TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016

Hallitus 11.12.2013, LIITE 4 TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 Osa 2 (4): Sairaanhoito- ja tulosalueet

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 Sisältö Sairaanhoito- ja tulosalueet KÄYTTÖTALOUSOSA HYKS-sairaanhoitoalue...1 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue. 14 Lohjan sairaanhoitoalue.. 23 Hyvinkään sairaanhoitoalue... 33 Porvoon sairaanhoitoalue... 44 HUS-Tilakeskus 55 Yhtymähallinnon tulosalue.. 62 Työterveyshuollon tulosalue... 70 Ulkoisen tarkastuksen tulosalue 75

HYKS-sairaanhoitoalue 1 HYKS-SAIRAANHOITOALUE 1.1. SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2012 TAE 2014 Jäsenkuntien palvelusuunnitelma 1 043,6 1 084,9 1 098,6 1 108,7 2,2 % 0,9 % Ulkoinen myynti 207,8 219,9 234,8 237,2 7,9 % 1,0 % Toimintatuotot 1 251,5 1 304,8 1 333,4 1 345,9 3,2 % 0,9 % Toimintakulut 1 263,1 1 294,5 1 332,9 1 332,5 2,9 % 0,0 % Tilikauden tulos -24,9-3,3-12,2 0,0 1.2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET HYKS-sairaanhoitoalue, väestö ja palveluiden tarve Väestö ja ikääntyminen Vuoden 2012 lopussa HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien väestömäärä oli 1 147 072 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen (julk. 28.9.2012) mukaan väestömäärä kasvaisi 23 906 asukkaalla (2,1 %) vuoteen 2014 mennessä. Alueen väestön voimakkaan ikääntymisen arvioidaan kasvattavan erikoissairaanhoidon potilaiden määrää tietyillä erikoisaloilla. Väestöennusteen mukaan HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön määrä kasvaisi keskimäärin 8,9 %:lla (14 814 henkeä) vuodesta 2012 vuoteen 2014. Kunnittain tarkasteltuna 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön määrä kasvaisi ennusteen mukaan eniten Keravalla (+ 14,8 %), Kirkkonummella (+ 13,5 %), Vantaalla (+11,4 %) ja Espoossa (+ 11,1 %). Väestö 31.12.2012 2013 ENN. 2014 ENN. Muutos 2013 enn./ 2014 enn. Muutos -% VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS HYKS-sairaanhoitoalue 1 147 072 1 157 980 1 170 978 12 998 1,1 % Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 43 634 44 032 44 102 70 0,2 % Lohjan sairaanhoitoalue 91 479 93 002 93 886 884 1,0 % Hyvinkään sairaanhoitoalue 184 371 185 886 187 488 1 602 0,9 % Porvoon sairaanhoitoalue 96 240 97 034 97 655 621 0,6 % HUS yhteensä 1 562 796 1 577 934 1 594 109 16 175 1,0 % HYKS-SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö 31.12.2012 2013 ENN. 2014 ENN. Muutos 2013 enn./ 2014 enn. Muutos -% 0-14 vuotiaat 185 316 186 944 189 286 2 342 1,3 % 15-44 vuotiaat 497 219 499 079 503 346 4 267 0,9 % 45-64 vuotiaat 297 434 297 021 296 429-592 -0,2 % 65-74 vuotiaat 100 049 105 504 109 927 4 423 4,2 % 75+ vuotiaat 67 054 69 432 71 990 2 558 3,7 % HUS yhteensä 1 147 072 1 157 980 1 170 978 12 998 1,1 % 1

HYKS-sairaanhoitoalue Tilastokeskuksen vuoden 2012 tilaston mukaan HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkunnissa asuu noin 54 % koko HUS:in ruotsinkielisestä väestöstä. Ruotsinkielisen väestön osuus HYKS-alueen jäsenkuntien väestöstä on 6,3 % (71 939 asukasta). Äidinkieleltään vieraskielisen väestön (eli äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi ja saame) määrä ja osuus väestöstä kasvaa Helsingin seudulla nopeasti. Uudenmaan liiton tietopalvelun tilaston mukaan asui vuonna 2012 HYKS-alueen jäsenkunnissa 90,2 % (131 623 henkeä) koko Uudenmaan vieraskielisistä asukkaista muodostaen 11,3 % HYKSalueen jäsenkuntien asukkaista. Korkein vieraskielisten osuus oli Helsingissä (12,2 %), Vantaalla (11,9 %) ja Espoossa (11,3 %). Palvelujen tarve HYKS-alueen jäsenkuntien sairastavuusindeksi on THL:n sairastavuusindeksimittauksen (2001-2010) mukaan alle maan keskiarvon. THL:n tarkastelussa on mukana myös seitsemän eri sairausryhmien yleisyyden tarkastelut. Näitä mittareita ovat syöpäindeksi, sepelvaltimotauti-indeksi, aivoverisuonisairausindeksi, tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TULE)- indeksi, mielenterveysindeksi, tapaturmaindeksi sekä dementiaindeksi. HYKS-alueen jäsenkunnista seuraavissa sairausryhmissä ja kunnissa ikävakioidut tulokset ylittävät koko maan keskiarvon (=100): syöpäindeksi Espoossa (115,9), Helsingissä (113,5), Vantaalla (106,5), Kirkkonummella (105,7) ja Keravalla (103,8), aivoverisuonisairausindeksi Keravalla (108,4), Vantaalla (102,4) ja Helsingissä (100,8),sekä dementiaindeksi Vantaalla (105,5) ja Keravalla (105,4). Kansaneläkelaitoksen julkaisema terveyspuntarin kansantaudit -raportti sisältää mm. kunnille laskettuja indeksejä, jossa tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Näistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Vuosien 2011 ja 2012 vakioidut indeksit HYKS-alueen jäsenkunnissa ylittävät koko maan keskiarvon seuraavissa kansantaudeissa: psykoosit Helsingissä, verenpainetauti Keravalla ja diabetes Vantaalla. Ulkomaiden kansalaisia asui vuonna 2012 pääkaupunkiseudulla 87633 henkeä, mikä on 44,8 % kaikista Suomessa asuvista ulkomaiden kansalaisista. Samana vuonna ulkomaalaisten nettomuutto Helsingin seudulle oli 8 355 henkeä. 1.2.1. Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Hyksin tulosyksiköt (tulosyksikön sisäisen karsinnan jälkeen) esittivät toiminnallisia muutoksia yhteensä 18,5 milj. eurolla sisältäen 243 uuden vakanssin perustamisen. HUS:n lääketieteellisen johdon, sairaanhoitoalueiden ja HYKS-tulosyksiköiden johdon neuvotteluissa Hyksin toiminnallisten muutosesitysten määrää karsittiin siten, että niiden toimintakuluja lisäävä vaikutus on noin 5,0 milj. euroa vuoden 2014 talousarvioesityksessä. Tästä summasta noin 1 milj. euroa voidaan kattaa muilta kuin jäsenkunnilta saatavalla rahoituksella ja 0,8 milj. euroa on HUS:n sisällä sairaanhoitoalueiden välillä tapahtuvaa siirtymää. Valitut toiminnalliset muutosesitykset sisältävät 31 uuden vakanssin perustamisen sairaanhoitoalueelle. Talousarvioesitykseen on sisällytetty mm. seuraavat rakenteelliset, työnjaolliset ja toiminnalliset muutokset: Uuden Syöpätautien osaamiskeskus- tulosyksikön perustaminen Vuoden 2014 alusta käynnistyy uuden Syöpätautien osaamiskeskus- tulosyksikön toiminta HUS:n hallituksen (17.6.2013 111) päätöksen mukaisesti. Uuden tulosyksikön toiminnaksi siirtyy vuoden 2014 alussa Hyksin medisiinisestä sekä naisten- ja lastentautien 2

HYKS-sairaanhoitoalue tulosyksiköistä syöpätautien ja hematologian sekä gynekologisten syöpien onkologisen lääkehoidon potilasprosessit ja toiminnot. Vuoden 2014 talousarvioesitykseen sisältyvät Syöpätautien osaamiskeskuksen toimintatuotot ovat yhteensä noin 99 milj. euroa ja toimintakulut 97 milj. euroa (sisältäen Hyksin tulosyksiköiden väliset sisäiset erät). Tulosyksikön vakanssimääräksi on tässä vaiheessa suunniteltu 375 vakanssia, joista 351 vakanssia siirtyisi medisiinisestä tulosyksiköstä ja 24 vakanssia naisten- ja lastentautien tulosyksiköstä. Gynekologian onkologit hankittaisiin ostopalveluna Naisten- ja lastentautien tulosyksiköstä. Apuvälinepalvelujen edelleen keskittäminen Apuvälinekeskukseen HUS:n Apuvälinekeskus perustettiin omaksi taseyksiköksi vuoden 2012 alusta. Apuvälinekeskuksen tehtävänä on ollut uudistaa apuvälinepalveluita ja niiden rakenteita kehittämällä sekä toimintatapoja että tietojärjestelmiä. Vuoden 2012 alusta uuteen yksikköön siirtyivät apuvälinekeskustoiminnot Hyksin Medisiinisestä tulosyksiköstä sekä Naisten- ja lastentautien tulosyksiköstä. Vuoden 2014 huhtikuussa siirretään Apuvälinekeskukseen jäljellä olevat Hyksin apuvälinetoiminnot lukuun ottamatta Operatiivisen tulosyksikön kuulonhuollon apuvälinepalveluja. Sairaanhoitoalueelta siirretään Apuvälinekeskukseen toimintatuottoja ja -kuluja 3,5 milj. euron edestä. Psykiatrian sairaansijojen vähentäminen ja avohoidon vahvistaminen aikuispsykiatriassa Hyvinkään sairaanhoitoalueen Kellokosken sairaalan sairaansijojen määrää vähennetään yhteensä 16 sairaansijalla HUS:n hallituksen psykiatrian linjausten mukaisesti. Sairaansijojen vähennys kohdistuu aikuispsykiatrian osastoihin, jossa hoidetaan mieliala- ja psykoosipotilaita. HYKS-sairaanhoitoalueen osuus vähenemästä on kahdeksan sairaansijaa, joka jakautuu puoliksi Peijaksen ja Jorvin alueille. Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastotoiminnan vähenemisen vuoksi vahvistetaan HYKS Psykiatrian avohoitoa Peijaksen ja Jorvin alueilla. Toiminnallisen siirron vaikutus HYKS-sairaanhoitoalueen toimintatuottoihin ja -kuluihin on noin 0,8 milj. euroa. 1.2.2. Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Tuottavuuden parantamistavoitteeksi HYKS-sairaanhoitoalueelle on asetettu 1,5 %, mikä merkitsee noin 12,6 milj. euron ulkoisten kulujen sopeutusvaadetta. Talousarviovuoden kehittämisohjelma sekä pitkän tähtäimen tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelma mahdollistavat tuottavuuden paranemiskehityksen sekä kustannusten hallinnan, jotka ovat edellytyksiä kilpailukykyiselle ja kustannukset kattavalle hinnoittelulle. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on täten kustannusten nousua pienempi. 3

HYKS-sairaanhoitoalue Henkilöstökulut ja palkkojen sopimuskorotukset sekä muut ulkoiset toimintakulut Vuoden 2014 henkilöstökulujen budjetoinnissa on huomioitu palkkojen sopimuskorotukset sekä henkilösivukulujen muutokset. Henkilöstökulut on budjetoitu yhtymähallinnon ohjeen mukaisesti käyttäen alla mainittuja kustannustason arvioituja muutoksia; Henkilöstökulujen keskimääräinen kustannustason nousu talousarviosta 2013 talousarvioehdotukseen 2014 on +1,36 %, josta o palkkojen ja palkkioiden keskimääräinen kustannustason muutos on 1,25 % o henkilösivukulujen keskimääräinen kustannustason muutos on 1,84 %. Varsinaisten henkilösivukulujen lisäksi on huomioitu varhaiseläkemaksuun (varhe) ennakoitu 13 %:n kasvu. Muiden ulkoisten toimintakulujen kohdalla on yhtymähallinnon ohjeistuksen mukaan valmisteluoletuksena pidetty palvelujen ostoissa 1,1 % ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnassa 0 % kasvua ja muiden toimintakulujen osalta 2,5 %. Kuluryhmittäin painotettu toimintakulujen muutos talousarviosta 2013 talousarvioon 2014 on 1,2 %. HUS-kuntayhtymän poistot ja rahoituskulut tulevat taloussuunnittelukaudella nousemaan noin 0,5 %. Näiden erien kasvusta valtaosa kohdistuu HYKS-sairaanhoitoalueelle; laitepoistojen osalta suoraan HYKS-sairaanhoitoalueelle, tila- ja tietojärjestelmäpoistojen sekä rahoituskulujen osalta pääosin HUS-Tilakeskuksen ja Tietohallinnon sisäisten veloitusten kautta. Taustaoletukset ja toiminnan volyymi Palvelujen kysyntä (lähetteet) kasvaa vuodesta 2013 korkeintaan 2 % Toimintavolyymi on lähes vuoden 2013 ennusteen tasolla Tuottavuus paranee Yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä HUS:n eri sairaanhoitoalueiden välillä kehitetään edelleen tavoitteena hoitotakuulain mukainen toiminta Sekä aikuis- että lastenpsykiatriassa kehitetään avohoitotoimintaa tavoitteena vuodeosastohoidon väheneminen, lisäksi samalla otetaan käyttöön uudenlaisia, kehittyneeseen viestintäteknologiaan perustuvia hoitopalveluja Somaattisilla erikoisaloilla otetaan uusia hoitomuotoja harkiten käyttöön ja nykyistä toimintaa laajennetaan / toimintaa kotiutetaan talousarvion puitteissa Vakinaisen henkilöstön suhteellista osuutta koko henkilöstömäärästä pyritään edelleen nostamaan Henkilökunnan sairauspoissaolot vähenevät Vuokratyövoiman käyttö pienenee vuoden 2013 ennustetusta tasosta Tiedossa olevat epävarmuustekijät Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä (lähetteet) on kasvanut edellisinä vuosina merkittävästi enemmän kuin väestönkasvu olisi ennakoinut, mikä on osittain johtunut väestön ikääntymisestä ja osittain uusien hoitomuotojen kehittymisestä. Tämän lähetekasvun hillitsemiseksi on etsittävä uudenlaisia toimintamalleja perusterveydenhuollon kanssa yhteistyössä. Vuoden 2014 alusta laajenee potilaiden valinnanvapaus erikoissairaanhoidossa, jolloin potilas voi valita yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön koko maasta. Epävarmaa on, kuinka paljon tämä valinnanvapauden laajennus tulee vaikuttamaan palvelujen kysyntään ervasairaanhoitopiirien ulkopuolelta. Mahdollisena riskinä saattaa olla se, että kysyntä kohdistuu niille erikoisaloille, joilla on jo ennestään ollut haastetta tuottaa palvelut hoitotakuulain mukaisesti. 4

