ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS

VIIALA, NUIJATIE 31, TÄYDENNYSRAKENTAMINEN VUOKRA-ASUMISEEN Asemakaava nro 8627 Diaarinumero: TRE:8066/10.02.01/2015 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 27.6.2016, tark. 17.10.2016

VIIALA, NUIJATIE 31, TÄYDENNYSRAKENTAMINEN VUOKRA-ASUMISEEN, ASEMAKAAVA NRO 8627 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 27.6.2016 päivättyä ja 17.10.2016 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8627. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Viialan kaupunginosassa noin 6,5 kilometriä Tampereen ydinkeskustasta itään, osoitteessa Nuijatie 31. Kaavamuutos koskee korttelin nro 5235 tonttia nro 4 sekä Nuijan suojaviheraluetta. Alue sijaitsee Viialan pientaloalueen pohjoisosassa. Suunnittelualue on osa korttelia nro 5235, joka koostuu asuinkerrostaloista ja rivitaloista. Asemakaavan tavoitteet Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Tampereen Vuokratalosäätiö. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on alueen täydennysrakentaminen vuokra-asumiseen. Tontilla olemassa olevat huonokuntoiset asuinkerrostalot on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle tehokkaampaa asumista. Alueelle suunnitellaan kerrostalorakentamisen lisäksi myös pientaloja. Asemakaava kuuluu maankäytön suunnittelun kaavoitusohjelmaan vuosille 2016 2018 (kohde numero 7 vuodelle 2016). Tampereen kaupungin EHYT-raportissa (2011) suunnittelualue on arvioitu eheyttämiskohteeksi, jossa nykyistä korttelirakennetta täydennetään. Asemakaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 4.2. 25.2.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 4 viranomaiskommenttia sekä 1 mielipide. Asemakaavan valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 30.6. 25.8.2016. Valmisteluaineistosta saatiin 4 viranomaiskommenttia. Runkovesijohdon sijaintia ja liito-oravan kulkuyhteyttä koskevat kommentit on huomioitu kaavaehdotuksessa. Asemakaava Asemakaavamuutoksella tontista 5235-4 ja suojaviheralueen osasta muodostetaan uusi tontti 5235-6, joka osoitetaan asuinkerrostalojen ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AKR). Tontille osoitetaan rakennusoikeutta 10 100 k-m 2 ja sen tehokkuusluvuksi muodostuu e=0.54. Asemakaava mahdollistaa sekä 4 5 -kerroksisten asuinkerrostalojen että 2-kerroksisten kytkettyjen pientalojen rakentamisen tontille. Aiemmin voimassa olevaan asemakaavaan nähden rakennusoikeus suunnittelualueella lisääntyy 3 840 k-m 2. Asemakaavan toteuttaminen Kaavamuutos voidaan toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. Toteutuksesta ja aikataulusta vastaa Tampereen Vuokratalosäätiö. 2

3 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 4 1.1 TUNNISTETIEDOT 4 1.2 KAAVA ALUEEN SIJAINTI 4 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS 4 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 4 2. LÄHTÖKOHDAT 5 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 2.1.2 Luonnonympäristö 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö 6 2.1.4 Väestö ja palvelut 8 2.1.5 Maanomistus 9 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 9 2.2.1 Kaava aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset 9 2.2.2 Kaava aluetta koskevat selvitykset 10 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 11 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE 11 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 11 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 11 3.3.1 Osalliset 11 3.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 11 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 13 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 14 4.1 KAAVAN RAKENNE 14 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 14 4.3 ALUEVARAUKSET 14 4.3.1 Korttelialueet 14 4.3.2 Muut alueet 15 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 15 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 15 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 16 4.4.3 Ympäristön häiriötekijät 17 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 17 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 17 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 17 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA 17

