1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Transkriptio

1 ASEMAKAAVA 507 MANSIKKANTTY ASEMAKAAVAN SELOSTUS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Tunnistetiedot PORVOO MANSIKKANTTY. aupunginosa orttelit xxxx-xxxx, atu- ja puistoalueet Asemaaavan muutos osee osaa iinteistöstä ja iinteistöä Asemaaavan vireilletulo: Kaupunisuunnitteluosaston työohjelmassa 204 Asemaaavan äsittely: Asemaaavaehdotus aupuniehityslautaunta xx.xx..20xx xx Asemaaavaehdotus aupunginhallitusessa xx.xx.20xx xx Asemaaavan hyväsyminen: Kaupunginvaltuusto xx.xx.20xx xx.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Mansiasuolla Ölstensin teollisuusalueen läheisyydessä Helsingintien eteläpuolella Karjalaisyläntien ja Pienteollisuustien välissä.. Asemaaavan taroitus Luoda viihtyisä pientalovaltainen asuinalue ja muuttaa atualuetta teollisuustontisi.

2 .4 Selostusen sisällysluettelo ASEMAKAAVA 507 MANSIKKANTTY... ASEMAKAAVAN SELOSTUS... PERUS- JA TUNNISTETIEDOT.... Tunnistetiedot PORVOO MANSIKKANTTY.2 Kaava-alueen sijainti. Asemaaavan taroitus.4 Selostusen sisällysluettelo 2.5 Luettelo selostusen liiteasiairjoista.6 Luettelo muista aavaa osevista asiairjoista, taustaselvitysistä ja lähdemateriaalista 2 TVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemaaava 2. Asemaaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista 4.. Alueen yleisuvaus Maanomistus ja raennuset Raennettu ympäristö Liienne Teninen huolto Palvelut Suunnittelutilanne 6.2. Kaava-aluetta osevat suunnitelmat, päätöset ja selvityset: ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemaaavan suunnittelun tarve Suunnittelun äynnistyminen ja sitä osevat päätöset Osallistuminen ja vuorovaiutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemaaavan tavoite Asemaaavarataisun vaihtoehdot 7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan raenne Toimitilaraennusten orttelialue Yhtiömuotoinen tontti Erillispientaloalue Marjapolu Kaavan vaiutuset Vaiutuset yhdysuntaraenteeseen Vaiutuset raennettuun- ja luonnonympäristöön Vaiutuset liienneolosuhteisiin Kaavamerinnät ja -määräyset... 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusen ohjaaminen 6.2 Toteuttamisen ajoitus 2

3 .5 Luettelo selostusen liiteasiairjoista Liite. Alueen sijainti Liite 2. Ajantasa-asemaaava Liite. Ote asemaaavaartasta ja -määräysistä Liite 4. Havainneuva Liite 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 6. Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä Liite 7. Raennustapaohje Liite 8. Tonttijaoyhdistelmäartta.6 Luettelo muista aavaa osevista asiairjoista, taustaselvitysistä ja lähdemateriaalista Selvitys. Gammelbacan, Mansianiityn ja Pääsypellon sulfaattimaaselvityset 2 TVISTELMÄ 2. Kaavaprosessin vaiheet Alueen asemaaavoitus sisältyy aupunisuunnitteluosaston vuoden 204 työohjelmaan. Suunnittelun äynnistymisestä on informoitu aupungin aavoitusatsausien yhteydessä vuodesta 204. Alueelle on yleisaavassa osoitettu asuinaluetta, ja teollisuusalueella on haluttu aavamuutosella muuttaa tarpeettomasi jäänyt atualue tontisi. Kaupuni on ostanut maan asuinalueelta Asemaaava Asemaaavalla mahdollistetaan Mansianiityn asuinalueen raentaminen, evyenliienteen väylien sujuva jatuminen itä-länsi suunnassa ja yleisaavan muainen tehoas maanäyttö. Uusien tonttien raentaminen alanee aiaisintaan vuonna Puistoaluetta varataan teollisuusalueen ja asuinalueen väliin. 0 W sähölinja jaaa alueen ahteen osaan 45 metrin rasite varausellaan. 2. Asemaaavan toteuttaminen Kunnallisteniian toteuttamisen vuosi alueella on voimassa asemaaavassa asetettu enintään olmen vuoden raennusielto. Kunnallisteniian raentaminen ja tonttien luovuttaminen alanee aiaisintaan vuonna 209.

4 LÄHTÖKOHDAT. Selvitys suunnittelualueen oloista.. Alueen yleisuvaus Alue on vajaan uuden hehtaarin laajuinen. Maasto on pääsääntöisesti peltomaista maata, joista länsipuoli on viljelemätöntä ja itäpuoli viljeltyä. Alueelta löytyy neljä puustoista aluetta: hajanaisia puita alueen itäreunalla, pieni metsäinen rypäs asuinalueen ulmassa leiipuiston vieressä, puustosaaree itäisen peltoalueen esellä ja puistioinen mäi itäreunalla, jota tie rajaa ja sähölinja haloo. 4

5 ..2 Luonnonympäristö ja maisema Luonnonympäristö on varsin ihmisen muovaamaa peltoalueiden ja sähölinjan osalta. Pienet metsiöt tuovat alueelle muutaman suojaisan pesäeen, jossa myös eläimet viihtyvät. Maastonmuodoiltaan alue on tasaista savioa, johon muutosen tuovat idän matalat allioiset selänteet. Maisemallisesti alue rajautuu laajoihin peltoalueisiin, raennettuun omaotialueeseen ja väljään teollisuusalueeseen. Peltoalue suunnittelualueen itäpuolella on yleisaavassa meritty maisemallisesti arvoaasi ja antaa laajat näymät etelään ja aaoon... Maanomistus ja raennuset Suurin osa suunnittelualueesta on raentamatonta ja aupungin omistusessa. Suunnittelualueen sisällä on ysi maatalousesus iinteistöllä , joa on ysityisessä omistusessa. Siihen uuluu pieni omaotitalo ja asi talousraennusta. Lisäsi iinteistöllä sijaitsee ysi yhdysuntateninen raennus ja sen omistaa Sonera Carrier Networs...4 Raennettu ympäristö Suunnittelualueen ympärillä alueet ovat raennettuja idän peltoja luuun ottamatta. Pohjoisessa alue rajautuu Mansiasuon asuinalueeseen. Asuinalueeseen uuluu noin viisiymmentä omaotitaloa ja asi rivitaloa. Omaotitalotontit alueen naapurissa ovat varsin tiiviitä noin 600 neliön ooisia. Suurin osa raennusista on raennettu 70-luvun lopussa...5 Liienne Suunnittelualue sijaitsee Pienteollisuustien ja Karjalaisyläntien välissä. Liienteellisesti uusi asuinalue tulee äyttämään Karjalaisyläntietä ja teollisuustontti Pienteollisuustietä. Mansiasuontien päätyyn tulevat tontit tulevat äyttämään Mansiasuontietä. Liiennemääriltään tiet ovat maltillisia. Mansiasuontie on erittäin apea ja Karjalaisyläntie osittain päällystämätön. Molempien ohdalla tulee pohtia liienneturvallisuutta toteuttamisvaiheessa...6 Teninen huolto Alueen vireisiltä tonteilta löytyy vesi- ja viemärijohdot ja muutamaa tonttia luuun ottamatta siihen voidaan liittyä ilman pumppausta. Alueella ei ole tarjolla Porvoon Energian auolämpöä. Maaaasuputi ulee alueen läpi ja 5