HYKS-sairaanhoitoalue Talousarvioesitys sisältää merkittävän talouden sopeuttamisvaatimuksen, jonka saavuttaminen edellyttää erityisesti henkilöstön osalta tarkkaa suunnittelua. Mikäli palvelukysynnässä tapahtuu merkittäviä muutoksia, aiheuttaa se riskin talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteutumiselle. 1.3. PALVELUTAVOITTEET Vuoden 2014 talousarvioesityksen palvelutuotantosuunnitelmassa on muun palvelutuotannon ostopalvelulaskutusta alennettu vuoden 2013 ennusteesta. Syinä tähän ovat syksyllä 2013 toimintansa aloittaneen Lauttasaaren silmäsairaalan toiminta, jonka on suunniteltu lisäävän omaa tuotantoa ja vähentävän ostopalvelujen käyttöä sekä huhtikuussa 2014 tapahtuva Hyksin apuvälinetoimintojen siirto Apuvälinekeskukseen. Lisäksi HUS:n hallitus päätti 3.6.2013 98 hyväksyä palvelusetelihankkeen laajentamisen laskimokirurgiaan ja käsikirurgiaan, jolloin osa ostopalveluista tulee hankittavaksi palveluseteleinä. Terveyskeskuspäivystyskäynnit tulevat vähenemään Jorvin yhteispäivystyksen marraskuussa 2013 tapahtuvien toiminnan uudelleenjärjestelyjen ja niistä johtuvien käyntien kirjauskäytäntöjen muutosten myötä, jolloin osa aiemmin terveyskeskuskäynneiksi kirjatusta käynneistä tullaan kirjaamaan erikoissairaanhoidon päivystyskäynneiksi. 1.3.1. Jäsenkuntien maksuosuus Jäsenkuntien vuoden 2014 maksuosuuden loppusumma HYKS-sairaanhoitoalueelle on 1 108,7 milj. euroa, mikä on 10,1 milj. euroa (0,9 %) suurempi kuin tammi-elokuun toteumatietojen pohjalta laadittu 2013 vuosiennuste ja 65,1 milj. euroa (6,2 %) suurempi kuin vuoden 2012 toteuma. Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2012 TAE 2014 Tuotteistetut hoitopäivät 104 932 106 514 96 933 92 642-13,0 % -4,4 % NordDRG-tuotteet 463 570 465 481 483 938 486 335 4,5 % 0,5 % Avohoitokäynnit 1 135 581 1 160 495 1 175 596 1 173 274 1,1 % -0,2 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 2,8 % 0,1 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Oma palvelutuotanto 994 856 1 038 438 1 049 884 1 065 787 Tuotteistetut hoitopäivät 54 017 57 180 52 716 50 924-10,9 % -3,4 % NordDRG-tuotteet 700 550 728 901 740 240 747 112 2,5 % 0,9 % Avohoitokäynnit 240 290 252 358 256 928 267 761 6,1 % 4,2 % Muu palvelutuotanto 49 126 46 413 48 706 42 885 Ostopalvelut 31 610 31 039 30 158 24 143-22,2 % -19,9 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 14 849 13 038 15 390 15 227 16,8 % -1,1 % Palvelusetelit 2 667 2 336 3 157 3 515 50,5 % 11,4 % Tartuntatautilääkkeet Korjaukset ja tilikauden tasauserät -350 3 0,0 % 0,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 1 043 632 1 084 851 1 098 590 1 108 686 2,2 % 0,9 % Muu myynti jäsenkunnille *) 11 594 6 053 11 227 8 575 41,7 % -23,6 % KAIKKI YHTEENSÄ 1 055 226 1 090 904 1 109 817 1 117 261 2,4 % 0,7 % *) sisältää terveyskeskuspäivystyskäynnit ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 5

HYKS-sairaanhoitoalue 1.3.2. Hoitopalvelut kaikille maksajille HYKS-sairaanhoitoalue tuottaa merkittävän määrän palveluita myös muille sairaanhoitopiireille ja maksajille (mm. vakuutusyhtiöt) sekä erillissopimuksella myös Jorvin yhteispäivystyksen terveyskeskuspäivystyskäyntejä jäsenkunnille. Vuodelle 2014 suunnitellun muun kuin jäsenkuntien maksuosuuteen kuuluvan palvelutuotannon laskutusarvo on noin 148 milj. euroa. Jäsenkuntien maksuosuuden ulkopuolisen palvelutuotannon määrän arvioidaan vuonna 2014 olevan 23 000 NordDRG-tuotetta, 23 700 avohoitokäyntiä, 23 700 terveyskeskuskäyntiä ja 1 500 hoitopäivää. Näiden lisäksi muiden maksajien palvelusuunnitelma sisältää tilastoteknisesti noin 17 000 Jorvin yhteispäivystyksen avohoitokäyntiä, jotka tulevat kuulumaan normaaliin jäsenkuntalaskutukseen. Tuotteet (kaikki maksajat) * (lkm) TP 2012 TAE 2014 Tuotteistetut hoitopäivät 107 589 108 289 98 619 94 103-13,1 % -4,6 % NordDRG-tuotteet ) 485 952 488 143 507 316 509 374 4,3 % 0,4 % Avohoitokäynnit 1 169 888 1 194 858 1 212 828 1 225 429 2,6 % 1,0 % Siirtoviivehoitopäivät S 8 192 3 448 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys i 41 788 40 080 42 492 23 742-40,8 % -44,1 % Laskutusosuudella s painotettu volyymimuutos ä 3,1 % 0,2 % l t Tuotteet ä (kaikki maksajat) (1 000 euroa) ä Oma palvelutuotanto TP 2012 1 125 058 1 166 367 1 193 733 TAE 2014 1 212 571 Tuotteistetut p hoitopäivät NordDRG-tuotteet r Avohoitokäynnit o Siirtoviivehoitopäivät j 55 251 811 977 247 765 3 777 58 053 841 720 260 299 53 557 866 264 265 234 2 054 51 749 875 933 282 244-10,9 % 4,1 % 8,4 % 0,0 % -3,4 % 1,1 % 6,4 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys e 6 288 6 296 6 623 2 645-58,0 % -60,1 % Muu palvelutuotanto k 51 396 48 049 50 455 43 818 Ostopalvelut t 31 880 32 662 30 159 25 076-23,2 % -16,9 % Hoitopalvelut i muista sairaaloista 14 849 13 038 15 390 15 227 16,8 % -1,1 % Ostopalvelu t siirtoviivehoitopäivät 1 803 1 749 0,0 % -100,0 % u Palvelusetelit 2 668 2 348 3 157 3 515 49,7 % 11,4 % o Projektituotteet 196 t Tartuntatautilääkkeet t Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 123 838 4 0,0 % -99,6 % e YHTEENSÄ 1 176 577 1 214 416 1 245 025 1 256 393 3,5 % 0,9 % e Josta: t Muu myynti jäsenkunnille **) 11 594 6 053 11 227 8 575 41,7 % -23,6 % * Myynti muille maksajille 121 220 123 512 135 208 139 135 12,6 % 2,9 % * Erityisvastuualue 34 660 35 570 36 208 39 916 12,2 % 10,2 % ) * ) Sisältää projektituotteet **) Terveyskeskuspäivystys ja siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluna hankitut siirtoviivehoitopäivät) 1.3.3. Ensihoito Terveydenhuoltolain ensihoitopalvelua koskeva osuus sekä sosiaali- ja terveysministeriön antama asetus ensihoidosta siirsivät ensihoidon järjestämisvastuun yksittäisiltä kunnilta sairaanhoitopiireille ja lisäksi osoittivat aivan uusia tehtäviä ensihoitopalvelulle. Ensihoidon tuli olla uudella tavalla järjestetty viimeistään 1.1.2013 lukuun ottamatta kenttäjohtamisjärjestelmää, jonka siirtymäaika oli 1.1.2014 saakka. HUS:n hallituksen (24.1.2011 15, 13.6.2012 95) ja HYKS-lautakunnan (19.4.2011 29) päätösten mukaisesti HYKS-alue jakaantui kolmeen toiminnalliseen kokonaisuuteen, joilla järjestämismallit ovat yhteneväiset. Järjestämisalueet ovat Helsingin alue, Jorvin alue (Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten kunnat) ja Peijaksen alue (Vantaan ja Keravan 6

HYKS-sairaanhoitoalue kunnat). Helsingin kaupungin alueella pelastuslaitos on ollut ainoa ensihoitopalvelun sopimuspalveluntuottaja, Jorvin alueella toimii Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Peijaksen alueella Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. HYKS-sairaanhoitoalue maksaa kullekin pelastuslaitokselle sopimuksen mukaisen korvauksen valmiudesta, palveluntuottaja hakee ja pitää Kela-korvaukset, asiakasmaksut ja muut korvaukset. HYKS-sairaanhoitoalueella ensihoidosta on vastannut 1.1.2013 lukien operatiivisen tulosyksikön Hyksin ensihoitoyksikkö, joka tuottaa omana palveluna ensihoitolääkäripäivystyksen sekä ensihoidon vastuulääkäri- ja asiantuntijapalvelu. HYKSsairaanhoitoalue maksaa lisäksi osuuden HUS:n ensihoidon tietojärjestelmäkuluista sekä laitevuokrat. Vuoden 2014 talousarvioesitykseen sisältyvät HYKS-alueen ensihoidon palvelutuotannon toimintatuotot ja -kulut ovat 17,4 milj. euroa. Vuositasolla asukaslukuperusteinen maksu HYKS-alueen jäsenkunnille on Helsingin alueella 15,0 euroa/asukas, Jorvin alueella 14,1 euroa/asukas ja Peijaksen alueella 16,9 euroa/asukas. Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Vantaa Yhteensä Väkiluku 1.1.2013 256 824 603 968 8 910 34 491 37 567 205 312 1 147 072 22 % 53 % 1 % 3 % 3 % 18 % 100 % Hätäkeskuksen tehtävät lkm *) 19 259 58 293 566 3 207 3 149 18 920 103 394 19 % 56 % 1 % 3 % 3 % 18 % 100 % *) tehtävien lkm vuodelta 2011, luvut sisältävät myös ne, jotka päättyvät kuljettamatta jättämiseen Ensihoidon kustannukset yht. / kunta 3 620 442 9 081 082 125 604 583 654 529 581 3 474 271 17 414 634 Ensihoidon kulut euroa / asukas 14,1 15,0 14,1 16,9 14,1 16,9 15,2 1.4. TALOUS HYKS-sairaanhoitoalueen toimintatuotoista noin 82,4 % muodostuu jäsenkunnilta saatavista palvelutuloista, jotka ovat nyt esitettävässä vuoden 2014 talousarvioesityksessä vuoden 2013 ennustetta 0,9 % korkeammat ja noin 6,2 % suuremmat kuin vuoden 2012 toteutuma. Sairaanhoidollisten palveluiden myynti muille sairaanhoitopiireille ja maksajille muodostaa tulopohjasta noin 11,1 % ja sairaanhoitoalueen vastuulle 1.1.2013 siirtyneen ensihoidon osuus on noin 1,3 %. Muita merkittäviä eriä ovat potilailta perittävät asiakasmaksut / maksutuotot (3,2 %) sekä valtion korvaus opetukseen ja tutkimukseen (1,4 %). HYKSsairaanhoitoalueen talousarvioesityksen toimintatuotot (sisältäen toiminnalliset muutosesitykset) ovat noin 1 346,0 milj. euroa. Sairaanhoitoalueen talousarvioesityksen toimintakulut (sisältäen toiminnalliset muutosesitykset) ovat 1 332,5 milj. euroa. Talousarvioesityksen toimintakulut ja poistot yhteensä ovat samalla tasolla kuin vuoden 2013 ennuste ja nousevat vuoteen 2012 verrattuna (ilman 1.1.2013 sairaanhoitoalueen vastuulle siirtynyttä ensihoitoa) noin 4,1 %. Talousarvioesityksen ulkoisiin toimintakuluihin sisältyy 12,6 milj. euron sopeuttamistoimenpiteet, jotka ovat osan talousarviovuoden kehittämisohjelman 1,5 % tuottavuustavoitetta. Toimintakuluihin sisältyvät yhtymähallinnon ja HUS:n sisäisten palveluyksiköiden veloitukset sekä tilavuokrat, joiden yhteenlaskettu summa on noin 604 milj. euroa, mikä on sama kuin vuoden 2013 ennusteessa ja ilman ensihoidon osuutta (noin 1,1 milj. euroa) on muutos vuoden 2012 tilinpäätökseen 38,5 milj. euroa / 6,8 %. Talousarvioesityksen toimintakuluista henkilöstökulujen osuus on noin 47,4 %, palvelu- ja tarvikehankinnat sekä vuokrat konsernin sisäisiltä palveluiden tuottajilta (tytäryhtiöt, 7