4 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Viialan kaupunginosan korttelin nro 5235 tonttia nro 4 ja suojaviheraluetta. Asemakaavamuutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Viialan kaupunginosan korttelin nro 5235 tontti nro 6 ja katualuetta. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, toimistoarkkitehti Päivi Veijola. Diaarinumero: TRE:8066/10.02.01/2015, pvm. 22.12.2015 Vireille tulo: 4.2.2016 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Viialan kaupunginosassa noin 6,5 kilometriä Tampereen ydinkeskustasta itään, osoitteessa Nuijatie 31. Kaavamuutos koskee korttelin nro 5235 tonttia nro 4 sekä suojaviheraluetta. Alue sijaitsee Viialan pientaloalueen pohjoisosassa. Suunnittelualue rajautuu idässä Santaharjuntiehen, etelässä Nuijatiehen, lännessä Harppipuistoon ja pohjoisessa kortteliin nro 5235. Suunnittelualue on osa Tampereen Vuokratalosäätiön korttelia nro 5235, joka koostuu asuinkerrostaloista ja rivitaloista. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Viiala, Nuijatie 31, Täydennysrakentaminen vuokra-asumiseen, asemakaava nro 8627. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 4.2.2016 - Asemakaavakartta ja poistuva asemakaava, 27.6.2016, tark. 17.10.2016 - Asemakaavan seurantalomake - Havainnekuva, 27.6.2016, tark. 17.10.2016 - Aloitusvaiheen palautekooste, 1.3.2016 - Valmisteluvaiheen palautekooste, 25.10.2016 - Rakentamistapaohje, 27.6.2016, tark. 17.10.2016 - Viitesuunnitelma, 17.10.2016 (Arkkitehtitoimisto Helamaa&Heiskanen Oy) - Meluselvitys, 9.5.2016 (Destia Oy) - Hulevesiselvitys- ja suunnitelma, 11.10.2016 (Pöyry Finland Oy) - Luontoselvitys, 7.10.2016 (Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu)

5 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Viialan kaupunginosassa noin 6,5 kilometriä Tampereen ydinkeskustasta itään, osoitteessa Nuijatie 31. Kaavamuutos koskee korttelin nro 5235 tonttia nro 4 sekä suojaviheraluetta. Tontin 5235-4 pinta-ala on 16 375 m 2. Tontin länsiosassa on kaksi vuonna 1971 valmistunutta, kolmikerroksista asuinkerrostaloa (talo A ja talo B). Molempien kerrostalojen kerrosala on 2 860 k-m 2. Rakennukset ovat harjakattoisia ja julkisivultaan rapattuja lamellitaloja. Tontilla on myös autotalli ja tekninen rakennus. Pysäköinti ja tontin liikennejärjestelyt sijoittuvat tontin keskiosaan. Tontin itäreunassa on luonnontilaista metsikköä, joka jatkuu lounaispuolella olevalla Nuijan suojaviheralueella. Sisääntulo Nuijatieltä tontille 5235-4. Talo B on kolmikerroksinen ja julkisivultaan rapattu.

Suunnittelualueeseen kuuluvan Nuijan suojaviheralueen pinta-ala on 2 582 m 2. Nuijatien ja Santaharjuntien risteyksen kohdalla suojaviheralueen reunassa kulkee polku. 2.1.2 Luonnonympäristö Kallio- ja maaperä Maaperäkartan perusteella suunnittelualueen maaperä on karkeaa hietaa. Tontin 5235-4 kerrostalojen rakentamisen yhteydessä tehtyjen pohjatutkimusten perusteella maaperäksi todettiin kuitenkin savihiesu ja hiekkainen hieta. Suunnittelualueen maasto on suhteellisen tasaista, korkeusasema vaihtelee välillä 94 99 mpy. Alueen itäosassa on painanne. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue sijaitsee Viinikanojan valuma-alueella. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelman (2012) toimenpidesuositukset Viinikanojan valuma-alueella ovat seuraavat: 1) Pohjaveden muuttuminen on estettävä, 2) Iidesjärven tilaa tulee parantaa, 3) Viinikanojan, Vuohenojan ja Pyhäojan valuma-alueilla hulevesivirtaamia ei saa lisätä ja 4) Pyhäjärven Viinikanlahden fosforikuormitusta tulee vähentää pitkällä aikavälillä. Suunnittelualue kuuluu Aakkulanharjun pohjavesialueeseen. Kasvillisuus Suunnittelualueen kasvillisuus inventointiin loppukesällä 2016. Luontoselvityksen mukaan alueelta ei löytynyt merkittäviä kasvilajeja. Alueelta löytyneitä huomioin arvoisia lajeja ovat lehtotähtimö, punakoiso ja idänkanttara, jotka suositellaan huomioitavan asemakaavassa mahdollisuuksien mukaan. Kaava-alueen kaakkoiskulmassa oleva kuivahko niitty todettiin avainbiotoopiksi. Niitty suositellaan säilytettävän avoimena. Liito-orava Ramboll Oy on laatimassa Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 yhteydessä koko kantakaupunkia koskevaa liito-oravaselvitystä. Selvityksen mukaan kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevassa Santaharjunpuistossa on liito-oravaesiintymä. Asemakaavan luontoselvityksessä liito-oravan tärkeimpien kulkuyhteyksien arvioidaan kuitenkin jäävän kaava-alueen ulkopuolelle. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee Viialan pientaloalueen pohjoisosassa. Suunnittelualue rajautuu idässä Santaharjuntiehen, etelässä Nuijatiehen, lännessä Harppipuistoon ja pohjoisessa kortteliin nro 5235. Suunnittelualue on osa Tampereen Vuokratalosäätiön korttelia nro 5235, joka koostuu asuinkerrostaloista ja rivitaloista. 6

