Liite 13a Luonnon ja maiseman suhteen erityisen arvokkaat luonto- ja maisemakohteet: -alueella olevat luonto-, maisema- ja metsälakikohteet (Rönkä, H. 2002, Rönkä, H. 2003, Faunatica Oy 2006, Lapin Vesitutkimus Oy 2006 ja 2007, Suomen Luontotieto Oy 2011 ja FCG Finnish Consulting Group Oy 2011) Humalajoki - Humalamäki 2. Humalajoki Pääosin luonnontilaisena viljelysten lomassa mutkitteleva Humalajoki on kulttuurimaisemaa halkova valtajoki, jonka varrella on monimuotoista lehtokasvillisuutta, rikas linnusto ja perhoslajisto. Suistoalueen jokivarsi ja niitty ovat erityisen arvokkaita alueita ja muu osa joesta paikallisesti arvokasta. 3a. Kolikkosaaren-Hietasalon louhikot Maisemallisesti ja geologisesti merkittävä aluekokonaisuus ja saaristolinnustoalue.hietasalo on kauttaaltaan louhikkoinen, maatilan kohdalta hiekkainen saari, jonka keskellä on suojainen sisälampi. Hietasalon saarella on eri tavoin syntyneistä louhikkoja, kuten jäiden työntämiä lohkarepalteita, huuhtoutumislouhikkoja ja roudan synnyttämiä lohkarepainanteita. Pykärinkylä - Metsälä 8a. Marjarytö Marjarydön eteläosan ja Poikkisuonsaaren välinen alue on luonnonkaunis saaristoalue lintuluotoineen ja kareineen sekä ruovikkolahtineen. Alue on saaristolinnustoaluetta. Hyvärilänniemi - Paukalahti - Reinikkalansaari - Melamäki 14. Reinikkalanlammen rantavyöhyke Reinikkalanlammen rantavyöhyke on Paukarlahden edustavimpia linnustoalueita. Vesilinnusto sekä ranta- ja ruovikkolinnusto on erittäin monipuolinen ja lajirikas. Myös entisten laidunkoivikkojen linnusto on monipuolinen. 16. Paukajoen suisto ja Niittysaari Paukajoen laaja luhtarantainen jokisuisto on edustava linnustoalue. Vesi- sekä ranta- ja ruovikkolinnusto on erittäin monipuolinen ja lajirikas. Myös vesikasvillisuus on runsas. Paukajoen suisto on tärkeä kalojen kutualue. 24. Melasen mutkan metsät sekä Koivurannan luhta ja rantalaidun Kohde on hyvin edustava luhta- ja metsäkohde, johon sisältyy perinnemaisema- ja linnustoarvoja. Länsi- ja eteläosan rantametsät ovat etupäässä sekapuustoista lehtoa (tuoretta ja suurruoholehtoa). Lehtokasvillisuutta (suurruoho-, tuoretta ja kuivaa lehtoa) on myös Nuottalahden puolella, missä puusto on pääosin lehtivaltaista. Lisäksi alueella on pienehkö istutuskuusikko. Nuottalahden välissä on edustava hieskoivuvaltainen ja luhtainen suo, missä kasvaa ruohoja ja heiniä runsaasti. Melasen itärannalla on paikallisesti arvokas Koivurannan rantalaidun ja saraluhta. Koivurannan rantalaidun on entinen rantapelto ja -metsikkö. Alue vaihettuu ilman selvää rajaa saraluhdaksi, missä kasvaa paikoin keltakurjenmiekkaa. 26. Palosaari-Palosalmi, Kuivastensaari ja Kuivastenlahti Kaavoitusalueen upeimmat luonnontilaiset silokalliosaaret sijoittuvat tälle alueelle. Kyseessä on sokkeloinen salmialue, jonne sijoittuu myös Kuivastenlahden luhtarantainen ruovikkoinen lintulahti. Kuivastenlahti ja -salmi ovat monimuotoista vesi- ja rantalinnustoaluetta. Kuivastenlahti on myös tärkeä kalojen kutualue. Suonenjoen rajaseutu Kotalahdentieltä Ylä-Koirukselle 46. Teretinniemen louhikot, lepikot ja Teretinsaaret Teretinniemen rannalla on upea louhikkoalue, joka jatkuu Kiviniemen puolella. Louhikoiden väliin jää aiemmin kaskettuja ja laidunnettuja harmaaleppälehtosaarekkeita. Teretinniemen alue on suurelta osin hakattu ja hakkuualue on istutettu kuuselle. Hakkuilta on säästynyt Teretinniemen tyven kalliojyrkänteen pienialainen 1
