MYNÄMÄEN KUNNAN TALOUSARVIO 2013 JA -SUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2015 KH 26.11.2012 327 KH 3.12.2012 333 KV 17.12.2012 75
SISÄLLYSLUETTELO 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS...3 2 MYNÄMÄEN KUNNAN ARVOT, MISSIO, VISIO JA STRATEGIA...4 3 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT...6 3.1 Yleinen taloudellinen kehitys ja kunnallistalous vuosina 2012-2015... 6 3.2 Väestö ja elinkeinorakenne Mynämäen kunnassa... 8 3.3 Vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2014-2015 taloussuunnitelman laadintaperusteet... 10 3.4 Vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2014-2015 taloussuunnitelman sitovuus... 13 4 KÄYTTÖTALOUSOSA...14 4.1 Keskushallinto... 14 4.2 Kasvatus- ja sivistyslautakunta... 20 4.3 Tekninen lautakunta... 30 5 KÄYTTÖTALOUDEN YHTEENVETO...37 6 TULOSLASKELMAOSA...39 7 INVESTOINTIOSA...41 8 RAHOITUSOSA...45 9 ARVIOINTITYÖN OHJEELLINEN SUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2015...46 2
1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kunnat ja yritykset kamppailevat tällä hetkellä todellisten talousvaikeuksien kanssa. Euroopan velkariisi heijastuu Suomen taloustilanteeseen ja synkimpien ennusteiden mukaan Suomen kansantalous on ajautumassa kohti taantumaa. Suuret valtionosuusleikkaukset sekä talouskasvun ja verotulojen kasvun hidastuminen ovat pakottaneet kunnat nostamaan tuloveroprosenttiaan. Yli kolmannes kunnista, Mynämäki muiden joukossa, on joutunut korottamaan veroja vuodelle 2013 eikä paine veronkorotuksiin hellitä tulevinakaan vuosina. Veronkorotukset eivät yksin edes riitä, vaan taloutta on lisäksi sopeutettava toimintaa tehostamalla ja säästötoimenpiteitä etsimällä. Tänä päivänä suuri osa määrärahoista on sidottu lakisääteisiin, yhteistyönä tuotettaviin palveluihin eikä yksittäinen kunta pysty riittävästi vaikuttamaan esimerkiksi kuntayhtymien toimintaan ja menokehitykseen niiden sisällä. Terveydenhuolto ja sosiaalitoimen palvelut vievät jatkuvasti yhä suuremman osan kunnan käytettävissä olevista taloudellisista resursseista. Näin kehitys ei voi jatkua. Yhteistoiminnan tulee näkyä toiminnan tehostumisena ja rakenteita on uudistettava. Myös valtion tulee kantaa vastuuta kuntien tehtäväksi annettujen palvelujen rahoittamisesta. Mynämäen verotulojen positiivinen kehitys on hidastunut, mutta väestön ikärakenteen vuoksi valtionosuudet ovat vielä merkittävä osa tulorahoitusta. Tulorahoitus ei kuitenkaan vastaa menojen kasvua, eikä vuosikate riitä kattamaan poistoja ja investointeja. Taseessa oleva ylijäämä mahdollistaa vielä nyt alijäämäisen talousarvion hyväksymisen, mutta lainamäärä kasvaa ja talouden tasapainottamiseen on löydettävä kestäviä ratkaisuja. Talousarviossa toimintakate kasvaa kuluvaan vuoteen verrattuna 3,7 % ja vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna 9,6 %. Vuosikatteeksi jää vain n. 56.000 euroa. Talousarvio on laadittu hyvin kireäksi, eikä se mahdollista liikkumavaraa. Hallintokuntien ja päättäjien tulee sitoutua toimimaan vahvistettujen määrärahojen puitteissa ja mikäli tulorahoitus ei toteudu ennustetulla tavalla, on oltava valmiutta ryhtyä sopeuttamistoimiin vuoden aikana. Investointeihin on talousarviossa varattu n. 3,1 milj. euroa ja ne joudutaan rahoittamaan kokonaan ottamalla uutta lainaa. Merkittävimmät yksittäiset investoinnit ovat talonrakennuksen puolelle uuden päivähoitoyksikön rakentaminen, Mietoisten kylätalon kunnostaminen sekä terveyskeskuksen korjaustyöt. Kuntalaisten liikuntaharrastuksia tuetaan kevyen liikenteen väylähankkeilla ja liikuntapaikkahankkeilla. Vesihuoltolaitoksen puolella merkittävin hanke on Laajoen uusi vedenottamo. Jotta Mynämäessä selvitään tulevien vuosien haasteista, toimintakauttaan aloittavan valtuuston on määrätietoisesti ja vastuullisesti luotava strategia, jolla kunnan toiminta ja palvelut sopeutetaan kestävän talouden edellyttämälle tasolle. Elinvoimaisessa ja kilpailukykyisessä kunnassa talous on kunnossa ja kuntalaisten tarvitsemat peruspalvelut pystytään rahoittamaan tulorahoituksella. Seija Österberg kunnanjohtaja 3