HYKS-sairaanhoitoalue liikelaitokset, taseyksiköt ja tulosalueet) muodostavat noin 45,4 % ja loput 7,2 % on HUS:n ulkoisia palvelu- ja tarvikehankintoja. HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2014 talousarvioesitys päätyy asetetun tavoitteen mukaiseen nollatulokseen. 1.4.1. Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 1 251 476 1 304 795 1 333 404 1 345 935 1 377 010 1 409 622 3,2 % 0,9 % josta jäsenkuntien maksuosuus 1 043 632 1 084 851 1 098 590 1 108 686 0 0 2,2 % 0,9 % Toimintakulut 1 263 142 1 294 483 1 332 857 1 332 505 1 358 192 1 396 067 2,9 % 0,0 % Toimintakate -11 667 10 312 547 13 429 18 818 13 555 30,2 % 2354,5 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 3 0 2 0 0 0 0,0 % -100,0 % Vuosikate -11 669 10 312 545 13 429 18 818 13 555 30,2 % 2363,5 % Poistot ja arvonalentumiset 13 277 13 637 12 728 13 429 17 034 19 235-1,5 % 5,5 % Tilikauden tulos -24 946-3 325-12 183 0 1 785-5 680-100,0 % -100,0 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Toiminnan kulut 1 276 423 1 308 120 1 345 587 1 345 935 2,9 % 0,0 % Muut myyntituotot 1 240 1 279 677 451-64,7 % -33,3 % Maksutuotot 43 205 43 486 42 449 43 419-0,2 % 2,3 % Tuet ja avustukset yhteensä 2 147 1 964 2 188 2 076 5,7 % -5,1 % Muut toimintatuotot 22 922 20 328 19 378 19 671-3,2 % 1,5 % Toiminnan nettokulut 1 206 907 1 241 063 1 280 895 1 280 317 3,2 % 0,0 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 138 329 152 887 170 121 171 631 12,3 % 0,9 % Sitovat nettokulut 1 068 578 1 088 176 1 110 773 1 108 686 1,9 % -0,2 % HYKS-sairaanhoitoalueella ovat kaikki kliiniset tulosyksiköt talousarviovalmistelun yhteydessä määritelleet konkreettiset toimenpiteet tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi. Kunkin tulosyksikön laatima vuositason toimintasuunnitelma on samalla talousarviovuoden kehittämisohjelma. 1.5. ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 1.5.1. Henkilöstösuunnitelma Vuoden 2013 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyy sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Suunnitelmat laaditaan osana vuoden 2014 toiminnan ja talouden suunnittelua. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakenne suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva Henkilöstöjohtamisen painopisteet Muutosjohtaminen HYKS organisaatiossa tapahtuu tulevina vuosina monenlaisia muutoksia, jotka vaikuttavat ihmisten asennoitumiseen ja työyhteisön toimintaan. Muutos vaatii jatkuvaa sopeutumista ja uudistumista. Hyksin tulee hallita muutosprosessinsa, arvostaa henkilöstöään ja sisäistää 8

HYKS-sairaanhoitoalue jatkuvan oppimisen merkitys. Muutostilanteiden hallinnassa ja viestimisessä esimiesten merkitys korostuu, koska muutokset usein kuormittavat ja haastavat hallinnan tunnetta. Esimiestoiminta Esimiestoiminnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota ihmisten johtamiseen ja muutoksen ohjaamiseen, ei vain muutosasioiden koordinointiin. Muutostilanteessa hyvän työilmapiirin ylläpitäminen ja kehittäminen on oleellista ja johtajan tulee kiinnittää huomiota työyhteisön toimivuuteen, työn kehittämiseen muutoksessa sekä työn kannustearvon säilymiseen ja ihmisten vaikuttamismahdollisuuksiin. Onnistuneen muutoksen perusedellytyksinä voidaan pitää yhteisöllistä oppimista ja muutoksiin sitoutumista. Näiden syntyminen puolestaan edellyttää hyvää muutoksen perustelua, muutoksen jouhevaa toteuttamista sekä muutoksesta saatavien hyötyjen selkeää todentamista. Osaamispääoman kasvattaminen Osaamispääoma on tärkein kilpailutekijä, josta taitava johtaminen tekee todellisen kilpailuedun. Työntekijät Hyksissä ovat asiantuntijoita, joiden tieto ja osaaminen kannattaa muuttaa organisaation yhteiseksi osaamiseksi ja toiminnaksi. Se vaati esimiehiltä taitoa kehittää ja johtaa osaamispääomaa. Se edellyttää myös rakenteita, jotka mahdollistavat oikean osaamisen jatkuvan hankkimisen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja osaamisen viemisen käytännön tekemiseen. Osaamispääoman johtaminen edellyttää esimiehiltä yhä enemmän ihmisen ymmärtämistä ja ihmisen johtamisen taitoja. Työhyvinvointi ja viestintä Työhyvinvoinnin näkökulmasta tavoitteena on hyvin toimiva työyhteisö, jossa henkilöstö voi hyvin ja työyhteisössä on hyvä ilmapiiri. Henkilöstö kaipaa tietoa itseään ja työtään koskevista asioista sekä haluaa vaikuttaa päätöksentekoon ja osallistua työpaikalla tapahtuvien muutosten kulkuun. Hyvät työhyvinvointi-indeksit ovat Hyksissä kiinteässä yhteydessä hyvään viestintään. Hyvään työyhteisöviestintään päästään osallistavalla keskustelukulttuurilla ja käyttämällä monipuolisesti viestinnän välineitä. Hyvinvoiva työyhteisö kestää paineita esim. muutoksessa ja selviää myös ajoittaisista ruuhkahuipuista. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Jokainen työntekijä ja esimies edistää työhyvinvointia omalla toiminnallaan Esimiestaitojen kehittäminen Alaistaitojen edistäminen Muutoksen hallittu johtaminen Palautteen annon lisääminen yhdessä ja erikseen sekä kehityskeskusteluiden määrän lisääminen Avoimen ja rohkaisevan keskustelukulttuurin vahvistaminen Uusien osaamistarpeiden tunnistaminen, uuden oppiminen Ihmisten sitouttaminen ja motivointi Resurssien oikein kohdentaminen Yhdessä oppiminen, toisten hyödyntäminen, verkostoituminen Muutosviestintä 9

Osaamisen kehittämissuunnitelma HYKS-sairaanhoitoalue Tärkeimmät osaamisalueet Osaamisvajeet Vastuuhenkilöt Toimenpiteet 2014 Toimenpiteet 2015-2016 Johtaminen ja organisaation uudistumiskyky edellyttää uuden oppimista. Muutoksen hallittu johtaminen. - Tiedolla johtaminen - Kustannustietoisuus - Esimiestaidot - Muutosjohtajuus ja viestintä Tulosyksiköt; päättävät esimiehet Esimies- ja johtamiskoulutukset - Talouskoulutukset - Avoin viestintä Jatkuva oppiminen Hoidon osaamisen vahvistaminen ja uusien potilasryhmien hoidon osaaminen - Ikärakenteesta johtuvan poistuman aiheuttaman osaamisvajeen kompensoiminen - Erikoisosaamisen vuoksi henkilöstön siirrettävyys heikkoa - Moniosaajien lisääminen sekä sissien oikea hyödyntäminen Tulosyksiköt; päättävät esimiehet ja lähiesimiehet - Perehdytys - Koulutus - Työkierto - Rekrytointi - Osaamiskartoitukset - Kehityskeskustelu - Työnjako - Sissien käyttötarkoituksen kartoitus Jatkuva oppiminen Osaamiskeskuksiin liittyvä vaativan erityistason osaaminen - Erityisosaajien määrän tarvearvio - Henkilöstörakenteiden ja mitoituksen tarkistus Tulosyksiköt; päättävät esimiehet Potilasryhmien keskittäminen Työnjako Koulutus Rekrytointi Työkierto Osaamiskartoitukset Jatkuva oppiminen 10

Henkilöstörakennesuunnitelma HYKS-sairaanhoitoalue Henkilöstörakenteen muutostarve Toimenpiteet 2014, 2015 ja 2016 Vastuuhenkilöt Kustannusvaikutukset Sisäisen sijaisjärjestelmän (Sissi) kriittinen arviointi Sisäisen työkierron kehittäminen Sisäisen sijaisjärjestelmän nykyisen toimintatavan arviointi Tulosyksiköt; päättävät esimiehet Vähentää sijaiskustannuksia oikein käytettynä Tukipalveluiden kehittäminen ja lisääminen Vapautetaan hoitotyöntekijät hoitotyöhön Täyttöpalvelun laajentaminen Uudet hoitologistiikan mallien kokeilut Henkilöstömitoitus Tulosyksiköt yhdessä HUS liikelaitosten kanssa Vapauttaa hoitajat perustyöhön ja mahdollistaa henkilöstön sijoittamisen muuhun toimintaan Vuodeosastohoidon vähentyminen ja hoitoaikojen lyhentyminen Henkilöstömitoitus Henkilöstörakenteiden arviointi Potilasohjauksen kehittäminen Tulosyksiköt; päättävät esimiehet Vapauttaa hoitohenkilöstöä muuhun toimintaan ja mahdollistaa henkilöstön sijoittamisen muuhun toimintaan Itsenäisen hoitajavastaanoton kehittäminen ja laajentaminen Työnjaon tarkastelu Tulosyksiköt; päättävät esimiehet Vapauttaa esim. lääkärityövoimaa muuhun toimintaan 11

Henkilöstöjohtamisen tavoitekortti HYKS-sairaanhoitoalue Mittarin lähde TP 2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 HYKS HYKS HYKS Tasapainotettu ohjauskortti 2014 / Henkilöstö Tasapainotetun ohjauskortin lisäksi seurattavat henkilöstömittarit Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi * Työnantajan suositteleminen (%) TOB 85 % 75 % 85 % * Perehdyttämisen toteutuminen TOB 3,86 4 4 * Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön %- osuus henkilöstöstä HUSPlus 13,1 % Alle 12 % 11 % Vuorovaikuitteinen johtaminen * Kehityskeskustelu, käyntiaste TOB 64 % 70 % 75 % * Kehityskeskustelujen hyödyllisyys TOB 78 % 77 % 80 % Henkilöstön osaaminen *Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä TOB 4,24 Yli 4,2 > 4,2 * Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä henkilöstöjohto 89,5 % 86 % 90 % Työhyvinvointi ja työsuojelu * Työkykyisyys-indeksi TOB 4,16 4,2 4,2 * Sairauspoissaolot, pvä/hlö HUS-Total 12,4 Alle 12,9 Alle 12,9 * Alle 3 pvän sairauspoissaolopäivät, pvä/hlö HUSPlus 2,8 Alle 2,6 Alle 2,6 Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima HYKS-sairaanhoitoalueen henkilömäärä 31.12.2012 oli 11 708 henkilöä ja vuoden 2013 henkilömääräksi on ennustettu 11 742 henkilöä. Vuoden 2014 talousarvioesityksen suunniteltu henkilömäärä on 11 779, mikä on 37 henkilöä (0,3 %) enemmän kuin vuoden 2013 ennuste ja 71 henkilöä (0,6 %) enemmän kuin vuonna 2012. Sairaanhoitoalueen henkilötyövuosien määrä 31.12.2012 oli 9 147 henkilötyövuotta ja vuodelle 2013 on ennustettu 9 207 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien määrän kasvuun vuodesta 2012 on vaikuttanut mm. talousarviossa sovitut toiminnalliset muutokset sekä kesällä 2012 Hyksin Naisten- ja lastentautien tulosyksikköön siirtynyt erityisvaativien lasten kotisairaanhoito, joka on laajentunut vaiheittain vuoden 2013 aikana. Vuoden 2014 talousarvioesityksessä on henkilötyövuosien määräksi suunniteltu 9 181, mikä on 26 henkilötyövuotta (-0,3 %) vähemmän kuin vuoden 2013 ennuste ja 34 henkilötyövuotta (0,4 %) enemmän kuin vuonna 2012. HYKS-sairaanhoitoalueen 2014 talousarvioesityksen henkilömäärä- ja henkilötyövuosisuunnitelmat sisältävät tärkeisiin toiminnallisiin muutoksiin esitettävät 31 uutta vakanssia, joiden osuus koko vuoden 2014 henkilöstösuunnitelman henkilöstömäärästä (11 779) on 0,26 %. Uudet vakanssit kohdistuvat seuraavasti: Syöpätautien hoidon saatavuuden turvaaminen 6 vakanssia Neurokirurgian 5. Leikkaussali 7 vakanssia Meilahden sairaalan elinsiirto-, päivystys- ja sydänleikkausten sujuvuuden turvaaminen 13 vakanssia Lasten monivamma- ja neurokirurgisen päivystyksen keskittäminen 5 vakanssia Tämän lisäksi esitetään 7 vakanssia, joiden rahoitus sisältyy jo vuoden 2013 budjettiin. 12

HYKS-sairaanhoitoalue Uudet perustettavat vakanssit kompensoituvat valtaosin vuoden 2014 henkilöstösuunnitelmaan sisältyvällä 37 vakanssin lakkauttamisella. Henkilöstösuunnitelmassa vuodelle 2014 on otettu lisäksi huomioon vuoden 2013 lopussa päättyvä Helsingin kaupungin terveyskeskuksen ja HUS-kuntayhtymän välinen sopimus, jonka mukaan HYKS Medisiininen tulosyksikkö on tuottanut sisätauteihin ja geriatriaan erikoistuvien lääkäreiden palvelut Helsingin kaupungin sairaaloihin. Tämän toiminnan siirtyminen Helsingin omaksi toiminnaksi arvioidaan vähentävän henkilömäärä 28:lla ja henkilötyövuosia 25:llä. Vuokratyövoiman palvelujen ostoon on 2014 talousarvioesityksessä varattu 2,8 milj. euroa (33 henkilötyövuotta), mikä on 0,6 milj. euroa (-18,5 %) vähemmän kuin vuoden 2013 ennustettu käyttö. Vuosien 2012 ja 2013 aikana on HYKS-sairaanhoitoalueelle vaiheittain perustettu ja otettu käyttöön osastonlääkärien ja erikoistuvien lääkärien virkoja Jorvin sairaalan yleislääketieteen päivystyspoliklinikalle Medisiinisen tulosyksikön Päivystys ja valvonta klinikkaan. Tämä vähentää edelleen vuoden 2014 aikana yhteispäivystyksen lääkärityön ostopalveluja ja tukee 1.3.2013 käynnistynyttä akuuttilääketieteen erikoislääkärikoulutusta. Sairaanhoitoalueelle on lisäksi perustettu hoitajavakansseja, joilla korvataan vuokratyön käyttöä. Vuokratyövoiman käytön vähentäminen lisää näiltä osin sairaanhoitoalueen oman henkilökunnan määrä ja henkilötyövuosia. Henkilömäärä TP 2012 TAE 2014 Hoitohenkilökunta 7 872 7 919 7 932 7 965 0,6 % 0,4 % Lääkärit 1 988 2 026 2 027 2 007-1,0 % -1,0 % Muu henkilökunta 1 273 1 223 1 207 1 215-0,7 % 0,7 % Erityistyöntekijät 575 574 578 593 3,3 % 2,6 % YHTEENSÄ 11 708 11 742 11 744 11 779 0,3 % 0,3 % Henkilötyövuodet TP 2012 TAE 2014 Hoitohenkilökunta 6 097 6 086 6 157 6 163 1,3 % 0,1 % Lääkärit 1 638 1 641 1 660 1 611-1,8 % -2,9 % Muu henkilökunta 1 087 1 062 1 069 1 080 1,7 % 1,0 % Erityistyöntekijät 325 331 321 326-1,5 % 1,5 % YHTEENSÄ 9 147 9 120 9 207 9 181 0,7 % -0,3 % (euroa) (HTV) Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina ENN 20123 (HTV) (euroa) TAE 2014 (HTV) TAE 2014 (euroa) Hoitohenkilökunta 27 1 488 23 1 240-16,7 % -16,7 % Lääkärit 13 1 959 10 1 571-19,8 % -19,8 % Muu henkilökunta Erityistyöntekijät YHTEENSÄ 40 3 447 33 2 811-18,5 % -17,7 % 13

Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 2 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUE 2.1 SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2012 TAE 2014 Jäsenkuntien maksuosuus 36,3 37,5 36,1 37,8 0,7 % 4,6 % Ulkoinen myynti 4,7 7,0 7,1 6,4-8,8 % -9,4 % Toimintatuotot 41,0 44,5 43,1 44,2-0,8 % 2,3 % Toimintakulut 43,5 44,7 45,3 44,2-1,1 % -2,4 % Tilikauden tulos -2,8-0,6-2,5-0,4 2.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, väestö ja palveluiden tarve Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen väestö ikääntyy ja se asettaa vaatimuksia alueen terveydenhuollolle. LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö 31.12.2012 2013 ENN 2014 ENN Muutos 2013 enn/ 2014 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat 6 912 7 047 7 046-1 0,0 % 15-44 vuotiaat 14 092 14 034 13 905-129 -0,9 % 45-64 vuotiaat 12 724 12 673 12 559-114 -0,9 % 65-74 vuotiaat 5 712 5 963 6 119 156 2,6 % 75+ vuotiaat 4 194 4 315 4 473 158 3,7 % Yhteensä 43 634 44 032 44 102 70 0,2 % 2.2.1 Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Osana Lohjan sairaanhoitoalueen kanssa tehtävää yhteistyötä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella tulee jatkossa olemaan Lohjan kanssa yhteinen kenttäpäällikköjärjestelmä, mistä on kummallekin sairaanhoitoalueelle taloudellista etua. Myös vuonna 2013 on psykiatriassa tapahtunut suuria muutoksia. Jäljellä on enää yksi aikuispsykiatrian osasto ja yksi yhdistetty lasten- ja nuorisopsykiatrian osasto. Henkilöstö on kaikista suurista muutoksista huolimatta jaksanut nähdä potilaiden hoidossa uusia mahdollisuuksia ja avohoidon kehittämiseksi on tehty paljon työtä. Muilta sairaanhoitoalueilta käydään tutustumassa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian uusiin työmenetelmiin. Päivystys- ja seurantaosasto avattiin 4.2.2013 ja tulee näin ollen olemaan avoinna koko kalenterivuoden 2014. Osaston hinnoittelua tarkistettiin kesällä 2013, sillä toiminta on muotoutunut hieman erilaiseksi kuin mitä suunniteltiin. Syksyllä 2013 hinnoittelua tarkistetaan uudelleen vuotta 2014 silmällä pitäen. Vuosi 2014 ei toivottavasti tuo sairaanhoitoalueelle suuria rakenteellisia yllätyksiä. Raaseporin kaupunki vastaa Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen kaavaillun uudisrakennuksen suunnittelusta ja suunnitelmat saataneen valmiiksi vuoden 2014 aikana. 14

Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Vuodesta 2014 lähtien potilaat voivat vapaasti valita hoitopaikkansa. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle on tärkeää, että se voi jatkossakin jossain määrin avustaa esim. Hyksiä ortopedian, naistentautien ja urologian aloilla. Tällä tavoin sairaanhoitoalueen tuotantomäärä kasvaa ja se taas tuo tervetullutta kasvua talouteen. Yhteistyö Lohjan sairaanhoitoalueen kanssa on myös tärkeää ja sitä tulee kehittää, mutta se ei saa merkitä sitä, että länsiuusmaalaisten on aina käytävä Lohjalla. Kokonaistaloudellisesti ja inhimillisesti on järkevintä, että lääkäri käy Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella jonain päivänä viikossa sen sijaan, että useat sairaat potilaat hakeutuvat toiselle paikkakunnalle saamaan hoitoa, joka saattaa jatkua pitkään. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa, joka on laadittu yhdessä Hangon kaupungin, Raaseporin kaupungin ja Inkoon kunnan kanssa, todetaan, että kuntien tavoitteena on järjestää laadukkaat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut nykyisellä sairaanhoitoalueella. Tavoitteena on painopisteen siirtyminen entistä enemmän avohoitoon. 1.2.2. Keskeiset budjettioletukset Terveydenhuollossa on suunnitteilla suuria muutoksia sekä ns. Sote-uudistus että HUS:n sisäiset muutokset (osaamiskeskukset, psykiatria) Samalla kun kehittämis- ja yhteistyö kuntien kanssa on jäänyt sikseen epäselvien suunnitelmien vuoksi, on talous kauttaaltaan kiristynyt. Sairaanhoitoalueen kiristynyt taloustilanne ja jatkuvat muutokset ja epävarma tulevaisuus tekevät myös henkilöstön rekrytoinnista vaikeaa. Psykiatrian tulosyksiköstä jäi 14 työntekijää ilman työtä syksyllä 2013. Heistä 8 työntekijän irtisanomisaika jatkuu helmikuulle 2014. 2.3 PALVELUTAVOITTEET Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue on avustanut Hyksiä ortopedisissä, urologisissa ja gynekologisissa leikkauksissa, jotta hoitoon pääsy hoitotakuun puitteissa on saatu turvattua. Tätä yhteistyötä jatketaan vuonna 2014. Psykiatrian hoitopäiviä tulee olemaan vuonna 2014 vähemmän kuin vuonna 2013, sillä lasten- ja nuorisopsykiatrian paikkamäärää on vähennetty 15 paikasta (tammikuu 2013) 9 paikkaan (lokakuu 2013). Myös aikuispsykiatrian hoitopäiviä tulee olemaan vähemmän (vain yksi osasto 22.4.2013 lähtien). 2.3.1 Jäsenkuntien maksuosuus Jäsenkuntien maksuosuus on budjetoitu optimistisesti ja aiheuttaa sairaanhoitoalueelle taloudellisen riskin. Kaikki toteutuneita suuria muutoksia ei ole huomioitu budjetissa. Länsi-Uudenmaan väestö ikääntyy ja siksi potilaiden jatkohoidon suunnittelu vaatii paljon resursseja. Yhteistyötä Raaseporin kaupungin kanssa on kehitetty vuoden aikana ja sen ansiosta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella ei ole juurikaan ollut siirtoviivehoitopäiviä. 15

Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2012 TAE 2014 Tuotteistetut hoitopäivät 9 179 9 103 8 140 6 022-33,8 % -26,0 % NordDRG-tuotteet 14 808 15 849 12 998 14 712-7,2 % 13,2 % Avohoitokäynnit 55 511 53 994 56 035 61 958 14,7 % 10,6 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -6,2 % 3,2 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Oma palvelutuotanto 35 571 36 643 34 663 36 896 Tuotteistetut hoitopäivät 5 241 5 811 6 449 4 445-23,5 % -31,1 % NordDRG-tuotteet 18 913 19 589 16 517 18 382-6,2 % 11,3 % Avohoitokäynnit 11 416 11 243 11 697 14 068 25,1 % 20,3 % Muu palvelutuotanto 755 839 688 855 Ostopalvelut 611 671 557 812 21,1 % 45,8 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 143 168 131 43-74,3 % -67,1 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät 2 0,0 % 0,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 36 324 37 482 35 351 37 753 0,7 % 6,8 % Muu myynti jäsenkunnille *) 582 553 1 213 1 364 146,7 % 12,4 % KAIKKI YHTEENSÄ 36 906 38 035 36 564 39 117 2,8 % 7,0 % *) Terveyskeskuspäivystys (terveyskeskushoitopäivät ja terveyskeskuskäynnit) ja siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluna hankitut siirtoviivehoitopäivät) Teknisistä syistä nk. terveyskeskushoitopäivät puuttuvat vuoden 2013 talousarviosta. Tkhoitopäivät ovat uusi tuote vuonna 2013. 16

Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 2.3.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Sairaanhoitoalueen toiminta muuttuu kesäkuukausina, sillä päivystyspoliklinikalla käy paljon kesämökkiläisiä ja turisteja. Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2012 TAE 2014 Tuotteistetut hoitopäivät 9 431 9 103 8 140 6 037-33,7 % -25,8 % NordDRG-tuotteet 15 287 15 849 13 362 14 867-6,2 % 11,3 % Avohoitokäynnit 56 897 53 994 57 194 62 836 16,4 % 9,9 % Siirtoviivehoitopäivät 123 0 20 0 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys*) 5 144 5 275 6 899 6 617 25,4 % -4,1 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -4,2 % 3,1 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Oma palvelutuotanto 37 181 38 339 36 340 38 732 Tuotteistetut hoitopäivät 5 445 6 148 6 449 4 455-27,5 % -30,9 % NordDRG-tuotteet 19 350 20 015 16 900 18 564-7,3 % 9,8 % Avohoitokäynnit 11 774 11 582 11 996 14 325 23,7 % 19,4 % Siirtoviivehoitopäivät 57 0 12 0 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys*) 554 595 1 209 1 388 133,2 % 14,8 % Muu palvelutuotanto 767 840 688 866 25,8 % Ostopalvelut 613 672 557 822 22,4 % 47,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 143 168 131 43-74,3 % -67,1 % Ostopalvelu siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät **) -6 2 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 37 930 39 180 37 254 39 599 1,1 % 6,3 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille 56 10 1 364 13540,0 % 0,0 % Myynti muille maksajille 1 047 1 145 1 835 482-57,9 % -73,7 % Erityisvastuualue 2 0,0 % 0,0 % *) Sisältää sekä terveyskeskuskäynnit että terveyskeskushoitopäivät **) Sisältää projektituotteet 2.3.2 Ensihoito Alue on pinta-alaltaan suuri ja saaristoineen melko harvaan asuttu, mikä asettaa vaatimuksia ensihoidolle. Hälytysajoneuvoja tarvitaan useita vaikka tehtäviä on vähän. Vielä vuonna 2014 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue järjestää alueen kolmen kunnan ensihoidon kahden eri toimijan kanssa tehdyillä sopimuksilla. Sopimukset ovat voimassa 31.12.2014 asti. Syksyllä 2013 sairaanhoitoalueen lautakunta ottaa kantaa siihen, kilpailutetaanko ensihoito vai tehdäänkö siitä sopimus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. 17

Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue VNS Yhteensä Väkiluku 1.1.2013 28 829 28 829 100 % 100 % Hätäkeskuksen tehtävät lkm 6 515 6 515 (A-D) 100 % 100 % Ensihoidon kustannukset yht. / kunta 1 604 000 1 604 000 Ensihoidon kulut euroa / asukas 56 56 Hätäkeskuksen tehtäviä ei voida luotettavasti eritellä kunnittain, sillä tehtävät menevät yli kuntien ja sairaanhoitoalueen rajojen. 2.4 TALOUS Hoidon sisältö muuttuu, avohoitokäynnit vastaavat luonteeltaan usein aiempia hoitopäiviä. Se näkyy etenkin psykiatriassa; osastohoidossa olevat potilaat ovat paljon aiempaa vaikeahoitoisempia, samoin avohoitopotilaat. Myös kotikäynnit vaativat paljon resursseja jo pelkästään pitkien välimatkojen vuoksi. Somatiikan puolella entistä vaativampia toimenpiteitä tehdään nykyään polikliinisesti, mikä vaatii enemmän resursseja, ja vain suuret toimenpiteet tehdään osastolla. HUS:n tuottavuusvaatimuksissa, jotka kohdistuvat tuotehintoihin, sitä ei ole huomioitu. Potilasmäärä on melko vakio, mutta osastohoidosta avohoitoon siirtyneet potilaat ovat samoja. Palvelutuotannon jääminen alle arvioidun voi aiheuttaa riskin alijäämäisestä tilikauden tuloksesta. Toimitusjohtaja on nimennyt Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kokonaistilanteen selvityshenkilöiksi Markku Mäkijärven ja Mari Frostellin. 2.4.1 Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 40 994 44 496 43 149 44 152 45 143 46 181-0,8 % 2,3 % josta jäsenkuntien maksuosuus 36 320 37 482 36 089 37 753 0 0 0,7 % 4,6 % Toimintakulut 43 529 44 709 45 322 44 214 45 043 46 259-1,1 % -2,4 % Toimintakate -2 536-213 -2 173-62 100-78 -70,8 % -97,1 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -3 0 0 0 0 0 0,0 % -100,0 % Vuosikate -2 533-213 -2 173-62 100-78 -70,8 % -97,1 % Poistot ja arvonalentumiset 310 337 366 338 385 404 0,3 % -7,7 % Tilikauden tulos -2 843-550 -2 539-400 -285-482 Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Toiminnan kulut 43 839 45 046 45 688 44 552-1,1 % -2,5 % Muut myyntituotot 46 70 1 166 50-28,4 % -95,7 % Maksutuotot 1 632 1 880 1 630 1 600-14,9 % -1,8 % Tuet ja avustukset yhteensä 0 20 4 20 0,0 % 400,0 % Muut toimintatuotot 189 150 215 150 0,0 % -30,2 % Toiminnan nettokulut 41 969 42 926 42 673 42 732-0,5 % 0,1 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 2 807 4 894 4 046 4 580-6,4 % 13,2 % Sitovat nettokulut 39 162 38 032 38 628 38 153 0,3 % -1,2 % 18

Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Tavoite Tavoiteltu hyöty (T ) Mittari/ Tavoitearvo Henkilöstövaikutus (htv) Toimenpide Aika-taulu Lasten- ja nuorisopsykiatria samoihin tiloihin, kaksi aikuispsykiatrian osastoa yhdistetty -11,9 2013-2014 1 2 3 4 5 6 TUOTTAVUUSTAVOITTEESEEN SISÄLTYVÄT 0-11,9 7 8 9 10 MUUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 0-11,9 Vastuuhenkilö 2.5 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 2.5.1 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstöjohtamisen painopisteet Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Lääkäreiden rekrytointi suoriin palvelussuhteisiin Hyvän työnantajakuvan ylläpitäminen henkilöstömäärän sopeuttamisesta huolimatta Oikean henkilöstörakenteen ylläpito muutoksessa Vuorovaikutteinen johtaminen Esimiehille riittävä tuki johtamiseen; koulutukset, mentorointi Kehittämistoiminnan jatkaminen henkilöstön vähentämisestä johtuvista haasteista huolimatta Henkilöstön osaaminen Henkilöstön osaaminen kartoitetaan Koulutuksen suuntaaminen tulevaisuuden osaamistarpeen turvaamiseksi Psykiatriassa osaamiskartoitukset tehty, täydennyskoulutuksella varmistetaan avohoitopainotteisen toiminnan ja pakkotoimien välttämisen edellyttämä osaaminen Työhyvinvointi ja työsuojelu Henkilöstön jaksamisen tukeminen ja hyvän vuorovaikutuksen ylläpitäminen muutostilanteissa Yhteistyön parantaminen HUS-työterveyshuollon kanssa muutoksista huolimatta Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Riittävän varhainen varautuminen avainhenkilöiden eläkkeelle siirtymiseen Kouluttautuminen erityistaitoja vaativiin tehtäviin Hyvään opiskeluohjaukseen, tutorointiin ja perehdytykseen panostaminen jatkossakin 19

Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Pienessä sairaalassa henkilöstörakenteen sairaanhoitajapainotteisuudella voidaan tehtäväkuvia rakentaa joustavasti ja vaikuttaa henkilöstöresurssien tehokkaaseen käyttöön Rafaelan ja muiden järjestelmien antamien tunnuslukujen hyödyntäminen optimaalisen henkilöstöresursoinnin saavuttamisessa Henkilöstön osaaminen Osaamiskartoitukset, koko henkilöstö NCS-mittarin (Nurse Competence Scale) käyttöönottoa jatketaan sairaanhoitajien kohdalla Vuorovaikutteinen johtaminen Kehityskeskustelut kaikkien ammattiryhmien kohdalla Henkilöstöinfot Työhyvinvointi ja työsuojelu TYHY-toiminnan organisointi alueella HUS:n hyvinvointiohjelman linjausten mukaiseksi Riskien arviointi ja toimenpiteet osana työhyvinvointia Työolobarometritulosten hyödyntäminen Osaamisen kehittämissuunnitelma Tärkeimmät osaamisalueet Osaamisvajeet Vastuuhenkilöt Toimenpiteet 2014 Toimenpiteet 2015-2016 Kaatumisten ehkäisy osastolla Kivunlievitys Tiedonkulku Haavanhoito, lähinnä polikliininen Sairaalalääkärien työnohjaus Atk-taidot Riskiryhmien tunnistaminen Carola Lindholm/Tove Gustafsson Uudet menetelmät ja Carola Lindholm/Anu uudet hoitosuositukset Lehmusvaara Lukuisat HaiProilmoitukset viittaavat Backas Carola Lindholm/Kaija siihen, että eri ryhmien ja yksikköjen välillä on puutteita tiedonkulussa Uudet toimenpiteet Carola Lindholm/Britt- (plastiikka-) Marie Forstén haavanhoitotaitojen päivitys Lääkärikunnan atk-taidot puutteellisia esim. Miranda/Lääkitysosio Suunnitellaan, missä Lomake otetaan käyttöön yksiköissä/tilanteissa voitaisiin käyttää erityistä lomaketta riskin määrittämiseksi Suositusten Seuranta implementointi Puutteiden tunnistaminen Puutteiden korjaaminen Sisäiset koulutukset Mentorointijärjestelmän käyttöönotto Lääkärikunnan atktaitojen jatkuva parantaminen Seuranta Pakkotoimien vähentämiseen tähtäävät toimintamallit psykiatriassa Implementointi käytäntöön Johanna Onnismaa Osallistuminen kansalliseen hankkeeseen Psykiatrian näyttöön Osaamisen ylläpitäminen Johanna Onnismaa Päivitys vuosittain perustuvat ryhmämuotoiset hoitomuodot Primäärisen psykoosin hoito Teoreeettista osaamista on Implementointi Johanna Onnismaa/Kaija Backas Päivitys vuosittain 20

Henkilöstörakennesuunnitelma Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen osalta ei ole muutoksia tiedossa vuosille 2014-2016. Suurimmat henkilöstörakenteeseen vaikuttaneet muutokset toteutettu vuosina 2010-2013. Henkilöstöjohtamisen tavoitekortti Henkilöstöjohtamisen tunnusluvut 2014 Strategisten painopisteiden ja avaintavoitteiden lisäksi seurattavat henkilöstömittarit Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Mittarin lähde TP2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 HUS HUS HUS * Työnantajan suositteleminen (%) TOB 85 % 75 % 85 % * Perehdyttämisen toteutuminen TOB 3,8 4 4 * Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön %- osuus henkilöstöstä HUSplus 14 % 11 % 11 % Vuorovaikuitteinen johtaminen * Kehityskeskustelu, käyntiaste TOB 66 % 80 % 80 % * Kehityskeskustelujen hyödyllisyys TOB 75 % 80 % 80 % * Esimiesindeksi TOB 3,7 3,9 3,9 Henkilöstön osaaminen *Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä TOB 4,2 4,2 4,2 * Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä henkilöstöjohto 82,7% 85 % 85 % Työhyvinvointi ja työsuojelu * Työkykyisyys-indeksi Tob 4,1 4,1 4,1 * Sairauspoissaolot, pvä/hlö total 13,7 14 13,5 * Alle 3 pvän sairauspoissaolopäivät, pvä/hlö HUSplus 2,9 2 2 21

Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Henkilömäärä TP 2012 TAE 2014 Hoitohenkilökunta 306 305 300 289-5,2 % -3,7 % Lääkärit 56 56 54 59 5,4 % 9,3 % Muu henkilökunta 68 65 56 56-13,8 % 0,0 % Erityistyöntekijät 22 18 21 18 0,0 % -14,3 % YHTEENSÄ 452 444 431 422-5,0 % -2,1 % Henkilötyövuodet TP 2012 TAE 2014 Hoitohenkilökunta 245,0 236,1 239,0 226,8-3,9 % -5,1 % Lääkärit 44,2 46,2 48,0 44,9-2,8 % -6,5 % Muu henkilökunta 59,6 50,1 48,0 40,2-19,8 % -16,3 % Erityistyöntekijät 16,4 17,0 15,0 17,0 0,0 % 13,3 % YHTEENSÄ 365,2 349,4 350 328,9-5,9 % -6,0 % Sekä henkilöstömäärän että henkilötyövuosien osalta vähennys johtuu psykiatrian ja lastenpsykiatrian muutosprosessista. (euroa) (HTV) Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina (HTV) (euroa) TAE 2014 (HTV) TAE 2014 (euroa) Hoitohenkilökunta 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Lääkärit 1,25 145 000 0,85 98 000-32,4 % -32,0 % Muu henkilökunta 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Erityistyöntekijät 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 1,25 145 000 0,85 98 000-32,4 % -32,0 % Vuokratyövoimaa on käytetty ainoastaan lääkäreiden osalta. Rekrytointitilanne on parantunut, joten vuonna 2014 oletetaan rekrytoitavan lääkärit pääosin suoriin palvelussuhteisiin. 22

Lohjan sairaanhoitoalue 3 LOHJAN SAIRAANHOITOALUE 3.1 SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2012 TAE 2014 Jäsenkuntien palvelusuunnitelma 63,7 67,0 67,0 68,7 2,6 % 2,6 % Ulkoinen myynti 4,9 6,9 6,7 7,4 7,6 % 9,9 % Toimintatuotot 68,6 73,9 73,7 76,1 3,1 % 3,3 % Toimintakulut 70,9 73,7 73,7 75,5 2,4 % 2,5 % Tilikauden tulos -2,9-0,4-0,5 0,0 3.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET Lohjan sairaanhoitoalue, väestö ja palveluiden tarve Väestö 31.12.2012 2013 ENN 2014 ENN Muutos 2013 enn/ 2014 enn Muutos -% VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS HYKS-sairaanhoitoalue 1 147 072 1 157 980 1 170 978 12 998 1,1 % Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalue 43 634 44 032 44 102 70 0,2 % Lohjan sairaanhoitoalue 91 479 93 002 93 886 884 1,0 % Hyvinkään sairaanhoitoalue 184 371 185 886 187 488 1 602 0,9 % Porvoon sairaanhoitoalue 96 240 97 034 97 655 621 0,6 % HUS yhteensä 1 562 796 1 577 934 1 594 109 16 175 1,0 % Väestö 31.12.2012 2013 ENN 2014 ENN Muutos 2013 enn/ 2014 enn Muutos -% VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS 0-14 vuotiaat 263 715 266 170 268 705 2 535 1,0 % 15-44 vuotiaat 645 052 646 696 651 005 4 309 0,7 % 45-64 vuotiaat 417 606 417 105 416 166-939 -0,2 % 65-74 vuotiaat 141 375 149 400 155 912 6 512 4,4 % 75+ vuotiaat 95 048 98 563 102 321 3 758 3,8 % Hus yhteensä 1 562 796 1 577 934 1 594 109 16 175 1,0 % Lohjan sairaanhoitoalue LOHJA SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö 31.12.2012 2013 ENN 2014 ENN Muutos 2013 enn/ 2014 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat 17 509 17 835 17 899 64 0,4 % 15-44 vuotiaat 31 789 31 922 31 976 54 0,2 % 45-64 vuotiaat 26 706 26 856 26 828-28 -0,1 % 65-74 vuotiaat 9 253 9 868 10 404 536 5,4 % 75+ vuotiaat 6 222 6 521 6 779 258 4,0 % Lohjan sha yhteensä 91 479 93 002 93 886 884 1,0 % 23

Lohjan sairaanhoitoalue 3.2.1 Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Toimintaympäristöön suunnittelukaudella vaikuttavat oleellisesti tulevat, vielä keskeneräiset, SoTe- ja kuntalinjaukset; erityisesti metropolialueen ratkaisut. Kuntien ja valtiovallan tekemillä päätöksillä on suuri vaikutus sairaanhoitoalueen tulevaan toimintaan ja väestöpohjaan. Sairaanhoitoalueen oman väestöpohjan tulee olla jatkossakin vähintään noin 100 000 asukasta. Toimiminen yhteisessä katto-organisaatiossa HYKS-sairaaloiden kanssa mahdollistaa jatkossakin päivystysvalmiuden ja muun vaativat erikoissairaanhoidon ylläpitämisen ja kehittämisen. Lohjan sairaanhoitoalueen toimintatapana on jatkossakin kiinteä yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa. Tämä yhdistyy HUS:n erikoissairaanhoidon sisäiseen koordinaatioon ja työnjakoon. Yhteistyö muiden sairaanhoitoalueiden kanssa on myös tärkeä asia. Erityisesti laadun, koulutussairaalaprofiilin ja päivystysvalmiuden kehittäminen edellyttää yhteistyötä HYKS:n ja Helsingin yliopiston kanssa. Suunnitteluvuoden painopistealueina HYKS:n kanssa tehtävässä yhteistyössä ovat silmätaudit, plastiikkakirurgia ja endoproteesikirurgia. Terveydenhuollon oppilaitosten kanssa yhteistyötä kehitetään muuttuneissa olosuhteissa, AMK-tasoisen koulutuksen päättyessä Lohjalla. HUS:n määrittelemien tuottavuustavoitteiden konkreettiset toteuttamiskeinot eivät rajoitu toimintasuunnitelman tekoon, vaan toimintatapojen jatkuvaan parantamiseen prosessien kehittämiseksi. Henkilöstökulujen hallinnan lisäksi kiinnitetään huomiota myös HUS:n sisäisten palvelujen käyttöön ja materiaalien hankintaan. Ns. päivittäisen resurssoinnin mallilla (PRM) ja vuodeosastojen joustavammalla käytöllä eri erikoisalojen kesken vähennetään sijaiskustannuksia ja ylitöitä. Sairaalan tilojen ja erityisesti leikkaus- ja muiden kalliiden tilojen käytön tehostamiseen etsitään uusia keinoja. Toimintavuoden 2014 aikana jatketaan lasten- ja nuorisopsykiatrian avohoitotoiminnan vahvistamista HUS:n asianomaisen ohjausryhmän vuonna 2012 vahvistamien suunnitelmien mukaisesti. Osa tästä on vuodelta 2013 talousarvion toteumasyistä siirtyneitä toimintoja. Suunnitelma liittyy näiden erikoisalojen yleiseen avohoitoistamiseen ja hoitoon lähellä potilaiden päivittäistä elinympäristöä. Samalla kuntanäkökulmasta vähennetään kalliita vuodeosastokustannuksia (Länsi-Uudenmaan ja HYKS-sairaanhoitoalueilla tuotettuja). Paloniemen sairaalaa korvaamaan suunnitellun Lohjan sairaalan lisärakennuksen suunnittelua jatketaan HUS:n hallituksen syksyllä 2013 päättämien suuntaviivojen mukaisesti. Aikuispsykiatriassa jatketaan muutoinkin suunnitelmallisesti avohoitoistamista. 3.2.2 Keskeiset budjettioletukset Vuoden 2014 toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohtana ovat ohjeiden mukaiset tulo- ja kustannusraami sekä tuottavuustavoite. Talousarviosuunnittelua hankaloittaa yleinen epävarmuus sekä toiminnan järjestämistä ja sairaanhoitoalueiden keskinäistä yhteistyötä koskevien suunnitelmien keskeneräisyys. Etenkin psykiatrian vuodeosastotoiminnan muutoksessa välivaihe lisää avohoitotoiminnan kustannuspaineita. Sairaanhoitoalueen toimintavolyymin on oletettu olevan vuoden 2013 tasolla ja resurssit on mitoitettu sitä vastaavaksi. Oman sairaanhoitoalueen ulkopuolisten kuntien palvelukysynnän arviointi on ollut ongelmallista. Kuntayhtymän sisäisen kaupankäynnin volyymistä on saatu liikelaitosten ja tytäryhtiöiden kanssa yhteinen näkemys. Joidenkin HUS:n sisäisten tukipalvelujen tuottajien omat näkemykset lisäävät suunnittelun haasteellisuutta. Materiaalikustannusten arviossa lähtökohtana on ollut kuluvan vuoden toteumataso. Sen toteutuminen riippuu monista muista toiminnan järjestelyistä ja suunnitelmien toteutumisesta. Suuri toiminnallinen muutos on myös apuvälinekeskuksen toiminnan laajentuminen, jonka muutoksen suunnittelu on onnistunut erittäin hyvässä yhteishengessä osapuolten kesken. 24