kuusikko, pieni nuori lehtipuumetsikkö rannan tuntumassa, varttuva istutuskuusikko (vanha pelto), rantavyöhyke ja saaret. Alue on myös linnustoaluetta: kuikan pesimäreviiri, kaakkurien vakiolentoreitti, isokoskelo, rantasipi, palokärki, käpytikka, lehtokerttu, töyhtötiainen ja peukaloinen. Alueelta on aikaisemmin todettu liito-orava. Todennäköisesti laji ei enää elä alueella, koska lajille sopivaa ympäristöä on enää niukasti jäljellä. Syksyn 2011 maastokartoituksessa ei lajista tehty havaintoja. 47. Levänniityn kuusikko ja rantametsä Levänniityn rannassa on vanhaa luonnontilaista havupuuvaltaista sekametsää, peltotien varressa on keski-ikäistä kuusikkoa. Levärannan vanhassa metsässä on siellä täällä järeää haapaa. Pajuttuneen rantapellon läpi virtaa reheväkasvuinen kotkansiipipuro. Purouomaa on joskus perattu. Puron suistoalue on lehtipuu- ja pajuvaltaista ja lajirikasta linnustoaluetta. Kohteelta on havaittu liito-oravan pesimäreviiri. Hakkuista huolimatta lajille sopivaa pesimämetsää on vielä rannan tuntumassa ja Levänniityn reunakuusikossa. Maastokartoituksessa (2011) lajista ei tehty havaintoja. Rantakylä - Oraviniemi - Oravikoski 18a. Lokkiluodot Alueella on luonnonkauniita ulapan lokkiluotoja, pikkusaaria silokallioineen. Kyseessä on uhanalaisen selkälokin pesimäalue, kaavoitusalueen tihein naurulokki-kalatiira -yhdyskunta. 21a. Oravisalmi - Hautolahti - Lehtosaari Kyseessä on luonnonkaunis saaristoalue, vanhaa metsää, lehtoa, kolohaapoja, keloja, käkkyrämäntyjä, rantalouhikoita. Alue on vesi- ja rantalinnustoaluetta ja kolopesijäaluetta. 56. Kaunislampi Kaunislampi on maisemallisesti viehättävä, reheväkasvuinen korpilampi. Lammen eteläpäässä on edustava haapahaka. Alueella on runsaslajinen linnusto ja monimuotoinen kasvillisuus. Lintulajistoon kuuluvat mm. joutsen, haapana, tavi, sinisorsa, kurki, metsäviklo, taivaanvuohi, pyrstötiainen ja pohjansirkku. 64. Löydönlampi ja Haasialahdelle laskeva puro ympäristöineen Harvinaisen edustava luonto- ja maisemakokonaisuus. Löydönlampi on maakunnallisesti arvokas pienvesi. Löydönlammen lounaisrannalla on jylhä kalliojyrkänne. Puron varressa on vanhaa sammalkuusikkokorpea, joka on linnustollisesti monipuolinen alue. Alueella tavataan myös harvinaisia sieniä (mm. hytymaljakas, pallomörsky, maatähti). Haasianlahden metsälaitumet ovat maakunnallisesti arvokasta perinnemaisemaa. 66. Kaivantolampi ja Kivilammesta Oravilahteen laskeva puro Alue liittyy Haasialahden maakunnallisesti arvokkaisiin perinnemaisemiin. Kivilammesta Kaivantolampeen laskevan puron varressa on laidunnettuja kulleroniittyjä ja käytössä oleva lähdekaivo (erittäin merkittävä metsälakikohde). Alue on linnustollisesti monipuolinen. Kaivantolammesta puro laskee vanhan Kaivantosalmen kivisillan rakenteiden kautta Kaivantolahteen. 70. Mertajoki Valtatien länsipuoliselta osaltaan Mertajoki on maisemallisesti edustava, luonnontilainen tai lähes luonnontilaisen kaltainen saniaislehtokorpipuro. Mertajoen yläjuoksulla on majavan rakentamia isoja patoja, jotka lisäävät puronvarsikasvillisuuden lajimäärää. (Faunatica Oy 2006). 73. Oravilahden rantakosteikot kaivosalueen lähellä Suo on ojitettu, mutta molemmissa päissä luonnontilaiset lahdelmat: pohjoispäässä koivikkoa ja muutama kookas kolohaapa, eteläpäässä ruovikkoluhtaa. Alueella kasvaa valtakunnallisesti uhanalainen hajuheinä, joka on EU:n luontodirektiivin liitteen IV laji. Hajuheinä on myös luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitettu laji (Lapin Vesitutkimus Oy 2006). Alueelta löytyi myös pienimuotoinen tervaleppäkorpi. Kotalahti - Palokangas 109. Sika-ahon luolakalliojyrkänne Maisemallisesti, geologisesti ja kulttuurihistoriallisesti edustava luonnontilainen taluslouhikko ja luola. Alueen maisemaa hallitsevat kookkaat kalliopetäjät ja käkkyrämännyt. Kalliojyrkänteen alapuolella laaksossa on vanha naavainen sammalkuusikkokorpi, joka on kolopesijäaluetta. 2