7 Tontin 5235-3 kerrostalossa on kolme asuinkerrosta ja maanpäällinen kellarikerros. Kaupunkikuva Tontilla 5235-5 on neljä kaksikerroksista rivitaloa. Viiala on rintamamiestalovaltainen pientaloalue, jonka rakentaminen aloitettiin 1950-luvulla. Suunnittelualue sijaitsee pientaloalueen koillisreunassa korttelissa nro 5235, joka poikkeaa mittakaavaltaan muusta alueen rakentamisesta. Talo A muodostaa Kirvestien päätteen, mutta muuten suunnittelualueen näkyvyys kaupunkikuvassa on vähäinen. Nuijatien pohjoispuolella rakennukset eivät rajaa katutilaa vaan se jää avoimeksi. Alueen ympäristö on vehreää.

8 Suunnittelualue näkyy Kirvestien päätteenä. Virkistys Yhteydet virkistysalueille ovat hyvät. Suunnittelualue länsipuolella sijaitsee Harppipuisto. Santaharjuntien pohjoispuolelta alkavat Aakkulanharju ja Vilusenharjun virkistysalueet, jotka ovat osa Tampereen kaupungin merkittävää viherverkkoa. Liikenne Suunnittelualue on sijaitsee Nuijatien ja Santaharjunkadun risteyksessä. Alue on tehokkaan joukkoliikenteen vaikutusaluetta. Lähin linja-autopysäkki on Vasaratien varressa, josta liikennöi linja 10. Korttelin nro 5235 itäpuolella Santaharjuntien varressa kulkee kevyen liikenteen väylä, joka on Tampereen pyörätieverkostoon kuuluva kevyen liikenteen pääreitti. Liikennemäärä Nuijatiellä oli maaliskuussa 2016 suoritetun laskennan mukaan 208 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tekninen huolto Tontin 5235-4 kautta kulkee maanalaisia vesi-, viemäri-, sähkö-, kaukolämpö- ja tietoliikennejohtoja. Suunnittelualueen itäosassa on ojapainanne, jota pitkin alueen hulevedet virtaavat Mutaojaan. Hakametsä Rusko välille rakennetavan uuden runkovesijohdon on suunniteltu kulkevan Nuijan suojaviheralueen halki. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Tampereen kaupungin meluselvityksen (2012) mukaan suunnittelualue sijaitsee osittain Santaharjuntien liikennemelualueella. Vuoden 2030 ennusteessa suunnittelualueen itäreunalla päiväajan keskiäänitaso nousee 60 65 db:iin ja yöajan keskiäänitaso 50 55 db:iin. 2.1.4 Väestö ja palvelut Asuminen Viialan kaupunginosassa asuu noin 1 700 asukasta. Suunnittelualueen ympäristössä asuminen on pientalovaltaista.

9 Palvelut 2.1.5 Maanomistus Viialassa asukkaita palvelee kioski. Lähimmät palvelut sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueelta Turtolassa ja Kaukajärven keskustassa. Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Yleiskaava Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Ympäristöministeriön 12.12.2000 vahvistamassa Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa kaava-alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK). Alue varataan kerrostaloille, joihin on sijoitettava vähintään 70 % alueen kerrosalasta. Alueelle voidaan rakentaa myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Suunnittelualue sijoittuu vedenhankinnan varten tärkeän pohjavesialueen reunalle. Ote kantakaupungin yleiskaavasta.