2 MYNÄMÄEN KUNNAN ARVOT, MISSIO, VISIO JA STRATEGIA Kunnan strategia uudistetaan valtuustokaudelle 2013-2016. Alla olevat ovat päättyvälle valtuustokaudelle hyväksytyt arvot, missio, visio ja strategia. ARVOT, JOTKA OHJAAVAT TOIMINTAAMME Palvelualttius Toisen kunnioitus empaattisuus Tavoitetietoisuus Sopimusten pitäminen Ulospäin suuntautuminen Kansainvälisyys Taloudellisuus TOIMINTAMME TARKOITUS: (MISSIO) Toimintamme tarkoituksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä / tuottamalla kunnallisia palveluja, luomalla muita toimintaedellytyksiä sekä vahvistamalla kunnan asemaa maaseutukuntien palvelukeskuksena ja osana Turun seutukuntaa sekä luoda edellytykset päätöksentekijöille em. toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi. Mynämäki; uuden kunnan visio 2020 Mynämäki askeleen edellä, kuitenkin lähellä Mynämäki on vireä ja yhteistyökykyinen kehittyvä kunta, joka tarjoaa asukkailleen ja yrityksilleen turvallisen ympäristön ja laadukkaat palvelut Mynämäen kunnan tasapainotettu strategia (BSC) Näkökulmat ovat strategisia tarkastelualueita, joiden mukaan strategiset tavoitteet valmistellaan ja ne ovat pitemmän aikavälin kehittämisen ydinasioita. Kriittiset menestystekijät ovat tekijöitä, joissa on ehdottomasti onnistuttava, jotta tavoite saavutetaan. 4
Näkökulma (Painopistealue) Mynämäki; elinvoimainen ja kilpailukykyinen aluekeskus Turun seudulla Strateginen tavoite - Hallittu väestönkasvu - Työpaikkaomavaraisuuden säilyttäminen yli 60 % Kriittinen menestystekijä - kehittämistä tukeva maapolitiikka ja kaavoitus - monipuolinen tonttitarjonta asumiseen ja yritystoimintaan - hyvä imago - Kuntien välinen yhteistyö - pitkälle viety kaikkia sektoreita koskeva todellinen yhteistyö Uudistuva palveluverkko - Turvallinen ja viihtyisä ympäristö - Tehokkaasti ja taloudellisesti järjestetyt palvelut - Oikein mitoitetut resurssit - Palvelujen oikea järjestäjätaho esim. ostopalvelu - järjestyshäiriöitä harvoin - kevyen liikenteen helppous - hyvät sisäiset ja ulkoiset liikenneyhteydet - kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet - joustavat prosessit; myös poikkihallinnollinen yhteistyö - selkeä kustannuslaskenta -resurssien kohdentaminen vaikuttavimpiin palveluihin - toimiva kustannusvertailu kokonaistaloudellisesti edullisin järjestämistapa Sitoutunut ja osaava henkilöstö Tasapainoinen talous - Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut motivoitunut henkilöstö - Palvelujen tuotantotarpeisiin ja tapoihin vastaaminen - Organisaation ja työyhteisön toimivuus - Vuosikate kattaa vähintään poistot - Toimintakulujen kasvu ei ylitä yleistä talouskasvua - Tuloveroprosentti 19 % - Velkamäärä ei kasva - Investoinnit pääsääntöisesti omarahoituksella - työhyvinvointi - haasteellinen ja palkitseva työ - vuorovaikutustaidot - työyhteisön tuloksellisuus (nykyaikaiset työtavat) - osaamisen varmistaminen - henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen; joustavuus - palvelutarpeen mukaiset tilat ja välineet - hyvät johtamisjärjestelmät sekä esimies- ja alaistaidot - henkilöstön pysyvyys ja saatavuus - henkilöstömäärä ei kasva; käytetään luonnoll. poistuma hyväksi toimintoja uudelleen järjestettäessä - henkilöstöresurssien joustava käyttäminen - tarpeettoman omaisuuden realisointi - uudet tuotantotavat 5
3 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 3.1 Yleinen taloudellinen kehitys ja kunnallistalous vuosina 2012-2015 Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talouskasvu jää yhteen prosenttiin vuosina 2012 2013. Myös lähivuosina kasvu uhkaa jäädä vaatimattomaksi. Kuntatalous kiristyy lähivuosina huomattavasti. Verotulojen kasvua ja valtionosuuksien kehitystä hidastavat kansantalouden heikot kasvunäkymät ja valtiontalouden sopeutustoimet. Samaan aikaan ikäsidonnaisten menojen nousu rasittaa kuntataloutta vuosi vuodelta enemmän. Keskipitkällä aikavälillä korkotason kääntyminen nousuun lisää tuntuvasti kuntien korkomenoja. Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttäisi menokehityksen sopeuttamista tulokehityksen asettamiin rajoihin, tuottavuutta lisäävien uudistusten toteuttamista kuntataloudessa sekä tuottavuuden esteiden poistamista. Mikäli menojen kasvua ei pystytä hillitsemään, uhkana ovat kunnallisveroprosenttien tuntuvat korotukset sekä velkaantumisen jatkuminen nopeana. Kuntatalouden ennakoidaan kiristyvän vuonna 2012 toimintamenojen kasvaessa selvästi nopeammin kuin verorahoituksen. Verorahoituksen kasvuksi ennustetaan 3 %. Verotulojen kasvu hidastuu alle 2 prosenttiin. Verotulojen kasvun hidastumiseen edellisvuodesta vaikuttaa muun muassa kuntien yhteisöverokertymän aleneminen, joka on seurausta sekä kuntien yhteisövero-osuuden väliaikaisen korotuksen pienenemisestä 5 prosenttiyksiköllä että yritysten edellisvuotta heikommasta tuloskehityksestä. Kunnallisveron kasvua hidastavat puolestaan palkkatulojen kasvun hidastuminen edellisvuodesta sekä veroperustemuutokset. Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan lähes 6 % huolimatta siitä, että v. 2012 valtionosuuksiin kohdistettiin 631 milj. euron suuruinen leikkaus. Valtionosuuksia korottavat mm. kustannustenjaon tarkistus, veromenetysten kompensaatio, indeksikorotus ja kertaluontoinen lisäys liittyen marraskuussa 2011 saavutettuun palkkaratkaisuun. