kaavamääräysin ohjataan suunnittelua huomioimaan auuniuvalliset asiat, hulevesiasiat seä mm. sijoittuminen ohjavesialueelle. Alueella on unnallisteniia raennettuna ja täydennysraennushaneiden toteuttaminen on mahdollista aloittaa aavan voimaan tulon jäleen. 2 OSALLSET, UOROAKUTUSMENETTELYT JA YHTESTYÖ 2.1 OSALLSET Kaava-alueen ja lähiymäristön maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueen ja lähiymäristön asuaat seä muut mahdolliset alueen seä lähiymäristön äyttäjät Kauungin toimialat: o Teniia ja Ymäristö: untateniia, liienneysiö, raennusvalvonta, Hyvinään esi o Konsernialvelut ja hallinto: tonttialvelut Uudenmaan elineino-, liienne ja ymäristöesus Kesi-Uudenmaan elastuslaitos eronraentajat: Caruna Oy, TeliaComany Oy, Elisa Oyj, Hyvinään Lämövoima Oy 2.2 UOROAKUTUSMENETTELY JA YHTESTYÖ Alla on esitetty aavarosessi alustavine aiatauluineen seä milloin ja miten voi osallistua. Osallistumista äsitellään myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Toivomme sähöistä osallistumista osoitteeseen irjaamo@hyvinaa.fi. uorovaiutusen ja yhteistyön järjestämisestä on errottu taremmin joaisen, myöhemmin äsiteltävän suunnitteluvaiheen yhteydessä. Kaavan vaihe Suunnittelurosessi Osallistumismahdollisuus Aloitusvaihe 03/2015 Kauunginhallitus äättää aavan valmistelun aloittamisesta ja aava uulutetaan vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julaistiin vireilletulon yhteydessä. Osallisilla mahdollisuus antaa alautetta suunnittelun lähtötiedoista (MRL 63 ) almisteluvaihe 08-09/2018 Kaavaluonnos valmisteluaineistoineen asetetaan nähtäville 30 äivän ajasi Osallisilla mahdollisuus antaa mieliide aavaluonnosesta (MRL 62 ja MRA 30 ) 4

Ehdotusvaihe 04/2019 Kauunginhallitus hyväsyy aavaehdotusen julisesti nähtäville 30 äivän ajasi. Osallisilla mahdollisuus jättää muistutus aavaehdotusesta. Tarvittavat lausunnot yydetään (MRL 65 ja MRA 27 ) Hyväsymisvaihe 06/2019 Kauunginhallitus esittää, että auunginvaltuusto hyväsyy aavan alitusmahdollisuus on 30 v uluessa Helsingin hallinto-oieuteen (MRL 188 ) 3 LÄHTÖKOHDAT SUUNNTTELULLE 3.1 SELTYS SUUNNTTELUALUEEN OLOSTA 3.1.1 Raennettu ymäristö Nyytilanne ja alueen lähiymäristö Suunnittelualue äsittää asi tonttia. Toinen tonteista on raentamaton ja toisella sijaitsee matala 60-luvulla raennettu omaotiraennus, joa ei uulu Hyvinään esustaajaman ulttuuriymäristön hoitosuunnitelmaan ja on taroitus aavamuutosen myötä uraa. Suunnittelualueen lähiymäristö on raentunut ääsääntöisesti errostalovaltaisena. Kortteli 522 on asuinäytössä luuun ottamatta Uudenmaanadun varren matalamia liieraennusia. Suunnittelualueen anssa samassa orttelissa olevat asuinraennuset vaihtelevat errosluvultaan - välillä, siten että oreammat errosiset raennuset sijoittuvat Uudenmaanadun varren tonteille. Helenenadun varrella, vastaäätä suunnittelualuetta orttelissa 528, asuinraennuset ovat tällä hetellä ja -errosiset. Korttelissa 528 on asemaaavan muutos vireillä, jossa tutitaan täydennysraentamisen mahdollisuusia. Kerrosluu Helenenadun varrella tulee todennäöisesti nousemaan aavamuutosen myötä -errosisesi. Suunnittelualue sijoittuu lähelle esusta-aluetta ja soveltuu siten hyvin errostaloraentamiseen. Kuva 1. lmauva alueesta. (suunnittelualueen rajaus unaisella) 5

Suunnittelualue rajautuu aaossa Helenenatuun, joa on atu- ja auuniuvaltaan suunnittelualuetta luuun ottamatta errostalomaisesti rytmittynyt. Helenenatu on leveydeltään n. 9 m (aavan atualue 10 m) ja adunvarsiysäöinti on sallittu molemmin uolin atua. Kadun aeus tulee huomioida Helenenadun varren täydennysraentamisessa. Palvelut Suunnittelualue sijoittuu lähelle esusta-aluetta, noin 0,5-1 m etäisyydelle esustan alveluista. Lähialueella sijaitsee mm. liietiloja, etenin Uudenmaanadun varressa, Laureaammattioreaoulu, luio, äiväoteja, ruoaauoja, myymälöitä, ravintoloita ja iosi. Kunnallisteniia Korttelia ymäröivillä aduilla on unnallisteniia raennettuna. Suunnittelualueeseen suoraan liittyvällä Helenenadulla ulee seä sadevesi- ja jätevesiutet seä vesijohto ja Carunan sähöaaeli. Hyvinään Lämövoiman auolämöutet ulevat suunnittelualueen läheisyydessä Salonadulla ja Helenenadulla ja aii orttelin 522 asuinerrostalot on liitetty auolämöön. Telian vanha vuonna 1967 asennettu uhelinuariaaeli ulee tontin 8 uolella, tonttien 7 ja 8 välisen rajan tuntumassa. Sen siirtäminen on raentamisen ohjatöiden vuosi suositeltavaa ja todennäöisesti ao tehdä. Kaaeli alvelee nyyisellään ainoastaan ortteli 522 tonttia 10 ja uusi aaeli on mahdollista tuoda Uudenmaanadun autta. 3.1.2 Luonnonymäristö Maaerä ja oreusolosuhteet Maaerältään suunnittelualue on hieaa ja se sijoittuu Salausselän hieavaltaiselle reunamuo- Kuva 2. Kunnallisteniia ja auolämöutet alueella. dostumalle. Suunnittelualue on N2000 oreusjärjestelmän muaan oreusäyrien +117 - +119 metrin välillä oordinaattijärjestelmässä ETRS89-GK-25FN. Pohjavesi, hulevedet ja asvillisuus Suunnittelualueen ollessa raentunut, ei sillä ole erityisiä luontoarvoja. Tyhjillään olevaa tonttia äytetään maastoohjan ulumisen erusteella muuhun taroituseen uin tonttina. Suunnittelualue sijaitsee oonaisuudessaan ensimmäisen luoan ohjavesialueella ja on ohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta. Pohjaveden inta on orttelin ohdalla noin tasolla +102 (Pöyry 2007). Alueidenäytön suunnittelun tulee tuea siirtymistä vähähiiliseen yhteisuntaan. lmastonmuutosen ja siitä johtuvien sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen tulevaisuudessa asvattavat helosti minä tahansa innoitetun alueen hulevesiä. Hulevedellä taroitetaan ovilta innoilta muodostuvia sade- ja sulamisvesiä. Hulevesien mahdollista uormittavuutta yritään estämään aavamääräysin. 3.1.3 Liienne ja melu Hyvinäälle vuonna 2003 tehdyssä meluselvitysessä on tutittu suunnittelualueen lähiymäristön aduista mm. Uudenmaanatua. Selvitysen muaan Uudenmaanadun melualueista 45 db melualue (LAeq 7-22) ulottuu osittain suunnittelualueen tontille 8. Meluasioiden huomioiminen arvioidaan asemaaavamuutosen valmistelussa. Helenenatu on liiennemäärältään vähäliienteinen. Ennustetilanteessa v. 2025 sen vuoden esimääräinen arivuoroausiliienne on alle 350 ajoneuvoa 6

