Kunnanhallitus 90 18.05.2015 Kunnanvaltuusto 13 08.06.2015 Talousarvion sitovuustasot ja investointien hankerajat 1319/02.02.00/2014 Kh 18.05.2015 90 Valmistelija/lisätiedot: talousjohtaja Pekka Takkinen, puh. 044 7401103 Siilinjärven kunnanvaltuusto on päättänyt 15.4.1991 ( 23) hyväksyä talousarvion käyt tö ta lous osan rakenteen tulosalueittain sekä investointiosan hankerajat. Tällöin päätöksen taustalla on ollut sen aikaisen Kunnallisen laskentatoimen uu dista mis toi mi kun nan suositus kunnan talousarviorakenteesta. Käytännössä tämä pää tös on määritellyt kunnan talousarvion jakaantumisen käyttötalousosaan, inves toin ti osaan sekä rahoitusosaan. Samalla tästä alkaen kunnan talousarvio on ra ken net tu toimielimittäin ja käyttötalousosa on jaettu tulosalueittain, jonka toi mieli met ovat edelleen jakaneet tulosyksiköiksi. Investointiosassa määrärahat on esi tet ty investoinneista vastaaville toimielimille hankkeittain. Lisäksi valtuusto on tuol loin hyväksynyt investointiosan hankerajat. Hankerajojen mukaan valtuusto hy väk syy talonrakennuksen uudisrakentamisessa ja saneerauskohteissa 252 000 euroa (yli 1,5 milj. mk) suuremmat yksittäiset hankkeet ja maa- ja ve si ra ken tei den ja vesihuollon yli 336 000 euron (yli 2 milj. mk) hankkeet. Muiden in ves toin tien sekä irtaimistonosalta valtuusto päättää yli 168 000 euron (yli 1 milj. mk) suu ruisis ta yksittäisistä hankkeista. Tämän jälkeen kunnassa ei ole käsitelty erillisenä asiana ta lous ar vio ra ken teeseen / sitovuustasoihin liittyviä muutoksia. Varsinainen talousarvion sitovuustaso käyt tö ta lous osas sa on edelleen toimielimittäin tulosaluetasolla tuon vuoden 1991 kun nas sa tehdyn päätöksen mukaisesti. Tulosalueiden määrä ja sisältö on vuosien myötä organisaatiomuutoksissa yms. muuttunut. Muutokset on esitetty talous ar vio asia kir jas sa ja ne on hyväksytty talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kunnan talousarvion ja -suunnitelman rakenne on aikojen saatossa muuttunut käyt tö ta lous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan. Lisäksi on tul lut muita muutoksia, jotka on kunnassa huomioitu mm. Kirjanpitolautakunnan kun ta jaos ton ohjeiden sekä Kuntaliiton suositusten mukaisesti. Kuntaliiton jul kaise ma viimeisin suositus on vuodelta 2011. Lisäksi käyttötalousosassa on ollut voimassa talousarvioasiakirjaan sisältyvinä sito vuus ta soi na ja ohjeina mm. seuraavaa: Kunkin tulosalueen määrärahat ja tuloarviot esitetään tuloslaskelman muo dossa tiliryhmittäin. Tiliryhmät sisältävät myös ns. sisäiset erät eli eri hal lin non alojen väliset palveluiden ostot. Valtuusto vahvistaa tulosalueen määrärahan ja tuloarvion joko brutto- tai net tomää räi se nä. Nettomääräisiä ovat olleet joukkoliikenteen tulosalue, maa seu tuhal lin non tulosalue, ympäristöterveyspalveluiden tulosalue ja ve si huol to lai toksen laskennallinen taseyksikkö. Näiden osalta sitova on toi min ta tuot to jen ja toi min ta ku lu jen erotus eli toimintakate. Kaikki muut tu los alu eet ovat brut to määräi siä jolloin sitovia ovat sekä toimintatuotot että toi min ta ku lut. Talousarvioasiakirjaan sisältyvät myös valtuustoon nähden sitovat tu los aluei-
