Baltian Tie 2001 ratkaisuja

Samankaltaiset tiedostot
Raja-arvot. Osittaisderivaatat.

13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 7B Ratkaisuehdotuksia.

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

1. (Monisteen teht. 5.16) Eräiden kuulalaakereiden kestoa (miljoonaa kierrosta) on totuttu kuvaamaan Weibull-jakaumalla, jonka tiheysfunktio on

Baltian Tie -kilpailutehtävien ratkaisuja vuosilta

Ratkaisut vuosien tehtäviin

Hilbertin aksioomat ja tarvittavat määritelmät Tiivistelmä Geometria-luentomonisteesta Heikki Pitkänen

Tekijä Pitkä matematiikka On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 4 5

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Insinöörimatematiikka IA

33. pohjoismainen matematiikkakilpailu 2019 Ratkaisut

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

Kansainväliset matematiikkaolympialaiset 2008

= E(Y 2 ) 1 n. = var(y 2 ) = E(Y 4 ) (E(Y 2 )) 2. Materiaalin esimerkin b) nojalla log-uskottavuusfunktio on l(θ; y) = n(y θ)2

Lukion matematiikkakilpailun avoimen sarjan ensimmäinen kierros 2014

IMO 2004 tehtävät ja ratkaisut

( )

1. a. Ratkaise yhtälö 8 x 5 4 x + 2 x+2 = 0 b. Määrää joku toisen asteen epäyhtälö, jonka ratkaisu on 2 x 1.

Ilkka Mellin (2008) 1/24

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Harjoitustehtävät, syyskuu Helpommat

Matematiikan olympiavalmennus

Avaruusgeometrian kysymyksiä

Tekijä Pitkä matematiikka

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan.

Matematiikan olympiavalmennus

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. 8 ( 1)

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä

Geometriaa kuvauksin. Siirto eli translaatio

Matematiikan olympiavalmennus

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli

Harjoitustehtävät, joulukuu 2013, (ehkä vähän) vaativammat

joissa on 0 4 oikeata vastausta. Laskimet eivät ole sallittuja.

RATKAISUT a + b 2c = a + b 2 ab = ( a ) 2 2 ab + ( b ) 2 = ( a b ) 2 > 0, koska a b oletuksen perusteella. Väite on todistettu.

Geometrian perusteet. Luvun 1 harjoitustehtävien ratkaisuhahmotelmia

Jakaumien tunnusluvut. Jakaumien tunnusluvut. Jakaumien tunnusluvut: Mitä opimme? 2/2. Jakaumien tunnusluvut: Mitä opimme? 1/2

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Ota tämä paperi mukaan, merkkaa siihen omat vastauksesi ja tarkista oikeat vastaukset klo 11:30 jälkeen osoitteesta

Luentojen yhteydessä esitettyjen harjoitustehtävien ratkaisuhahmotelmia

Baltian Tie 2000 ratkaisuja

9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli

Monte Carlo -menetelmä

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12

10.5 Jaksolliset suoritukset

{ 2v + 2h + m = 8 v + 3h + m = 7,5 2v + 3m = 7, mistä laskemmalla yhtälöt puolittain yhteen saadaan 5v + 5h + 5m = 22,5 v +

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

Matematiikan olympiavalmennus 2015 syyskuun tehtävät

Lukuteorian kertausta

Ratkaisut vuosien tehtäviin

Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015

LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 24: Usean vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely osa 2

MAA15 Vektorilaskennan jatkokurssi, tehtävämoniste

Matematiikan olympiavalmennus 2015 helmikuun helpommat

3 Vektorin kertominen reaaliluvulla

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

Tekijä Pitkä matematiikka

Suoran sovittaminen pistejoukkoon

102 Käyrä. Piste ( 3,0 ) on käyrällä, jos ja vain jos sen koordinaatit. Siis piste ( 1, 2) Siis piste ( 3,0 ) ei ole käyrällä.

4. Differentiaaliyhtälöryhmät 4.1. Ryhmän palauttaminen yhteen yhtälöön

Juuri Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA

Eo C)sl. oarl. d to E= J. o-= o cy) =uo. f,e. ic v. .o6. .9o. äji. :ir. ijo 96. {c o o. ';i _o. :fe. C=?i. t-l +) (- c rt, u0 C.