Liito-oravan esiintymisalueet (s-1) (Faunatica Oy 2006, Lapin Vesitutkimus Oy 2006 ja 2007, Suomen Luontotieto Oy 2011, FCG Finnish Consulting Group Oy 2011) 1. Kankaanmäki Kankaanmäen esiintymän alue on varttunutta kuusivaltaista kangasmetsää. Alueella kasvaa runsaasti järeitä kuusia. Kuvion pohjoisosassa kuuset ovat eteläosan puita järeämpiä. Pohjoisosassa sekapuuna kasvaa koivuja, leppiä ja mäntyjä. Kuvion eteläosassa on sekapuuna myös haapaa (Faunatica Oy 2006). 2. Humalamäki Humalamäen esiintymässä on erittäin hyvin liito-oravalle sopivaa metsää. Metsikkö on varttunutta kuusivaltaista kangasmetsää. Suuri osa kuusista on läpimitaltaan yli 45 cm. Sekapuuna alueella kasvaa koivuja, haapoja, mäntyjä ja leppää. Kuviota ympäröivät alueet ovat liito-oravalle sopimattomia taimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä (Faunatica Oy 2006). Alueen itäpäässä on tehty hakkuita, mutta ne eivät ole ulottuneet liito-oravan elinpiirin alueelle (Suomen Luontotieto Oy 2011). 3. Hiekkapelto Hiekkapellon elinpiiri sijaitsee pienen peltoaukean ympäristössä. Valtaosa alueesta on kuusivaltaista sekametsää ja alueella on merkkejä aiemmasta metsälaidunnuksesta. Sekapuina on koivuja, haapoja ja mäntyjä (Faunatica Oy 2006, Suomen Luontotieto Oy 2011). 4. Vihola Viholan alue on laaja, valtatien 5 länsipuolella sijaitseva kuusivaltainen sekametsäkuvio. Puusto on osittain erittäin järeää. Sekapuuna alueella kasvaa koivuja, mäntyjä ja haapoja. Alueen reunavyöhykkeissä kasvaa runsaasti lehtipuuta mm. haapaa ja raitaa. Alueella on niukasti kolopuita, mutta aivan valtatien reunalla on kolopuuhaapa, jossa liito-orava on aiemmin asustanut. (Faunatica Oy 2006, Suomen Luontotieto Oy 2011). 5. Metsälä Metsälän esiintymän varttuneessa kuusivaltaisessa kangasmetsässä kasvaa sekapuuna mäntyjä ja koivuja. Esiintymän pohjois- ja eteläosissa on myös haapoja (Faunatica Oy 2006). 6. Koira-aho Koira-ahon metsikön kuuset ovat läpimitaltaan yli 45 cm. Sekapuuna alueella kasvaa koivuja, haapoja, leppiä ja mäntyjä (Faunatica Oy 2006). 7. Suontaus Suontauksen alueella kasvaa järeää varttunutta kuusivaltaista kangasmetsää. Kuusien läpimitta on noin 35 cm. Sekapuuna alueella kasvaa mäntyjä ja koivuja (Faunatica Oy 2006). 8. Jokela Jokelan elinpiiri sijaitsee varttuneen kuusikon ja Pyöreisenpuron varren sekametsäreunuksessa. Puron lähialue on mitä todennäköisimmin lajin ruokailualuetta jätösten ja syönnöslöytöjen perusteella. 9. Vuorisenmäki A Vuorisenmäen kuvio A:n pohjoisosa on erittäin järeää kuusivaltaista kangasmetsää. Alueen keski- ja eteläosassa kasvavat kuuset ovat pienempiä (Faunatica Oy 2006). 10. Vuorisenmäki B Vuorisenmäen kuvio B:n pohjoisosa on eteläosaa nuorempaa kuusivaltaista kangasmetsää. Sekapuuna alueella kasvaa paikoin runsaasti koivua. Kuvion lounaiskulmassa kasvaa runsaasti leppää (Faunatica Oy 2006). 