den tavoitteet sekä lautakuntien omat tavoitteet, jotka sitovat vain lau ta kuntaan nähden. Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia ovat olleet verotulot, val tionosuu det, korkotulot ja -menot sekä rahoitustulot ja -menot. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia ovat olleet mm. antolainojen vähen nys/li sä ys ja pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys. Investointiosassa määrärahat on hyväksytty suurten rakennushankkeiden osalta hank keit tain ja muilta osin hankeryhmittäin. Talousarvioprosessia ja talousarvioon vuoden aikana tulevien muutosten hal lintaa, ohjeistusta ja kunnassa vallitsevia käytäntöjä tarkastellessa on todettu, että val tuus ton nykyinen sitovuustaso jättää lautakuntien omille käyttösuunnitelmille to si asial li ses ti vain vähäisen merkityksen. Tulosalueet ovat hyvin erilaisia ja erisuu rui sia suhteessa toisiinsa ja koko kuntaan nähden. Talousarviovuoden ai kaiset ylitykset ja alitukset muodostavat listauksen, josta valtuutetun on vaikea hahmot taa kokonaisuutta. Kunnan johtoryhmä on keskustellut tarpeesta muuttaa sito vuus ta soa yhtä organisaatiotasoa ylemmäksi ja linjannut muutostyötä. Vuoden 2015 aikana on päätetty, ettei valtuustoon viedä erillistä tiedoksiantoa vuo den aikana hyväksymättä jääneistä menojen ylityksistä ja tulojen alituksista (val tuus to 16.3.2015 1). Olennaiset poikkeamat talousarvioon nähden kä si tellään talousarviovuoden aikana ja hyväksymättä jääneet erät käsitellään ti lin päätök sen hyväksymisen yhteydessä. Tämän vuoksi talousarvion toi meen pa no-ohjeis sa on mahdollistettu joustavammin käyttää niitä mahdollisuuksia, joita jo ennes tään on käytettävissä talousarviovuoden aikaisten muutosten tekemiseen. Toimielinten tulee hyväksyä käyttösuunnitelmat tulosyksikkötasolla tai muulla päät tä mäl lään tasolla niin, että mm. talouden seuranta tapahtuu tar koi tuk sen mukai sel la tarkkuudella ja lakisääteiset tilastointi- ym. tarpeet tulevat täytetyksi. Talou den seurannan jatkuvuus tulee myös turvata. Talousarvion rakenne määräytyy voimassa olevien valtakunnallisten ohjeiden ja suo si tus ten mukaisesti. Kunta päättää sitovuustason asettamisesta valtuustoon ja eri toimielimiin nähden. Toimielimet hyväksyvät tulosaluejaon ja -sisällön ta lous arvion hyväksymisen yhteydessä. Kunnanhallitus antaa tarkemmat ohjeet ta lous arvion laadinnasta ja toimeenpanosta. Päätöksen vaikutusten arviointi suhteessa kuntastrategiaan: neutraali Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että talousarvion sitovuustasot val tuus toon nähden ovat ta lous ar vio vuo des ta 2016 alkaen seuraavat: Talousarvion tuloslaskelmaosa: sitovia eriä valtuustoon nähden ovat ve rotu lot, valtionosuudet ja nettona rahoitustulot ja -menot. Talousarvion rahoitusosa: valtuustoon nähden sitovia eriä ovat antolainojen li säys / vähennys ja pitkäaikaisten lainojen lisäys/vähennys. Talousarvion käyttötalousosa: sitovuustasot ovat nykyisen organisaation mu kai sil la palvelualueilla toimintatuotot ja toimintakulut bruttona ellei alla ole
toi sin mainittu. Palvelualueiden väliset sisäiset erät sisältyvät summiin. Käyt töta lous osas sa myös toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asetetaan val tuustoon näh den sitovana seuraaville tasoille: Talous- ja tukipalvelut Tilintarkastus (brutto) Ympäristöterveyspalvelut (netto) Maaseutupalvelut (netto) Pelastustoimi (brutto) Kunnanhallituksen alaiset yksiköt yhteensä (brutto) sisältäen tulosalueet Talous- ja tukipalveluiden hallinto Talouspalvelut Muut tukipalvelut Tietotekniikkapalvelut Ruoka- ja puhtauspalvelut Konserni- ja