Tekijä Pitkä matematiikka Poistetaan yhtälöparista muuttuja s ja ratkaistaan muuttuja r.

c) Vektorit ovat samat, jos ne ovat samansuuntaiset ja yhtä pitkät. Vektorin a kanssa sama vektori on vektori d.

Kansainväliset matematiikkaolympialaiset 2012

! 7! = N! x 8. x x 4 x + 1 = 6.

Juuri 11 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

3 Yhtälöryhmä ja pistetulo

Tekijä Pitkä matematiikka b) Kuvasta nähdään, että b = i 4 j. c) Käytetään a- ja b-kohtien tuloksia ja muokataan lauseketta.

Lukumäärän laskeminen 1/7 Sisältö ESITIEDOT:

Geometriset avaruudet Pisteavaruus, vektoriavaruus ja koordinaattiavaruus

Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 8. harjoitukset / Ratkaisut Aiheet: Otos ja otosjakaumat Avainsanat:

1. a) b) Nollakohdat: 20 = c) a b a b = + ( a b)( a + b) Derivaatan kuvaajan numero. 1 f x x x g x x x x. 3. a)

Pyramidi 3 Geometria tehtävien ratkaisut sivu a)

Matematiikan tukikurssi

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.

Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 180 Päivitetty Pyramidi 4 Luku Ensimmäinen julkaistu versio

Tästä saadaan (määrittelyehdon täyttävät) yhtälön ratkaisut x 3 tai x 3.

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 6 (8 sivua) OT. 1. a) Määritä seuraavat summat:

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

Matematiikan tukikurssi

Trigonometriaa: kolmioita ja kaavoja

Transkriptio:

Balta Te 001 ratkasuja 1. Olkoot tehtävät T, = 1,,..., 8. Eräs mahdollsuus jakaa tehtävät kahdeksalle opskeljalle O j, j =1,,..., 8 o ohesessa taulukossa T 1 T T T 4 T T 6 T 7 T 8 O 1 O O O 4 O O 6 O 7 O 8 Koska taulukossa e ole yhtää suorakadetta, joka joka kärjessä ols, ykskää opskelja e saa kahta samaa tehtävää jok tose kassa. Opskeljota vo ss olla aak kahdeksa. Oletetaa, etä joktehtävä ols aettu eljälle er opskeljalle. Tällö kuk hestä tarvtss kaks muuta tehtävää. Tehtävä ptäs ss olla aak yhdeksä. Mtää tehtävää e ss vo ataa useammalle ku kolmelle opskeljalle. Yksttä laske tehtävä e ss vo ataa ku 4 kappaletta. Mutta koska jokae opskelja saa kolme tehtävää, opskeljota e vo olla eempää ku kahdeksa.. Olkoo A 1 de postvste kokoaslukuje joukko, jode ollasta eroavat umerot ovat lopusta alkae pakossa 1, +1, +1, je., A de postvste kokoaslukuje joukko, jode ollasta eroavat umerot ovat lopusta alkae pakossa, +, +, je., ja vme A de postvste kokoaslukuje joukko, jode ollasta eroavat umerot ovat lopusta alkae pakossa,, je. Jokae postve kokoasluku vodaa lausua ykskästtesest : luvu summaa, joka jokae yhteelaskettava kuuluu er joukkoo A,1.. Koska A + B o kakke sarakesumme ja kakke rvsumme summa, A + B o kaks kertaa koko ruuduko lukuje summa. Jos ols A = B, ols ss 4 B = =0 4. Tästä seuras, että B o parto. Tosaalta B o parllste lukuje summa ja ss parlle. A = B e ss ole mahdollsta. 4. Tarkastetaa jaaa, joka päätepsteet ovat (0, 0) ja (q, p) ja koordaattaksele suutasta suorakadetta, joka lävstäjä tämä jaa o. Suora, jolla se o, yhtälö oy = p q x. Koska p:lläjaq:lla( e ole yhtesätekjötä jaalla e ole yhtää kokoaslukukoordaattsta pstettä. Pstee k, pk ) pk alapuolella o kokoaslukukoordaatsta suorakatee q q pstettä. Lävstäjä alapuolella o kakkaa tasa puolet suorakatee kokoaslukukoordaattsta pstestä, el 1 (p 1)(q 1) pstettä.