11. Tervapuro Tervapuron metsikkö on tuoretta, väljennettyä ja tasaikäistä kuusikkoa, joka rajautuu eteläosaltaan nuoreen metsään. Alueen itäosassa on varttuvaa kuusimetsää (FCG Finnish Consulting Group Oy 2011). 12. Mäkräaho Mäkräahon elinpiiri sijaitsee vanhassa, järeytyneessä sekametsäkuviossa, jossa suurten kuusten lisäksi kasvaa kookkaita haapoja, rauduskoivuja ja myös muutamia raitoja. Haavat ovat runsaampia kuvion eteläosassa. Kohteella on vanhan metsän piirteitä, vaikka lahopuun määrä ei ole kovin merkittävä. Alueella on useita liito-oravalle soveliaita kolopuita (Faunatica Oy 2006, Suomen Luontotieto Oy 2011). 3
13. Kivimäki Kivimäen elinpiiri sijaitsee Kaivantolammen länsipuolella, pensoittuneen peltoaukean takana. Alueella on laaja varttunut kuusivaltainen alue, jossa kuusen seassa kasvaa paikoin runsaasti haapaa ja rauduskoivua. Aluspuustossa on lisäksi paikoin harmaaleppää. Alueella on useita liito-oravalle soveliaita kolopuita, joista osa on koivupökkelöitä (Suomen Luontotieto Oy 2011). 14. Kaivantolampi Kaivantolammen kuvio on osittain haapavaltainen ja osittain kuusivaltainen. Sekapuuna alueella kasvaa koivuja ja mäntyjä (Faunatica Oy 2006). Kaivantolammen ympäristön pientaloalueella on runsaasti liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Talojen pihoilla on liito-oravalle pesäpaikaksi soveliaita linnunpönttöjä sekä ulkorakennuksia, joiden ylisillä liito-oravat saattavat myös pesiä (Suomen Luontotieto Oy 2011). 15. Ritolampi Ritolammen esiintymän pohjois- ja eteläosa ovat varttuneita kasvatusmetsiä. Alueen keskiosassa kasvaa järeitä kuusia. Sekapuuna alueella kasvaa kookkaita haapoja, koivuja ja pohjoisessa myös mäntyjä (Faunatica Oy 2006). Alueella on niukasti lahopuuta, kolopuita alueelta ei löytynyt. Suurissa kuusissa on useita oravan risupesiä, joita liito-oravat voivat käyttää lepo- ja mahdollisesti myös pesäpaikkoinaan. Aiemmin inventoitu liito-oravan elinpiiri on pienentynyt noin kolmanneksella johtuen alueella tehdyistä metsähakkuista (Suomen Luontotieto Oy 2011). 16. Ollinsalmen länsipuoli Ollinsalmen länsipuolisella alueella puusto on kuusivaltaista sekametsää, joukossa suuria mäntyjä, koivuja sekä eri-ikäisiä haapoja ja raitoja (Lapin Vesitutkimus Oy 2007). Metsälakikohteen määritelmän täyttävät kohteet (luo) (Faunatica Oy 2006, Lapin Vesitutkimus Oy 2006 ja 2007) 1. Humalajoki: tien länsipuoli Valtatien länsipuolella Humalajoen varsi lähes luonnontilainen. Puron hyvästä kunnosta kertoo jokseenkin runsaslukuinen purokorento. 2. Humalajoen peltotien lehtokorpi Peltotien itäpuolella esiintyy varsin edustavaa lehtokorpikasvillisuutta runsaine saniaisineen. Korvessa on melko runsaasti lahopuuta (maassa ja pystyssä) ja se onkin luonnontilaiseen verrattavassa tilassa. Korvessa on kuitenkin vanhoja merkkejä metsänhoidosta. 3. Löydönlampi ja kalliojyrkänne Lammen rantoja peittää 2-5 m leveä hetteikkö. Ranta vaihettuu nopeasti rantaluhdaksi ja siitä edelleen metsäksi. Vaihettumisvyöhyke on kapea, noin 30 m. Rantavyöhykkeessä on runsaasti pensaikkoa ja eri-ikäistä puustoa. Lammen kaakkoisrannalla on myös jyrkänne. Lammen rannat ovat luonnontilaisia etelärantaa lukuun ottamatta ja rantametsät lähes luonnontilaisia. Lammen eteläranta on laidunnettu rantalaidun. Jyrkänne on varsin edustava metsälakikohde, jossa on irtolohkareita jyrkänteen alla. Korkeutta on yli 10 m ja jyrkänteessä on tasanteita. Paikoin on havaittavissa myös lievää ylikaltevuutta. Jyrkänne ja lampi muodostavat arvokkaan maisemakokonaisuuden. 