6 siihen on liittynyt muutama iinteistö alueen naapurista...7 Palvelut Alueen juliset lähipalvelut sijaitsevat Gammelbacassa. Alueen lähiouluina palvelevat Peiponoulu ja Pääsytien oulu. Lähimmät päiväodit ovat Eestinmäen päiväoti ja Gammelbacan päiväoti. Terveyspalvelut ovat Gammelbacassa ja Näsissä. Gammelbacasta löytyy myös Monitoimitalo, jossa sijaitsee irjasto..2 Suunnittelutilanne.2. Kaava-aluetta osevat suunnitelmat, päätöset ja selvityset: Maauntaaava Ympäristöministeriön vahvistamassa maauntaaavassa aava-alue on meritty taajamatoimintojen alueesi. Yleisaava Keseisten alueiden osayleisaavassa (hyväsytty ) alue on meritty työpaia-alueesi (TP), viristysalueesi (VL) ja pientalojen asuinalueesi(ap). Alueen läpi on meritty evyenliienteen reitti ja sähölinja. Alueen itäreunalla on ohjeellisen uloilureitin merintä. Asemaaava Suunnittelualueesta länsiosa on aavoitettu raennusaavalla nro 4 liieraennusten orttelialueesi seä puisto- ja atualueesi. Lounaisulmassa on pieni raennusaava nro 47, jolla on yhdysuntatenistä huoltoa palvelevien raennusten ja laitosten orttelialue. Suunnittelualue attaa myös etelästä pienen alueen raennusaavaa nro 5, joa on teollisuus- ja varastoraennusten orttelialuetta. Suunnittelualueen itäosalla ei ole asemaaavaa. Alue rajautuu pohjoisessa raennusaavalla nro 2, jolla pääasiassa on omaotiraennusten orttelialueita ja raennusaavalla nro 5 etelässä, jolla on teollisuus- ja varastoraennusten orttelialueita. Raennusjärjestys Porvoon aupungin raennusjärjestys on aupunginvaltuuston hyväsymä Raennusjärjestys tuli voimaan Tonttijao ja reisteri Alue uuluu Uudenmaan maanmittaustoimiston ylläpitämään iinteistöreisteriin. Alueelle ei ole laadittu tonttijaoa. Pohjaartta Asemaaavan pohjaartta täyttää maanäyttö- ja raennuslain 54 a :n vaatimuset. Kiinteistö- ja mittausosasto ylläpitää pohjaartan tietoaineistoa. Raennusiellot Alueella ei ole voimassa olevaa raennusieltoa. 6

7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4. Asemaaavan suunnittelun tarve Asemaaavatyö sisältyy aupunisuunnitteluosaston vuoden 204 työohjelmaan. Kaupungin maapoliittisen ohjelman muaan tavoitteena on turvata riittävä tonttituotanto aupungin omistamilla aava-alueilla. Vuoteen 20 mennessä Porvoon tavoitteena on ollut että 75 prosenttia omaotitalojen raentamisesta tapahtuu aava-alueilla. Kaupungin strategian muaisesti aavoitus tiivistää olemassa olevaa aupuniraennetta. 4.2 Suunnittelun äynnistyminen ja sitä osevat päätöset Maa-alue on hanittu aupungille vuonna 202 yleisaavan muaisen pientaloalueen aavoittamista varten. Alue on ollut aavoitusatsausessa vuodesta 204 ja se uuluu aupunisuunnittelun vuoden 205 työohjelmaan. 4.. Osallistuminen ja vuorovaiutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemaaavaluonnos ovat olleet MRL:n 62 :n ja MRA:n 0 :n muaisesti nähtävillä ja samalla pyydettiin alustavat lausunnot. Kaavaluonnosen nähtävilläolosta ja mielipiteen esittämismahdollisuudesta tiedotettiin maanomistajille ja naapureille irjeitse ja lehti-ilmoitusilla seä aupungin internetsivuilla. Ysityisen maanomistajan anssa neuvoteltiin aavatyön aloittamisvaiheessa. Lisäsi neuvotteluita muistutusen jättäneiden anssa pidettiin suunnittelualueella seä Kaavaluonnosesta saatiin useita mielipidettä, joista yhdessä oli noin 0 alleirjoitusta. Lausuntoja saatiin seitsemän. Yhteenveto lausunnoista, mielipiteistä, aupunisuunnitteluosaston vastineista ja lausunnon / mielipiteen vaiutusesta aavaehdotusen valmisteluun on esitetty liitteessä 6. Lähinaapureiden mielipiteiden ja pelastuslaitosen ja Porvoon veden ommenttien johdosta aavaehdotusen rataisua on muutettu siten, etteivät mansiasuon jatosi tuleva asuinalue enää ole iinni vanhoissa tonteissa ja alueen pienet puustoesittymät jäävät viheralueelle. Tontit muutetaan yhdesi yhtiömuotoisen raentamisen tonttialueesi, sen maanoreudesta ja iunoiden asettelusta määrätään ja sen mansiasuontiehen liittävä adunpätä saa oman nimensä Viranomaisyhteistyö Kysymysessä ei ole MRL 66 2 momentissa taroitettu aava, joa edellyttäisi viranomaisneuvottelua. Uudenmaan elineino-, liienne- ja ympäristöesuselta on pyydetty lausunnot. 4.4 Asemaaavan tavoite Tavoitteena on muodostaa alueelle eseisten alueiden osayleisaavan periaatteiden muaisesti pientalovaltaista asumista ja muuttaa tarpeeton atualue teollisuustontisi. 4.5 Asemaaavarataisun vaihtoehdot Asemaaaavasta laadittiin nähtävilläoloa varten ysi luonnosvaihtoehto, jota muutettiin naapureiden ja ysityisten maanomistajien toiveiden perusteella. Luonnosvaihtoehto ei poiennut merittävästi aavaehdotusesta tonttijaaumaltaan tai tehouudeltaan. Kaavaehdotusessa toteutuu aavan tavoite olemassa olevaan aupuniraenteeseen liittyvästä pientaloasutusesta. Suurimmat muutoset tulivat alueelle Mansiasuon asuinalueen eteläpuolella. Siinä asuinalue irrotettiin pienellä puistoaistaleella ja muutettiin yhdesi yhtiömuotoisesi tontisi. Kaavaehdotusessa otettiin muaan tiealuetta arjalaisyläntien varrelta alueen pohjoispuolella. Tällä saadaan nyyinen tieyhteys muutettua atualueesi. 7