. Numerodaa psteet 1:stä 001:ee, että verekkäsllä pstellä o verekkäset umerot. Tarkastellaa umerota tarpee vaatessa mod 001. Saomme, että k pstettä muodostaa yksvärse k-joo, jos e ovat verekkä ja ovat samavärsä. Olkoo d(f )värtykse F suur k, jolla värtyksessä o yksväre k-joo. Koska 001 o parto, d(f ) kaklle värtykslle F. Jos d(f 1 ) = 001, psteet ovat samavärsä, ja F 1 = F =... Tällö 0 =1kelpaa 0 :ks. Oletetaa ss, että 1<d(F 1 ) < 001. Jos d(f ) = jollak, F +1 saadaa F :stä vahtamalla kakke pstede vär. Sllo F + = F ja F k+ = F (k) kaklla k. Olkoo yt d(f )=k jaolkoo ( +1,+,..., + k) yksväre k-joo. Sllo ( +,+,..., + k 1) o F +1 : yksväre k-joo. Ss d(f +1 ) d(f ). Tosaalta, jos k, ja (+1, +,..., +k) o F +1 : ps yksväre k-joo, (, +1,..., +k +1) o F : yksväre (k +)- joo. Ss d(f ) d(f +1. Kakkaa ss d(f +1 = d(f ), jos <d(f ) < 001. Er mahdollsuudet läpkäymällä toteaa helpost, että josd(f ) =, d(f +1 )=. Edellä saotusta seuraa, että d(f 1000 )=,jotef + = F kaklla 1000. Jos ertysest d(f 1 ) = 000 (va yks pste musta pokkeavast värtetty), d(f k ) >, ku k<1000 ja d(f 1000 ) =. Luku e ss kelpaa luvuks 0. 6. Yhdesuutaset suorat lekkaavat ympyrä, etä lekkauspstetä yhdstävät jäteet ovat yhtä ptkät. Ss BC = AE = CD. Koska EP o ympyrä c tagett, kehäkulmalausee ojalla CAD = PEC.Jäeelkulmo kulma ja vastase kulma veruskulma ovat yhtä suuret, Ss BCE = PAE. Mutta tästä seuraa, että kolmot BCQ ja EAP ovat yhteevä (ksk). Ss ertysest CQ = AP. Mutta yt elkulmossa CQPA o yhtä ptkä ja yhdesuutae svupar. Nelkulmo o ss suukas, ja AC PQ. 7. Todstus jäljttelee tavaomasta Ptolemaokse lausee todstusta. Valtaa AC: pste X, että ADX = AKN. Sllo kolmot AKN ja ADX ovat yhdemuotosa, jote AK AN = AD AX. (1) Koska ANK = AXD, DXC = KND = AMK (vmee yhtälö johtuu stä, että AMKN o jäeelkulmo.) Koska KAM = XCD, kolmot AMK ja CXD ovat yhdemuotosa. Ss AK AM = CD CX = AB CX. () Yhtälöstä (1)ja()seuraa AN AD + AM AB = AX AK + CX AK = AC AK.