4. Kaivantolampi ja Kivilammesta Kaivantolampeen laskeva puro Lammen pohjoisranta on lähes luonnontilainen. Etelälounaisranta on rakennettu ja ihmisen toiminnan vaikutuksen alainen. Ranta on 2-5 m leveää hetteikköä ja vaihettumisvyöhyke metsään on kapea (n. 15 m). Lammesta laskeva puro on luonnontilainen ja kasvillisuus on saniaislehtoa. Kaivantolampeen laskeva puro on osittain ojitettu (varsinkin puron laskupää). Puron varrella on rehupeltoja sekä mökkiasustusta, mikä on vaikuttanut puronvarsikasvillisuuteen sitä heikentävästi. Luonnontilaisin puro on lähtöpäästään, missä tavattiin myös majavan jälkiä. 4
5. Kaivantolahden lähde Lähteikkölaikku, jossa on runsas vehka- (Calla palustre) ja järviruokokasvusto (Phragmites australis). Lähteikköä ympäröi tiivis kiiltolehtipajukko (Salix phylicifolia). Lähteikön keskus on hyvin upottava, eikä sitä pystytty tutkimaan tarkasti. Lähteiköstä saattaisi löytyä erikoisia sammallajeja (lähdesammalia). 6. Mertajoki Mertajoki on luonnontilaisessa tai lähes luonnontilaisessa kunnossa oleva puro aina valtatien siltaan saakka, missä se vaihtuu Oravijoeksi. Puron vedenlaatu on ilmeisen hyvä, sillä puronvarrella partioi ahkerasti purokorento (Cordulegaster boltonii). Puron rantoja on siellä täällä harvennettu varovasti, mutta suurimmaksi osaksi puronvarsi on lähes koskematon. Mertajoen yläjuoksulle on muodostunut paikoin isojakin majavan rakentamia patoja, jotka lisäävät puronvarsikasvillisuuden lajimäärää. Myönteinen vaikutus ilmenee uuden elinympäristön (pieni lampi) muodostumisessa. Patojen kohdilla rannat ovat soistuneet ja näin puronvarsiympäristö on laajentunut käsittämään myös suokasvillisuutta. Mertajoen keskijuoksulla sijaitsevan padon yläpuolelle on muodostunut soistunut allas, jossa on runsaasti pystyynkuolleita puita. 7. Oravilahden koivuluhta Kuviolla on harmaaleppää runsaasti. Kuvion pohjoisreunalla on pari kuivattavaa ojaa, mutta eteläpuoli on enemmän luonnontilainen ja siellä on myös lahopuuta. Alueen kaakkoisnurkassa tiheässä ja risukkoisessa puustossa on joukossa runsaasti pieniä tervaleppiä. Ranta on avointa saraluhtaa, jossa kasvaa mm. pullo-, luhtaja viiltosara. Vesirajassa on ruovikkoa. Kuvion keskiosa on hyvin märkää. Aluskasvillisuus on rehevää. Paikalla kasvaa myös valtakunnallisesti uhanalainen ja rauhoitettu hajuheinä. Kuviolta lähtee lounaaseen suuntaava luhtajuotti, joka päättyy männikön reunaan pieneen, avoimeen laikkuun, jonka reunassa on pieni, heikosti pulppuava lähde. Kuvio on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. 8. Oravilahden Tervaleppäkorpi Pienialainen tervaleppäkorpikuvio sijaitsee kaivokselta tulevan uoman päässä. Kuviolla on noin 40 kookasta tervaleppää. Lisäksi puustossa on isoja hieskoivuja sekä harmaaleppää ja kuusen taimia. Maapohja on kostea ja heinäinen. Kuvio täyttänee luonnonsuojelulain suojellun luontotyypin kriteerit, mutta vanhalta kaivokselta tuleva vesiuoma on voinut vaikuttaa luontotyypin kehitykseen. Kuvion luonnontilaisuus on kohtalainen. 9. Valkeisenlahden ruoho- ja heinäkorpi Korpikuvio, jolla kasvaa harmaaleppää, haapaa sekä koivua. Puusto on järeää ja luonnontilaisen kaltaista. Aluskasvillisuus muodostuu pääasiassa korpikaislasta ja kaislasarasta. Alapuoliset ojitukset eivät ole merkittävästi kuivattaneet aluetta. Kuvio on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Kuvion luonnontilaisuus on korkea. 5