8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5. Kaavan raenne Kaava jaautuu olmeen osaan. Osat ovat teollisuustontti, yhtiömuotoinen tontti ja omaotitalotonttialue. Näitten alueiden välillä on lisäsi viristysalueita ja atualuetta Marjapolun, Mansianiitynadun, Ahomansianadun ja Mansianujan osalta. 5.. Toimitilaraennusten orttelialue Länsipuolella aavassa sijaitsee ysi tontti, joa liittyy vanhaan liie- ja toimistoraennusten ortteliin. Kaava muuttaa vanhasta aavasta toteutumatonta atualuetta tontisi ja muodostaa yhden pinta-alaltaan 6999 m² tontin, jolla on raennusoieutta m². Kaavamääräys alueella on KTY- Toimitilaraennusten orttelialue. Tontti liittyy Pienteollisuustiehen ja sen eteläpuolelle on ohjeellinen yleiselle jalanululle ja pyöräilylle varattu alue, joa on jo raennetun evyenliienteenväylän muainen Pienteollisuustieltä leiipuistoon Yhtiömuotoinen tontti Kesiosassa on ysi yhtiömuotoinen tontti, jolle voidaan raentaa noin 5 asuntoa. Raennusoieutta tontilla on 800 -m 2 ja aavamääräysenä AP Asuinpientalojen orttelialue. Alueen esellä on paripaia ja yleiselle jalanululle varattu alue. Alue tulee raentaa ysierrosisena vanhan raennusannan muaisesti. Alue liittyy Mansiasuontiehen lyhyellä Mansianujalla. Alueen eteläpuolitse ulee ohjeellinen yleiselle jalanululle ja pyöräilylle varattu väylä ja myös alueen pohjoispuolella on varaus liiua leiipuistoon. 8

9 5.. Erillispientaloalue Alueen suurimmat orttelialueet tulevat länsiosaan, johon muodostetaan olmesta orttelista ja 7 tontista oostuva asuinalue. Alueen orttelit on yhtä tonttia luuun ottamatta A0-0 merinnällä erillispientalojen orttelialuetta. Ysi ysityinen tontti on Asuinpientalojen orttelialuetta, joa mahdollistaa rivitalon raentamisen. Raennusoieutta alueella on yhteensä 60 -m². Tonttien liienne toimii Mansianiitynadun ja Ahomansianadun autta Marjapolulle. Mansianiitynadun päässä on ääntöpaia ja mahdollisuus ulea yleiselle jalanululle varatulle uluväylälle Marjapolu Vanhan Mansiasuon raennusaavan r2 aavarataisua ei ole alueen tiestön osalta toteutettu oonaisuudessaan. Marjapolu on vanhassa aavassa taroitettu päättyväsi lyhyesi pätäsi ja Karjalaisyläntietä ei ole otettu aavassa atualueesi. Sisi nyt Mansianiityn asemaaavassa otetaan aava-alueeseen muaan Karjalaisyläntietä Marjapolun aluun asti. Katu muutetaan Karjalaisyläntiestä Marjapolusi nimistön yhtenäistämisesi ja alue muuttuu ysityistiestä aupungin adusi. 9

10 5.4 Kaavan vaiutuset Kaavoitusen eseisimmät vaiutuset arvioidaan nyytilanteeseen verrattuna. Vaiutusista ei tehdä erillisiä selvitysiä vaan ne arvioidaan aavamuutosen laatimisen yhteydessä osana aavaprosessia Vaiutuset yhdysuntaraenteeseen Kaavalla on tiivistävä vaiutus yhdysuntaraenteeseen, sillä se sijoittuu raennettujen alueiden jatosi ja tueutuu olemassa oleviin palveluihin. Alueesta muodostuu noin 80 asuaan asuinalue Vaiutuset raennettuun- ja luonnonympäristöön Kaava jataa raennettua ympäristöä. Ympäristön raennusanta oostuu pääosin erillispientaloista, joiden mittaaavaan alueen talot soveltuvat. Kaupuniuvallisesti alue muuttaa pelto- ja metsäaluetta raennetusi pientaloalueesi, jona yhtenäisyyttä ohjataan raennustapaohjeella. Asuinalue rajautuu peltoaueaan ja tulee osasi sen reunanäymää auomaisemassa. Se jataa nyyisen raennusannan muaista maisematilaa. Alueella ei ole merittäviä luontoarvoja ja aavan vaiutuset ovat vähäisiä. Luonnonympäristöltään alue on pääosin peltoa ja lähes aii nyyiset metsä alueet jäävät raennettavan alueen ulopuolelle. Hulevesiin varaudutaan aavamääräysin, joilla pyritään pitämään tilanne nyytilassa Vaiutuset liienneolosuhteisiin Mansiasuontien, Pienteollisuustien ja Marjapolun liiennemäärät asvavat uuden asutusen ja teollisuuden myötä. Pienteollisuustien ja Mansiasuontien osalta vaiutuset ovat vähäiset. Mansiasuontie on apea, 0

11 mutta voidaan atsoa että sen toimivuuteen ei oreintaan 0 autoa tuo merittävää muutosta. Alueen liienneturvallisuuteen voidaan puuttua tarvittaessa hidastein. Marjapolun liienne asvaa ja vaatii panostusta tien liienneolosuhteisiin, uitenaan liiennemäärät eivät ole suuria. Kevyenliienteen ylitys vaatii turvallisuus elementtejä ja hidasteita tulee lisätä tarvittaessa. 5.8 Kaavamerinnät ja -määräyset Kaavamerinnät on selitetty asemaaavaartassa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6. Toteutusen ohjaaminen Asemaaavan toteutusta ohjaamaan laaditaan erilliset raentamistapaohjeet. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Asemaaavan toteutus edellyttää atu- ja vesi- ja viemäriveroston raentamista alueelle. Alueen unnallisteniian raentaminen aloitettaneen aiaisintaan vuonna 209. Myös tonttien myynti raentajille äynnistyy aiaisintaan vuoden 209 sysyllä. Porvoossa xx.xx..207 Eero Löytönen aupunisuunnittelupäälliö Johannes Korpijaao aavasuunnittelija