Asemakaava Tontilla 5235-4 on voimassa 12.12.2001 hyväksytty asemakaava numero 7743. Asemakaavan mukaan tontti 5235-4 on asuinkerrostalojen korttelialueetta (AK-1). Leikki- ja oleskelualuetta tulee varata vähintään 10 m 2 asuntokerrosalan 100 m 2 kohti. Tonttia ei saa aidata toista tonttia vastaan. Tontilta on varattava yksi autopaikka asuntokerrosalan 85 m 2 kohti. Tontin asuinrakennusoikeus on 6 000 k-m 2, joka on jaettu kahdelle kolmikerroksiselle rakennusalalle. Ullakolle on mahdollista rakentaa saunatilat talon omaan käyttöön. Lisäksi tontilla on rakennusoikeutta 260 k-m 2 talousrakennuksia varten, joka on jaettu kahdelle rakennusalalle (200 k-m 2 ja 60 k-m 2 ). Tontille on merkitty pysäköimispaikat sekä ohjeellinen leikki- ja oleskelualue. Tontin itäosassa on vesi- ja viemärirasitteet, ajorasite tonteille 5235-3 ja -5 sekä istutettava alueen osa. Nuijan suojaviheralueella on voimassa 11.8.2004 hyväksytty asemakaava numero 7781. Asemakaavan mukaan alue on suojaviheraluetta (EV). Alueen halki on merkitty ohjeellinen yleinen jalankulku- ja pyöräilyreitti. 10 Tonttijako Pohjakartta Ote ajantasa-asemakaavasta. Tontilla 5235-4 on voimassa 12.12.2001 hyväksytty tonttijako numero 7517. Tontti on merkitty tonttirekisteriin 16.10.2002. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2016. 2.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Asemakaavatyön yhteydessä laaditut selvitykset ja suunnitelmat:

- Viitesuunnitelma, 17.10.2016 (Arkkitehtitoimisto Helamaa&Heiskanen Oy) - Hulevesiselvitys ja -suunnitelma, 11.10.10.2016 (Pöyry Finland Oy) - Meluselvitys, 9.5.2016 (Destia Oy) - Luontoselvitys, 7.10.2016 (Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu) 11 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Tampereen Vuokratalosäätiö. Hakija esittää 22.12.2015 kirjatussa hakemuksessaan alueen täydennysrakentamista vuokra-asumiseen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke on kuulutettu vireille 4.2.2016. Asemakaavamuutos sisältyy Tampereen kaupungin asemakaavoitusohjelmaan 2016 2018 (kohde nro 19) ja on ajoitettu vuodelle 2016. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Osallisia ovat mm.: - Kaavamuutoksen hakija - Suunnittelualueen maanomistajat, asukkaat ja työntekijät - Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue) - Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, asuntotoimi, Pirkanmaan Pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi liikelaitos, Pirkanmaan Jätehuolto Oy) - Pirkanmaan ELY-keskus - Pirkanmaan maakuntamuseo - Koillis-Alvari - Viialan omakotiyhdistys ry - Muut ilmoituksensa mukaan 3.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 4. 25.2.2016 sekä lähettiin tiedoksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 4 viranomaiskommenttia sekä 1 mielipide. Saadut kommentit ja mielipiteet ovat asemakaavan liitteenä. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön kommentissa todettiin, että suunnittelussa on otettava huomioon alueen sijainti vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lisäksi leikki- ja