(Strafica 2015), miä on selvästi vähemmän uin alueen muiden atujen ennustetut liiennemäärät (Seittemänmiehenatu 7400, Pailanatu ja Salonatu 350-1499 ajoneuvoa). Lähin aluetta alveleva julisen liienteen bussilinja on nro 1 Rautatieasema- Hyvinäänylä, joa ulee Uudenmaanatua itin. Korttelista on n. 800 metriä rautatieasemalle, jossa lähijunien lisäsi myös aii muut Hyvinään lähiliienteen bussilinjat ovat saavutettavissa. 3.1.4 Maanomistus Kaavan muutosalueen tontit ovat ysityisessä omistusessa. Maanäyttösoimusen tarve tutitaan aavarosessin yhteydessä. 3.2 SUUNNTTELUTLANNE 3.2.1 Maauntaaava Suunnittelualue on Uudenmaan maanuntaaavayhdistelmässä tiivistettävää taajaman- ja esustatoimintojen aluetta, jota tueutuvat estävään liiennejärjestelmään. Suunnittelualue sijaitsee myös ohjavesialueella, jolla ei saa heientää tai vähentää ysyvästi ohjaveden määrää tai laatua. 3.2.2 Yleisaava Alueella on voimassa auunginvaltuuston 16.4.2012 hyväsymä esustaajaman osayleisaava, joa on saanut lainvoiman 26.11.2014. Suunnittelualue sijoittuu yleisaavassa asuinerrostalojen orttelialueelle. Alueen errosalasta ääosa varataan asuntoäyttöön errostaloissa. Alueelle saa sijoittaa myös alveluja ja toimitiloja, joiden äyttö ei aiheuta häiriötä asuinymäristölle. Alueen tehouudesi suositellaan e=0,4 0,6. Alue on lisäsi osoitettu rasterilla ohjavesialueesi (Täreä () tai vedenhanintaan soveltuva () tai muu () ohjavesialue). (Katso uva 3.) Kuva 3. Ote Kesustaajaman osayleisaavasta. 7

3.2.3 Asemaaava Suunnittelualueella on voimassa 18.12.2000 hyväsytty asemaaava 06:097. Suunnittelualue on meritty enintään errosisten asuinraennusten orttelialueesi (A). Raennusoieutta on iinteistöllä 106-6- 522-7 asuinraentamiseen 700 -m² + ahy 40 -m² ja iinteistöllä 106-6- 522-8 asuinraentamiseen 500 -m² + ahy 100 -m². Merintä ahy taroittaa lasten äivähoitotilasi, erhohuoneistosi tai asuaiden yhteiseen äyttöön varattavien tilojen errosalaneliömetrimäärää. Lisäsi tontille 8 on osoitettu leii- ja oleselualueesi varattu alueen osa. stutettavia alueita on osoitettu molemmille tonteille Helenenadun varteen seä tontille 7 myös tonttiin 10 rajautuvalle tontin osalle. Kuva 4. Ote ajantasa-asemaaavasta. 3.2.4 Muut suunnitelmat, äätöset ja selvityset Korttelin 522 naaurissa, orttelissa 528 on vireillä asemaaavan muutos (aavanro 06:102, Salonatu-Pailanatu). Kaavamuutosen taroitus on myös tutia täydennysraentamisen mahdollisuudet orttelin tonteilla 12 ja 14, tarentaa orttelin tontilla 15 sijaitsevan ulttuurihistoriallisesti arvoaan ailaraennusen äyttötaroitusta ja suojelumääräysiä seä ajantasaistaa samassa yhteydessä tonttien 11 ja 13 aavamääräyset. Kumiin aava muodostaa uutta auuniuvaa Helenenadun varrelle ja ummanin aavan laadinnassa on huomioitu ja arvioitu suunnitelmien yhteensoivuutta ja Helenenadulle muodostuvaa atutilaa. Kuva 5. Alustavia 3d-näymiä, jossa ortteleiden 528 ja 522 aavojen mahdollistamat suunnitelmat on yhdistetty samaa 3D-malliin 4 ASEMAKAAAN SUUNNTTELUN AHEET 4.1 SUUNNTTELUN KÄYNNSTÄMNEN JA STÄ KOSKEAT PÄÄTÖKSET Ysityinen haija on jättänyt asemaaavamuutoshaemusen 17.11.2017 orttelin 522 tonteille 7 ja 8. Haijan taroitusena on raentaa yseessä oleville tonteille ymäristöönsä hyvin soivat errosiset errostalot. Hane edellyttää asemaaavan muuttamista. Haija on erustellut haemusta sillä, että Alueella on nyyisin ääosin errostaloja eri vuosiymmeniltä; myös uudehoja, joten alueen täydennysraentaminen errostaloilla on taroitusenmuaista. 8