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan vuonna 2012 kasvavan runsaat 4 %. Kuntien tulokasvun hidastuessa oletuksena on, että kunnat pyrkivät hillitsemään menokehitystään, joten menojen kasvun oletetaan jäävän hieman viime vuotta maltillisemmaksi. Kuntasektorin palkkamenojen kasvuksi oletetaan 3,5 %. Ostojen kasvun arvioidaan pysyvän vuoden 2011 tasolla 6,5 prosentissa. Vuosina 2012 2016 toimintamenojen kasvuksi arvioidaan n. 4 % vuosittain. Toimintamenojen volyymin arvioidaan lisääntyvän vuosittain noin prosentilla, mikä vastaa väestörakenteen muutoksen aiheuttamaa kysyntäpainetta peruspalvelumenoihin. Vuonna 2013 kuntien verotulojen kasvuksi ennakoidaan n. 4 %. Vuonna 2013 palkkatulojen kasvuksi ennustetaan 2,5 %. Eläketulojen arvioidaan kasvavan 5,8 % vuoden 2012 tasosta. Kasvu johtuu sekä eläkeläisten määrän kasvusta että ennen kaikkea eläkeläisten keskimääräisen tulotason kasvusta. Osana valtiontalouden sopeutustoimia hallitus on päättänyt jättää tekemättä vuosina 2013 2014 inflaatiokehitystä tai ansiotason nousua vastaavat tarkistukset ansiotuloveroperusteisiin. Yhteensä valtion päättämät vuoden 2013 veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa n. 12 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavansuuruinen lisäys, joten veroperustemuutoksilla ei ole vaikutusta kuntien kokonaistuloihin. Vuonna 2013 peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 3,0 prosentin indeksikorotus. Indeksikorotus lisää peruspalvelujen valtionosuuksia 231 milj. eurolla. Valtionosuuksien kasvua hidastavat valtiontalouden sopeutustoimet: peruspalvelujen valtionosuutta alennetaan 125 milj. eurolla ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia v. 2013, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia 50 milj. eurolla. Verorahoituksen yhteensä ennakoidaan kasvavan runsaat 3 %. Toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan alle neljään prosenttiin. Kustannustason nousu hidastuu edellisvuodesta ja menojen volyymikasvu pysyy prosentin tuntumassa. Kuntien ansiotason nousuksi arvioidaan 2,3 %. Henkilöstön määrän arvioidaan pysyvän vuoden 2012 tasolla, joten palkkamenojen kasvu seuraa ennusteessa ansiotason muutosta. Ostojen kasvuksi arvioidaan runsaat 6 %. Kuntien maksamien avustusten ennakoidaan kasvavan 2 % työttömyyden lisääntyessä. 6
Kuntien vuosikate heikkenee noin 100 milj. eurolla. Se ei enää kattaisi poistoja eikä kuntatalous olisi enää tasapainossa tällä mittarilla arvioituna. Vuonna 2011 alkanut kuntien vuosikatteen lasku jatkuu vielä v. 2013 valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston laskennallisen ennakointimallin mukaan koko maan tasolla. Vuosina 2012 ja 2013 vuosikate riittää kattamaan poistot vain yli 20 000 asukkaan kuntakokoryhmissä. Kuntien lainakannan arvioidaan kasvavan v. 2012 ja kasvu jatkuu lähivuosina. Lainakanta kasvaa kaikissa kuntakokoryhmissä ja suurinta kasvu on alle 6 000 asukkaan kuntaryhmissä. Koko maan tasolla kasvu on vuosittain lähellä vuoden 2011 tasoa. Vuoden 2013 valtion talousarvioesitykseen ja vuosien 2013 2016 kehyspäätökseen sisältyy sekä kuntien menoja lisääviä että niitä vähentäviä toimenpiteitä. Kokonaisuudessaan valtion toimenpiteiden ei arvioida juuri vaikuttavan kuntien tehtäviin vuosina 2013 2015. Kuntien toimintamenojen kehitys keskipitkällä aikavälillä riippuu todellisuudessa mm. yleisestä talouskehityksestä, tulevista palkkaratkaisuista sekä siitä, miten rakenteellisilla uudistuksilla onnistutaan parantamaan kuntasektorin tuottavuutta. Vuosille 2012 2013 kuntien yhteisöveron jako-osuutta on korotettu 5 prosenttiyksiköllä. Vuosia 2013 2016 koskevan kehyspäätöksen mukaan kuntien yhteisövero-osuuden väliaikaista korottamista 5 prosenttiyksiköllä jatketaan myös vuosina 2014 2015. (Lähde: PPO 2013-2016 ja Kuntatalous tiedote 3/2012) Yleisen taloudellisen tilanteen tunnuslukuja koko maassa 2011-2015 Muutos % 2011 2012 2013 2014 2015 BKT määrä 2,9 0,8 1,5 2,1 1,9 Palkkasumma 4,8 2,6 2,6 3,5 3,6 Yleinen ansiotaso 2,7 3,3 2,6 3,0 3,5 Inflaatio 3,4 2,6 2,4 Kuluttajahinnat 3,4 2,8 2,6 2,1 2,0 Työllisyysaste, %-yksikköä 68,6 68,6 69 69,9 69,9 Työttömyysaste, %-yksikköä 7,8 8 7,9 7,7 7,3 Euribor 3 kk 1,4 0,6 0,6 Lähde: PPO 2013-2016 ja Kuntatalous tiedote 3/12 Kunnallistalouden lukuja koko maassa 2011-2015 2011 2012 2013 2014 2015 Toimintakatteen muutos % 5,4 4,2 3,7 4,2 4,3 Vuosikate, mrd 2,64 2,59 2,35 2,28 2,20 Lainakannan muutos % 8,0 7,9 8,8 8,8 8,4 Nettovelka (lainat-kassavarat), muutos% 14,4 12,6 13,8 12,9 12 Verotulojen muutos % 3,9 2,2 3,1 4,7 4,3 Tulovero% keskimäärin 19,17 19,25 19,25 19,25 19,25 (Lähde:PPO 2013-2016 ja Kuntatalous tiedote 3/2012 ) 7