oleskelualueet on sijoitettava siten, että melulle annetut ohjearvot alittuvat. Myös parvekkeilla on ulkomelulle annettujen ohjearvojen alituttava. Lausunto on huomioitu kaavan liitteeksi laadituissa hulevesi- ja meluselvityksessä. Tampereen Sähkölaitos Oy:n kommentin mukaan kaavamuutoksen kohteena olevalla kiinteistöllä on kaukolämpöliittymä ja tontille on sijoitettu kaukolämpöjohto myös muita asiakkaita varten. Mikäli kaavamuutoksen aiheuttamat muutostyöt ja lisärakentaminen vaativat kaukolämpöjohtoon ja liittymään muutoksia, niistä aiheutuvat kustannukset kohdennetaan muutoksen aiheuttajalle. Kaavaluonnoksessa kaukolämpöjohto on merkitty kaavakarttaan nykyiselle paikalleen, eikä sitä ole tarkoitus siirtää. Pirkanmaan maakuntamuseon kommentissa todettiin, että kaavaalueelta ei tunneta erityisiä kulttuuriympäristöarvoja eikä hankkeeseen liity niiden osalta selvitystarvetta. Mikäli kaavahanke etenee osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti, Pirkanmaan maakuntamuseota ei ole välttämätöntä pitää jatkossa osallisena hankkeessa. Kiinteistötoimen lausunnossa todettiin, että kaavan hyväksynnän jälkeen tulee tehtäväksi kaavan mukainen vuokrasopimus. Naapureiden mielipiteessä oltiin huolissaan rakennusten purkamisesta aiheutuvasta melu-, pöly- ja roskahaitoista. Lisäksi rakennusten purkamisen tarpeellisuus kyseenalaistettiin. Alueelle ei toivottu täydennysrakentamista, sillä sen nähtiin lisäävän liikennettä, mutta ei kuitenkaan turvaavan lähialueen palveluiden säilymistä. Naapuruston näkymien pelättiin muuttuvan autojen tai kerrostalojen hallitsemaksi. Alueen kulttuurihistorialliset arvot tulee huomioida. Lisäksi täydennysrakentamisen pelättiin pilaavan lähivirkistysalueita. Kaavoituksen vastine Tampereen vuokratalosäätiö on arvioinut asuinkerrostalojen tulleen elinkaarensa päähän ja niiden kunnostamisen taloudellisesti kannattamattomaksi. Kaavamuutos tukee myös kaupungin täydennysrakentamistavoitteita, joilla pyritään lisäämään asutusta joukkoliikenteen vaikutuspiirissä sekä monipuolistamaan asuntotarjontaa eri kaupunginosissa. Pysäköinti lisääntyy tontilla vain noin 15 autopaikan verran. Asukkaiden autopaikat sijoitetaan tontille, ei katualueelle. Kaavamuutoksen vaikutus liikennemäärän kasvuun on vähäinen, eikä sillä ole liikenteellistä vaikutusta katuverkon toimivuuteen. Rakennusten purkamista ohjataan Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksellä, jonka mukaan mm. purkamisen aikana on ehkäistävä purkamisesta aiheutuvaa melu- ja pölyhaittaa. Uusissa asuinkerrostaloissa on 4 5 kerrosta ja ne on pyritty sijoittamaan mahdollisimman etäälle suunnittelualueen naapurissa olevista pientaloaloista. Uudisrakentaminen ei peitä pientalojen näkymiä. Pirkanmaan maakuntamuseo ei katsonut kommentissaan, että hankkeeseen liittyisi erityisiä kulttuuriympäristöarvoja. Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia Harppipuistoon tai muille lähivirkistysalueille. 12

Valmisteluvaihe Asemakaavan valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 30.6. 25.8.2016. Valmisteluaineistosta saatiin 4 viranomaiskommenttia. Saadut kommentit ovat asemakaavan liitteenä. Kiinteistötoimella ja Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ollut hankkeesta huomautettavaa. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön kommentissa todettiin, että Tampereen kaupungin valmisteilla olevassa liito-oravaselvityksessä on tehty havaintoja liito-oravasta Santaharjuntien itäpuolella. Havainnot ovat samalla kohdin kuin kaava-alueen kaakkoiskulma. Kaava-alueen kaakkoiskulmassa on kookasta puustoa, joka on hyvin soveltuvaa myös liito-oravan kulkuyhteydeksi. Asemakaavaluonnosta on tarpeen tarkistaa vielä tältä osin ja huolehtia, että tilavaraukset ja merkinnät ovat riittävät suojaamaan tarvittavaa puustoa kulkuyhteyden mahdollistamiseksi. Lausunnon ja selvitysten perusteella kaava-alueen kaakkoiskulmassa oleva puusto on merkitty säilytettäväksi (s-18). Jotta nykyistä puustoa säilyy mahdollisimman paljon, tontin halki rakennettava oja on päätetty linjata pysäköintialueen kautta putkitettuna. Tampereen Veden kommentissa muistutettiin suunnitteilla ja rakenteilla olevasta DN800 vesijohdosta välille Sammon valtatie Rusko, joka kulkee kaava-alueen halki. Vesijohdolle tarvitaan asemakaavassa maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Rakennusten sijoittelussa on huomioitava myös putken tulevat huolto ja saneeraustyöt. Lisäksi kaava-alueella kulkee vesijohto ja jätevesiviemäri, joiden toimintaedellytysten täytyy säilyä täydennysrakentamisesta huolimatta. Asemakaavaluonnoksessa putkille on varattu rasitealue eri paikkaan, kuin missä olemassa olevat vesi- ja viemärijohdot sijaitsevat. Putkien siirtämisen edellytykset tulee tutkia erikseen. Mahdolliset putkisiirrot toteutetaan aina aiheuttajaperiaatteen mukaan hyödynsaajan kustannuksella, joka on otettava huomioon myös kaavan yhteydessä. Tampereen Vesi varaa oikeuden olla mukana kaavoituksessa ja suunnittelemassa putkisiirtoja, sikäli kuin ne tulevat harkittaviksi. Lausunnon perusteella kaavakartalle on lisätty johtorasite runkovesijohtoa varten. Nykyinen vesijohto ja viemäri siirretään asemakaavassa osoitettuun paikkaan hakijan kustannuksella. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on alueen täydennysrakentaminen vuokra-asumiseen. Tontilla olemassa olevat huonokuntoiset asuinkerrostalot on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle tehokkaampaa asumista. Alueelle suunnitellaan kerrostalorakentamisen lisäksi myös pientaloja. Samalla tutkitaan mahdollisuutta liittää viereinen Nuijan suojaviheralue tonttiin. Tampereen kaupungin EHYT-raportissa (2011) suunnittelualue on arvioitu eheyttämiskohteeksi, jossa nykyistä korttelirakennetta täydennetään. Asemakaavoitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu kaavoittaa suunnittelualueelle 8 000 k-m 2 asuinrakentamista. Kaavoituksen tavoitteena on suunnitella alueen täydennysrakentaminen siten, että alueesta rakentuu viihtyisää ja vetovoimaista asuinympäristöä. 13