Lohjan sairaanhoitoalue Suunnitelmaan ja talousarvion sisältyy psykiatriaa koskettavia vuodelta 2013 siirtyviä sekä kokonaan uusia vuoden 2014 toiminnallisia muutoksia. Ensihoidon, keväällä kuntien kanssa käytyjen keskustelujen mukainen, kustannusraami sisältää Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kanssa yhteisen kenttäjohtojärjestelmän pystyttämisen. Vuoden 2014 talousarvio sisältyy uutena menoja nostavana tekijänä varauksen loppuvuodesta 2012 perustettua uutta hengityshalvaustiimiä varten. Kyseistä menoerää ei ehditty sisällyttää vuoden 2013 budjettiin. Vuoden 2013 talousarviota ei ole korjattu kyseisen määrärahan osalta. Suuren haasteen talousarvion toteuttamiselle antaa tuotehinnoittelu ja hintatason muutos. Parin viime vuoden suuret muutokset toiminnassa ja sen rakenteessa tulisi pystyä huomioimaan mahdollisimman tarkasti lopullisia kunnilta laskutettavia tuotehintoja vahvistettaessa. Liian alhaisilla tuotehinnoilla luodaan pahimmassa tapauksessa alijäämäautomaatti, jos palvelukysyntä ei kasva oletetussa määrin. Kuluvan vuoden aikana pidetyissä kuntatapaamisissa jäsenkuntien edustajat ovat ilmoittaneet suhtautuvansa epäillen Tilastokeskuksen väestönkasvuennusteiden realistisuuteen. 3.3 PALVELUTAVOITTEET Talousarvioehdotus sisältää määrärahavaraukset HYKS-operatiivisen tulosyksikön kanssa järjestettävään silmäleikkaustoimintaa ja ortopedistä toimintaa varten. Palvelun järjestämisessä on ollut ongelmia vuoden 2013 aikana ja yhteistyökuvion toimintaan saaminen on suuri ja tärkeä haaste Lohjan sairaanhoitoalueen operatiivisen tulosyksikön toiminnalle. Meilahden sairaala-alueella meneillään olevat kiinteistöjen remontit ovat lisänneet gynekologian suoritekysyntää vuoden 2013 aikana. Vastaavan vaikutuksen odotetaan jatkuvan vielä vuonna 2014. Neurologian palvelutarjonnan lisääminen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle ei sisälly toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Myöskään vahvistettavana olevan järjestämissuunnitelman vaikutukset eivät vielä näy. Psykiatriat hoitopäivien määrän laskun oletetaan jatkuvan ja avohoitosuoritteiden määrän vastaavasti kasvavan. 3.3.1 Jäsenkuntien maksuosuus Toiminnassa ja sen volyymissä ei arvioida tapahtuvan suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Palvelumyynnin muiden sairaanhoitoalueen kunnille on arvioitu olevan kuluvan vuoden tasoa. 25

Lohjan sairaanhoitoalue Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2012 TAE 2014 Tuotteistetut hoitopäivät 17 649 17 437 16 738 15 799-9,4 % -5,6 % NordDRG-tuotteet 29 638 31 308 30 623 29 580-5,5 % -3,4 % Avohoitokäynnit 90 117 94 787 93 703 90 851-4,2 % -3,0 % Siirtoviivehoitopäivät 243 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos #JAKO/0! #JAKO/0! Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Oma palvelutuotanto 61 961 65 094 65 376 67 050 3,0 % 2,6 % Tuotteistetut hoitopäivät 8 054 8 279 8 355 8 477 2,4 % 1,5 % NordDRG-tuotteet 37 967 39 800 39 526 40 479 1,7 % 2,4 % Avohoitokäynnit 15 940 17 015 17 397 18 093 6,3 % 4,0 % Siirtoviivehoitopäivät 98 0 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 1 703 1 905 1 721 1 685 Ostopalvelut 1 660 1 820 1 631 1 594-12,4 % -2,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 52 85 90 91 7,1 % 1,1 % Ostopalvelu siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet -9 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 63 664 66 999 67 097 68 734 2,6 % 2,4 % *) Terveyskeskuspäivystys ja siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluna hankitut siirtoviivehoitopäivät) 26

Lohjan sairaanhoitoalue 3.3.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Muiden maksajien osuuteen ei odoteta kasvua. Pidemmällä aikavälillä puolustusvoimien ja muiden sairaanhoitopiirien maksama osuus on hiljalleen laskenut. Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2012 TAE 2014 Tuotteistetut hoitopäivät 17 676 17 437 16 794 15 823-9,3 % -5,8 % NordDRG-tuotteet 30 177 31 906 31 120 30 081-5,7 % -3,3 % Avohoitokäynnit 91 346 95 971 94 956 91 949-4,2 % -3,2 % Siirtoviivehoitopäivät 243 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos #JAKO/0! #JAKO/0! Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Oma palvelutuotanto 63 062 66 097 66 334 68 060 3,0 % 2,6 % Tuotteistetut hoitopäivät 8 066 8 279 8 383 8 490 2,5 % 1,3 % NordDRG-tuotteet 38 666 40 524 40 155 41 194 1,7 % 2,6 % Avohoitokäynnit 16 217 17 294 17 698 18 376 6,3 % 3,8 % Siirtoviivehoitopäivät 113 98 0 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 1 644 1 922 1 711 1 691-12,0 % -1,2 % Ostopalvelut 1 591 1 836 1 621 1 600-12,9 % -1,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 52 86 90 91 5,8 % 1,1 % Ostopalvelu siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 1 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 64 706 68 019 68 045 69 751 2,5 % 2,5 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) 113 0 98 0 0,0 % -100,0 % Myynti muille maksajille 929 1 020 952 1 017-0,3 % 6,8 % Erityisvastuualue 9 15 7 9-40,0 % 28,6 % * ) Sisältää projektituotteet **) Terveyskeskuspäivystys ja siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluna hankitut siirtoviivehoitopäivät) 3.3.3 Ensihoito Lohjan sairaanhoitoalueella on ensihoidosta kilpailutettu sopimus Vihdin Sairaankuljetus Oy:n kanssa. Ensivastetoiminta ostetaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Ensivastetoiminnan kustannukset näyttävät nousevat merkittävästi aikaisempaan verrattuna. Kenttäjohtoyksikön perustaminen yhteistyössä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kanssa kasvattaa ensihoidon osuutta. Kenttäjohtoyksikön perustamisen kustannusvaikutuksesta on sovittu kuntien kanssa pidettävissä kuntatapaamisissa. Ensihoidon kustannukset kenttäjohtoyksikkö mukaan luettuna ovat 2,8 milj. euroa. Kenttäjohtoyksikön kustannukset jaetaan Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kanssa suhteessa Lohja 60 % ja Länsi-Uusimaa 40 %. Ensihoitoyksikössä on 14 vakanssia. Lohjan sairaanhoitoalueen ensihoidon kustannukset jaetaan väkilukujen suhteessa alueen kunnille. Ensihoidon kustannukset per asukas vuoden 2013 talousarviossa olivat n. 22,8 euroa ja ovat vuoden 2014 taloussuunnitelman mukaan 25,6 euroa. 27

Lohjan sairaanhoitoalue Karkkila Lohja Siuntio Vihti Yhteensä Väkiluku 1.1.2013 9 119 47 516 6 170 28 674 91 479 10 % 52 % 7 % 31 % 100 % Hätäkeskuksen tehtävät lkm 0 #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! Ensihoidon kustannukset yht. / kunta 232 990 1 214 034 157 644 732 621 2 337 288 Ensihoidon kulut euroa / asukas 26 26 26 26 26 3.4 TALOUS Henkilöstökuluja ja henkilötyöpanosta kasvattaa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kanssa yhteisen kenttäjohtoyksikön perustaminen. Vastaavasti omaa henkilötyöpanosta ja sen myötä kustannuksia alentaa yhden hengityshalvaustiimin ulkoistaminen. Henkilöstömenoihin ja henkilötyöpanoksen toteumaan voi vaikuttaa vuoden 2014 aikana mahdollisesti toteutuvat silmätoiminnan uudelleenjärjestelyt, joita valmistellaan yhdessä HYKS-operatiivisen tulosyksikön kanssa. Sisäisten ja ulkoisten palveluostojen vertailua talousarvioiden 2013 ja 2014 välillä hankaloittaa apuvälinekeskuksen toiminnan laajeneminen Lohjan sairaanhoitoalueelle sekä myös kenttäjohtoyksikön kulut. Materiaaliostojen tasoa alentaa kaihileikkaustoiminnan volyymin lasku vuosiin 2012 ja 2013 verrattuna. Vuokrakulut kasvavat uusien tilavuokrien myötä vaikkakin ulkoisia vuokrakuluja saadaan vähennettyä siirtämällä toimintaa vuokratiloista sairaalan tiloissa tapahtuvaksi. 3.4.1 Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 68 585 73 883 73 736 76 139 77 677 79 295 3,1 % 3,3 % josta jäsenkuntien maksuosuus 63 664 66 999 66 999 68 734 0 0 2,6 % 2,6 % Toimintakulut 70 950 73 707 73 671 75 509 76 923 79 012 2,4 % 2,5 % Toimintakate -2 364 176 65 630 754 284 258,0 % 875,3 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Vuosikate -2 364 176 65 630 754 284 258,0 % 875,3 % Poistot ja arvonalentumiset 554 575 581 630 589 605 9,6 % 8,4 % Tilikauden tulos -2 918-399 -517 0 165-322 LOHJAN SAIRAANHOITOALUE Ennuste Elokuu 2013 Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Toiminnan kulut 71 504 74 282 74 252 76 139 2,5 % 2,5 % Muut myyntituotot 135 105 51 60-42,9 % 17,0 % Maksutuotot 2 996 3 150 3 000 3 150 0,0 % 5,0 % Tuet ja avustukset yhteensä 168 30 55 10-67,2 % -82,1 % Muut toimintatuotot 411 388 385 408 5,2 % 6,0 % Toiminnan nettokulut 67 794 70 609 70 761 72 511 2,7 % 2,5 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 1 212 3 211 3 246 3 777 17,6 % 16,4 % Sitovat nettokulut 66 582 67 398 67 515 68 734 2,0 % 1,8 % 28

Lohjan sairaanhoitoalue Tavoite Toimenpide Tavoiteltu hyöty (T ) Mittari/ Tavoitearvo Henkilöstövaikutus (htv) 1 Medisiininen ty 228354 2,9 2014 Yhden hengityshalvaustiimin/ hoitoyksikön siirto sairaalaan Aikataulu Vastuuhenkilö Juha Valtonen, Pirjo Silvennoinen 2014 Juha Valtonen 2 Operatiivinen ty 163686 2,3 Henrik Sell, 2014 Arja Kallio 4 Naisten- ja lastentautien ty 76584 1,1 Anna Sariola, 2014 Arja Kallio 5 Psykiatrian ty 127392 1,6 Hannu Saloheimo, Marja Leena 2014 Leppänen 6 Johdon ty 24984 0,3 Liisa Astala, Eero 2014 Mämmelä TUOTTAVUUSTAVOITTEESEEN SISÄLTYVÄT 392646 5,3 7 Haavanhoitotoiminnan kehittämisprojekti 8 Kotisairaalahankkeen valmistelu vuodelle 2015 9 Sairaansijojen yhteiskäyttö MUUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 0 0 KEHITTÄMISTOIMENPITEET YHTEENSÄ 392646 5,3 Yllä olevat tuottavuustavoitteen saavuttamistoimenpiteet ovat parhaillaan tulosyksiköissä yksityiskohtaisen suunnittelun alla. 3.5 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 3.5.1 Henkilöstösuunnitelma Vuoden 2013 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyy sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Suunnitelmat laaditaan osana vuoden 2014 toiminnan ja talouden suunnittelua. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakenne suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. 29

Henkilöstöjohtamisen painopisteet Lohjan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalueen vuoden 2014 henkilöstöjohtamisen painopistealueet ovat: - henkilöstön riittävyys ja rekrytointi - vuorovaikutteinen johtaminen - henkilöstön osaaminen ja henkilöstörakenne - työsuojelu ja työhyvinvointi Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Vastuuhenkilö Aikataulu Menetelmä Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Tavoitekortissa olevien mitattavien asioiden lisäksi 1. Lohjan sha varahenkilöjärjestelmä ja henkilöstöpäällikkö/johtava kevät 2014 työryhmä käytön ohjeistus tarkistus ylihoitaja 2. Hoitohenkilöstön päivittäisen resursoinnin henkilöstöpäällikkö/johtava 2014 hoitotyön johtoryhmän toimintaa mallin käyttö ja pelisääntöjen tarkistus ylihoitaja Vuorovaikutteinen johtaminen Tavoitekortissa olevien mitattavien asioiden lisäksi: 1. Työparityöskentelyn kehittäminen (yh/tj, oh/yh, oh/oyl) henkilöstöpäällikkö/johtava ylihoitaja ja johtava lääkäri 2014 valmennuskoulutus johdon seminaarissa, työparityöskentely 2. Lohjan sha toiminnan koordinoinnin kehittäminen sairaanhoitoalueen johtaja /työvaliokunta 2014 valmennuskoulutus johtoryhmälle johdon seminaarissa 3. Yhteistoimintasopimuksen toteuttaminen henkilöstöpäällikkö/johtava ylihoitaja 2014 Yhteistyötoimikunnan kokoukset, työyhteisötason kokoukset Henkilöstön osaaminen ja rakenne Tavoitekortissa olevien mitattavien asioiden lisäksi: Henkilöstön osaamis- ja rakennesuunnitelman stilisointi vuodelle 2015 henkilöstöpäällikkö/johtava ylihoitaja ja johtava lääkäri 2014 v 2014 osaamis- ja rakennesuunnitelman kiinnittäminen konkreettisesti Lohjan sha toiminnan tavoitteisiin koordinoinnin kannalta Työsuojelu ja työhyvinvointi Tavoitekortissa olevien mitattavien asioiden lisäksi: Uuden työsuojelukauden alkaessa työsuojeluohjelman tavoitteiden toteutumisen henkilöstöpäällikkö/johtava työsuojelupäällikkö ja painottaminen ja liittäminen enenevässä ylihoitaja määrin työhyvinvointiin hyödyttämään ydintoiminnan tavoitteiden saavuttamista työsuojelujaoksen toiminta yhteistyössä toiminnan vastuuhenkilöiden kanssa Osaamisen kehittämissuunnitelma Tärkeimmät osaamisalueet Osaamisvajeet Vastuuhenkilöt Toimenpiteet 2014 Toimenpiteet 2015-2016 Ydintoiminnan johtaminen tulevissa muutoksissa Muutosjohtaminen Tiedolla johtaminen: näyttöönperustuvuus Viestintä Sairaanhoitoalueen johto Tulosyksiköiden johto Lähiesimiehet HUS:n esimieskoulutus Muu johtamiskoulutus Avoin viestintä Johtoryhmätyöskentely Toiminnan kriittinen arviointi "Elinikäinen oppiminen" Ydintoiminnan saamisen kehittäminen toiminnan muutoksissa Eläköityvän henkilöstön tietotaiden korvaaminen Laaja-alaisen osaamisen hyödyntäminen Sairaanhoitoalueen johto Tulsoyksiköden johto Lähiesimiehet Ammatillisten eäkeikien perusteella toiminnan kehittämissuunnitelma Toiminnan hyvä johtaminen PRM/suunnitelmallinen työkierto Tarpeenmukainen rekrytointi Sisäinen sijainen toiminnan uudelleen tarkastelu Toiminnan kriittinen arviointi "Elinikäinen oppiminen" HUS/Hyks uudelleen organisoitumisen vaikutukset toimintaan SoTe alueet Merkitys omaan ydin- ja tukipalvelutoimintaan Sairaanhoitoalueen johto Tulosyksiköiden johto Toiminnan muutokseen liittyvät tarpeelliset toimenpiteet Muutosviestintä Oman toiminnan kriittinen arviointi Muutosviestintä 30