8. Olkoo pstee B pelkuva suorassa AN ja F pstee C pelkuva suorassa DN. Sllo AX = AB, YD= CD ja XN = YN = 1 BC. Lsäks ANB+ CND =4,jote BNE + CNF =0 ja ss ENF =0. Mutta tästä seuraa, että EF = EN = 1 BC. Väte seuraa yt stä, että AD AE + EF + FD.. Osotetaa, että kysytty joukko o veoelö lävstäje pstede joukko. Olkoo P jok pste, jolle AP D + BPC = 180.Täydeetää kolmo PCD suukkaaks PQCD. Sllo myös ABQP o suukas ja BQC = AP D. Tehtävä ehdosta seuraa, että elkulmo PBQC o jäeelkulmo, el se ympär vodaa prtää ympyrä. Ss PBC = PQC = CDP. Kolmossa DPC ja BCP o kaks yhtäptkää svupara (DC ja BC sekäyhtee PC) ja sama tosta svua vastassa oleva kulma. Kolmot ovat joko yhteevät, jollo DPC = CPB ja P ste lävstäjällä AC, ta kolmossa o kaks kulmaa, jotka ovat tostesa veruskulma, el DPC + CPB = 180 ja P o lävstäjällä BD. Käätäe ähdää helpost, että kakk voelö lävstäje psteet P toteuttavat tehtävä ehdo. 10. Prretää kolmo ABC ympär ympyrä. Olkoo O se keskpste. Lekatkoo suora AD tämä ympyrä myös psteessä E. KoskaAE o kulma BAC puolttaja, E o kaare BC keskpste. Ss OE o jaa BC keskormaal. Suorakulmasessa kolmossa DEM o MDE = ADB = 4}as, jote myös DEM =4. Kolmo OAE o tasakylke, jote myös OAE =4 ja ss kulma EOA o suora ja AO BC. Koska AD = BD DC = AD DE (pstee D potess ympyrä suhtee), o AD = DE. Yhdemuotossta suorakulmassta kolmosta EOA ja EMD saadaa EM = MO. Kolmot BEM ja BOM ovat yhteevä (sks), jote BE = BO. Kolmo OBE o ss tasasvue, jote BOA = 60 ja BAE = 0. Ss BAC = 60. Kolmosta ABD saadaa yt ABC = ABD = 10. Vme BCA =1. 11. Nähdää het, että fuktot f(x) =0jaf(x) = 1 toteuttavat tehtävä ehdo. Osotetaa, että f(001) = 0 ta f(001) = 1. Koska 001 = 667 ja s.y.t.(, 667) = 1, f(001) = f(1)(f() + f(667)). Ss f(1) 0. Koskas.y.t.(001, 001) = 001, f(001 )=f(001)(f(1) + f(1)) = f(1)f(001), (1)

jote f(001 ) 0. Nyt f(001 4 ) vodaa lausua kahdella er tavalla. Tosaalta s.y.t.(001, 001 ) = 001, jote f(001 4 )=f(001)(1 + f(001 )) = f(001)f(1)(1 + f(001)), tosaalta s.y.t.(001, 001 ) = 001 jote f(001 4 )=f(001 )(f(1)+f(1)) = 4f(1) f(001). Nästä ratkastaa 4f(1) = 1 + f(001) el f(001) = f(1) 1. Tasa sama päättely alotettua epäyhtälöstä f(001 ) 0johtaayhtälöö f(001 )=f(1) 1. Yhtälö (1) perusteella o ss f(1) 1 ( = f(1) f(1) 1 ). Koska f(1) 1 = f(001) 0, saadaa f(1) = 1. Ss f(001) = f(1) 1 = 1. 4 1. Hölder epäyhtälö ojalla = a = ( ) a k a k ( a (a k ) ) = ( a ). Ss ( a ) >. (Vmee epäyhtälö sks, että >,jote>.) Tehtävä väte tulee todstetuks, ku osotetaa, että ( ) a k a k. (1) Olkoo S = a k. Sllo a ( k S 1ja ak ) S a k S.Koska a k S =1, o ( ak ) S 1, mstä väte seuraa.

1. Tarkastellaa fuktota f, f(x) = f ( ) x 7 + ( ) 1 = 7+1 ( ) x 1.Selväst f(1) < 1, mutta O ss olemassa sellae t, 1 <t<1, että f(t) = 1. Osotetaa, että o olemassa vako M ste, että a M t (1) kaklla. Sllo a Mt 1 0, ku,jote a k k 1 kaklla rttävä 001! suurlla k: arvolla. Todstetaa (1) duktolla. Valtaa sellae M, etä a M t, 7 ku 1 8. Jos, 1 < <ja 1 <. Oletetaa, että k ja (1) o tos, ku <k. Sllo a k = a 7k + a k M 7k Iduktoaskel o otettu. t + M t k M > 1. ( (7k ) t + ( ) ) t k = Mk t f(t) =Mk t. 14. Olkoot kortessa olevat luvut x 1 x x 1 x. Olkoo s 1 kakke partodeksste lukuje summa ja s kakke parllsdeksste lukuje summa. Sllo s 1 s 1. Lsäks, koska 1 x 1 ja x, s 1 s =1 1+x + + x 1 x + x 4 + + x 1 + x + + x +1 x + + x + 1 x + + x + 1 1 ( 1) + = +1. Jako partodekss ja parllsdekss toteuttaa tehtävä vaatmukse. 1. Olkoo. Sllo ja josta seuraa Ss x a ( +1)x a +1 a 1 )(1) ( 1)a 1 a 1 a, () a 1 a a 1 > +1. y a 1 > ( +1)y a a. ()