14 Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksella nykyisestä tontista 5235-4 ja Nuijan suojaviheralueen osasta muodostetaan uusi tontti 5235-6. Tontti osoitetaan asuinkerrostalojen ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AKR). Tontin 5235-6 rakennusoikeus on 10 100 k-m 2 ja tehokkuusluku e=0.54. Aiemmin voimassa olevaan asemakaavaan nähden rakennusoikeus suunnittelualueella lisääntyy yhteensä 3 840 k-m 2. Nuijatien katualuetta levennetään hieman risteysalueella. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Hanke tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita, joilla pyritään lisäämään asutusta joukkoliikenteen vaikutuspiirissä sekä monipuolistamaan asuntotarjontaa eri kaupunginosissa. Asemakaavaa varten on laadittu rakentamistapaohje, joka on asemakaavan liitteenä (rol-8627). Rakentamistapaohjeessa on kiinnitetty huomiota erityisesti uudisrakennusten sovittamiseen ympäristöön ja asumisen viihtyisyyteen. 4.3 Aluevaraukset 4.3.1 Korttelialueet Asuinrakennusten rakennusoikeus on yhteensä 9 550 k-m 2, mikä tarkoittaa noin 190 asukasta (1 asukas / 50 k-m 2 ). Asukkaiden yhteistilojen rakennusoikeus on 150 k-m 2. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi tontille saadaan rakentaa 400 k-m 2 ilmastointikonehuoneita sekä yksikerroksisia kylmiä pihavarastoja enintään 3 % rakennusoikeudesta. Tontin 5235-6 pinta-alaksi muodostuu 18 686 m 2. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I V. Asemakaava mahdollistaa sekä IV V -kerroksisten asuinkerrostalojen että II-kerroksisten kytkettyjen pientalojen rakentamisen tontille. Kerrostalorakentaminen sijoittuu tontin keskiosaan melulta suojaavaksi vyöhykkeeksi ja pientalorakentaminen tontin länsiosaan puistoalueen viereen. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi tontille saadaan rakentaa 400 k-m 2 ilmastointikonehuoneita kerrosluvun estämättä. Konehuoneen julkisivut ja materiaalit on sovitettava arkkitehtuurin tyyliin ja kaupunkikuvaan. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi tontille saadaan rakentaa yksikerroksisia, kylmiä pihavarastoja enintään 3 % rakennusoikeudesta. Tontin kaakkoisnurkassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet (s- 18).