12 Liite Bilaga

13 Liite 2 Bilaga 2

14 Getporsvägen Suopursuntie Mansiasuontie Smultronärrsvägen Bärstigen Suo-orvointie Nittyvillantie Ängsulsvägen 20 V 0 V Drägsby Tresilä Z Z Z Z ar ar i i i i i i i e=0.40 MARJAPOLKU MANSIKKANITYNKATU SMULTRONÄNGSGATAN VL p 20+t40 I 480+t60 I AP 2 BÄRSTIGEN SMULTRONSGRÄNDEN MANSIKANKUJA 0 4 AO AO-0 AP KTY- 27 ET 0 26 AHOMANSIKANKATU SMULTRONSGATAN AO-0 24 Liite Bilaga

15 Porvoon Kaupuni MANSIKKANTTY Kaupunginosa. Korttelit seä atu- ja viristysalueita Asemaaava ja asemaaavan muutos Borgå Stad SMULTRONÄNGEN Stadsdel. Kvarten samt gatu- och rereationsområden Detaljplan och detaljplaneändring Asemaaavamerinnät ja -määräyset :000 Detaljplanebetecningar och -bestämmelser :000 AO-0 Erillispientalojen orttelialue. Alueelle saa raentaa ysi- tai asiasuntoisia pientaloja. Autopaiavaatimus 2 ap / asunto. AO-0 Kvartersområde för fristående småhus. På tomten får uppföras småhus med en eller två bostäder. På tomten bör placeras minst 2 bp/bostad. AP Asuinpientalojen orttelialue. Alueella saa raentaa rivitaloja, ytettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistaroitusiin. Autopaiavaatimus: ap / 75 -m² uitenin vähintään ap/ asunto. AP Kvartersområde för småhus. I området får man bygga radhus, opplade småhus eller separata småhus för boende. Kravet påbilplatser: bilplats/75 m2-vy, doc minst bp/bostad. KTY- KTY- Toimitilaraennusten orttelialue. Alueelle saa raentaa toimisto- raennusia seä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuusja varastoraennusia. Tontin raennetusta errosalasta enintään 0% saa äyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Tällaisen tilan huoneistoala saa olla oreintaan 500 m². Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaramyymälää eiä vähittäisaupan suurysiöä. Autopaiavaatimus: ap/80 -m² teollisuustilaa, ap/50 -m² myymälä- ja toimistotilaa, ap/00 -m² varastotilaa ohti. Kvartersområde för versamhetsbyggnader. På området får uppföras ontorsbyggnader samt industri- och lagerbyggnader som inte orsaar miljöstörningar. Av tomtens bebyggda våningsyta får högst 0% av våningsytan användas för butis- och andra därmed jämförbara loaler. Lägenhetsytan för en sådan loal får vara högst 500 m². I området får inte placeras dagligvaruaffärer eller en stor detaljhandelsenhet. Bilplatsfordran: bp/80 m²-vy industriutrymme, 2 bp/50 m²-vy affärsoch ontorsutrymme, bp/00 m²-vy lagerutrymme. VL Lähiviristysalue. VL Område för närrereation. ET Yhdysuntatenistä huoltoa palvelevien raennusten ja laitosten alue. ET Område för byggnader och anläggningar för samhällstenis försörjning metriä aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Linje m utanför planområdets gräns. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Kvarters-, vartersdels- och områdesgräns. Osa-alueen raja. Gräns för delområde. Sitovan tonttijaon muaisen tontin raja ja numero. Tomtgräns och -nummer enligt bindande tomtindelning. Kaupungin- tai unnanosan numero. Raennusoieus errosalaneliömetreinä. Luusarjan ensimmäinen osa 220+t60 ilmoittaa asuntoerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luu talous- 220+t60 raennusalan neliömetrimäärän. Stadsdelnummer. Byggnadsrätt i vadratmeter våningsyta. Nummerseriens första tal uppger bostadsvåningsytas storle i vadratmeter våningsyta och det andra talet vadratmeter våningsyta för eonomibyggnad. e=0.50 Tehouusluu eli errosalan suhde tontin/raennuspaian pinta-alaan. e=0.50 Exploateringstal, dvs. förhållandet mellan våningsytan och tomtens yta. Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. Romers siffra anger största tillåtna antalet våningar i byggnaderna, i byggnaden eller i en del därav. Raennusala. Byggnadsyta. Nuoli osoittaa raennusalan sivun, johon raennus on raennettava iinni. Pilen anger den sida av byggnadsytan som byggnaden sall tangera. Ritgivande för allmän gång- och cyeltrafi reserverad del av område. Ohjeellinen yleiselle jalanululle ja polupyörälle varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Del av gatuområdes gräns där in- och utfart är förbjuden. Yleiselle jalanululle varattu alueen osa. För allmän gångtrafi reserverad del av område. i Merintä osoittaa raennusalan sivun, jona puoleiseen raennusen seinään ei saa sijoittaa iunoita. i Betecningen anger att byggnaden inte får ha fönster mot denna sida av byggnadsytan. Raennusen harjansuuntaa osoittava viiva. Linje som anger taåsens ritning. p Pysäöimispaia p Pareringsplats