6 Ku yhtälöt (1) ja () kerrotaa puoltta ja supstetaa, saadaa ( 1)a a 1 ( +1)a +1 a. Lsätää tähä epäyhtälöö puoltta ( +1)a a 1 ja kerrota yhtälö xy:llä. Saadaa xya a 1 ( +1)xy(a +1 a + a a 1 ). (4) Ku yhtälöt (1), () ja (4) lasketaa puoltta yhtee, saadaa el väte. (xa + ya 1 ) > ( +1)(xa +1 + ya )(xa 1 + ya ), 16. Alkuluvulle ppo p: aoa alkutekjä, jote f(p) =f(1) f(p), f(p) = 1 f(1). Jos o kahde alkuluvu p ja q tulo, joko f() =f(p) f(q) taf() =f(q) f(p). Joka tapauksessa f() = 0. Jos( o) kolme alkuluvu tulo, jollek stä, esmerkks p:lle, o vomassa f() =f p f(p). Koska o kahde alkuluvu tulo, f() = p f(p) = 1 f(1). Koska 001 = ja f(001) = 1, f(1) =. Neljä ( ) alkuluvu tulolle pätee vastaavast f() =f p f(p) = 1 f(1) 1 f(1) = f(1). Koska 00 = 7 11 1, f(00) =. 17. Valtaa luvuks kakk parttomat luvut 1( 1 kappaletta) ja kakk kahde potesst ( kappaletta). Tarkastetaa mahdollset x: ja y: valat. Jos x ja y ovat molemmat parttoma, x + y o parlle ja xy o parto. x + y e vo olla xy: tekjä. Jos x = m ja y = k, m<k, x + y = m (1 + k m )jaxy = k+m. Luvulla x + y o parto tekjä, mutta xy: kakk tekjät ovat parllsa. x + y e vo olla xy: tekjä. Jos x = k ja y =a + 1, x + y o parto luku ja x + y>a + 1. Tosaalta luvu xy = k (a+1) suur parto tekjä oa+1. x+y e vo ytkää olla xy: tekjä. 18. Todetaa, että a + = a + =(a 1 + 1 )(a 1 1 + = =(a 1 + 1 )(a + ) (a +)(a ) +. Jos jolla m,, m<, parttomlla luvulla a + ja a m + m ols yhtee tekjä d>1, d ols parto ja luvu tekjä. Tämä e ole mahdollsta. 1. Jos luvu alkutekjähajotelma o = p a 1 1 pa pa k k, : tekjöde lukumäärä o (a 1 +1)(a +1) (a k + 1). Koska 60 =, sllä o(+1) ( + 1) (1 + 1) = 4 tekjää. Koska 4 =, pe parto luku, jolla o 4 tekjää o 7 11 = 118. 0. Olkoo muuos (a, b, c, d) (a,b,c,d ). Olkoo D = ad bc. Lasketaa D = a d b c er tapauksssa. Jos (a,b,c,d )=(c, d, a, b), D = D. Jos (a,b,c,d )=(b, a, d, c), D = D. Jos(a,b,c,d )=(a + c, b + d,c,d), D = D. Jos (a,b,c,d )=(a + b, b, c + d, d), D = D. Ss aa D = D. Mutta jos (a, b, c, d) =(1,,, 4), D = jajos(a,b,c,d )=(, 4,, 7), D =1. Tehtävässä estettyä muuosketjua e ss ole olemassa.