3.2 Väestö ja elinkeinorakenne Mynämäen kunnassa Vuoden 2013 talousarvion laadinnassa ohjeena oli, että asukaslukuna käytetään 8 020 asukasta. Asukasluku 8.11.2012 oli 8 018. Väestömuutokset 2003 2015 vuosi väkiluku muutos muutos% 2003 8 009 62 0,77 2004 8 046 37 0,46 2005 8 058 12 0,15 2006 8 009-49 -0,61 2007 8 031 22 0,27 2008 8 028-3 -0,04 2009 8 045 17 0,2 2010 8 041-4 -0,05 2011 8 044 3 0,04 2012* 8 042-2 -0,02 2013* 8 040-2 -0,02 2014* 8 037-3 -0,04 2015* 8 036-4 -0,05 Lähde: Tilastokeskus Väestö ikäryhmittäin 2011, 2015, 2020, 2025 ja 2030 ikäryhmä 2011 2015 2020 2025 2030 0-6 566 585 616 625 615 7-16 1008 912 874 903 929 17-19 312 295 253 238 250 20-64 4489 4 388 4 269 4 179 4 078 65-74 857 1 029 1 110 1 023 1 011 75-84 570 557 642 846 930 85-242 270 293 310 385 8044 8 036 8 057 8 124 8 198 Lähde: Tilastokeskus 8
Väestö ikäryhmittäin 2011, 2015, 2020, 2025 ja 2030 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 2011 2015 2020 2025 2030 1500 1000 500 0 0-6 7-16 17-19 20-64 65-74 75-84 85- Taloudellinen huoltosuhde 2007-2010 työllinen ei työllinen Varsinais- Koko väestö yht työvoima väestö huoltosuhde Suomi maa 2007 8 031 3 658 4 373 1,20 1,19 1,24 2008 8 026 3 604 4 422 1,23 1,19 1,24 2009 8 039 3 479 4 560 1,31 1,30 1,34 2010 8 041 3 483 4 558 1,31 1,30 1,31 Lähde: Tilastokeskus Työllisyys ja elinkeinot Syyskuun 2012 lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 9,3 % (8,5 %, 9/2011) ja koko maassa 8,9 % (8,3 %, 9/2011). Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli suurempi kuin koko maassa ja neljänneksi pienin Uudenmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen. Mynämäessä työttömien määrä syyskuun 2012 lopussa oli 223 (250, 9/2011), joka on 5,9 % (6,6 %, 9/201) työvoimasta. Alle 25-vuotiaita oli 22 (26, 9/2011) ja yli 50-vuotiaita 108 (120, 9/2011). Yli vuoden työttömänä olleita oli 50 (52, 9/2011). 9
Mynämäellä työssäkäyvät 2010 Toimiala (suurimmat) työpaikat Maatalous, metsätalous ja kalatalous 362 Teollisuus 256 Terveys- ja sosiaalipalvelut 341 Rakentaminen 191 Tukku- ja vähittäiskauppa 165 Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa ja korjaus 43 Koulutus 129 Kuljetus ja varastointi 132 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 53 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 78 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 36 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 42 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 57 Kiinteistöalan toiminta 77 Taiteet, viihde ja virkistys 12 Muu palvelutoiminta 62 Kaikki toimialat yhteensä 2082 Mynämäessä asuva työllinen työvoima 31.12.2010 henkilöä % Alkutuotanto 349 10,0 Jalostus 911 26,2 Palvelut 2 189 62,8 Tuntematon 34 1,0 Yhteensä 3483 Mynämäen kunta kuuluu Turun Seudun Kehittämiskeskukseen (TseK). TseK on elinkeinoelämän asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa maksuttomia palveluita seudun yrityksille. Vuonna 2013 Mynämäen kunnan rahoitusosuus on yhteensä 77.580 euroa (83.948 euroa 2012). Perusrahoitus on 64.674 euroa (8,04 /as), hankkeet 5.631 euroa (0,70 /as), äkillinen rakennemuutos 6,435 euroa (0,80 /as) ja hankinta-asiamies 840 euroa (0,12 /as). 3.3 Vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2014-2015 taloussuunnitelman laadintaperusteet Vuoden 2013 talousarvio ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 talousarvioon eikä vuoden 2011 tilinpäätökseen, koska loput sosiaalitoimen palvelut siirtyvät perusturvakuntayhtymä Akselin vastattavaksi vuoden 2013 alusta. Perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalitoimen määrärahat ovat kokonaan palvelujen ostot tiliryhmässä. Asiakkailta palveluista perittävät maksut jäivät pois kunnalta. Kunnan maksuosuudesta Akselille vähennetään Akselin perimät asiakasmaksut, joten kunnan Akselille maksama summa on nettosumma. Perusturvalautakunnan toiminta lakkaa vuoden 2013 alusta. Perusturvakuntayhtymä Akselilta, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä ja Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollolta ostettavat palvelut on budjetoitu kunnanhallituksen kohdalle. 10
