PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2010

Transkriptio

1 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2010 PORLTK 9 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin määräaikaisohjeella 11/2010 on ohjeistettu vuoden 2010 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatiminen. Sairaanhoitoalueen lautakuntien tilinpäätöskäsittely on valmisteluaikataulun mukaisesti aikataulutettu tapahtuvaksi viikoilla 8-9/ Hallitus käsittelee tilinpäätöstä maaliskuussa 2011 ja valtuustokäsittely on Vuoden 2010 toimintakertomus on liitteenä 1. Toiminta vuonna 2010 Operatiivisessa tulosyksikössä jatkettiin edellisvuoden tapaan HUS-laajuista tekonivelkirurgian osaamiskeskustoimintaa valmiutena hoitaa 500 tekonivelleikkausta tarvitsevaa potilasta. Eturauhasleikkauksissa otettiin vuoden aikana käyttöön uusi lasertekniikka. Leikkausyksikön Opera-tietojärjestelmä (ml. materiaalihallinta) otettiin käyttöön Käyttöönottoa edelsi henkilökunnan kattava kouluttaminen, johon omasta työstään oli irrotettu kolme sairaanhoitajaa. Päiväkirurgian toiminnan jatkuva kehittäminen on tuottanut Porvoon sairaanhoitoalueen parhaan tuloksen asiakastyytyväisyystutkimuksessa Leikkaukseen kotoatoimintamalli toteutui lähes sataprosenttisesti, mikä vapauttaa puolestaan vuodeosastoresurssia. Fysioterapian osasto aloitti kokeilun COPD-potilaiden ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta. Tätä toimintaa tullaan jatkamaan myös tulevana vuonna. Medisiinisessä tulosyksikössä toteutettiin konsernin kehittämisryhmän alaisena pienimuotoinen pilottitutkimus (ns. SUTJAKE) tiettyjen potilasryhmien sujuvasta jatkohoitoon siirtymisestä. Tähän SUTJAKE-pilotointiin on sisältynyt aktiivinen yhteistyö jäsenkuntien perusterveydenhuollon edustajien kanssa. Tiivistetyn yhteistyön tuloksena ennakkoilmoitukset kasvoivat merkittävästi, mikä osaltaan hieman helpotti kuntien jatkohoidon järjestäjien työtä ja näin potilaan sujuvaa siirtymistä jatkohoitoon perusterveydenhuoltoon. Porvoon sairaalan päivystyspoliklinikalla on (ensimmäisenä päivystyspoliklinikkana) Suomessa pysytty määrittelemään erityisesti poliklinikoille tarkoitetun PoliHoi-hoitoisuusmittarin avulla hoitoisuuden optimitaso, eli kyseessä on myös valtakunnallisesti merkittävä edistysaskel hoitoisuuden mittaamisessa. Mittaamisen tavoitteena on allokoida resurssit optimaalisesti. Lisäksi hoitoisuuden mittaaminen antaa mahdollisuuksia kehittää itse hoitotyön sisältöä. Päivystyspoliklinikalla otettiin käyttöön uusitut, väljemmät ja toimivammat kansliatilat sekä uusittiin osa potilasmonitoreista.