Kortteli 522:n osaa oseva asemaaavan muutos mainitaan Kaavoitusohjelmassa 2018-2020. Kauunginhallitus on äättänyt oousessaan 05.03.2018 / 68 äynnistää asemaaavamuutosen laatimisen osaan orttelia 522. Asemaaavamuutos on uulutettu vireille 14.03.2018. 4.2 RELLETULO JA ALMSTELUAHE 4.2.1 Lähtöohtien asettamat tavoitteet Kaavamuutosen tavoitteena on tutia orttelin täydennysraentamisen mahdollisuudet. Molemmat aavamuutosen tontit ovat tällä hetellä raentuneet muuta ymäristöään aljon tehottomammin, jolloin yhdesi aavan tavoitteesi muodostuu tonttien äyttötaroitusen muuttaminen asuinraentamisen orttelialueesta asuinerrostalojen orttelialueesi ja näin äyttötaroituseltaan muuta lähiymäristöä vastaavasi. Kaavan tavoitteena on myös tutia raennusten suurin sallittu errosluu ja tonttitehouus sellaisesi, että täydennysraentaminen soeutuu ymäristöönsä ja auuniraenteeseen seä muodostaa hyvää auuniuvaa. Helenenadun aeus ja vireillä olevan orttelin 528 Helenenadun varren uusi täydennysraentaminen tulee huomioida orttelin 522 tonttien 7 ja 8 täydennysraentamisen sijoittamisen ja errosluvun osalta siten, että loutulosesi saadaan atuuvaltaan ja rytmiltään tasaainoista auuniuvaa. Myös Helenenadun vehreän ilmeen säilyttäminen on ysi aavan tavoitteista. 4.2.2 uorovaiutus ja vireilletulovaiheessa saatu alaute Asemaaavan vireilletulosta on ilmoitettu uuluttamalla Aamuostissa 14.3.2018. ireilletulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 14.3.-6.4.2018 välisesi ajasi. ireilletulovaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 1 l mieliiteitä seä lausunnot (2 l) Caruna Oy:ltä ja Telialta. Lyhennelmät mieliiteistä ja lausunnoista seä niihin laaditut vastineet löytyvät liitteestä 2. Caruna ja Telia totesivat lausunnoissaan nyyiset verostonsa alueelta ja naauritaloyhtiön asuailta saatiin mieliide, jossa toivotaan raennusten sijoittelua siten, että uusi raennus sijoittuisi heidän rajallaan auemmas Helenenadusta ja adun varteen sijoitettaisiin mieluummin autoatosia/-aioja. Kaavailta 4.9.2018 Asemaaavaluonnosta ja muuta valmisteluaineistoa äsiteltiin aavaillassa 4.9.2018. Raennuttajan suunnittelija esitteli Helenenatu 31 ja 33 tehdyt suunnitelmat seä näymiä 3D-mallista, jossa seä Helenenadun että orttelin 528 täydennysraentamisen. Esittelyiden jäleen asuailla oli mahdollisuus ysellä ja esustella aavahaneesta. Mm. autoaiojen raenteellisena toteuttamisen annattavuudesta esitettiin ysi ysymys. 4.2.3 Suunnittelun vaihtoehtojen uvaus ja vertailu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon jäleen tonttien suunnittelua jatettiin tarentuneiden reunaehtojen muaisesti (mm. Helenenadun varteen sijoittuva raennus tuli muuttaa viisierrosisesi uten muutin Helenenadun oreimmat raennuset). Raennuttajan suunnittelija laati asi vaihtoehtoista suunnitelmaa aavaluonnosen ohjasi. aihtoehto A:ssa tontille oli esitetty asi istetaloa, joista viisierrosinen raennus sijoittui Helenenadun varteen ja toinen (errosinen) tontin taaosaan siten, että adun uolelle jää ysäöintialuetta. Pääosa autoaioista oli esitetty sijoitettavasi raennusten väliin toteutettavan ihaannen alle ja raennusten ellarierroseen, jolloin autoaiat saadaan ääosin iiloon. Pysäöintitason lattia oli esitetty oroon +115,5, jolloin Helenenadun varren raennusesta tuli äytännössä 5,5 errosinen. Soelin oreutta oli suunnitelmissa yritty madaltamaan nostamalla maaninta raennusen juurella metrin atua oreammalla tasolle +118. 9

Kuvat 6 ja 7. E A: as. asemaiirros ellarin tasolta ja oi. asemaiirros 1. rs. tasolta 21.5.2018 (Aritehtitoimisto Sajaniemi Oy) Autoaioja oli esitetty 46 l. aihtoehdossa asuaiden iha-alue sijoittui ääosin ihaannelle, joa oreustasoltaan liittyy luontevasti olemassa olevaan maanintaan mahdollistaen uiden istuttamisen oleselualueen yhteyteen. Raennuset suojaavat oleseluihaa hyvin Helenenadun suunnasta. Osa talo A:n asuntojen ihoista sijoittuu Helenenadun uoleiselle ihaannelle, mutta annen oreustasosta johtuen niilläin ysityisyys säilyy. aihtoehto B:ssä tontille oli esitetty lamellitalo, joa oli sijoitettu Helenenatu 35:n asuinraennusen uoleiselle tontin osalle. Lamellitalon errosluu vaihtelee siten, että Helenenadun uoleinen osuus on viisierrosinen ja tontin taaosassa uusierrosinen. Pysäöinti oli ajateltu rataistavan saman taaisena ihaansirataisuna uin ve A:ssa. Erona uitenin, että Helenenadun uoleisen raennusen alle ei sijoiteta autoja, miä voisi helottaa oreustasojen suunnittelua. aihtoehto A:han verrattuna lamellivaihtoehto on uitenin vaieami toteuttaa vaiheittain. Myösään iha-alue ei ole yhtä suojainen uin istetalovaihtoehdossa, ihan avautuessa suoraan Helenenadulle. Kuva 8. E B: Asemaiirros 1.rs.tasolta 22.5.2018 (Aritehtitoimisto Sajaniemi Oy) Kuva 9. Maastoleiausia lamellitalosta 22.5.2018 (Aritehtitoimisto Sajaniemi Oy) 10

4.2.4 Suunnittelurataisun valinta, uvaus ja erustelut Kaavaluonnosen ohjasi valittiin vaihtoehto A istetalot. Suunnitelmia uitenin tarennettiin mm. Helenenadun varren raennusen oreustason osalta. Loullisessa versiossa ysäöintitasoa saatiin lasettua tasolle +115,2, jolloin Helenenadun uolen raennus sijoittuu oreustasoltaan selvästi aremmin auuniuvaan, mutta adun uolen asuaiden arveeet ja iunat sijoittuvat silti siten, että niiden ysityisyys säilyy (iunan alareuna +118,8). Maanintaa nostetaan raennusen soelin luona n. 0,5 m atua ylemmäs (tasolle +117,5). Koreustaso naauritontin 11 suuntaan on edelleen melo suuri, mutta B raennusen sisäänäynnin aiaa on muutettu siten, ettei siitä muodostu uilumaista. Suunnitelmassa on esitetty raennusoieutta n. 3 700 - m2 tehouudella e=1,16. Asuntoja on esitetty yht. 64 l ja autoaioja yhteensä 46 l (1 a/81 -m2). Kuva 10. Asemaiirros 1.rs tasolta 6.6.2018 (Aritehtitoimisto Sajaniemi Oy) Kuva 11. Leiausuvat 4.6.2018 (Aritehtitoimisto Sajaniemi Oy) Kaavaluonnos Kaavaluonnosessa suunnittelualue on osoitettu AK-6 eli asuinerrostalojen orttelialueesi, jonne saa asuinerrostalojen lisäsi sijoittaa asumista häiritsemätöntä työ-, liie-, toimisto- tai alvelutilaa. Asemaaavassa osoitetun errosalan lisäsi saa raentaa yhteensä enintään 10 % errosalasta atosia seä asumista alvelevia asunnon ulouolisia varasto-, huolto-, asartelu-, erho- sauna-, yms. tiloja asuinraennusen aiiin errosiin, ullaolle ja iha-alueelle. Asuinraennusten orrashuoneiden aiien errosten sisäänäyntitasojen 15 m2 ylittävää osaa ei laseta raennusoieuteen. Porrasäytävässä tulee olla iuna. 11