16 YLEISET MÄÄRÄYKSET: ALLMÄNNA BESTÄMMELSER: AP ja AO orttelit AP och AO Kvartersområden Tonteille tulee raentaa atettuja polupyörä paioja pp/40-m2, uitenin erillistaloissa vähintään 4 pp/asunto. På tomterna sa byggas täcta cyelplatser cyelplats/ 40 m2-vy, doc minst 4 cyelplatser/bostad då det gäller fristående hus. Palomuurista vastaa ensisijaisesti se tontin omistaja, jona tontilla 4 metriä lähemmäs rajaa raennettava raennus sijaitsee. Tonttiliittymä saa olla enintään 6 metriä leveä. Radon turvallinen raentaminen on otettava huomioon raennettaessa. Tämän asemaaavan alueella on voimassa maanäyttö- ja raennuslain 58.5 muainen raennusielto. Kielto on voimassa unnes raentamisen annalta oleellinen unnallisteniia on raennettu uitenin enintään olme vuotta aavan voimaantulosta. Korttelin 25 maapohjan oreutta ei saa orottaa iinteistöjen ja tasoa oreammalle. Korttelin 24 tonteilla 8-0 ja orttelin 25 tontilla saatetaan tarvita iinteistöohtaista jätevesipumppausta. Hulevedet Hulevesijärjestelyt on sovitettava viereäisten tonttien esen. Kattamattomilla pysäöintialueilla tulee äyttää hulevettä läpäiseviä pinnoitteita. Miäli tontilla äytetään läpäisemättömiä päällysteitä, tulee huleveden viivyttämisesi raentaa viivytysjärjestelmä, joa viivyttää m / 00 m2 tontin ovaa raennettua pintaa. Pinta-alaan lasetaan muaan attopinnat ja piha-alueen läpäisemättömät alueet. Hulevesisuunnitelma ja järjestelmä tulee hyväsyttää osana raennuslupaa. Vettä tulee viivyttää tontilla vähintään 2 tuntia, ennen uin se johdetaan sadevesiviemäriin tai muuhun hulevesijärjestelmään. Viivytysjärjestelmän pitää olla tyhjentynyt 24 tunnin uluessa sateen alusta. Kattovesiä ei saa ohjata suoraan sadevesiviemäreihin vaan ne tulee johtaa tontin hulevesien viivytys- tai imeytysjärjestelmään. Tontin hulevedet tulee voida johtaa naapuritontin/-tonttien autta, miäli alueen maasto ja pintavesiolosuhteet sitä edellyttävät. Tarvittavat ojat tai putet tulee mahdollisuusien muaan sijoittaa tonttien rajoille. Den tomtägare vars byggnad byggs närmare än 4 meter tomtgränsen svarar i första hand för brandmuren. Tomtanslutningen får vara högst 6 meter bred. Då man bygger på området bör man beata ett radonsäert byggande. I detta planeområde gäller ett byggförbud enligt 58.5 i maranvändnings- och bygglagen. Förbudet gäller tills den för byggandet väsentliga ommuntenien är byggd, doc högst tre år efter det att planen trätt i raft. Maren i varteret 25 får inte höjas så att den ligger högre än fastigheterna och Tomterna 80 i varteret 24 och tomten i varteret 25 an behöva en avloppspumpstation på fastigheten. Dagvatten Dagvattenlösningarna sa samordnas mellan angränsande tomter. Vid pareringsområden utan ta sa användas ytbeläggning som släpper igenom dagvattnet. Om ytor som inte släpper igenom vatten används, sa ett fördröjningssystem byggas för dagvatten, som fördröjer m/ 00 m2 tomtens hård bebyggd yta. I ytan ingår taytan och de områden på gården som inte släpper igenom vatten. Planen och systemet för dagvatten sa godännas som en del av bygglovet. Vattnet sa fördröjas på tomten minst 2 timmar innan det avleds till regnvattenavlopp eller ett annat dagvattensystem. Fördröjningssystemet sa bli tomt inom 24 timmar efter det att det börjat regna. Tavattnet får inte diret ledas till regnvattenavloppet utan det avleds till tomtens fördröjnings- eller infiltreringssystem för dagvatten. Det sa vara möjligt att leda dagvattnet genom granntomten/granntomterna i fall områdets terräng och ytvattenförhållanden räver detta. De dien eller ledningar som behövs sa i mån av möjlighet placeras vid tomtgränserna. Tämän asemaaavan alueella tonttijao on sitova ja se sisältyy asemaaavaan. Tomtindelningen i detta detaljplaneområde är bindande och ingår i detaljplanen.

17 Liite 4 Bilaga 4

18 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LTE 5 PORVOO MANSIKKANTTY. KAUPUNGINOSA Korttelit 2-27 seä atu ja viristysalueet Asemaaavan muutos osee osaa iinteistöstä ja iinteistöä Alueen alustava rajaus ja sijainti (ei mittaaavassa) Nro 507. Suunnittelualue 2. Haneen taustaa ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Alue sijaitsee Mansiasuolla Ölstensin teollisuusalueen läheisyydessä Helsingintien eteläpuolella Karjalaisyläntien ja Pienteollisuustien välissä. (artta yllä). Alueen asemaaavoitus sisältyy aupunisuunnitteluosaston vuoden 204 työohjelmaan. Suunnittelun äynnistymisestä on informoitu aupungin aavoitusatsausien yhteydessä vuodesta 204. Alueelle on yleisaavassa osoitettu asuinaluetta, ja teollisuusalueella on haluttu aavamuutosella muuttaa tarpeettomasi jäänyt atualue tontisi. Kaupuni on ostanut maan asuinalueelta Suunnittelun tavoite Luoda viihtyisä pientalovaltainen asuinalue ja muuttaa atualuetta teollisuustontisi. 4. Lähtötiedot (aavatilanne, aavan toteutuminen, yms.) Yleistä: Suunnittelualue sijaitsee Mansiasuon asuinalueen eteläpuolella Ölstensin teollisuusalueesta oilliseen. Suunnittelualue on ooltaan noin 5,9 ha. Taroitusenmuainen rajaus tutitaan luonnosvaiheessa saatavan palautteen pohjalta.

19 Maauntaaava: Ympäristöministeriön vahvistamassa maauntaaavassa aava-alue on meritty taajamatoimintojen alueesi. Yleisaava: Keseisten alueiden osayleisaavassa (hyväsytty ) alue on meritty työpaia-alueesi (TP), viristysalueesi (VL) ja pientalojen asuinalueesi(ap). Alueen läpi on meritty evyenliienteen reitti ja sähölinja. Alueen itä-reunalla on ohjeellisen uloilureitin merintä. Asemaaava: Suunnittelualueesta länsipuoli on aavoitettu raennusaavalla nro 4 liieraennusten orttelialueesi seä puisto- ja atualueesi. Lounaisulmassa on pieni raennusaava nro 47, jolla on yhdysuntatenistä huoltoa palvelevien raennusten ja laitosten orttelialue. Suunnittelualue attaa myös etelästä pienen alueen raennusaavaa nro 5, joa on teollisuus- ja varastoraennusten orttelialuetta. Suunnittelualueen itäpuolella ei ole asemaaavaa. Alue rajautuu pohjoisessa raennusaavalla nro 2, jolla pääasiassa on omaotiraennusten orttelialueita ja raennusaavalla nro 5 etelässä, jolla on teollisuus- ja varastoraennusten orttelialueita. Maanomistus: Suurimmat iinteistöt ja ovat Porvoon aupungin omistusessa. Kiinteistö on ysityisessä omistusessa ja iinteistön omistaa Sonera Carrier Networs Oy. Raennettu ympäristö ja luonnonympäristö: Kiinteistöllä on 99 raennettu omaotitalo ja talousraennusia. Kiinteistöllä on ysi yhdysuntatenistähuoltoa palveleva raennus. Muilta osilta alue on raentamaton. Alue on pääasiassa puutonta peltomaastoa. Muutama oja ulee alueen läpi pohjoisesta etelään. Alueen eteläosassa on pieni puustosaaree, myös alueen länsireunalta löytyy puustoa. Alueen haloo 0 V voimalinja, jolla on 45 metriä leveä rasite. Alueen maaperässä on mahdollisesti hapanta sulfiittisavea. Asuaat ja työpaiat: Alueella on ysi vanha omaotitalo talousraennusineen, jossa asuu asi asuasta. Alueen viereisellä Mansiasuon asuinalueella asuu 2 henilöä. Alueella ei ole työpaioja. Teollisuustontti liittyy ortteliin jossa olme teollisuustonttia ja noin 5 työpaiaa. Kunnallisteniia: Alue rajautuu pohjoisessa asuinalueeseen jossa on unnallisteniia 5. Esiselvityset Ei esiselvitysiä 6. Kaavoitusen eseisimmät vaiutuset Kaavoitusen eseisimmät vaiutuset arvioidaan nyytilanteeseen verrattuna. Vaiutusista ei tehdä erillisiä selvitysiä vaan ne arvioidaan aavamuutosen laatimisen yhteydessä osana aavaprosessia. Seuraavat vaiutuset arvioidaan: - Vaiutuset yhdysuntaraenteeseen - Vaiutuset seä luonnonympäristöön että raennettuun ympäristöön - Vaiutuset alueen liienneolosuhteisiin 2