2 Päivystyspoliklinikan lasten päivystyshuoneeseen saatiin lahjoituksena taulu viihtyvyyttä lisäämään. Keuhkopoliklinikka pyrki toimintansa tehostamiseen kahdella eri tavalla: siellä tehtiin kokeilu elektiivisiin lähetteisiin vastaamisesta sähköisenä konsultaationa. Noin 200 lähetteestä 33 %:een pystyttiin vastaamaan sähköisesti, eli tulos oli merkittävä. Toinen kokeilu oli uniapnea-potilaiden tutkimus ja palaute tutkimustuloksesta. Kokeilun aikana kyseiset potilaat ohjattiin suoraan tutkimukseen ja palaute tutkimuksen tuloksesta annettiin potilaalle puhelimitse, ts. potilas ei käynyt lainkaan lääkärin vastaanotolla. Naisten- ja lastentautien tulosyksikön toiminta painottui lastenpsykiatrian osalta hyvään ja tiiviiseen yhteistyöhön eri jäsenkuntien perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen sekä koulutoimen kanssa. Yhteistyö oli laajaa ja sujuvaa eri psykiatrian erikoisalojen kesken: erityisesti vauvaperhetyössä tehtiin yhteistyötä neuvoloiden, aikuispsykiatrian sekä synnytys- ja lastentautien yksikön kanssa. Yhteistyö oli myös yhteisenä nimittäjänä lastenneurologian kanssa: lastenpsykiatria ja lastenneurologi käyvät yhdessä läpi lähetteet ja päättävät hoitoyksiköstä. Työnjaon selkeyttämiseksi perustettiin naisten- ja lastentautien tulosyksikköön lasten kuntoutuksen ohjausryhmä, jossa kunnat olivat myös edustettuina. Lastentautien yksikkö osallistui kansalliseen allergiaohjelmaan ja sitä käsiteltiin paikallisesti perusterveydenhuollon edustajien kanssa. Synnytysosastolla aloitettiin Baby Friendly Hospitaltoimintamallin käyttöönoton suunnittelu muun toiminnan kehittämistyön rinnalle. Psykiatrian tulosyksikössä vietettiin Kevätkummun sairaalan 40-vuotisjuhlia. Juhlallisuuksien lisäksi järjestettiin taidenäyttely 40-vuotisen taipaleen kunniaksi. Kuten muissakin tulosyksiköissä Porvoon sairaanhoitoalueella, psykiatriassa keskeisellä sijalla oli yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa. Säännöllinen case-konsultaatiotoiminta vakiintui osaksi normaalia toimintaa ja toimintamuotoa kehitetään edelleen. Psykiatrian tulosyksiköstä tehtiin yhteistyötä yli sairaanhoitopiirien, sillä yhdessä Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kanssa järjestettiin koulutusta perhekeskeisistä työmenetelmistä. Lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian sekä aikuispsykiatrian kesken oli niin ikään tiivistä yhteistyötä. Vuoden aikana panostettiin erityisesti kirjaamiseen koulutuksen muodossa. Hoitohenkilökunnan rekrytointi onnistui hyvin vuoden aikana. Psykiatrian tulosyksikössä lääkärityövoiman rekrytointi oli haasteellista ja näin ollen työpanosta jouduttiin hankkimaan ostopalveluna. Myös anestesialääkäreiden rekrytointi osoittautui vaikeaksi. Vuodeosastoilla paneuduttiin toteuttamaan työaikaautonomiaa hoitohenkilökunnan työvuorosuunnittelun osalta, mikä lisäsi omalta osaltaan työtyytyväisyyttä. Henkilöstön viihtyvyys kehittyi suotuisaan suuntaan vuoden 2010 aikana työolobarometria ja sairauspoissaoloja tarkastellen.

3 Palveluiden toteutuminen NordDRG-O-tuotteiden lukumäärä kasvoi 5,2 % verrattuna vuoteen 2009 ja käyntituotteiden lukumäärä väheni 2,6 %. Avohoitokäynnin aikana potilas saa enenevässä määrin tehokkaita lääkehoitoja vuodeosastohoitojakson asemasta. Nämä hoitokäynnit ryhmitty-vät laskutuksessa DRG-O-tuotteisiin. Lisä-ves-palkkioiden turvin purettiin avohoitokäynneille odottavien hoitojonoja iltaisin ja lauantaisin eri poliklinikoilla yhteensä kpl. Yli 6 kk vuodeosastohoitoa odottavia ei ollut kesäaikaa lukuun ottamatta. Hoitopäiväkertymän vähentymiseen (-4,7 %) on vaikuttanut hengityshalvauspotilaan siirtyminen Peijaksen sairaalan hoitovastuulle sekä psykiatrian hoitokäytäntöjen painottuminen intensiivisiin hoitojaksoihin ja potilaiden jatkohoidon turvaamiseen avohoitona. Lähetteiden lukumäärät pysyivät lähes ennallaan vuoden 2010 aikana. Ostopalvelut ovat vähentyneet (-10,2%) ja niitä on käytetty turvaamaan potilaiden tarvitsema erikoissairaanhoito eri kuntoutus- ja terapialaitoksissa. Talouden toteutuminen Toimintatuotot kasvoivat 2,1 % vuodesta 2009 verrattaessa tilinpäätöspalautusten jälkeisiä tilanteita. Palvelutuotannon mukainen laskutus ylitti budjetoidun (+ 2,9 %). Euromääräistä ylitystä oli NordDRG-tuotteissa teur (9,6 %) ja käyntituotteissa 589 teur (3,7 %). Ylitystä muodostui kaikille alueemme jäsenkunnille paitsi Porvoon kaupungille. Maksutuottoja kertyi edellisvuotta enemmän, koska suoritteitakin kertyi enemmän. Asiakasmaksuihin tuli pieni korotus vuoden alusta. Toisaalta erääntyneitä asiakasmaksuja vuodelta 2009 jäi saamatta noin 200 teuroa, minkä johdosta budjettiluku alittui (-10,7 %). Toimintakulut ylittivät suunnitellun n. 2,2 %. Henkilöstökulujen kertymään vaikuttivat kasvattavasti onnistunut rekrytointi sekä somatiikan lääkärien että koko hoitohenkilökunnan osalta. Tosin lastentautien päivystys jäi vielä osittain vuokratyövoiman varassa toimivaksi. Psykiatrian tulosyksikön ainoa mahdollisuus selviytyä heille asetetuista velvollisuuksista, oli käyttää vuokratyövoimaa korvaamaan lääkärivajetta. Rekrytointi ei onnistunut kaikkien haettavana olleiden virkojen ja vakanssien osalta, vaan osa jäi täyttämättä ja henkilöstökuluihin muodostui säästöä 2,1 %.