Pistetalojen raennusaiat on osoitettu aavassa erillisin raennusaloin, jolloin niiden toisistaan oieavat errosluvut ja raennusoieudet on seleä esittää. Kansiysäöinti on osoitettu aavassa adun varressa merinnällä a-1, ihaannen alle sijoitettavan auton säilytysaian raennusalana seä tontin taaosassa ma -merinnällä, joa mahdollistaa ysäöintitilojen raentamisen yhteen erroseen asuaiden leii- ja oleselualueen alauolelle maan alle. Pihaannen ylin oreustaso tontin taaosassa on määritelty nyyisen maaninnan oroon + 118,5. Jotta julisivu Helenenadun uolella ei myösään asva liian suuresi on Helenenadun varren raennusen adunuoleisen julisivun ja vesiaton ylin oreusasema (+134.0) osoitettu aavassa. Helenenadun ja tontin taaosan istutettavat alueet on osoitettu uin ja ensain istutettavisi alueisi vehreän atualueen seä oleselualueen taaamisesi. Yleisin määräysin annetaan määräysiä mm. uudisraennusten soeutumista ymäristöön, ihaannen vehreydestä, hulevesien äsittelystä ja ohjaveden huomioimisesta. Asemaaavaluonnos merintöineen on selostusen liitteenä nro 4. 4.3 EHDOTUSAHE 4.3.1 uorovaiutus ja valmisteluaineistosta saatu alaute Asemaaavamuutosen aavaluonnos ja valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 24.8.-24.9.2018. Nähtävilläoloaiana aavaluonnosista saatiin lausunnot Uudenmaan ELY-esuselta ja Caruna Oy:ltä. Lisäsi Telia Comanyn anssa äytiin sähöostiesustelua siitä, tarvitaano aavan yhteydessä ustannusarviota aaelin siirrosta. Todettiin, ettei tarvetta ole, osa siirtoustannuset uuluvat maanomistajalle. ELY-esusen lausunnon huomiot liittyivät aavan selvitysiin ja selostusen seä ohjavesimääräysen tarentamiseen. Täydennysraentamisen suunnitelmista ei saatu alautetta. Lyhennelmät mieliiteistä ja lausunnoista seä niihin laaditut vastineet löytyvät selostusen liitteestä nro 2. 4.3.2. Suunnittelurataisun valinta, muutosten uvaus ja erustelut Kosa täydennysraentamisen suunnitelmista ei saatu alautetta, haneen erusrataisu on säilynyt samana uin luonnosvaiheessa. Suunnitelmia on aavaehdotusen ohjasi tarennettu oreustasojen osalta, jotta raennuset soeutuisivat mahdollisimman hyvin ymäristöönsä auuniuvan ja olemassa olevien maastonmuotojen suhteen. Samalla myös tontin ajoliittymän ja ysäöintialueiden altevuudet taristettiin. Kuva 12. Leiausuvia 18.2.2019 (Aritehtitoimisto Sajaniemi Oy) 12

Ehdotusen erusteena olevassa suunnitelmassa ysäöintihallin lattiaorosi on määritelty + 115,5 jolloin ihaansi asettuu aavaluonnosen muaiseen masimioroon + 118,5. Helenenadun uoleisen raennusen ensimmäisen errosen lattia on tällöin tasolla + 118,8. Soelin madaltamisesi adun uolella maastoa nostetaan n. 50 cm. Kaavaehdotuseen on tehty taristusia mm. oroluujen osalta. Kadunuoleisen raennusen julisivun ja vesiaton leiausohdan ylimmäsi oreusasemasi on äivitetty +134,6. Päääyttötaroitusen aluevarausmerinnän (A-6) määräystä on seleytetty mm. orrashuoneiden 15 m2 ylittävän osuuden osalta. Lisäsi yhteistilojen raentamiseen liittyvä määräys erotettiin omasi merinnäseen. Pihaannen aidan toteuttamista ohjaavaa määräystä muutettiin siten että aavalla ei määrätä materiaalia vaan läinäyvyys voidaan toteuttaa myös raenteellisin einoin. Yleisiin määräysiin lisättiin lisäsi määräys raennusen julisivusta ulonevien raenteiden, erereiden ja arveeiden ulottamisesta raennusalanrajan yli. 4.4 HYÄKSYMSAHE (tarentuu myöhemmin) 5 ASEMAKAAAN KUAUS 5.1 KAAAN RAKENNE Asemaaavan muutos mahdollistaa orttelin 522 tonttien 7 ja 8 täydennysraentamisen alueen auuniraenteeseen soivilla istetaloilla. Yleisillä määräysillä ohjataan suunnittelua huomioimaan auuniuvalliset asiat, sijoittuminen ohjavesialueelle, seä annetaan määräysiä mm. ihaannen suunnittelusta ja hulevesien äsittelystä. 5.2 MTOTUS Asemaaavan muutosalue on inta-alaltaan noin 3200 m², joa aii on asuinerrostalojen orttelialuetta. Kaavamuutosen yhteydessä tehdään erillinen sitova tonttijaon muutos, jossa olemassa olevista tonteista yhdistetään ysi tontti. Raennusoieutta on aavassa osoitettu yhteensä 3 700 -m2, miä on aii asuinraennusoieutta. Tonttitehouudesi muodostuu n. e=1,15. Suunnittelualueella voimassa oleviin aavoihin verrattuna asuinerrosala nousee 2 500 -m2. 5.3 ALUEARAUKSET AK-6, Asuinerrostalojen orttelialue Kaavamuutosalue on osoitettu merinnällä AK-6 asuinerrostalojen orttelialueesi, jonne saa sijoittaa äääyttötaroitusen lisäsi asumista häiritsemätöntä työ-, liie-, toimisto- tai alvelutilaa. Asuinraennusten unin errosen orrashuoneen 15 m2 ylittävää osaa ei laseta raennusoieuteen. Porrasäytävässä tulee olla iuna. Asemaaavassa osoitetun errosalan lisäsi saa raentaa yhteensä enintään 10 % errosalasta atosia seä asumista alvelevia asunnon ulouolisia varasto-, huolto-, asartelu-, erho- sauna-, yms. tiloja asuinraennusen aiiin errosiin, ullaolle ja iha-alueelle. Kaavassa osoitetaan asuinerrostalojen raennusaiat raennusaloin ja errosluvut ja raennusoieudet errosalametreinä on esitetty raennusalaohtaisesti. Helenenadun uoleinen raennus on nuolella määrätty raennettavasi iinni adun uoleiseen raennusalan rajaan iinni ja myös sen julisivuinnan ja vesiaton leiausohdan ylin oreusasema on aavassa määrätty, jotta varmistutaan siitä, että tuleva raennus soeutuu oreustasoiltaan ja sijainniltaan auuniuvaan. Raennusalojen väliin, tontin taaosaan on osoitettu leii- ja oleselualueesi varattu alue. Kosa iha-alue sijoittuu annen äälle, on tontin taaosaan osoitettu uin ja ensain istutettavaa aluetta ihauuston varmistamisesi. Yleisissä määräysissä todetaan myös, että ihaannet tulee toteuttaa vehreinä joo viherraenteet mahdollistavalla ansiraenteella tai annen äälle sijoitettavin istutuslaatioin. Pihaannen aitarataisun tulee olla raenteeltaan evyt ja läinäyvä. Pihaannen ylim- 13