Lohjan sairaanhoitoalue Henkilöstörakennesuunnitelma Henkilöstö-rakenteen muutostarve Hoitajavastaanoton, laajennetun tehtäväkuvan ja tehtäväsiirtojen tarkastelu Toimenpiteet 2014, 2015 ja 2016 Vastuuhenkilöt Kustannusvaikutukset JYL ohje 7/2013 mukaiset Johtava Mahdollistaa lääkäreille toimenpiteet ylihoitaja/henkilöstöpäällikkö enemmän ensikäyntejä tai Työnjaon tarkistaminen kaikkien Tulosyksiköiden johto; ylihoitajat muuten vaativamman toiminnan ydintoiminnan ammattiryhmien ja tulosjohtaja välillä (lääkäri/sh/ph) v. 2016 mennessä Tehtävänimikkeiden toimenkuvien tarkastelu Vuodeosastohoito vs avohoitotoiminnan tarkastelu -> resurssien oikea kohdentaminen Tarkistetaan lähijohto vo keskijohto vs ylin johto toimijoiden tehtäväalueet, vastuut ja valtuudet Tarkistetaan tukipalvelut vs ydintoiminta -toimijoiden tehtäväalueet Kotisairaalatoiminta Haavahoitotoiminnan keskittäminen suunnitellusti Sairaansijojen sijoittelu nykyistä vapaaminen, ei vain erikoisalojen mukaan Pth/esh/kolmas sektori työnjaon kehittäminen Henkilöstömitoituksen ja - rakenteen selvittely Potilasohjaukseen panostaminen Sairaanhoitoalueen johto Tulosyksiköiden johto Lähtiesimiehet Tukipalveluiden johto Sairaanhoitoalueen johto Tulosyksiköiden johto Lähtiesimiehet Pth vastuuhenkilöt Kolmannen sektorin toimijat Tuo tehokkuutta toimintaan kun ydintoimijat hoitavat ja tukipalvelut saadaan tukipalveluilta Harkittu toiminnan ja henkilöstön sijoittelu tuo tehokkuutta Olemassa olevien tilojen tehokas käyttö Henkilöstöjohtamisen tavoitekortti Mittarin lähde TP2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 Lohja Lohja Lohja Tasapainotetun ohjauskortin lisäksi seurattavat henkilöstömittarit Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi * Työnantajan suositteleminen (%) TOB 80 % 87 % * Perehdyttämisen toteutuminen TOB 3,62 4 4 * Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön %- osuus henkilöstöstä HUSplus 14,8 % 11 % 10 % Vuorovaikuitteinen johtaminen * Kehityskeskustelu, käyntiaste TOB 73 % 85 % 85 % * Kehityskeskustelujen hyödyllisyys TOB 75 % 95 % 90 % Henkilöstön osaaminen *Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä TOB 4,21 4,5 4,5 * Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä henkilöstöjohto 94,5 85 % 85 % Työhyvinvointi ja työsuojelu * Työkykyisyys-indeksi Tob 4,18 4,3 4,3 * Sairauspoissaolot, pvä/hlö total 12,4 13 13 * Alle 3 pvän sairauspoissaolopäivät, pvä/hlö HUSplus 2,8 2 2 31

Lohjan sairaanhoitoalue Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden yhteinen kenttäjohtojärjestelmä käynnistää toimintansa maaliskuussa 2014. Toiminta-alueen ja toimintamallin muutos edellyttää seitsemän henkilön lisärekrytointia (5 htv). Henkilöstökustannuksiin muutoksen vaikutus on noin 372 000 euroa. Osa palvelumallin muutoksesta syntyvistä kustannuksista jaetaan Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen kanssa. Psykiatrian avohoitoistamisen lisääminen ja vahvistaminen kasvattaa henkilöstön määrää kuudella henkilöllä (5,3 HTV). Osa resurssilisäyksestä johtuu vuoden 2013 sopeuttamistoimista, joiden seurauksena rekrytointeja siirrettiin vuodelle 2014. Ko. lisäysten ja siirtojen vaikutus henkilöstökustannuksiin on 338 000 euroa. Psykiatrian vaikean lääkäritilanteen takia, joudutaan osa lääkäripalveluista hankkimaan ostopalveluna. Henkilömäärä TP 2012 TAE 2014 Hoitohenkilökunta 495 455 503 523 14,9 % 4,0 % Lääkärit 100 91 98 97 6,6 % -1,0 % Muu henkilökunta 82 77 79 80 3,9 % 1,3 % Erityistyöntekijät 25 22 24 27 22,7 % 12,5 % YHTEENSÄ 702 645 704 727 12,7 % 3,3 % Vuoden 2013 henkilöstömäärän talousarviolukuna on virheellisesti käytetty työssä olevan henkilöstön määrää. Henkilötyövuodet TP 2012 TAE 2014 Hoitohenkilökunta 408,2 401,8 397,1 409,7 2,0 % 3,2 % Lääkärit 78,6 76 77,2 75,2-1,1 % -2,6 % Muu henkilökunta 77,4 72,6 71,5 71,9-1,0 % 0,6 % Erityistyöntekijät 16,8 17 17,2 17,6 3,5 % 2,3 % YHTEENSÄ 581 567,4 563 574,4 1,2 % 2,0 % (euroa) (HTV) Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina ENN 20123 (HTV) (euroa) TAE 2014 (HTV) TAE 2014 (euroa) Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 3 550 000 3 500 000-9,1 % 0,0 % Muu henkilökunta 0,0 % 0,0 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 3 550 000 3 500 000-9,1 % 0,0 % 32

Hyvinkään sairaanhoitoalue 4 HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 4.1 SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT 4.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET Hyvinkään sairaanhoitoalue, väestö ja palveluiden tarve Hyvinkään sairaanhoitoalueella väestö kasvaa erityisesti 65-75 vuotiaissa ja sitä vanhemmissa ikäryhmissä, mikä lisää palvelujen kysyntää useilla erikoisaloilla erikoissairaanhoidossa ja toisaalta myös alueen kunnille myytävissä muissa palveluissa, kuten terveyskeskuspäivystyksessä ja ensihoidossa. Väestö 31.12.2012 2013 ENN 2014 ENN Muutos 2032 enn/ 2014 enn Muutos -% VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS HYKS-sairaanhoitoalue 1 147 072 1 157 980 1 170 978 12 998 1,1 % Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalue 43 634 44 032 44 102 70 0,2 % Lohjan sairaanhoitoalue 91 479 93 002 93 886 884 1,0 % Hyvinkään sairaanhoitoalue 184 371 185 886 187 488 1 602 0,9 % Porvoon sairaanhoitoalue 96 240 97 034 97 655 621 0,6 % HUS yhteensä 1 562 796 1 577 934 1 594 109 16 175 1,0 % HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö 31.12.2012 2013 ENN 2014 ENN Muutos 2032 enn/ 2014 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat 36 301 36 478 36 566 88 0,2 % 15-44 vuotiaat 68 597 68 376 68 528 152 0,2 % 45-64 vuotiaat 52 563 52 507 52 394-113 -0,2 % 65-74 vuotiaat 16 432 17 567 18 496 929 5,3 % 75+ vuotiaat 10 478 10 958 11 504 546 5,0 % Hus yhteensä 184 371 185 886 187 488 1 602 0,9 % 4.2.1 Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Kysynnän voimakas kasvu vuoden 2013 aikana (lähetteet yli 10%, päivystyskäynnit yli 5 %) on merkittävä haaste toimintamallien kehittämiselle, koska kysynnän kasvua vastaavaa resurssilisäystä ei sisälly talousarvioon. Kysynnän kasvu on epätasaista, psykiatriassa on etenkin osastohoidon tarve merkittävästi vähenemässä, kun taas etenkin medisiinisillä erikoisaloilla, sisätaudeissa, keuhkosairauksissa ja neurologiassa palvelukysyntä kasvaa ennusteita ja etenkin tilausvaraumia nopeammin. Sekä psykiatriassa että somatiikassa haasteeseen pyritään vastaamaan keventämällä toimintamalleja; osastohoitoa korvataan erilaisilla avohoitomalleilla, 33

Hyvinkään sairaanhoitoalue diagnostisia leikkauksia korvataan polikliinisilla tutkimusmenetelmillä. Kehityksessä kuntalaskutettavaan suoritteeseen kohdistuvien erilaisten välisuoritteiden määrä kasvaa, mutta itse kuntalaskutettavien suoritteiden määrä saattaa jopa laskea, kun tehdään kerralla enemmän ja vaativampaa. Lisäksi tavoitteena on käynnistää palvelukokonaisuuksia (hoito/palveluketjuja) koskevan alueellisen tietopohjan luonti kokonaisuuksien johtamisen tueksi. Merkittäviä sairaanhoitoalueen ja muiden sairaanhoitoalueiden välisiä työnjaollisia muutoksia ei vuoden 2014 talousarvioon sisälly. Sen sijaan vuotta 2015 varten valmistellaan merkittävää työnjaollista muutosta alueen ja HYKsin välillä psykiatrian palvelutuotantoon, kun Kellokoskella tuotettavat tertiaaripsykiatrian palvelut siirtyvät osaksi HYKsin toimintaa. Järvenpään ja Mäntsälän perusterveydenhuollon yksityiseltä ostamat ruuansulatuskanavan tähystystutkimuksen siirtyvät sairaanhoitoalueen vastuulle vuoden 2014 alusta. Keväästä alkaen suunnitelmissa on myös yleislääketieteen lääkärityövoiman asteettainen ottaminen omalla työvoimalla hoidettavaksi. Nämä kaikki muutokset ovat muuta kuin varsinaiseen HUS:n ja kunnan väliseen erikoissairaanhoidon palvelusopimukseen sisältyvää toiminnalista ja työnjaollista muutosta. Lisäresursseja on tulossa ongelmallisimmille erikoisaloille:, reumataudit, fysiatria ja urologia, kullekin yksi erikoislääkärin virka. Työpanosta tulee lisää yhteensä yhden lääkärin verran, kun valtaosin lisäpanostuksella korvataan ostopalveluja ja lisä/ylitöitä. Kuntien kanssa sovitusti tulee kaksi uutta yleislääketieteen erikoistuvan lääkärin virkaa osana alueellista yleislääketieteen koultusputkea alueen terveyskeskusten virkalääkäreille.. 4.2.2 Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Tuottavuustavoitteeksi on asetettu 1,5 %. Ohjeiden mukaan tuotehintojen keskimääräinen nousu on kustannusten nousua pienempi, mikä aiheuttaa riskin alijäämäisestä tuloksesta. Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökustannusten nousu +1,36 % o Palkkojen kustannusvaikutus 1,25 % o Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus + 0,72 % (TESkorotus), 1,1 % 1.7.2014 o Palkkaliukuma 0,13 % o HUS:n omat palkitsemiselementit 0,4 % o Henkilösivukulu-% (sis. Varhemaksun) 24,37 % Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 %:na Taloussuunnittelukaudella 2014-2016 uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettua kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. lääke- ja tarvikekilpailutukset. 4.3 PALVELUTAVOITTEET Psykiatriassa hoitopäivätuotanto edelleen laskee ja avohoitosuoritteet lisääntyvät. Yleislääketieteen päivystyskäynnit kasvavat kun iltapäivystysvastuuta keskitetään kunnista yhteispäivystykseen. DRG-tuotteissa jatkuu siirtyminen osasto-drg-tuotteista Avo-DRGtuoteisiin (O-ryhmät). DRG-tuotanto kaikkiaan kasvaa, ja kasvu painottuu siis O-ryhmiin. 34

4.3.1 Jäsenkuntien maksuosuus Hyvinkään sairaanhoitoalue Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2012 TAE 2014 Tuotteistetut hoitopäivät 89 426 94 625 82 837 80 033-15,4 % -3,4 % NordDRG-tuotteet 48 237 46 976 51 166 49 528 5,4 % -3,2 % Avohoitokäynnit 166 774 166 608 167 817 163 903-1,6 % -2,3 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -1,1 % -3,0 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Oma palvelutuotanto Tuotteistetut hoitopäivät 31 808 33 243 31 090 30 321-8,8 % -2,5 % NordDRG-tuotteet 66 949 66 164 67 790 69 145 4,5 % 2,0 % Avohoitokäynnit 28 367 32 224 32 434 37 579 16,6 % 15,9 % Muu palvelutuotanto Ostopalvelut 1 813 1 625 1 911 1 796 10,5 % -6,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 125 85 103 82-3,5 % -20,4 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät -16 0 0 1 0,0 % 0,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 129 046 133 341 133 328 138 924 4,2 % 4,2 % Muu myynti jäsenkunnille *) 4 140 4 426 5 405 4 630 4,6 % -14,3 % KAIKKI YHTEENSÄ 133 186 137 767 138 733 143 554 4,2 % 3,5 % *) Terveyskeskuspäivystys ja siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluna hankitut siirtoviivehoitopäivät) 4.3.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Potilaiden valinnanvapauden ulottuessa yli sairaanhoitopåiirirajojen odotetaan lisääntyvää palvelukysyntää somaattisille erikoisaloille Kanta-Hämeestä Riihimäen-Lopen-Hausjärven alueelta. HYKSin oy:n toimintana alkaa synnytystoiminta loppusyksyksystä 2013, vuosi 2014 on ensimmäinen koko vuoden toiminta. Tavoitteena on 50-100 HYKSin oy:n synnytystä vuonna 2014. 35