4 Henkilöstökuluista 71,5 teur muodostui polikliinisten hoitojonojen purkutyöstä sisätautien-, keuhkosairauksien- ja kirurgian ajanvarauspoliklinikoilla. Välinehuoltoa työhön kohdistui lisäksi 870 euroa, muita toimintoja ei toteutettu jononpurkuna. Palvelujen ostot ylittyivät 11,5 %. Yksi tekijä oli vuokratyövoiman käyttö, toinen ulkoiset palvelujen ostot, etenkin terapiapalvelujen ostot. Liikelaitosten ja konsernihallinnon palvelujen käytöstä muodostui säästöä tilinpäätöspalautusten jälkeen noin 400 teuroa. HUS-Tietotekniikan palvelusopimukseen kuuluva työasemien laitevuokra 55 teur. sisältyi budjetissa palvelujen ostoihin, toteutumassa muihin toimintakuihin. Aineet, tarvikkeet ja tavarat-tilit alittuivat 2,9 %. Erilaisia tekoniveltoimenpiteitä oli 433 kpl suunnitellun 500 asemesta. Täten implantteihin varatuista euroista muodostui säästöä. HUS-Logistiikan materiaalihallinnan kautta säästöä syntyi noin 230 teuroa. Sipoossa toimiva lastenpsykiatrian yksikkö sai käyttöönsä suuremmat toimitilat, joiden vuokramäärä ei ehtinyt budjetin valmisteluun mukaan. Tästä tuli lisäystä muihin toimintakuluihin 30 teur. Luottotappiot olivat myös ennakoitua suuremmat (+ 12 teur). Lääkintälaitteiden poistot alittuivat 17 teur, koska laitteita hankitaan koko vuoden aikana, ei vain alkuvuodesta. Investointisuunnitelman toteutuminen Investointimääräraha v oli euroa. Sen toteutuma oli ,33 euroa eli 79 %. Määräraha koostui yli euroa/kpl maksavista laitehankinnoista. Tärkein tekijä määrärahan alitukseen oli eräiden laitekokonaisuuksien ennakoitua alemmat hankintahinnat. Kaikki ohjelman mukaiset hankinnat voitiin suorittaa. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen Vuoden 2010 henkilöstösuunnitelma toteutui suunnitelman mukaisesti. Henkilöstökulut alittivat budjettisuunnitelman 2 % ja vaikka henkilöstöä saatiin rekrytoitua hyvin. Osa vakansseista oli vuoden aikana täyttämättä, mutta täyttöaste oli parempi kuin v Suurin yksittäisen ryhmän vaje on koskenut psykiatrian lääkäreitä ja sitä on paikattu vuokratyövoimalla. Henkilökunnan lukumäärä oli seuraava: Hoitohenkilökunta 362 henkilöä Lääkärit 68 " Muu henkilökunta 79 " Erityistyöntekijät 33

5 Yht. 542 henkilöä Sairauspoissaolojen määrä on ollut ennallaan vuodesta 2008 lukien. Se on 12 päivää/henkilö. Työolobarometrin tulokset ovat pysyneet sairaanhoitoalueen osalta suurin piirtein aikaisempien vuosien tasolla. Esimiesindeksi parani hieman eli 0,1 pisteellä 3,24 pisteeseen. Selkeän johtamisjärjestelmän arvo parani myös 0,1 pistettä 3,27 pisteeseen. Työhyvinvoinnin lisäämiseksi on perinteiseen tapaan järjestetty erilaista virkistys- ja harrastustoimintaa. Työssä jaksamista on tuettu myös luentotilaisuuksin. Professori Markku Ojanen piti suuren suosion saavuttaneen onnellisuusluennon. Työnantaja on tukenut toimintaa keskimäärin 50 eurolla henkilöä kohti. Henkilökunnalla on ollut mahdollisuus ostaa elokuva-, kuntosalija uimahallilippuja alennettuun hintaan. Saliaikoja on ollut tarjolla erilaisiin peleihin. Vuoden aikana pidettiin kaksi Zumba-tutustumistilaisuutta. Virkistystyöryhmä järjesti joulujuhlan ja teatteriretken. Työnantaja on tarjonnut palkkioksi henkilökunnalle ns. taukokahvit koko vuoden ajan, koska sairaala on menestynyt hyvin valtakunnallisissa ja HUS:n tuottavuusvertailuissa. Päätösesitys Lautakunta päättää hyväksyä omalta osaltaan Porvoon sairaanhoitoalueen toimintakertomuksen ja tilipäätöksen vuodelta Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti esityksen mukaisesti.