mäsi oreustasosi on aavassa määrätty +185,5, jotta se ei nouse nyyisen maaninnan yläuolle tontin taaosassa. ehreän atuuvan muodostamisesi ja säilyttämisesi yleisellä määräysellä määrätään myös, että tonttien adunuoleiselle istutettavalle alueelle tulee istuttaa uita. Pysäöinti on suunniteltu toteutettavan ääosin annen alle ja aavassa nämä autoaiat on osoitettu määräysillä a-1 (ihaannen alle sijoitettavan auton säilytysaian raennusala) seä tontin oleseluihan alauolelle sijoittuvien autoaiojen osalta merinnällä ma (maanalainen tila, johon saa sijoittaa autoaioja). Helenenadun varren avoysäöinti on osoitettu merinnällä (ysäöimisaia). Autoaioja tulee toteuttaa 1 autoaia/90 m2 asuinerrosalaa, 1 autoaia/95 m2 asuinerrosalaa, miäli vähintään 50 % autoaioista toteutetaan raenteellisena ysäöintinä seä 1 autoaia/joaista työ-, liie, toimisto- tai alvelutilaa ohden. Muita yleisiä määräysiä ovat mm. hyvään auuniuvaan ja asuaiden viihtyvyyden arantamiseen tähtäävät määräyset. Uudisraentamisen tulee uloaritehtuuriltaan soveltua nyyiseen raennusantaan. Maantasossa sijaitseville asuinnoille voidaan raentaa näösuojatut ysityisihat. Jäteastiat ja tomutusaiat on ymäröitävä suojaistutusin tai aitausilla ja ne on sijoitettava erilleen oleselu- ja leiiaioista. Leii- ja oleseluaioja varten on varattava tontilta yhtenäistä aluetta vähintään 10 % asuinhuoneiden yhteenlasetusta errosalasta. Lisäsi aavassa annetaan määräyset ohjaveden huomioimisesta, hulevesien äsittelystä seä raennusen julisivusta ulonevien raenteiden, erereiden ja arveeiden ulottamisesta raennusalanrajan yli. 5.4. KAAAMERKNNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerinnät löytyvät asemaaavaselostusen liitteestä nro 8. Kaava-alueen asemaaavamuutosessa merinnät ovat ääosin yleisesti äytössä olevia. Päääyttötaroitusmerinnästä AK-6 on yritty ehittämään esustan täydennysraennusohteisiin yleisesti soveltuva määräys. Uusia yleisiä määräysiä on laadittu mm. ihaannen toteuttamisesta seä hulevesien äsittelystä. 6 ASEMAKAAAN AKUTUKSET 6.1 AKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRSTÖÖN Kaavamuutosen alaiset tontit ovat raentuneet muuta orttelia aljon tehottomammin. Näin lähellä esustaa niiden muuttaminen ienimittaaavaisesta raentamisesta errostaloraentamiseen on erusteltua ymäristön yhtenäisyyden annalta. Kesustan täydennysraentaminen tiivistää myös auuniraennetta ja hyödyntää olemassa olevaa infraraennetta ja alveluita. Uudet asuaat vahvistavat lähialveluita äyttävää asuasohjaa ja edistävät alveluiden säilymistä ja elinvoimaisuutta. Täydennysraentaminen moniuolistaa myös asuntojaaumaa ja tarjontaa iertolan alueella. Uudisraentaminen muuttaa Helenenadun ilmettä ja atutilaa auunimaisemaan suuntaan, un nyt raentamattomalle tontille seä ysierrosisen asuinraennusen aialla raennetaan errostalot. Pistetalot muodostavat alueelle tyyillistä auuniraennetta. Raennuset on yritty sijoittamaan siten, että ne haittaavat mahdollisimman vähän olemassa oleva raennusia näymien ja varjostusen osalta. Pysäöinnin sijoittaminen ääosin annen alle iilottaa autot auuniuvasta, miä on ymäristön ilmeen annalta hyvä rataisu. 6.2 AKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRSTÖÖN aiutusen luontoon ja luonnonymäristöön jäävät vähäisisi. Raentamattoman tontin ottaminen äyttöön vähentää orttelin nyyistä uustoa, mutta asuinraentaminen on voimassa olevanin aavan muaista. Korttelin vettälääisevä inta vähentyy raentamisen myötä oleellisesti ja sen vuosi aavassa on annettu määräysiä vettälääisevän innan varaamisesta tontilla seä hulevesien äsittelystä. 14

6.3 MUUT AKUTUKSET Uusien asuaiden myötä Helenenadun liienne hieman asvaa ja ysäöintitarve luonnollisesti lisääntyy. Asuaiden tarvitsemat ysäöintiaiat osoitetaan tontilta, jolloin tarve adunvarsiysäöintiin ei lisäänny alueella. Helenenatu on liiennemäärältään hyvin vähäinen, eiä ahden istetalon asuaista aiheudu merittävää muutosta liiennemääriin. 6.4 YMPÄRSTÖN HÄRÖTEKJÄT JA LAATUA KOSKEEN TAOTTEDEN TOTEUTUMNEN Kaavamääräysin tavoitellaan auuniuvallisesti laaduasta ja ymäristöönsä soeutuvaa raentamista. Uusien raennusten ja ihaannen oreustasojen ylimmillä oreusasemilla varmistetaan, ettei uusi raentaminen oiea merittävästi olemassa olevasta raennusannasta tai maan innan oreustasoista. Helenenadun uoleiseen raennusalan rajaan iinni raentamisen ohjaamisella varmistetaan, että uusi raennus toteutuu samaan linjaa olemassa olevien raennusten anssa. Pihaannen ja atunäymien vehreydestä on myös annettu määräysiä, jotta alueelle tyyillistä uistomaisuutta voidaan säilyttää. Myös ohjavedestä ja hulevesistä on annettu määräyset, joilla tähdätään ymäristön laadun varmistamiseen. 7 ASEMAKAAAN TOTEUTUS Kaavamuutosalueen ymäristössä on valmis raennusanta ja unnallisteniia. Toisella tontilla olevan omaotiraennusen uraminen ja uusien errostalojen raentaminen seä muut mahdolliseen täydennysraentamiseen liittyvät toimeniteet on mahdollista toteuttaa aavamuutosen voimaan tulon jäleen. Hyvinäällä 20.äivänä maalisuuta 2019 Anitta Ojanen Kaavoitusäälliö Charlotta Tanner Kaava-aritehti 15

Asemaaavan seurantalomae Asemaaavan erustiedot ja yhteenveto Kunta 106 Hyvinää Täyttämisvm 28.02.2019 Kaavan nimi Helenenatu 31 ja 33 Hyväsymisvm Ehdotusvm Hyväsyjä ireilletulosta ilm. vm 14.03.2018 Hyväsymisyälä Kunnan aavatunnus 10606:108 Generoitu aavatunnus Kaava-alueen inta-ala [ha] 0,3215 Uusi asemaaavan inta-ala [ha] Maanalaisten tilojen inta-ala [ha] Asemaaavan muutosen inta-ala [ha] 0,3215 Ranta-asemaaava Rantaviivan ituus [m] Raennusaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomaraennusaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä 0,3215 100,0 3700 1,15 0,0000 2500 A yhteensä 0,3215 100,0 3700 1,15 0,0000 2500 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [-m² +/-] Yhteensä Suojellut raennuset Suojeltujen raennusten muutos Raennussuojelu [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Yhteensä