20 7. Osalliset 7. Maanomistajat ja vuoraoieuden haltijat: Porvoon aupuni Porvoon aupuni Ysityinen maanomistaja Sonera Carrier Networs Oy 7.2 Naapurit 7. Muut osalliset: Porvoon Energia Oy Porvoon Sähövero Oy Sonera/Carrier Elisa Oyj Porvoon Aluevero Oy 7.4 Porvoon aupungin seuraavat ysiöt: Maapolitiia, maan haninta ja luovutus Maapolitiia, aupunimittaus Kuntateniia, untateniian suunnittelu Kuntateniia, viheralueet Liielaitos Porvoon vesi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Lupa- ja valvonta-asiat, raennusvalvonta Lupa- ja valvonta-asiat, ympäristönsuojelu Terveydensuojelu 7.5 Lautaunnat: Kaupuniehityslautaunta 7.6 aii untalaiset 7.7 muut osallisisi itsensä tuntevat 8. Osallistumisen ja vuorovaiutusen järjestäminen Viranomaisneuvottelu (MRL 66 ): - Kysymysessä ei ole MRL 66 2 momentissa taroitettu aava, joa edellyttäisi viranomaisneuvottelua. Suunnitteluvaiheen uuleminen: (MRL 62, MRA 0 ) - Kaavaluonnos ja muu suunnitteluaineisto on esillä palvelupiste KOMPASSissa, Rihamatori B, atutaso seä Porvoon aupungin internetpalvelussa osoitteessa Osallisille varataan mahdollisuus esittää irjallisia mielipiteitä. - Kaavaluonnosen nähtävillä olosta tiedotetaan irjeellä tai mahdollisuuden muaan sähöpostitse aava-alueen maanomistajille/-haltijoille seä naapurimaanomistajille/-haltijoille. Lisäsi uulutus on aupungin virallisella ilmoitustaululla, internetpalvelussa seä sanomalehdissä Uusimaa, Östnyland ja Itäväylä. - Virastoierros: Kommentit ohdissa mainituilta osallisilta. Neuvotteluierros: - Saatujen ommenttien pohjalta järjestetään tarvittaessa neuvotteluja eri tahojen anssa. Virallinen uuleminen: (MRL 65, MRA 27 ) - Kaavaehdotus ja muut aava-asiairjat ovat virallisesti esillä aupunisuunnittelussa, palvelupiste KOMPASSissa, Rihamatori B, atutaso seä Porvoon aupungin internetpalvelussa osoitteessa Osallisille varataan mahdollisuus esittää irjallisia muistutusia. - Kaavaehdotusen nähtävillä olosta tiedotetaan irjeellä tai mahdollisuuden muaan sähöpostitse aava-alueen maanomistajille/-haltijoille ja naapurimaanomistajille/- haltijoille. Lisäsi uulutus on aupungin virallisella ilmoitustaululla seä sanomalehdissä Uusimaa, Östnyland ja Itäväylä. Viralliset lausunnot: (MRA 28 )

21 Terveydensuojelujaosto Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liielaitos Porvoon vesi Perusteltu annanotto muistutusen johdosta (MRL 65 2): - Muistutusen tehneille, jota ovat ilmoittaneet osoitteensa, toimitetaan unnan perusteltu annanotto esitettyyn muistutuseen. Ilmoitus aavan hyväsymisestä (MRL 67 ): - Kirjallinen ilmoitus Uudenmaan elineino-, liienne- ja ympäristöesuselle ja niille, jota ovat sitä irjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Kuulutus aupungin virallisella ilmoitustaululla seä aupungin internetpalvelussa osoitteessa Kaavan lainvoimaisuudesta uuluttaminen (MRA 9 ): - Kuulutus aupungin virallisella ilmoitustaululla seä aupungin internetpalvelussa osoitteessa 9. Kaavoitushaneen aiataulu Asemaaavan suunnittelutyö on äynnistynyt eväällä 206. Tavoitteena on että aupunginvaltuusto hyväsyy aavamuutosen vuoden 207 alussa. 0. Valmistelusta vastaa aavasuunnittelija Johannes Korpijaao puh johannes.orpijaao@porvoo.fi Kaupunisuunnittelu PL PORVOO Käyntiosoite: Rihamatori B, I rs Päiväys Eero Löytönen Kaupunisuunnittelupäälliö 4