Kunnan lainamäärä 31.12.2012 on noin 7.578.000 euroa, joka on noin 945 euroa/asukas (8020 as.). Vuoden 2013 lopussa lainamäärä on noin 10.500.000 euroa eli noin 1.309 euroa/asukas (8020 as.). Palkkamenot Kaikilla kunnan sopimusaloilla on voimassa virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 1.1.2012-28.2.2014. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on ns. raamisopimuksen mukaan 4,46 %. Yleiskorotus 1.1.2012 alkaen oli sopimusalasta riippuen 1,6-1,7 % ja järjestelyerät 0,7-0,8 %. Lisäksi tammikuussa 2012 maksettiin 150 euron kertakorvaus. Valtio korvasi kunnille kertakorvauksen aiheuttamat kustannukset. Helmikuun 2013 alusta tulee voimaan 1,46 %:n yleiskorotus ja samasta ajankohdasta alkaen jaetaan sopimusalasta riippuen 0,3-0,6 % paikallinen järjestelyvaraerä. Vuoden 2013 talousarviossa ja vuosien 2014-2015 taloussuunnitelmassa palkkamenoihin on tehty 2,0 %:n palkankorotusvaraus vuosittain verrattuna edelliseen vuoteen. Kunnan henkilöstön määrä osastoittain: TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Hallinto-osasto 18,0 16,0 17,0 17,0 17,0 Sivistysosasto 186,9 192,9 193,9 196,5 196,5 Tekninen osasto 68,5 70,0 70,0 70,0 70,0 Yhteensä 273,4 278,9 280,9 283,5 283,5 Perusturvaosaston toiminta lakkaa 1.1.2013 alkaen, koska loput sosiaalitoimen palvelut siirtyvät perusturvakuntayhtymä Akselin vastattavaksi. Mynämäen kunnasta siirtyy Akselin palvelukseen 16 henkilöä. Valtionosuudet vuosina 2011-2015 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Peruspalvelujen vos 13 554 818 14 200 000 14 900 000 15 200 000 15 500 000 Ylläpitäjäjärj. vos -957 204-1 070 000-1 070 000-1 070 000-1 070 000 Verotulojen tasaus 3 400 695 3 180 000 3 270 000 3 300 000 3 300 000 Järjestelmämuutoksen tasaus 16 056 Yhteensä 16 014 365 16 310 000 17 100 000 17 430 000 17 730 000 Peruspalvelujen valtionosuus sisältää yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuden, esi- ja perusopetuksen valtionosuuden sekä yleisten kirjastojen, taiteen perusopetuksen sekä yleisen kulttuuritoimen valtionosuuden. Valtaosa eli yli 80 % kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisista perusteita määräytyy pelkästään kunnan ikärakenteen eli ikäryhmittäisen asukasmäärän perusteella. Valtionosuuden laskennallisiin perusteisiin tehdään 3 %:n indeksikorotus, joka lisää kuntien valtionosuutta 231 milj. euroa. Valtionosuutta vähentää 125 milj. euron lisäleikkaus, joka tarkoittaa kaikkien kuntien osalta 23 euron kasvua kunnan omarahoitusosuuteen. Lisäksi valtionosuuteen vaikuttaa vuonna 2011 tehty 631 milj. euron leikkaus. Ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus sisältää lukion valtionosuuden sekä ylläpitäjäjärjestelmän ulkopuolisina liikunnan, nuorisotoimen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden (opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala). Valtionosuuden laskemiseksi tarvittavat kuntien ja ylläpitäjien yksikköhinnat päätetään marraskuun loppuun mennessä ja ennakollinen vuoden 2013 asukaskohtainen rahoitusosuus vahvistetaan joulukuussa. Kuntakohtaiset valtionosuudet päätetään joulukuun loppuun mennessä. OPM:n hallinnon alan vuoden 2013 valtionosuutta vähentävät hallitusohjelmassa ja kevään 2012 kehyspäätöksessä sovitut säästöt mm. oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja ammatti- 11
korkeakoulujen rahoitukseen. Kuntien osuus em. säästöistä on 42 milj. euroa. Lisäksi valtionosuutta vähentää noin 50 milj. euroa se, että valtionosuuden laskennallisiin perusteisiin ei tehdä indeksikorotusta. Kunnille maksetaan valtionosuuksien yhteydessä verotulojen tasausta. Vuoden 2013 valtionosuudet on laskettu tällä hetkellä tiedossa olevien laskentaperusteiden mukaan. Vuosien 2014 ja 2015 valtionosuuksiin on tehty 2 %:n korotus/vuosi. Peruspalvelujen valtionosuuden kunnan omarahoitusosuus on 3.001,49 euroa/asukas vuonna 2012 (valtionosuusprosentti on 31,42 %) ja 3.135,80 euroa/asukas vuonna 2013 (vos-prosentti 30,96 %). Prosentti kuvaa kustannusten jakoa valtion ja kuntien välillä. Se ei ole yksittäisen kunnan saama valtionosuuden määrää. Ns. ylläpitäjä-järjestelmän mukaisen valtionosuuden (eli mm. lukio) omarahoitus on 364,18 euroa/asukas (41,89 %) vuonna 2012 ja tämän hetkisen arvion mukaan 367,74 euroa/asukas (41,89 %) vuonna 2013. Verotulot vuosina 2011-2015 TP 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Kunnan tulovero 19 990 674 20 568 000 21 750 000 22 610 000 23 500 000 Kiinteistövero 1 053 811 1 118 000 1 118 000 1 118 000 1 118 000 Osuus yhteisöverosta 1 015 390 675 000 670 000 685 000 730 000 Yhteensä 22 059 875 22 361 000 23 538 000 24 413 000 25 348 000 Verotulot on arvioitu Kuntaliiton ennustekehikon perusteella. Vuoden 2013 talousarvio ja vuosien 2014-2015 taloussuunnitelman verotuloarvio on tehty tuloveroprosentin 19,50 % mukaan. Kunnan tuloveroprosentti korotettiin 0,50 %-yksiköllä 19,50 %:iin kunnanvaltuuston päätöksellä 12.11.2012. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta vuosina 2008-2015: 2008 22,03 % 2009 32,03 % 2010 31,99 % 2011 31,99 % 2012 27,87 % 2013 29,40 % Kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostettiin 10 prosenttiyksiköllä vuosille 2009-2011. Vuosille 2012-2015 yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöveron tuottoa vähentää määräaikaiset veroperustemuutokset (tuotannollisten investointien korotetut poistot ja ns. t&k verohuojennus). Verotuottoa lisää yhteisöjen korkomenojen vähennysoikeuden rajoittaminen. Tuottoon voi vaikuttaa raamisopimukseen liittyvän koulutusmenojen lisävähennys. Yhteisöveron jako-osuuteen vaikuttaa myös vuonna 2013 voimaantuleva yle-vero. Muutoksilla ei ole vaikutusta kuntien yhteisöveron tuottoon, koska muutokset kompensoidaan nostamalla kuntien osuutta yhteisöverosta. Jako-osuus 29,40 % sisältää koulutusmenojen vähennysoikeuden. Sen toteutuminen on vielä epävarmaa. TOIMINTATUOTOT JA TOIMINTAKULUT 2011-2015 (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2011 MTA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2014 Tuotot 9 142 003 8 074 687 8 050 684 8 005 150 8 125 927 Kulut -46 145 248-46 839 574-48 592 376-49 401 819-50 267 058 Toimintakate -37 003 245-38 764 887-40 541 692-41 396 669-42 141 131 12
3.4 Vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2014-2015 taloussuunnitelman sitovuus KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNANHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Yleishallinto - Taloushallintoyksikkö Perusturvakuntayhtymä Akseli Erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto KASVATUS- JA SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistystoimen hallinto Varhaiskasvatus Opetustoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen toimen hallinto Tilalaitos Kunnallistekniikka - Vesihuoltolaitos Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat: - Verotulot - Valtionosuudet - Rahoitustuotot ja kulut (netto) INVESTOINTIOSA Investointiosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat: - Kiinteä omaisuus nettomääräisenä - Talonrakennus (kohteittain > 200.000 euroa) - Infrastruktuuri - Vesihuoltolaitos - Irtain omaisuus nettomääräisenä RAHOITUSOSA Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitova erä on lainakannan muutokset. 13
4 KÄYTTÖTALOUSOSA 4.1 Keskushallinto Keskusvaalilautakunta Tilivelvollinen Toiminta-ajatus Talousarvio vuodelle 2013 hallintojohtaja Marja Kärkkäinen Järjestää kunnan alueella kulloinkin toteutettavaksi määrätyt kunnalliset ja valtiolliset vaalit. Vuonna 2013 ei järjestetä vaaleja. Taloussuunnitelma vuosille 2014 2015 Europarlamenttivaalit järjestetään kesäkuussa 2014. Talous 100 Vaalit Tuotot 12 758 23 600 0 20 000 0 Kulut -14 676-42 090 0-20 000 0 Toimintakate -1 918-18 490 0 0 0 Sisäiset tulot Sisäiset menot Tarkastuslautakunta Tilivelvollinen Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta Kunnan hallinnon ja taloudenhoidon laillisuuden ja tuloksellisuuden varmistaminen. Kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen valvonta. Talousarvio vuodelle 2013 Vuoden 2012 tilintarkastuksen ja arviointityön painopistealue on tekninen toimi. Talous Tilintarkastuspalvelut kilpailutetaan. 130 Tilintarkastus Tuotot 0 0 0 0 0 Kulut -15 600-19 683-20 150-18 802-18 940 Toimintakate -15 600-19 683-20 150-18 802-18 940 Sisäiset tulot Sisäiset menot 14
Kunnanhallitus Tulosalue Tilivelvollinen Toiminta-ajatus Yleishallinto kunnanjohtaja Seija Österberg (kaavoitus ja elinkeinotoimi) hallintojohtaja Marja Kärkkäinen Yleishallinto huolehtii kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätöksenteon edellyttämästä valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä maankäyttöpolitiikasta ja elinkeinopolitiikasta. Talousarvio vuodelle 2013 Perusturvakuntayhtymä Akseli, erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto siirtyvät kunnanhallituksen alaisuuteen vuoden 2013 alusta. Perusturvalautakunnan toiminta lakkaa. Taloussuunnitelma vuosille 2014 2015 Talous Valtuustokauden alussa uusien luottamushenkilöiden koulutus ja perehdyttäminen kunnan toimintaan ja talouteen. Valtuustokauden ensimmäisenä vuonna tarkistetaan kuntastrategia sekä siihen liittyvät alastrategiat ja ohjelmat. Kuntarakennelain ja sosiaali- ja terveystoimen uudistuksen edellyttämä valmistelutyö on keskeinen asia koko valtuustokauden. Kuntarakennelain ja sosiaali- ja terveystoimen uudistuksen edellyttämä valmistelutyö on keskeinen asia koko valtuustokauden. 150 Yleishallinto Tuotot 1 549 591 760 755 775 800 789 989 800 672 Kulut -2 530 104-2 342 493-2 337 843-2 317 885-2 346 014 Toimintakate -980 513-1 581 738-1 562 043-1 527 896-1 545 342 Sisäiset tulot 359 173 354 610 350 758 356 631 360 939 Sisäiset menot -336 632-327 081-306 251-312 124-320 407 Henkilöstö 150 Yleishallinto TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 kunnanjohtaja 1 1 1 1 1 hallintojohtaja 1 1 1 1 1 tietohallintopäällikkö 1 1 1 1 1 toimistosihteeri 2 2 2 2 2 Yhteensä 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Taseyksikkö Tilivelvollinen Toiminta-ajatus Taloushallintoyksikkö taloushallintoyksikön päällikkö Katja Päärni Taloushallintoyksikkö tuottaa taloushallinto- ja palkanlaskentapalvelut perusturvakuntayhtymä Akselille ja Mynämäen kunnalle ja palkanlaskenta- 15