Alamerinnät Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä 0,3215 100,0 3700 1,15 0,0000 2500 A yhteensä 0,3215 100,0 3700 1,15 0,0000 2500 A -0,3215-1200 AK-6 0,3215 100,0 3700 1,15 0,3215 3700 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

L1 - Caruna Oy Caruna on esittänyt lausunnossaan nyyisen sähönjaeluveronsa alueella ja toteaa että aavalla on vähäiset vaiutuset sähönjaeluun. He toivovat mahdollisuutta antaa lausunto myös luonnos- ja aavaehdotusvaiheessa. Kaavoitusen vastine: Meritään tiedosi, ei aiheuta toimeniteitä. L2- Telia Comany Telia on lähettänyt tiedon, että alueen (toisen tontin) läi ulee uariuhelinaaeli, jona siirtäminen on tulevien raennustöiden vuosi suositeltavaa. Kaavoitusen vastine: Meritään tiedosi, ei aiheuta toimeniteitä asemaaavaan. M1- Helenenatu 35 asuaat Osa Helenenatu 35:n asuaista on jättänyt mieliiteen, jossa tuodaan esille täydennysraentamisesta aiheutuvat muutoset avarasti ja viihtyisästi suunniteltuun Helenenatuun. Asuaat toivovat, että uusi raennus siirrettäisiin tontilla taemmasi ja Helenenadun varteen tulisivat autoatoset ja autoaiat. Kaavoitusen vastine: Asemaaavan luonnosvaiheessa tutitaan vaihtoehtoja tonttien täydennysraentamisesta. Helenenadun auuniuvaa ja asuaiden esittämää rataisua arvioidaan samassa yhteydessä. L1- Telia Comany Telian anssa on äyty sähöostiesustelu tontilla uuluvan aaelin siirtoustannusista ja on todettu, että osa tontit ovat ysityisessä omistusessa, siirtoustannuset ohdentuvat tontin omistajille, eiä näin ollen ole tarvetta siirronustannusarvioon aavan yhteydessä. L2 - Caruna Oy Caruna toteaa, että aavalla on vähäiset vaiutuset sähönjaeluun eiä heillä ole huomautettavaa aavaluonnosesta. He toivovat mahdollisuutta antaa lausunto myös aavaehdotusvaiheessa. L3 - ELY-esus Kaavoitusen vastine: Meritään tiedosi, ei aiheuta toimeniteitä. ELY-esus esittää, että aavan liiennevaiutusia tarennetaan, etenin un aavoitusessa on tunnistettu Helenenadun aeus ja sen tuottama haaste asvaville liiennemäärille (määrää lisää myös Salonatu- Pailanadun asemaaavamuutos). Lisäsi ELY-esus huomauttaa ottamaan huomioon myös

vierasysäöinnin, joa tarvitsee tilaa adun varresta, jollei vierasaioja toteuteta tontille. ELY-esus toteaa myös, että ohjaveden suojelumääräystä tulee täydentää maalämöaivojen raentamisiellolla. Lisäsi aavaselostusessa on syytä äydä ilmi tontilta urettavan omaotitalon suojelematta jättämisen erusteet. Kaavoitusen vastine: Asemaaavaselostusessa on uvattu alueen liiennemäärien asvua tehdyn selvitysen muaisesti. Siinä todetaan, että Helenenadun liiennemäärä ennustetilanteessain on huomattavasti vähäisemi uin muilla lähiaduilla. Helenenadun täydennysraentamista varten raennetaan n. 45 uutta autoaiaa. Uudisraentamisesta aiheutuva liiennemäärän asvu ei siis ole ovin merittävä, etenin un viereisen orttelin tontin 14 liienne suuntautuu ääosin Pailanadulle. Helenenadun aeus ja ysäöintiin liittyvät ongelmat liittyvät etenin läheisen oilaitosen ysäöintialueen riittämättömyyteen, minä vuosi oilaiden autot levittyvät lähiaduille (muaan luien Helenenatu). Tätä ongelmaa ei voida tällä aavalla rataista. ierasysäöinnin osalta adunvarsiysäöinti on jatossain mahdollista molemmin uolin atua. Kaavalla ei vaiuteta atualueen järjestelyihin. Myösään vierasaioja ei aavassa ole taroitusen muaista atualueelle määrätä. Kaavaselostusta täydennetään urettavan omaotitalon lähtötietojen osalta. Pohjaveden suojelumääräysen muoto taristetaan ehdotusvaiheessa.

Liite 3 Havainneaineistoa luonnosvaiheen suunnitelmista Aritehtitoimisto Sajaniemi Oy