22 LTE 6 PORVOO Mansianiitty. KAUPUNGINOSA Asemaaava ja asemaaavan muutos LAUSUNTO/MIELIPIDE (MRL 0 ) tiivistelmä Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Korttelien 24 ja 25 taaempien raennuspaiojen saavutettavuus on huono. Osoitenumeroinnin loogisuus ei toimi orttelin liiennöinti tulee saada pelastustoimintaa paremmin palvelevasi. - Aluepalon vaara huomioitava. - Raennusten väliset etäisyydet huomioitava. Porvoon vesi - Ympäristösuojelu - Tulee selvittää löytyyö alueelta sulfaattisavea. Jos sulfaattisavea löytyy, tulee niiden äsittelystä määrätä aavamääräysissä. Terveyden suojelu - Ei huomautettavaa. Telia Sonera - Kaapeleita aava-alueella joita tulee varoa ja jos tarvetta siirtää tulee siitä ilmoittaa. ELY-esus - Ei huomautettavaa Kaupunginpuutarhuri - Hulevesien osalta on tarpeen osoittaa niiden johtaminen ja linjauset VL ja atualueen ojiin. Kaupungingeodeetti - Mansiasuontien jateelle tulee antaa oma nimi. Muuten osoite numerointi ei pysy unnossa. xx Tien unto on huono ja vaatisi suuria panostusia untoon laittamisesi. Kiinteistö sijaitsee alempana uin naapuri ja jos tulevaa maapohjaa orotetaan jää iinteistö monttuun. Lisäsi iinteistö jää luonnosessa olmen tien louuun ja ilman tonttirajaa joa toisi iinteistölle omaa rauhaa ja maisemaa. KAUPUNKISUUNNITTELUN VASTINE JA LAUSUNNON/MIELIPITEEN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN SISÄLTÖÖN Vastine: - Korttelit 24 ja 25 muutettiin ehdotuseen yhdesi yhtiömuotoisesi tontisi jona saavutettavuus on parempi. - Kadun pätä 25 ortteliin sai oman nimen liiennöinti toimii teollisuustieltä. - Aluepalo viheralueilla rataistaan myöhemmässä suunnittelussa. - Raennusten välit huomioidaan määräysin ja raennusaloin. Vastine: - Vastine: - Alueen maaperästä tehtiin sulfaattisaviselvitys, jossa ei havaittu merejä sulfaattisavesta. Vastine: - Vastine: - Kaapeleita ei vaiuttaisi artan muaan olevan tarvetta siirtää. Vastine: - Vastine: - Hulevedet johdetaan nyyisten ojien autta ja huleveden lisäystä hallitaan määräysin. Vastine: - Kadunpätä nimetään Mansianujasi. Vastine: - Tien unto atsotaan riittäväsi myös tulevien asuaiden tarpeisiin. Sen turvallisuutta tulee tarastella ja mahdollisesti turvata hidasteilla, joita ei uitenaan tässä asemaaavaprosessissa määritellä tien jäädessä suunnittelualueen ulopuolelle. Asemaaavaehdotusessa on muutettu iinteistön viereistä tonttia siten, että ajoväylä siitä poistuu ja siihen jätetään viiden metrin puistoaistale ojalle. Lisäsi aavamääräysissä määritetään, että maapohjaa ei saa orottaa oreammalle, uin mielipiteen jättäjän iinteistö.

23 Raennusalaa on myös rajattu siten, että oo näymä tontilta ei tueennu. xx Puistoalueella ja metsiöllä on eseinen luonto- ja viristysarvo ja ne tulee säästää. Tontit voisi siirtää uuden alueen jatosi. Mansiasuon asuaat - Asuaat ovat muuttaneet alueelle siinä usossa että alue ei nyyisestä asva tai merittävästi muutu. Mansiasuontie ei estä lisäuormitusta. Ehdotamme että tontit siirretään uuden alueen jatosi. Länsipuolen puisto on luvattu säilyttää luonnontilassa. ( alleirjoittajaa) xx Kiinteistön edessä on haastava maastoolosuhde, joa teee raentamisen mahdottomasi. Sadevedet tulevat ahdesta ohtaa paiaan johon tuleva talo on suunniteltu raennettavasi. xx Alueen luonnonarvoja tulee suojella ja toimia laien ja asetusten muaan. Raennusaavan puistoalue tulee säilyttää. Erityisesti tulee metsiö huomioida niin ihmisten uin eläimien annalta täreänä luontoohteena. Liitteenä myös oma ehdotus jossa metsä säilytetään ja tontteja siirretään irti nyyisestä tonttiannasta ja atualueet tulevat alueen eteläreunalle. Vastine: - Asemaaavaehdotusessa on voimaaasti huomioitu tarve säilyttää puustoalue ennallaan. Alueen tontit on muutettu yhdesi yhtiömuotoisesi tontisi, joa on irrotettu vanhasta raennusannasta puistoäytävällä ja siirretty oonaan nyyiselle peltoalueelle. Tontteja ei pysty oonaan siirtämään, osa Mansianiityn toiselle alueelle raennetaan jo nyt mahdollisimman suuri määrä tontteja yleisaavan rajoissa. Vastine: - Tien unto atsotaan riittäväsi myös tulevien asuaiden tarpeisiin. Sen turvallisuutta tulee tarastella ja mahdollisesti turvata hidasteilla, joita ei uitenaan tässä asemaaava prosessissa määritellä tien jäädessä suunnittelualueen ulopuolelle. Uuden alueen liienne ohjataan Karjalaisyläntien autta joa otetaan aavassa muaan atualueesi ja nimetään uudelleen Marjapolusi. - Tontteja ei pysty oonaan siirtämään, osa Mansianiityn toiselle alueelle raennetaan jo nyt mahdollisimman suuri määrä tontteja yleisaavan rajoissa. - Asemaaavaehdotusessa on puistoalueen täreys huomioitu ja se säästyy tonttien siirtyessä irti nyyisestä raennusannasta ja pois metsiöalueelta. Vastine: - Asemaaavaehdotusessa on otettu huomioon ohdan haastavuus. Ehdotusessa iinteistön eteen on varattu ojalle viiden metrin puistoaistale ennen uin tontti alaa ja raennusalueen raja on vielä rajattu 4 metriä pohjoisrajasta irti. Lisäsi tonttialuetta on myös rajattu niin että metsä ja oja säilyvät tontin toisella sivulla. Vastine: - Asemaaava ehdotusessa on voimaaasti huomioitu tarve säilyttää puistoalue ennallaan. Muistuttajan ehdotusta on äytetty hyvänä ompromissina ja sen johdosta uusi asuinalue on irrotettu vanhasta raennusannasta puistoaistaleella. Jotta ulu tonteille ei vaatisi pitää atua, on tontit vielä muutettu yhdesi yhtiömuotoisesi alueesi.