Talousarvio vuodelle 2013 palvelut Nousiaisten kunnalle hyväksyttyjen toimeksiantosopimusten mukaisesti. Taloushallintoyksikön laskutuksen perusteena käytetään vuoden 2012 alusta käyttöönotettua tuotteistukseen perustuvaa hinnoittelua. Yksikön toiminnan kehittäminen yhteistyössä palvelua ostavien asiakkaiden kanssa jatkuu. Kuntien sosiaalitoimen siirtyminen Akseliin aiheuttaa muutostarpeita taloushallinnon käytössä olevien ohjelmistojen perus- ja ohjaustietoihin. Tarvittavien muutosten suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan vuoden 2012 lopulla. Taloussuunnitelma vuosille 2014 2015 Taloushallintoyksikön toiminnan kehitystyö jatkuu. Talous 1550 Taloushallintoyksikkö (sisältyy Yleishallinto -tulosalueeseen) Tuotot 672 488 594 962 636 675 650 864 661 547 Kulut -670 210-594 962-637 178-650 868-665 455 Toimintakate 2 278 0-503 -4-3 908 Sisäiset tulot Sisäiset menot Henkilöstö TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 talouspäällikkö 1 1 1 1 1 kirjanpito 2 2 2 2 2 palkanlaskenta 7 5,5 5,5 5,5 5,5 reskontran hoito 3 2,5 3,5 3,5 3,5 Yhteensä 13,0 11,0 12,0 12,0 12,0 Talousarvion sitovat strategiset tavoitteet vuonna 2013 Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Tavoitetaso Mittarit Henkilöstö Tehokas ja joustava viranhaltijaorganisaatio Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut luottamushenkilöstö Työskentelyn ja toimenkuvien jatkuva kehittäminen Riittävä tiedonkulku valmisteilla olevista asioista. Uusien luottamushenkilöiden kouluttaminen kunnan toimintaan. Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut henkilöstö Joustava ja häiriötön päätöksenteko Eri yhteistyömuodot Kokouksiin ja seminaareihin osallistuminen Avoin vuorovaikutus Tiedotustilaisuudet, tiedotteet, www-sivut ym. Asiakas Turvallinen ja viihtyisä ympäristö Kehittämistä tukeva maapolitiikka ja kaavoitus Keskusta- Asemanseutu osayleiskaava valmis Osayleiskaava hyväksytty 2013 loppuun mennessä 16
Asemakaavoitus kunnan kehittämisen edellyttämällä tavalla. Vireillä olevat asemakaavat on hyväksytty kevään 2013 aikana. Ilmaston muutoksen haasteet huomioon ottava toiminta Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nykyisestä Prohinku-hankkeen toimenpiteet Palvelut Palvelutuotannon ja verkon tehostaminen Päättäjien ja henkilökunnan kehitysmyönteisyys Uudenlaisia toimintamalleja käyttöön Tehdyt uudistukset Elinkeinopoliittisen ohjelman toteuttaminen Kuntien välinen yhteistyö Toimiva konserniohjaus Avoin ja aktiivinen vuorovaikutus kunnan ja yrittäjien kesken Toimiva raportointi ja seuranta Yrityksiä ja työllisyyttä edistävä toimintakulttuuri Yhteiset tilaisuudet ja toimenpiteet Seutuyhteistyön hyödyntäminen Hallittu väestönkasvu Talous Talouden tasapaino Yritystonttien ja toimitilojen markkinointi Elinkeinosopimuksen toimivuus Turun seudun kuntayhteistyöhön osallistuminen Turun seudun MALaiesopimuksen toteutuminen Monipuolinen tonttitarjonta koko kunnan alueella Kaikki toimitilat vuokrattu, 1-2 yritystonttia myyty Kunnan yrityksiä palveleva toiminta Konkreettisia hankkeita palvelujen parantamiseksi MAL-aiesopimuksen hankkeiden toteutuminen As.määrän nettolisäys väh. 10 henkilöä Lehti-ilmoitukset, markkinointitilaisuudet, luovutetut tontit Potkurin neuvontapalvelut, seudulliset hankkeet Konkreettiset hankkeet ja päätökset Sopimuksen seurantaohjelman mukainen Asukasmäärä Vuosikate kattaa poistot Vuosikate% on 100. Vuosikate % Toimintakulujen kasvu ei ylitä yleistä talouskasvua Toimintakatteen kasvu korkeintaan 3,7 % kasvu- % Luovutaan tyhjillään olevista ja/tai vajaakäytössä olevista kiinteistöistä ja tehostetaan tilojen käyttöä KONSERNITAVOITTEET Mynämäen Teollisuuskiinteistö Tulot kattavat toiminnasta Oy aiheutuvat menot. Kaikki toimitilat käytössä ja tarpeettomat myynnissä Kaikki toimitilat on vuokrattu. Käypä vuokrataso. Tehostamista ja myyntiä/vuokrausta koskevat päätökset Vuokrattujen toimitilojen määrä Vuokra/m² Vuokrasaatavia tehokas seuranta Vuokrasaatavien määrä As Oy Mynämäen Augustanrivi Yhtiön talous on tasapainossa. Vastikkeet kattavat yhtiön menot Kunnan omistamien asuntojen vuokrat kattavat menot vuokra/m² 17