maankäyttöpalvelut Vaalit (brutto) Joukkoliikenne (brutto) Kunnanhallituksen alaiset yksiköt yhteensä (brutto) sisältäen tulosalueet Hallinto- ja viestintäpalvelut Elinkeinopalvelut Henkilöstöpalvelut Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut Kaavoitus Konserniyhtiöt Tekniset palvelut Laskennallisesti eriytetty taseyksikkö: toimitilapalvelut (tilikauden tulos) Kirjanpidollinen taseyksikkö *: vesihuoltolaitos (tilikauden tulos) Viranomaislautakunnan alaiset yksiköt yhteensä (brutto) sisältäen tu losalu eet: Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Teknisen lautakunnan alaiset yksiköt yhteensä (brutto) sisältäen tu losalu eet Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Kuntatekniikka Yksityistieasiat (brutto) * vesilain muutoksen myötä muuttuu erillisellä päätöksellä myöhemmin vuoden ai ka na kir jan pidol li sek si taseyksiköksi (tasejatkuvuus) Sivistyspalvelut Koko palvelualue yhteensä (brutto) sisältäen tulosalueet Opetuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Kansalaisopisto Kirjasto Liikuntapalvelut Nuoriso- ja kulttuuripalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut
Koko palvelualue yhteensä (brutto) sisältäen tulosalueet Yhteiset palvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Hoiva- ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito (nostetaan tulosalueen tasolle) Toimielimen (kunnanhallitus, lautakunta) on käyttösuunnitelman vahvistamisen yh tey des sä mää ri tel tä vä toimielintä sitova taso käyttötaloudessa. Toimielin määrit te lee myös omat sitovat tavoitteensa, jotka ovat valtuustoon nähden in for ma tiivi sia. Talousarvion investointiosa: Sitovuustasot valtuustoon näh den ovat toi mielin koh tai set hankeryhmät seu raa vasti: aineettomat hyödykkeet, maa- ja ve sialu eet, koneet ja kalusto, osakkeet ja osuudet, elinkeinoelämän kehittäminen, lii kun ta pai kat, rakennukset, maa- ja ve si ra ken teet, vesihuoltolaitos. Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle, että suurten hankkeiden hankerajat val tuus toon nähden ovat seuraavat: Sitovuus valtuustoon nähden / vuosi Rakennukset - Suuret toimitilainvestoinnit 1.000.000 euroa Alueiden käyttöönotto - Alueen käyttöönotto 500.000 euroa Maa- ja vesirakenteet - Suuret maa- ja vesirakennushankkeet 500.000 euroa Koneet ja kalusto - Yksittäinen kone- ja kalustohankinta 200.000 euroa Vesihuoltolaitos - Suuret hankkeet 500.000 euroa Investointien sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet valtuustoon näh den ase te taan toimielimittäin. Bruttomääräiset määrärahat ja tuloarviot esitetään investoinneista vastaaville toimi eli mil le hankkeittain. Toimielin päättää investointiosan määrärahasiirrot (ei vaiku tus ta kokonaisuuteen) han ke ryh mien sisällä hankkeiden kesken lukuun ot tamat ta suuria ra ken nus hank kei ta. Päätös Kv 13 Päätösehdotus Hyväksyttiin. Kunnanvaltuusto päättää, että kunnan talousarvion sitovuustasot valtuustoon näh den ovat talousarviovuodesta 2016 alkaen seuraavat. Talousarvion tuloslaskelmaosa Sitovia eriä valtuustoon nähden ovat verotulot, val tion osuu det ja nettona rahoitustulot ja me not. Talousarvion rahoitusosa Sitovia eriä valtuustoon nähden ovat an to lai nojen lisäys/vähennys ja pitkäaikaisten lainojen lisä ys/vä hen nys. Talousarvion käyttötalousosa Sitovuustasot ovat nykyisen organisaation mu-