Hyvinkään sairaanhoitoalue Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2012 TAE 2014 Tuotteistetut hoitopäivät 91 714 97 034 85 549 82 959-14,5 % -3,0 % NordDRG-tuotteet 49 291 47 922 52 288 50 579 5,5 % -3,3 % Avohoitokäynnit 168 995 168 975 169 891 166 077-1,7 % -2,2 % Siirtoviivehoitopäivät 1 619 0 2 792 0 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys 28 899 32 354 30 860 30 454-5,9 % -1,3 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 31,3-34,0-1,1 % -2,9 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Oma palvelutuotanto Tuotteistetut hoitopäivät 32 785 34 155 32 446 31 784-6,9 % -2,0 % NordDRG-tuotteet 68 170 67 346 69 106 70 598 4,8 % 2,2 % Avohoitokäynnit 28 815 32 754 32 920 38 194 16,6 % 16,0 % Siirtoviivehoitopäivät 541 0 949 0 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys 3 775 4 602 4 673 4 878 6,0 % 4,4 % Muu palvelutuotanto Ostopalvelut 1 757 1 654 1 913 1 813 9,6 % -5,2 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 125 85 103 82-3,5 % -20,4 % Ostopalvelu siirtoviivehoitopäivät 0 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit (projektit) 6 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 135 974 140 596 142 110 147 349 4,8 % 3,7 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) 4 140 4 426 5 405 4 630 4,6 % -14,3 % Myynti muille maksajille 2 485 2 512 3 381 3 698 47,2 % 9,4 % Erityisvastuualue 150 158 0 96-39,2 % 0,0 % * ) Sisältää projektituotteet **) Terveyskeskuspäivystys ja siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluna hankitut siirtoviivehoitopäivät) 4.3.3 Ensihoito Ensihoidon järjestämisessä ei ole muutoksia vuonna 2014, kumppanuus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa jatkuu vuoden 2013 mallilla. Kustannukset jaetaan kunnille aikaisemman mallin mukaan, 70% väestön ja 30% toteutuneiden tehtävien suhteessa. 4.4 TALOUS Suoritteissa on menossa rakennemuutos, jonka huomioiminen on haastavaa sekä tuotehinnoissa että tuottavuustavoitteissa. Avohoitona tehdään yhä enemmän sellaista, joka aiemmin vaati vuodeosastohoitoa. Sekä avohoidossa että vuodeosastohoidossa olevat potilaat ovat entistä vaikeahoitoisempia. Muutos koskee sekä somatiikkaa että psykiatriaa. HUS:n sisäisten toimijoiden osuus toimintakuluista on suuri. Aito neuvottelu on monilta osin käytännössä mahdotonta sisäisten toimijoiden monopolin tai hallitsevan aseman takia. Talousarviossa näkyy jo selkeänä suuntaus vähentää laitoskapasiteettia psykiatriassa sekä muuttaa painopistettä entistä enemmän avohoitopainotteiseksi. 36

Hyvinkään sairaanhoitoalue Talousarvioesitykseen sisältyvillä sopeuttamistoimenpiteillä ja muilla kehittämistoimenpiteillä pyritään edesauttamaan tuottavuustavoitteen saavuttamista. Toimenpiteitä tarkennetaan ja seurataan talousarviovuoden aikana. Talousarvioesitys päätyy 0-tulokseen. Sen saavuttaminen vaatii lujaa johtamisotetta kaikilla tasoilla sekä henkilöstön onnistunutta sitouttamista. 4.4.1 Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2012 ENN 2013 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 150 305 156 031 156 264 162 867 166 406 170 139 4,4 % 4,2 % josta jäsenkuntien maksuosuus 129 046 133 342 133 302 138 924 0 0 4,2 % 4,2 % Toimintakulut 150 425 155 701 157 016 161 251 164 194 168 543 3,6 % 2,7 % Toimintakate -120 330-752 1 616 2 212 1 596 389,6 % -314,8 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Vuosikate -120 330-752 1 616 2 212 1 596 389,6 % -314,8 % Poistot ja arvonalentumiset 1 437 1 573 1 570 1 616 1 478 1 383 2,7 % 2,9 % Tilikauden tulos -1 556-1 243-2 322 0 733 213 37

Hyvinkään sairaanhoitoalue Tavoite 1 Laitosvaltaisuuden vähentäminen Toimenpide Psykiatrian rakennemuutos, osastojen yhdistäminen ja avohoidon kehittäminen Mittari/ Tavoite-arvo Tavoiteltu hyöty (T ) Henkilöstövaikutus (htv) 960 13 Psyk tyjohtaja Aikataulu Vastuuhenkilö 2 Henkilöstö-ja osaamisenrakenne optimaalinen toimintaan nähden 3 Prosessien virtaustehokkuuden lisääminen ja resurssien tehokas käyttö Tehtävä- ja työnjako määrittelyt hoitotyössä ja sen mukaiset vakanssi- ja nimikemuutokset. Lähihoitajatyön nostaminen (erit somatiikka), sihteerityön tehtävien/organisoinnin kehittäminen(samoshankekokonaisuus) Office -kirurgian lisääminen Sijaiskustannu kset, henkilöstörake nne, htv hinta Kirurgian erikoisalalla 500 päiväkirurgista potilas officekirurgiaan 150 3 Osastoryhmä n päälliköt 120 2 Vastuualuejo htaja 4 Prosessien virtaustehokkuuden lisääminen ja resurssien tehokas käyttö Medisiinisten ja operatiivisten osastoprosessien kehittäminen, henkilöstö-ja osaamisrakenteen optimaalinen kohdentaminen (Samos-hanke) Virtaustehokk uus: Ennen klo 12 kotiutuvien %-osuus Resurssitehok kuus: Alle 13 pv:n sijaiskustannu kset 150 3 Vastuualuejo htaja Osastoryhmä n päällikkö 5 Alueellisen päivystystoiminnan kehittäminen 6 Akuuttilääketieteen tuomat tarpeet tarkastella erikoisalojen päivystysprosesseja sekä henkilöstö-ja osaamisrakennetta, ensihoitotoiminnan vakiinnuttaminen osaksi akuuttitoimintaa Läpimenoajat, päivystysaluel ta kotiutuvien %-osuus 120 2 Vastuualuejo htaja Osastoryhmä n päällikkö TUOTTAVUUSTAVOITTEESEEN SISÄLTYVÄT 1500 23 38

Hyvinkään sairaanhoitoalue 4.5 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 4.5.1 Henkilöstösuunnitelma Vuoden 2013 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyy sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Suunnitelmat laaditaan osana vuoden 2014 toiminnan ja talouden suunnittelua. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakenne suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. Henkilöstöjohtamisen painopisteet Kehittyvän esimiestyön, työhyvinvoinnin ja työsuojelun keinoin varmistetaan henkilöstöresurssien saatavuus sekä kustannustehokas ja optimaalinen resurssien kohdentaminen. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Esimies-ja johtamistyön- sekä työhyvinvoinnin- ja työsuojelun koulutuskokonaisuuksien avulla pureudutaan henkilöstösuunnitteluun, työ-ja tehtäväkuvien uudelleen organisointi alueellisen kehittämistyön avulla, sekä henkilöstön terveyskäyttäytymiseen ennaltaehkäisevästi. 39

Hyvinkään sairaanhoitoalue Osaamisen kehittämissuunnitelma Hyvinkään sairaanhoitoalue osaamisen kehittämissuunnitelma 2014-2016 Tärkeimmät osaamisalueet Osaamisvajeet Vastuuhenkilöt Toimenpiteet 2014 Erikoislääkärityön Erikoislääkärivajeita Vastuualue- Alueellisen lääkärityön varmistaminen (mm. stm psykiatriassa, johtajat, tulosyksikön kehittäminen (tehtävät, päivystysasetus) sisätaudeilla, kirurgian johtaja, työnkuvat, urapolut diagnostiikka, erikoisalojen henkilöstöpäällikkö, näkyviksi) tehohoitotoiminnan vahvistaminen ja rektytoinnin asiantuntijat Kansallinen, kehittyminen, hoidon kuntoutus kansainvälinen rekrytointi. suunnittelu ja muu Säädöksiin vaikuttaminen, lääkäripäivät + muut lääketieteellinen arviointi promootiotilaisuudet yms.markkinointi. Työnantajakuvan ylläpito. Pasu asioiden kilpailukyvykkyyden nostaminen 2014-2016 Toimenpiteet 2015-2016 Laaja kansallinen ja kansainvälinen promotointi. Työnantajan houkuttelevuutta lisäävät edut (koulutus, mentorointi jne). Hoitotyön vahvojen yleisosaajien tehtävien vahvistaminen Hoitotyössä pian liian kapeat työnkuvat, jolloin erikoissairaanhoidon vahva yleisshosaaminen kapenee Tulosyksikön johto, vastuualuejohtajat, osastoryhmänpääl-liköt, moniammatillinen koulutustyöryhmä, samos vastuhenkilöt Samos-hankeen osaalueita 2014-2016 Lähetearviointi- ja hoidontarpeen arviointi. Näyttöön perustuva toiminta. Alueellinen kuntoutustyö Lähete- ja hoidon tarpeenarviointia tekevien sairaanhoitajien, psykologien määrä. I.v- ja lääkeosaaminen, lääkehoito (lovekoulutus). Potilasturvallisuus/ riskien arviointi. Kuntoutustyö roolien täsmentyminen Tehtäväsiirtokoulutus (PUT) HUS-laajuisena. Tehtäväsiirrot ja laajennetut työnkuvat Tehtäväsiirtokoulutus rutiinitoimintana. Laajennetut työnkuvapilotit. Prosessiosaaminen (kaikki vastuualueet) Johtamisosaaminen Spesifit vastuualueen menetelmä, hoito/lääketiedelinjaiset koulutukset. Terapia- ja menetelmäosaami-nen polikliinisessa hoitotyössä (eläköityvien korvaaminen). Prosessikohtainen itsenäinen hoitajavastaanottotoiminta. Talousosaaminen. Työn tuloksellisuus, vaikuttavuus. Vastuualueiden vastuuhenkilöt, moniammatillinen koulutustyöryhmä. Johtoryhmä, moniammatillinen koulutustyöryhmä. Vastuualueiden edellyttämää menetelmäkoulutusta rutiinitoimintana. Rekrytoinnissa ja vastuualueiden muodostamisessa huomio menetelmä-osaamiseen. Työnohjaajakoulutus. Uudet esimiehet osallistuvat alueelliseen/jet/husjohtamiskoulutukseen. Uusissa rekrytoinneissa huomio vastuualueen erityistarpeisiin. Perehdytys, työnohjaus ja mentorointi toiminnassa. Koulutusrakenne rutiinia; portaittainen koulutus perehtyvästä itsenäiseksi asiantuntijaksi. Osaajien rekrytointi tukeutuen houkuttelevaan työnantaja-kuvaan. Uudet esimiehet osallistuvat soveltuviin johtamiskoulutuksiin. Henkilöstöjohtaminen. 40

Henkilöstörakennesuunnitelma Hyvinkään sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue henkilöstörakennesuunnitelma 2014-2016 Henkilöstörakenteen muutostarve Toimenpiteet 2014, 2015 ja 2016 Vastuuhenkilöt Kustannusvaikutukset Vuodeosastohoidon vähentyminen ja lyhentyminen edellyttää vuodeosastohoidon strukturointia (avohoidossa tarvittavan osaamisen, sis.verkostotyöosaamisen kasvattamista) Avohoitopainotteisen palvelujärjestelmän kehittäminen yhdessä pth:n kanssa => laitospainotteisuuden / sairaansijojen vähentäminen, prosessien kehittäminen => resurssien siirtoa avohoitoon ja perustasolle. => pkl- ja päiväsairaala toiminnan alueellinen kehittäminen => Alueellisen päivystystoiminnan kehittäminen Vuodeosastojen määrän arviointi ja osastojen tarkempi profilointi. Vakanssi- ja nimikemuutokset potilashoidon tarpeiden mukaisesti yksiköissä. Tehtävä- ja työnjako määrittelyt hoitotyössä. - Tällä hetkellä karkeasti psykiatriassa hoitohenkilökunnasta 65% sairaanhoitajia ja 35% mielenterveyshoitajia, somatiikassa yli 75%- 80% sairaanhoitajia. Lähihoitajatyön nostaminen Tulosyksikön johtaja, tulosyksikön varajohtaja, vastuualuejohtajat, osastoryhmän päälliköt. Samos-vastuuhenkilöt Lääkäripulan jatkuminen edellyttää tehtäväsiirtoja lääkäreiltä hoitajille ja erityistyöntekijäryhmistä erityisesti psykologeille. Tehtäväsiirtokoulutus rutiinina v.2014-2016- > Psykologien roolin määrittäminen dg.arvioinnissa (2014 psykiatria), psykologien laajempi työnkuva 2015 -> Lääkäreiden työnkuvien tarkastaminen prosessi ja saatavuus näkökulmista tyj, vaj, orpi, henkilöstöpäällikkö, samos-vastuuhenkilöt Erityistyönkijöiden tarkennetut työnkuvat eri prosesseissa mahdollisina vastuuhenkilöinä Yksikkökokojen muuttuessa esimiesten ja osastosihteerien määrää tulee tarkentaa riippuen tehtävien muutoksesta Johtamisen kehittäminen - Alueellinen kuntoutustyön kehittämisympäristö, työnkuvien tarkennukset Tarkennetaan johtamislinjaa suuremmissa yksiköissä. Osastonsihteerien työnkuvan määrittely. Esimiesten työnkuvien tarkistaminen, toiminnalllisesti järkevät työalueet, huomioidaan työyksiköiden ja työntekijöiden lukumäärä. vastuualuejohtajat, osastoryhmän päälliköt, lähiesimiehet, samosvastuuhenkilöt Tulosyksikön johtaja, vaj, orpi lähiesimiehet, samosvastuuhenkilöt Henkilöstöpäälliikö+ esimiehet, samos-ohry 41

Henkilöstöjohtamisen tavoitekortti Hyvinkään sairaanhoitoalue 42