115.8 9906 7 e 116.9 l P 117 j t 12 116.9 ALK 2 21 116.6 116.6 61 1550 116.9 K 8 K SALONKATU 700 20 116.4 18 116.6 117.1 ar 116.9 116.1 21 3 116.5 Uudenmaanatu 116.9 7 116.8 116.8 117.6 116.3 Salonatu 15 117.1 117.1 11 117.4 ar 117.3 117.4 117.8 117.7 117.5 117.3 ar 117.7 natu j 118.1 1 jt 521 9 117.7 117.9 118.0 117.9 14 117.7 118.0 117.9 117.922 23 117.9 118.5 11 jt t 118.4 jt 115.5 527 at 10 522 118 0 10 20 30 527 40 50 11 57 118.0 118.0 118.8 Ras.alue n.2m Ras.alue n.2m ah 16 17 100 e =0.70 le 30dBA 117.3 l 1/23/4 1450+y70 1/2 516 521 m mto 800 at 150 700 12 115.8 116.4 20 UUDENMAANKATU 19 PAPPLANKATU m ah 180 mto 220 118.4 118.5 119.0 117.0 117.1 115.7 117.0 114.9 16 /20-35% 1590 1720 3 11 117.8 116.8 4 j 116.8 v le AK HELENENKATU AL 116.3 a v 13 18 1/2 2000 1 le 22 118.1 56 118.0 119.0 1650+y165 116.5 a 23 115.5 118.9 +118.5 8 le 26 114.9 ma 25 19 116.8 1300 114.0 118.3 119.1 AK-6 7 522 12 118,5 117,5 118.9 s 9 118 Helenenatu 117,5 115,5 6 120.0 ERTOLA 120.0 118.1 115.3 115.3 115.3 1700 a-1 2 118.6 6 2150 v SALONKATU A 117.0 v 115.9 200 3 +134.0 3 ar e =0.80 115 113.5 14 117.1 116.9 HELENENKATU 528 14 Pailanatu 8 A 119.5 116.9 116.1 K 114.4 4 27 100 a 117.8 114 117.0 t 116.3 17 114.1 16 112.5 15 5 115.8 120.5 119.3 28 112.6 113,5 113 Nuoriso tsto Kansalaisoisto 15 113.6 110.6 118.3 119.7 30 53 117.3 3582 1200 A Y e =0.65 29 K O 54 115.2 e =0.20 119.0 Salonatu a A 21 116.4 112.3 34 K 13 33 114.8 114 113,5 118.4 mto200 1750 112.2 ASEMAKAAAN MUUTOS 06:108 Helenenatu 31 ja 33 ASEMAKAAAN MUUTOS KOSKEE: 6. auunginosan (iertola) osaa orttelista 522 ASEMAKAAAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 6. auunginosan (iertola) osa orttelia 522 ASEMAKAAAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK-6 ma 522 12 1700 1/2 +134.0 +118.5 a-1 le ASUNKERROSTALOJEN KORTTELALUE. Korttelialueelle saa asuinerrostalojen lisäsi sijoittaa asumista häiritsemätöntä työ-, liie-, toimisto- tai alvelutilaa. Asemaaavassa osoitetun raennusoieuden lisäsi saa raentaa yhteensä enintään 10 % errosalasta atosia seä asumista alvelevia asunnon ulouolisia varasto-, huolto-, asartelu-, erho-, sauna - yms. tiloja asuinraennusen aiiin errosiin, ullaolle ja iha-alueelle. Asuinraennusten orrashuoneiden aiien errosten sisäänäyntitasojen 15 m2 ylittävää osaa ei laseta raennusoieuteen. Porrasäytävissä tulee olla iuna. 3 m aava-alueen rajan ulouolella oleva viiva. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin numero. Raennusoieus errosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. Murtoluu roomalaisen numeron edessä osoittaa, uina suuren osan raennusen suurimman errosen alasta saa ellarierrosessa äyttää errosalaan lasettavasi tilasi. Raennusen adunuoleisen julisivuinnan ja vesiaton leiausohdan ylin oreusasema. Pihaannen ylin oreusasema. Pihaannen alle sijoitettava auton säilytysaian raennusala. Raennusala. Maanalainen tila, johon saa sijoittaa autoaioja. Pysäöintitasoja saa raentaa errosluvun osoittaman määrän. Nuoli osoittaa raennusalan sivun, johon raennus on raennettava iinni. Leii- ja oleselualueesi varattu alueen osa. stutettava alueen osa. Puin ja ensain istutettava alueen osa. Pysäöimisaia. YLESET MÄÄRÄYKSET: Uudisraentamisen tulee uloaritehtuuriltaan soveltua nyyiseen raennusantaan. Maantasossa sijaitseville asunnoille voidaan raentaa näösuojatut ysityisihat. Jäteastiat ja tomutusaiat on ymäröitävä suojaistutusilla tai -aitausilla ja ne on sijoitettava erilleen oleselu- ja leiiaioista. Tontilla on varattava leiiin ja asuaiden muuhun oleseluun soivaa yhtenäistä aluetta vähintään 10 % asuinhuoneiden yhteenlasetusta errosalasta. Alueelle saa sijoittaa tälle toiminnalle tareellisia aitausia, atosia ja laitteita. Asuinraennusista tulee olla maantasoinen autoaioista erotettu turvallinen ulu leii- ja oleselualueelle ja orrashuoneista tulee olla suora yhteys ihalle. Korttelialueen ihaannet tulee toteuttaa vehreinä joo viherraenteet mahdollistavalla ansiraenteelle tai annen äälle sijoitettavin istutuslaatioin. Pihaannen aitaraenteen tulee olla materiaaliltaan läinäyvä. Alue on yhdysuntien vedenhaninnalle täreää ohjavesialuetta. Alueella tulee iinnittää erityistä huomiota ohjaveden suojelemiseen. Alueella on ielletty sellainen emiaalien ja jätteiden laitosmainen äsittely ja varastointi, joa saattaa vaiuttaa haitallisesti ohjaveden laatuun. Öljysäiliöt on sijoitettava raennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jona tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Raentaminen, ojituset ja maanaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu ohjaveden laatumuutosia tai ysyviä muutosia ohjaveden oreuteen. Ennen aava-alueella tehtävien aivutöiden aloittamista tulee selvittää ohjavesiolosuhteet ja ohjaveden taso seä ryhtyä tareellisiin toimeniteisiin ohjaveden suojelemisesi. Korttelin olemassa olevaa asvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä. Raentamatta jäävät tontin osat, joita ei äytetä uluteinä tai autojen aioituseen, on istutettava. Tontin inta-alasta noin olmasosan tulee olla intamateriaaliltaan vettälääisevää. ettälääisemättömiltä innoilta tulevat hulevedet tulee äsitellä alueen ominaisiirteet huomoiden imeyttämällä ja/tai viivyttämällä. Kaavan orttelialueelle on laadittava erillinen sitova tonttijao. Tontin adunuoleiselle istutettavalle alueelle tulee istuttaa uita vehreän atuuvan muodostamisesi. Autoaioja on varattava seuraavasti: AK-6 -alueet: - 1 autoaia / 90 m2 asuinerrosalaa - 1 autoaia / 95 m2 asuinerrosalaa, miäli vähintään 50 % autoaioista toteutetaan raenteellisena ysäöintinä - 1 autoaia / joaista työ-, liie-, toimisto- tai alvelutilaa ohden Pohjaartta täyttää maanäyttö- ja raennuslain 54a :n (11.4.2014/323) asettamat vaatimuset. Hyvinäällä xx.xx.2018 auungingeodeetti Kaava laadittu Hyvinäällä xx.xx.2018 aavoitusäälliö valmistelija aava-aritehti HELENENKATU 31 JA 33 LUONNOS PM TARK Maro Kanare Anitta Ojanen Charlotta Tanner HYNKÄÄN KAUPUNK KAAOTUS ASEMAKAAAN MUUTOS 22.08.2018 MK SUUNN PRT 1:1000 CHARLOTTA TANNER M-LS KEHJ KH NÄHT K HY OM KAAA NO OAS 14.03.-06.04.2018 06:108

Liite 5 Helenenatu 31 ja 33 - Asemaiirros 1:500 (1.rs taso) Aritehtitoimisto Sajaniemi Oy