kai sil la palvelualueilla toimintatuotot ja toi min taku lut bruttona ellei jäljempnä ole toisin mai nit tu. Palvelualueiden väliset sisäiset erät si säl ty vät summiin. Käyttötalousosassa myös toi minal li set ja taloudelliset tavoitteet ase te taan valtuuston nähden sitovana seuraavana mai ni tuil le tasoille. Konserni- ja maankäyttöpalvelut Vaalit (brutto) Joukkoliikenne (brutto) Kunnanhallituksen alaiset yksiköt yhteensä (brutto) sisältäen tulosalueet Hallinto- ja viestintäpalvelut Elinkeinopalvelut Henkilöstöpalvelut Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut Kaavoitus Konserniyhtiöt Talous- ja tukipalvelut Tilintarkastus (brutto) Ympäristöterveyspalvelut (netto) Maaseutupalvelut (netto) Pelastustoimi (brutto) Kunnanhallituksen alaiset yksiköt yhteensä (brutto) sisältäen tulosalueet Talous- ja tukipalveluiden hallinto Talouspalvelut Muut tukipalvelut Tietotekniikkapalvelut Ruoka- ja puhtauspalvelut Tekniset palvelut Laskennallisesti eriytetty taseyksikkö: toi mi ti la palve lut (tilikauden tulos) Kirjanpidollinen taseyksikkö*: vesihuoltolaitos (ti likau den tulos) Viranomaislautakunnan alaiset yksiköt yhteensä (brut to) sisältäen tulosalueet Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Teknisen lautakunnan alaiset yksiköt (brutto) sisäl täen tulosalueet Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Kuntatekniikka Yksityistieasiat (brutto) * vesilain muutoksen myötä muuttuu erillisellä pää tök sel lä myöhem min vuoden aikana kirjanpidolliseksi ta se yk si kök si (ta se jat kuvuus) Sivistyspalvelut Koko palvelualue yhteensä (brutto) sisältäen tulos alu eet Opetuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Kansalaisopisto Kirjasto Liikuntapalvelut Nuoriso- ja kulttuuripalvelut
Talousarvion investointiosa Sosiaali- ja terveyspalvelut Koko palvelualue yhteensä (brutto) sisältäen tulos alu eet Yhteiset palvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Hoiva- ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito (nostetaan tulosalueen tasol le) Toimielimen (kunnanhallitus, lautakunta ymv.) on käyt tö suun ni tel man vahvistamisen yhteydessä määri tel tä vä toimielintä sitova taso käyt tö ta lou des sa. Toimielin määrittelee myös omat sitovat ta voit teen sa, jotka ovat valtuustoon nähden in for ma tii vi sia. Sitovuustasot valtuustoon nähden ovat toi mielin koh tai set hankeryhmät seuraavasti: aineettomat hyödykkeet maa- ja vesialueet koneet ja kalusto osakkeet ja osuudet elinkeinoelämän kehittäminen liikuntapaikat rakennukset maa- ja vesialueet vesihuoltolaitos Lisäksi kunnanvaltuusto päättää, että suurten hankkeiden hankerajat valtuustoon näh den ovat seuraavat. Sitovuus valtuustoon nähden / vuosi Rakennukset - Suuret toimitilainvestoinnit 1.000.000 euroa Alueiden käyttöönotto - Alueen käyttöönotto 500.000 euroa Maa- ja vesirakenteet - Suuret maa- ja ve si ra ken nus hankkeet 500.000 euroa Koneet ja kalusto - Yksittäinen kone- ja kalustohankinta 200.000 euroa Vesihuoltolaitos - Suuret hankkeet 500.000 euroa Investointien sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet valtuustoon nähden ase te taan toimielimittäin. Bruttomääräiset määrärahat ja tuloarviot esitetään inves toin neis ta vastaaville toimielimille hankkeittain. Toimielin päättää in ves toin tiosan määrärahasiirrot (ei vaikutusta kokonaisuuteen) hankeryhmien sisällä hankkei den kesken lukuun ottamatta suuria rakennushankkeita. Päätös Hyväksyttiin.