24 Asemaaava 507 Mansianiitty Raennustapaohjeet TONTIN SUUNNITTELU Tonttiliittymä Omaotitalon tontille saa tehdä yhden ajoneuvoliittymän. Tonttiliittymä saa olla oreintaan 4 m leveä. Kunnallisteniia Kaii tontit tulee liittää unnallisteniiaan. Tontin unnallisteniian (vesi ja viemäri) liittymisalueelle ei voi raentaa, eiä istuttaa puita. Liittymä-alueet tulee tarastaa tonttiohtaisesti ao. suunnitelmista. Varastotila Omaotitalon yhteyteen tulee aina raentaa vähintään ysi irtaimiston varastotila. Se voi olla asuinraennusen yhteydessä tai erillisessä raennusessa. Miäli asuinraennusessa on tulisijoja, tulee polttopuiden varastointitila osoittaa. Jos varastotilaa ei heti raenneta, tulee tontin suunnittelussa varautua sen myöhempään raentamiseen. Raennusoieuden sijoittelu Jos asemaaavassa osoitettua raennusoieutta ei äytetä oonaisuudessaan heti, tulee silti aii raentaminen suunnitella saman tien, jotta vältytään sijoitusongelmilta tulevaisuudessa. Huleveden äsittely Asemaaavan muaan hulevesiä (sulamis- ja sadevesiä) talojen atoilta ja muilta ovilta pinnoilta tulee viivyttää joaisella tontilla. Viivyttäminen voidaan tehdä esimerisi raentamalla sadepuutarhoja, viherpainanteita, sadevesialtaita tms. Myös tonttien vieressä sijaitsevilta rinteiltä muodostuva hulevesi tulee ottaa huomioon tontin suunnittelussa ja raennusten sijoittelussa. Pintamaa tulee muotoilla niin, että hulevedet eivät pääse vaurioittamaan raennusia. Hulevesistä on tehtävä suunnitelma, josta ilmenee uina hulevesiä viivytetään tontilla. RAKENNUSTENSUUNNITTELU Raennusmateriaali Pääasiallinen raennusmateriaali on puu. Alapohja voidaan raentaa betonista, samoin rinteeseen sijoittuva erros. Raennusoieus ja raennusala Raennusoieus on osoitettu aavaartassa errosneliömetreinä (m2)). Omaotitonteilla seä asuinraennus että mahdolliset talousraennuset, uten autotalli, sisältyvät tontin raennusoieuden oonaismäärään. Raennusmassan suunnittelu Raennusen massoittelulla voidaan vaiuttaa raennusen energiatehouuteen.. Tehoas pohjarataisu Hyvällä suunnittelulla vältetään huaneliöitä ja asuaiden tilantarpeet saavutetaan jo pienemmillä neliömäärillä. 2. Raennusmuoto Lämmitetyn raennusmassan tulee olla ompati ja ysinertainen. Aritehtuuria voidaan elävöittää viherhuoneilla, atosilla ja muilla puoli-lämpimillä tai ylmillä tiloilla. Raennusten yhtenäisen julisivun osuus saa olla enintään 0 m.

25 . Toimintojen sijoittaminen Ryhmittämällä tiloja lämpövyöhye-periaatteen muaan voidaan tehoaasti vähentää raennusen lämmön-tarvetta. Oleseluun äytettävät tilat tulee sijoittaa talon aurinoisemmalle sivulle, un taas viileämmät tilat uten mauuhuoneet, teniset tilat ja varastot talon pohjoissivustalle. Raennusten tenisten tilojen suunnittelussa ja mitoitusessa on varauduttava aurinoenergian hyödyntämiseen. 4. Useampi errosinen raennus Käytännössä yli 50 -m2 ooiset raennuset tulee raentaa useampaan tasoon, ei pelästään ysierrosena. Kasierrosiset asuinraennuset annattaa suunnitella siten, että niihin voidaan tarvittaessa raentaa evyt hissi. 5. Ilmansuunta/Auotus Isoimmat asuinraennusten pääiunat tulee suunnata lämpimään ilman-suuntaan, jolloin auringon valoa ja lämpöä voidaan hyödyntää parhaiten. Asuinraennuset tulee suojata yli-lämpenemiseltä ensisijaisesti istutusilla, raennelmilla tai pitillä räystäillä. Katto Kattomuoto on harja-, toispuolinen harjaatto tai pulpettiatto. Kasierrosisissa taloissa voidaan myös äyttää mansardiattoa. Kattoaltevuudet: Harjaatto noin / /. Pulpettiatto noin /,5 Katolle saa sijoittaa aurinoeräimiä ja paneeleja. Niiden sijoittelu tulee suunnitella osana aritehtuuria. Miäli attolappeelle sijoitetaan aurinoeräimiä ja/tai -paneeleja, voidaan lape toteuttaa jyrempänä. Julisivultaan oreassa talossa attoaltevuuden tulee olla loivempi uin matalassa talossa. Viheratoille sallitaan myös loivempi atto, uitenin vähintään :4. Talousraennuset ja atoset Talousraennusten tulee muodostaa asuinraennusen anssa ilmeeltään, materiaaleiltaan, väreiltään ja oreusmaailmaltaan yhtenäinen oonaisuus. Talousraennusten tulee selvästi alistua pääraennuselle. Niiden harjanoreus ei saa ylittää,80 metriä. Miäli päädytään raentamaan yhdistetty varastoraennus /autoatos, tulee varmistua, että autoatosenin osuus mahtuu raennusalalle. Autotalli/varastoraennus voidaan yteä atosella tms. asuinraennuseen. Julisivumateriaali Pääasiallisena julisivumateriaalina äytetään puuta. Rinnetaloissa lautaverhousta tulee jatua yhtenäisenä myös rinteeseen sijoittuvaan erroseen. Katemateriaali ja väri Katemateriaalin tulee olla saumattua peltiä, tiiltä tai olmiorima huopaa. Räystäiden tulee olla avonaiset. Asuintalonaton värivaihtoehdot ovat musta, grafiitinharmaa tai tiilenpunainen. Talousraennusten attojen värin tulee olla musta tai grafiitinharmaa. Myös viheratot ovat sallittuja. Julisivun jäsentely Lautaverhous voi olla joo vaaa- tai pystysuuntainen, mutta ei niiden yhdistelmä. Hallitsevia iunoiden jaopuitteita ei sallita.

26 Listojen ja vuorilautojen tulee olla luonnollinen osa julisivua, eivätä ne saa olla liian oristeltuja tai hallitsevia. Julisivujen ilmeen tulee olla nyyaiainen, vaia väritys on perinteinen. Listojen ja vuorilautojen tulee olla seinän värisiä tai muutamaa sävyä tummempia tai vaaleampia uin julisivun väri. Niillä osaalueilla, joilla on vain vaaleita värejä, voivat listat ja vuorilaudat olla seleästi tummempia, lämpimiä ja murrettuja sävyjä. Julisivun väritys Talon seinien väri tulee olla väriympyrään piirretyn soiion sisältä. Valoisen lisäsi aiista pääväreistä sallitaan vaaleat pastellisävyt. Lisäsi vihreästä ja syaanista sallitaan myös vähän voimaaammat. Täysin voimaaat sävyt voivat olla ainoastaan oranssista tai punaisesta. Tummia sävyjä ei sallita.

27 A=502m2 A=57m2 A=780m2 2 A=87m2 A=8m2 A=594m2 2 A=594m2 A=580m2 4 A=777m2 5 A=770m2 6 A=76m2 7 A=86m2 0 A=045m2 A=6999m2 9 A=206m2 4 A=857m A=400m2 8 A=949m2 2 A=507m2 A=497m2 24 Liite 8 Bilaga 8 Alustava tonttijaoartta Preliminär tomtindelningarta