115.8 9906 7 e P 12 116.9 j 2 21 116.6 116.6 61 1550 116.9 K 8 K SALONKATU 20 18 ah 116.6 t 117.1 ar 116.9 16 17 116.1 100 116.9 ALK 700 21 3 Uudenmaanatu 117,5 116.5 116.9 Salonatu 117,5 ar Pailanatu 9 7 116.8 116.8 117.6 117.3 117.1 117.1 11 117.4 117.3 117.4 118 117.8 ar 522 117.7 10 117.5 117.3 117.7 116.4 116.4 3 0 10 20 30 40 50 116.3 15 natu j 118.1 1 117.7 117.9 jt 118.0 117.9 14 117.7 118.0 117.9 117.922 23 117.9 118.5 11 j 4 116.8 jt t 118.4 jt 115.5 527 at 57 118.0 118.0 118.8 Ras.alue n.2m Ras.alue n.2m e =0.70 le 1 30dBA l 1/23/4 1450+y70 1/2 516 521 m mto 800 at 150 700 12 115.8 20 UUDENMAANKATU 19 PAPPLANKATU m ah 180 mto 220 118.4 118.5 119.0 117.0 117.1 115.7 117.0 114.9 16 /20-35% 1590 1720 11 117.8 v le AK HELENENKATU AL 116.8 116.3 v a 13 18 1/2 2000 1 22 le 118.1 56 118.0 119.0 7 118 1650+y165 116.5 a 23 115.5 +118.5 8 le 26 114.9 ma 25 11 118.9 19 12 116.8 1300 100 114.0 118.3 119.1 118,5 117,5 118.9 s 9 118 00605220012 Helenenatu 117,5 115,5 ar 115 6 120.0 ERTOLA 120.0 118.1 115.3 115.3 115.3 1700 AK-6 +yht 10% 522 a-1 2 118.6 6 2150 v SALONKATU A 117.0 v 115.9 200 3 +134.6 e =0.80 3 113.5 14 117.1 116.9 HELENENKATU 8 A 14 119.5 116.9 116.1 K 114.4 4 27 a 35 117.8 114 117.0 115.8 t 116.3 17 114.1 16 112.5 5 119.3 28 112.6 113,5 113 Nuoriso tsto 528 Kansalaisoisto 15 113.6 15 110.6 118.3 119.7 30 53 117.3 3582 1200 A Y e =0.65 29 K O 54 115.2 e =0.20 119.0 Salonatu a A 21 116.4 112.3 34 K 13 33 114.8 114 113,5 118.4 mto200 1750 112.2 ASEMAKAAAN MUUTOS 06:108 Helenenatu 31 ja 33 ASEMAKAAAN MUUTOS KOSKEE: 6. auunginosan (iertola) osaa orttelista 522 ASEMAKAAAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 6. auunginosan (iertola) osa orttelia 522 ASEMAKAAAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK-6 ma 522 12 1700 1/2 +yht 10% +134.6 +118.5 a-1 le ASUNKERROSTALOJEN KORTTELALUE. Korttelialueelle saa sijoittaa äääyttötaroitusen lisäsi asumista häiritsemätöntä työ-, liie-, toimisto- tai alvelutilaa. Asuinraennusten unin errosen orrashuoneen 15 m2 ylittävää osaa ei laseta raennusoieuteen. Porrasäytävissä tulee olla iuna. 3 m aava-alueen rajan ulouolella oleva viiva. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin numero. Raennusoieus errosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. Murtoluu roomalaisen numeron edessä osoittaa, uina suuren osan raennusen suurimman errosen alasta saa ellarierrosessa äyttää errosalaan lasettavasi tilasi. Merintä osoittaa, uina monta rosenttia errosalasta saa asemaaavassa osoitetun raennusoieuden lisäsi raentaa atosia seä asumista alvelevia asunnon ulouolisia varasto-, huolto-, asartelu-, erho-, sauna - yms. tiloja asuinraennusen aiiin errosiin, ullaolle ja iha-alueelle. Raennusen julisivuinnan ja vesiaton leiausohdan ylin oreusasema. Pihaannen ylin oreusasema. Pihaannen alle sijoitettava auton säilytysaian raennusala. Raennusala. Maanalainen tila, johon saa sijoittaa autoaioja. Pysäöintitasoja saa raentaa errosluvun osoittaman määrän. Nuoli osoittaa raennusalan sivun, johon raennus on raennettava iinni. Leii- ja oleselualueesi varattu alueen osa. stutettava alueen osa. Puin ja ensain istutettava alueen osa. Pysäöimisaia. HELENENKATU 31 JA 33 PM TARK YLESET MÄÄRÄYKSET: Uudisraentamisen tulee uloaritehtuuriltaan soveltua nyyiseen raennusantaan. Raennusen julisivusta ulonevat raenteet, ererit ja arveeet saavat ulottua raennusalan rajan yli. Maantasossa sijaitseville asunnoille voidaan raentaa näösuojatut ysityisihat. Jäteastiat ja tomutusaiat on ymäröitävä suojaistutusilla tai -aitausilla ja ne on sijoitettava erilleen oleselu- ja leiiaioista. Tontilla on varattava leiiin ja asuaiden muuhun oleseluun soivaa yhtenäistä aluetta vähintään 10 % asuinhuoneistojen yhteenlasetusta errosalasta. Alueelle saa sijoittaa tälle toiminnalle tareellisia aitausia, atosia ja laitteita. Asuinraennusista tulee olla maantasoinen autoaioista erotettu turvallinen ulu leii- ja oleselualueelle ja orrashuoneista tulee olla suora yhteys ihalle. Korttelialueen ihaannet tulee toteuttaa vehreinä joo viherraenteet mahdollistavalla ansiraenteelle tai annen äälle sijoitettavin istutuslaatioin. Pihaannen aitarataisun tulee olla raenteeltaan evyt ja läinäyvä. Alue on yhdysuntien vedenhaninnalle täreää ohjavesialuetta. Alueella tulee iinnittää erityistä huomiota ohjaveden suojelemiseen. Alueella on ielletty sellainen emiaalien ja jätteiden laitosmainen äsittely ja varastointi, joa saattaa vaiuttaa haitallisesti ohjaveden laatuun. Öljysäiliöt on sijoitettava raennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jona tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Raentaminen, ojituset ja maanaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu ohjaveden laatumuutosia tai ysyviä muutosia ohjaveden oreuteen. Ennen aava-alueella tehtävien aivutöiden aloittamista tulee selvittää ohjavesiolosuhteet ja ohjaveden taso seä ryhtyä tareellisiin toimeniteisiin ohjaveden suojelemisesi. Korttelin olemassa olevaa asvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä. Raentamatta jäävät tontin osat, joita ei äytetä uluteinä tai autojen aioituseen, on istutettava. Tontin adunuoleiselle istutettavalle alueelle tulee istuttaa uita vehreän atuuvan muodostamisesi. Tontin inta-alasta noin olmasosan tulee olla intamateriaaliltaan vettälääisevää. ettälääisemättömiltä innoilta tulevat hulevedet tulee äsitellä alueen ominaisiirteet huomioiden imeyttämällä ja/tai viivyttämällä. Kaavan orttelialueelle on laadittava erillinen sitova tonttijao. Sitova erillinen tonttijao hyväsytään asemaaavan yhteydessä. Autoaioja on varattava seuraavasti: AK-6 -alueet: - 1 autoaia / 90 m2 asuinerrosalaa - 1 autoaia / 95 m2 asuinerrosalaa, miäli vähintään 50 % autoaioista toteutetaan raenteellisena ysäöintinä - 1 autoaia / joaista työ-, liie-, toimisto- tai alvelutilaa ohden Pohjaartta täyttää maanäyttö- ja raennuslain 54a :n (11.4.2014/323) asettamat vaatimuset. Hyvinäällä 27.02.2019 auungingeodeetti Kaava laadittu Hyvinäällä 20.03.2019 aavoitusäälliö valmistelija aava-aritehti HYNKÄÄN KAUPUNK KAAOTUS ASEMAKAAAN MUUTOS 20.03.2019 MK SUUNN PRT Maro Kanare Anitta Ojanen Charlotta Tanner Asemaaavaartta 1:1000 seä merinnät ja määräyset Liite 6 1:1000 CHARLOTTA TANNER M-LS KEHJ KH NÄHT K HY OM KAAA NO OAS 14.03.-06.04.2018 Luonnos 24.08.-24.09.2018 Ehdotus 06:108