15 Pysäköinti Hulevedet 4.3.2 Muut alueet Tontin 5235-6 halki merkitään ajoyhteys naapuritontteja 5235-3 ja 5235-5 varten. Ajo tontille on kielletty Nuijatien ja Santaharjuntien risteyksestä. Asuinrakennusten julkisivuilla, joilla keskiäänitaso päivällä ylittää 55 db, tulee parvekkeet ja terassit lasittaa liikennemelua vastaan. Tontilta tulee varata autopaikkoja kerrostalojen osalta yksi autopaikka / 100 k-m 2, vuokratuotannon kerrostalojen osalta yksi autopaikka / 120 k-m 2 sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen osalta yksi autopaikka / 90 k-m 2 tai vähintään yksi autopaikka / asunto. Tontilta tulee varata polkupyöräpaikkoja kerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen osalta yksi polkupyöräpaikka / 40 k- m 2 sekä vuokratuotannon kerrostalojen osalta yksi polkupyöräpaikka / 35 k-m 2. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta muodostuvia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla 1 kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Täyttyneiden viivytysrakenteiden tyhjenemisen tulee kestää vähintään 2 ja korkeintaan 12 tuntia sateen päättymisestä. Rakenteissa tulee olla suunniteltu ylivuoto. (hule-43(1)) Puhtaat kattovedet tulee ensisijaisesti imeyttää, mikäli maaperä soveltuu imeytykseen. Tontilla muodostuvia hulevesiä, jotka voidaan imeyttää, ei tarvitse huomioida viivytystilavuudessa. Tontin itäreunalla on avo-ojaa varten varattu alue (oja-1). joka toimii alueellisena hulevesireittinä. Nuijatieltä suunnittelualueelle purkavat hulevedet on tarkoitus johtaa hulevesiselvityksen mukaisesti putkella avo-ojaan. Hulevesiputki sijoitetaan samalle rasitealueelle kaupungin runkovesijohdon kanssa. Nuijatien katualuetta levennetään Santaharjuntien risteyksen kohdalla. Katualueen pinta-ala lisääntyy 275 m 2. Nykyinen Nuijatien varressa kulkeva kävely-yhteys tulee siirtää muodostuvalle katualueelle. 4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen täydennysrakentaminen on Tampereen kaupungin EHYT-raportin (2011) mukaista. Kaavamuutoksen myötä suunnittelualueen tonttitehokkuus kasvaa ja asuntotarjonta monipuolistuu. Kaupunkikuva Kerrostalo- ja pientalorakentaminen täydentää hyvin korttelia nro 5235. Asuinkerrostaloissa on 4 5 kerrosta ja ne on pyritty sijoitta-

maan mahdollisimman etäälle suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolella olevasta pientaloalueesta. Kaksikerroksiset pientalot sijoittuvat Harppipuiston viereen ja jatkavat pientaloalueen mittakaavaa. Tontin keskiosaan muodostuu yhteinen piha-alue, joka liittyy viereiseen Harppipuistoon. Asuminen Suunnittelualueen asuinrakennusoikeus lisääntyy 3 550 k-m 2, mikä vastaa noin 70 uutta asukasta (laskennallinen mitoitus 1 asukas / 50 k-m 2 ). Liikenne Voimassa olevan asemakaavan mukainen mitoitus (1 ap / 85 k-m 2 ) edellyttää tällä hetkellä noin 70 autopaikkaa tontille. Asemakaavamuutoksella tontin autopaikkanormia väljennetään kaupungin pysäköintipolitiikan mukaisesti. Uusi asemakaava edellyttää laskennallisesti noin 85 autopaikkaa tontille, mikä tarkoittaa 15 autopaikan lisäystä. Nuijatien nykyinen liikennemäärä on pieni (208 ajoneuvoa vuorokaudessa). Asemakaavamuutoksen vaikutus liikennemäärän kasvuun on vähäinen, alle 50 ajoneuvoa vuorokaudessa, eikä sillä ole liikenteellistä vaikutusta katuverkon toimivuuteen. Alue liittyy sujuvasti kävelyn ja pyöräilyn verkostoihin. Näiden liikkumismuotojen edistämiseksi tontilla edellytetään polkupyöräpaikkojen rakentamista (1 pp / 35 40 k-m 2 ). Viitesuunnitelman mukainen polkupyöräpaikkamäärä on yhteensä 266 polkupyörää. Tekninen huolto Kaavan mukainen toiminta tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan, mikä on yhdyskuntatalouden kannalta edullista. Tontin itäosassa on maanalaisia tietoliikenne-, vesi- ja viemärijohtoja, jotka tulee siirtää rakentamisvaiheessa. Vesi- ja viemärijohdon siirto on huomioitu asemakaavassa pohjois-eteläsuuntaisena maanalaista johtoa varten varattuna alueena. Tontilla on aluevaraus myös Hakametsä Rusko välille rakennettavaa runkovesijohtoa varten. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön, sillä suunnittelualue on pääosin rakennettua korttelimaata. Suunnittelualueelle on laadittu hulevesiselvitys- ja suunnitelma (11.10.2016 Pöyry Finland Oy), joka on asemakaavan liitteenä. Selvityksen perusteella kaavamuutos ei aiheuta hulevesien laatuun tai määrään merkittäviä muutoksia. Puhtaat kattovedet suositellaan ensisijaisesti imeytettävän. Koska suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella, ajoväylien ja pysäköintialueiden hulevesiä ei saa imeyttää, vaan ne tulee johtaa tontin itäosaan rakennettavaan avoojaan. Avo-ojaan rakennetaan pohjapatoja viivyttämään hulevesien virtausta ja kiintoaineen laskeuttamiseksi. Oja toimii myös alueellisena hulevesireittinä. 16