Kiinteistö pidetään hyvässä kunnossa. Suunnitelmallinen kunnossapito Tehdyt korjaukset Kunnan omistamat asunnot Kunnan omistamien asuntojen vuokrat ovat oikealla tasolla. Vuokrat kattavat vähintään kaikki kustannukset. Vuokratulot Kunta myy omistamiansa osakkeita niiden vapautuessa vuokralaisilta. Myydään 1-2 asuntoa. Myytyjen asuntojen lukumäärä. Kuntayhtymät Toimiva ja säännöllinen konserniohjaus, yhteistyö ja raportointi Palvelut toteutettu suunnitelmien mukaisesti Osavuosiraportti Tulosalue Tilivelvollinen Toiminta-ajatus Perusturvakuntayhtymä Akseli kunnanjohtaja Seija Österberg Tuottaa laadullisesti hyvät, tasa-arvoiset ja kohtuuhintaiset perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut kunnan asukkaille. Talousarvio vuodelle 2013 Taloussuunnitelma vuosille 2014-2015 Perusturvakuntayhtymä Akselin toiminnan tavoitteet on määritelty kunnanvaltuuston 28.5.2012 hyväksymässä vuosien 2013-2016 palvelutasosuunnitelmassa. Kuntayhtymän toiminta ja talous tulee järjestää siten, että vahvistettu talousarvio ei ylity. Kuntayhtymän toiminta ja talous tulee järjestää siten, että vahvistettu talousarvio ei ylity. Talous 160 Perusturvakuntayhtymä Akseli Tuotot 523 369 420 214 0 0 0 Kulut -14 878 435-15 675 890-16 112 761-16 438 729-16 749 846 Toimintakate -14 355 066-15 255 676-16 112 761-16 438 729-16 749 846 Sisäiset tulot Sisäiset menot Tulosalue Tilivelvollinen Erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto Kunnanjohtaja Seija Österberg 18
Toiminta-ajatus Tuottaa laadullisesti hyvät, tasa-arvoiset ja kohtuuhintaiset erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut kunnan asukkaille. Talousarvio vuodelle 2013 Taloussuunnitelma vuosille 2014-2015 Talous Kuntayhtymän toiminta ja talous tulee järjestää siten, että vahvistettu talousarvio ei ylity. Kuntayhtymän toiminta ja talous tulee järjestää siten, että vahvistettu talousarvio ei ylity. 170 Erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto Tuotot 541 0 0 0 0 Kulut -8 565 284-8 178 594-9 034 377-9 194 220-9 352 868 Toimintakate -8 564 743-8 178 594-9 034 377-9 194 220-9 352 868 Sisäiset tulot Sisäiset menot Kunnanhallitus yhteensä Tuotot 2 086 259 764 355 775 800 809 989 800 672 Kulut -26 004 099-26 238 750-27 478 131-27 989 711-28 463 768 Toimintakate -23 917 840-25 474 395-26 702 331-27 179 722-27 663 096 Sisäiset tulot 359 173 354 610 350 758 356 631 360 939 Sisäiset menot -336 632-327 081-306 251-312 124-320 407 19
4.2 Kasvatus- ja sivistyslautakunta Tulosalue Tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistystoimen hallinto Kasvatus- ja sivistysjohtaja Kehittää toimialaa kunnan strategisten tavoitteiden suuntaisesti ja tuottaa hallinto- ja henkilöstöpalveluja talousarvion puitteissa. Talousarvio vuodelle 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu voimaan kunnissa 1.1.2013 alkaen. Sähköisiä palveluja kehitetään edelleen kasvatus- ja sivistystoimessa. Koulujen käyttöasteen nostoa valmistellaan kylien neuvottelukunnan avulla kylätaloajatuksen pohjalta. Perusopetuksen Laatu-hanke ja lapsineuvosto huomioidaan valmistelun ja päätöksenteon tukena. Taloussuunnitelma vuosille 2014 2015 Selvitetään alueellisen vapaa-aikapalvelujen hallintoa Akselin alueella olevien kuntien Mynämäen, Nousiaisten ja Maskun kesken. Uusi päiväkoti ja varhaiskasvatuksen johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön. Talousarvion sitovat strategiset tavoitteet vuonna 2013 Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Tavoitetaso Mittari Henkilöstön osaaminen Motivoitunut henkilökunta Toimiva yhteistyö ja selkeä Pysyvä henkilökunta Henkilöstön vaihtuvuus % työnjako Työtyytyväisyys Koulutusta henkilöstölle ja uuden lautakunnan jäsenille Työilmapiiri ja johtaminen koulutusmyönteisyys organisaatiossa Kyselyjen keskiarvo vähintään 3/4 Osaava henkilökunta ja lautakunta Kyselyjen keskiarvo Kehityskeskustelut Lautakunnan ja henkilöstön koulutuspäivät Asiakas Sujuva ja perusteltu päätöksenteko Palvelut Ajantasainen asioiden valmistelu ja kehittäminen Talous Taloudellisesti ja tehokkaasti järjestetty toiminta Huolellinen valmistelu ja selvitykset päätöksenteon tukena Sujuvat kokous- ja neuvottelukäytännöt, päätöksistä tiedottaminen Määrärahojen seuranta ja nopea reagointi talouden muutoksiin Päätöksien pysyvyys Määräaikojen pitävyys Määrärahojen riittävyys Läpimenneet muutoksenhaut ja otto-oikeudet Läpimenneet oikaisuvaatimukset ja valitukset euroa / asukas Talous 500 Sivistystoimen hallinto Tuotot 820 0 0 0 0 Kulut -208 220-230 956-219 117-232 126-233 920 Toimintakate -207 400-230 956-219 117-232 126-233 920 Sisäiset tulot 0 0 0 0 0 Sisäiset menot -15 082-16 379-13 185-432 -432 20