Suunnittelualueen kaakkoisosassa oleva puustoinen alue pienenee, kun Nuijan suojaviheralue liitetään kortteliin nro 5235. Asemakaavassa tontin 5235-6 kaakkoiskulmassa oleva puusto on merkitty säilytettäväksi (s-18). Tarkoituksena on säilyttää tontin kaakkoiskulma painanteineen mahdollisimman luonnonmukaisena maisemallisista syistä sekä mahdollisena liito-oravan kulkureittinä. 4.4.3 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavatyön yhteydessä laadittiin meluselvitys (9.5.2016, Destia Oy), jossa tarkasteltiin suunnittelualueen oleskelupihoille ja julkisivuille kohdistuvia melutasoja. Tarkastelu tehtiin kahdelle eri vaihtoehdolle. Molemmissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa asuinrakennusten sisäpihan puolelle jää liikenteen melulta suojaisat oleskelupihat, joilla melutason päiväajan ohjearvo 55 db sekä yöajan ohjearvo 50 db eivät ylity. Tontin pohjoisosassa ohjearvot ylittyvät asuinkerrostalojen Santaharjuntien puoleisella piha-alueella, minkä vuoksi tälle alueelle ei tule sijoittaa oleskelupihoja. Santaharjuntien puoleisille asuinkerrostalojen julkisivuille kohdistuu enimmillään 57 db:n keskiäänitaso. Rakennusten julkisivuille ei ole tarpeen kuitenkaan asettaa erillistä äänen eristysvaatimusta. Santaharjuntien puoleisilla julkisivuilla parvekkeet tulee lasittaa, jotta niillä saavutetaan ohjearvotason 55 db alittava melutilanne. Parvekelasitus on huomioitu asemakaavan yleismääräyksessä. 17 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavaan liittyy havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueella. Asemakaavan toteuttamista ohjaa havainnepiirroksen ohella tontille laadittu rakentamistapaohje, joka selventää ja täydentää asemakaavan tavoitteita. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Kaavamuutos voidaan toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. Toteutuksesta ja aikataulusta vastaa Tampereen Vuokratalosäätiö. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 837 Tampere Täyttämispvm 31.03.2017 Kaavan nimi Asemakaavan muutos nro 8627, Viiala 5235-4, erityisal. Hyväksymispvm 20.02.2017 Ehdotuspvm 01.11.2016 Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm 04.02.2016 Hyväksymispykälä 48 Kunnan kaavatunnus 837-8627 Generoitu kaavatunnus 837V200217A48 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,8961 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,8961 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,8961 100,0 10100 0,53 0,0000 3840 A yhteensä 1,8686 98,5 10100 0,54 0,2311 3840 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,0275 1,5 0,0275 E yhteensä -0,2586 0 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,8961 100,0 10100 0,53 0,0000 3840 A yhteensä 1,8686 98,5 10100 0,54 0,2311 3840 AK-1-1,6375-6260 AKR 1,8686 100,0 10100 0,54 1,8686 10100 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,0275 1,5 0,0275 Kadut 0,0275 100,0 0,0275 E yhteensä -0,2586 0 EV -0,2586 0 S yhteensä M yhteensä W yhteensä