1 (40) Asianumero 2615/10.02.03/2015 Aluenumero 113810 Perkkaa II B (Hatsinanpuisto) Asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli 51120, virkistys-, liikenne- ja katualueet (Poistuu kortteli 51360) Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 8. päivänä kesäkuuta 2016 päivättyä 17.9.2018 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6965. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Leppävaarassa Perkkaantien, rautatien, Kehä I:n ja Perkkaanpuronkujan rajaamalla alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 3.2.2016.
2 (40) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043 824 6897 Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Tiina Piironen Liikennesuunnittelu Tarja Pennanen etunimi.t.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi
3 (40) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 9 2.1 Suunnittelutilanne... 9 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 9 2.1.2 Maakuntakaava... 10 2.1.3 Yleiskaava... 12 2.1.4 Asemakaava... 14 2.1.5 Rakennusjärjestys... 14 2.1.6 Tonttijako... 15 2.1.7 Rakennuskiellot... 15 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset... 15 2.1.9 Pohjakartta... 15 2.2 Selvitys alueesta... 16 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 16 2.2.2 Maanomistus... 16 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 16 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 19 2.2.5 Suojelukohteet... 20 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 20 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 20 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 20 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 21 3.3 Osallisten tavoitteet... 21 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 21 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 21 4.2 Mitoitus... 22 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 22 4.3.1 Liikenne... 25 4.3.2 Palvelut... 29 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto... 29 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 30 4.3.5 Kaavan mukainen luonnonympäristö... 30 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet... 30 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 30 4.6 Nimistö... 32 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 33 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 33 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 33 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 34 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 35 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 35 5.6 Energiahuolto... 35 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 36 6.1 Rakentamisaikataulu... 36 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 37 6.3 Toteutuksen seuranta... 37 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 37 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 37 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 37 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 37 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 38 Sivu
4 (40) LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, 5.9.2018 Liite 2 Havainnekuva Liite 3 Katukartta ja ohjeelliset poikkileikkaukset Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen, Perkkaa, Hatsinanpuisto, Kaupallisten vaikutusten arviointi, päivitetty loppuraportti, 20.5.2016 Ramboll Luontoselvitys Espoon Perkkaan asemakaava-alueella vuonna 2015, Ympäristötutkimus Yrjölä. 2015. Monikonpuro, Perkkaa IIB, Espoo. Asemakaavan muutokseen liittyvä hulevesiselvitys, Ramboll. 2013. Meluselvitys, Asemakaavan muutos Perkkaa II B (alue 113810), Leppävaara Hatsinanpuisto, Espoo, 15.3.2018 Promethor Raideliikenteen tärinäselvitys, Asemakaavan muutos Perkkaa II B (alue 113810), Leppävaara Hatsinanpuisto, Espoo, 15.2.2017 Promethor Perkkaan toimivuustarkastelut, 19.5.2016 Ramboll Hatsinanpuisto Liikenteen toimivuuden ja pysäköintimitoituksen tarkistus, 27.10.2017 Ramboll Hatsinanpuisto Liikennetarkastelujen päivitys, 11.4.2018 Ramboll Hatsinanpuisto, Espoo, Alueen energiaratkaisut - Versio A, 26.5.2016 Optiplan. Hatsinanpuiston maisemasuunnitelma, 19.4.2017 LOCI maisema-arkkitehdit
5 (40) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Perkkaalla Perkkaantien, rautatien, Kehä l:n ja Perkkaanpuronkujan rajaamalla alueella. Alueella kasvaa saarekkeissa lehtipuuvaltaista metsikköä. Paikoin on joutomaata ja pensaikkoa. Alueen länsiosassa kasvaa suureksi kasvaneita lehtipuita. Alueen eteläosaa halkoo länsi-itäsuunnassa Monikonpuro. Osa alueesta on tasattu hiekkakentäksi. Suunnittelualue liittyy liikenneverkkoon Perkkaantien kautta. Perkkaantie on parannettu 2+2 -kaistaiseksi. Jalankulun ja pyöräilyn pääyhteys kulkee Perkkaantien varressa. Kehä l:n suuntainen pyöräilyn laatureitti on suunniteltu tulevan Perkaantien ali ja jatkavan radan ja Turuntien ali Turuntien pohjoispuolelle. Perkkaantien katualueen pohjoisosassa on varauduttu raitiotieyhteyteen eli Raide-Jokeriin. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa korttelit 51120 ja 51360 sekä niihin liittyvät katu- ja virkistysalueet monipuolisia toimisto-, liike-, liikunta-, viihde- ja hotellipalveluita sekä asumista sisältäväksi, vaiheittain toteutettavaksi kokonaisuudeksi täydentämään Leppävaaran keskustaa ja Perkkaan asuin- ja työpaikka-alueita. Alueelle osoitetaan uutta asuinrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin 100 000 k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus. Kerrosala jakautuu liikekeskuksen, toimistotilojen, hotellin ja asumisen kesken. Maa-alueet omistaa Espoon kaupunki. Rakennusoikeus kasvaa 12 600 k-m 2. 1.3 Suunnittelun vaiheet Kaavaehdotusta on käsitelty useaan otteeseen kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Tontinvarausta on jatkettu kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksillä keväälle 2018. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksiä 9.3.2015 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varaa Ramboll Finland Oy:lle ja NCC Property Development Oy:lle oheiseen liitekarttaan ohjeellisesti merkityn alueen (kortteli 51120, 51360, virkistys- ja torialue) toimisto-, liike-, liikunta- ja palvelutilojentilojen suunnittelua varten. 5.4.2016 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan 4.4.2016 38 muuttaa 9.3.2015 24 päättämäänsä varausta siten, että varauksensaajana on ainoastaan NCC Property Development Oy. 13.3.2017 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto jatkaa 4.4.2016 38 päätettyä varausta Leppävaarasta NCC Property Development Oy:lle 28.2.2018 saakka entisin ehdoin. 30.10.2017 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsitteli Hatsinanpuiston alueen kaavoitusta. 12.3.2018
6 (40) Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättää jatkaa 4.4.2016 38 päätettyä ja 13.3.2017 33 jatkettua varausta Leppävaarasta NCC Property Development Oy:lle 28.2.2019 saakka entisin ehdoin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksiä 14.10.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi, 1. 1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava -alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja jätetään tilaa korkealuokkaisille yleisille alueille. Monikonpuron puro- ja puistoalueesta tehdään alueen identiteettiä vahvistava kaupunkilaisille avoin kokonaisuus. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni, jonka sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät alueelle saapuvien asiakkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä 'julkisten palveluiden ja hallinnon alue' (PY). Kaupalliset-, toimisto-, ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin 100 000 k-m2:n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Pysäköinti keskitetään ensisijaisesti pysäköintilaitoksiin. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Laatureitti suunnitellaan mahdollisimman suoralinjaisena. Jalankulku ympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reittien houkuttelevuuteen ja havaittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. 1.3 Viherympäristö
7 (40) Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. 2 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Kai Lintusen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Kai Lintunen. 8.2.-8.3.2016 Perkkaa II B, kaavamuutoshankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 24.2.2016 Kaava hankkeesta järjestettiin keskustelu- ja tiedostustilaisuus Sellon kirjastossa. 31.3.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta tarkisti kaavallisia tavoitteita asuinrakentamisen mahdollistamiseksi hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.10.2015 hyväksymiä kaavallisia tavoitteita täydentävät tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi: 1. 1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Kulkureitit rantaradan ali ja yli ovat olennainen osa Leppävaaran aluekokonaisuuden toimivuuden lisäämistä, myös tämän suunnittelu alueen kohdalla. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikka- ja asuntotarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajan toimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava -alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Alueelle tutkitaan korkeatasoista kantakaupunkimaista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen. Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja jätetään tilaa korkealuokkaisille yleisille alueille. Monikonpuron puro- ja puistoalueesta tehdään alueen identiteettiä vahvistava kaupunkilaisille avoin kokonaisuus. Monikonpuro pitää saada toimivaksi kaupunkielementiksi eri vuodenaikoina. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni tai -torneja, joiden sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja, jotta Leppävaaran ydinkeskus hahmottuu houkuttelevana kokonaisuutena. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät asiakkaiden ja asukkaiden liikenneympäristöä.
8 (40) Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä Julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset palvelut, toimisto- ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuva/lista ja kaupunkirakenteellista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin 100 000 k-m2:n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Pysäköinti keskitetään ensisijaisesti pysäköintilaitoksiin. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Laatureitti suunnitellaan mahdollisimman suoralinjaisena. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reittien houkuttelevuuteen ja havaittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Pikaraitiotien pysäkin läheisyys huomioidaan alueen suunnittelussa ja toimintojen jäsentelyssä. Jalankulun ja pyöräilyn reitistä on saatava hyvin toimivaksi etenkin Selloon, rautatieasemalle sekä raide-jokerin ja linja-autoreittien pysäkeille. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. 8.6.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi yhdessä tämän kokouksen asian Leppävaaran keskus pohjoinen I / Ydinkeskus, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 110617, 51. kaupunginosa, Leppävaara kanssa siten, että lautakunta voi seminaarissaan ja kokouksessaan 24.8.2016 määritellä linjaukset koskien Leppävaaran keskuksen tavoitetilaa 2030/2050. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnan on voitava määritellä toimenpiteet, joihin näitä kahta asemakaava-aluetta koskevien suunnitteluvarausten osalta on syytä ryhtyä, jotta lähivuosina voidaan edetä ensimmäisenä vaiheena kehitettäessä Leppävaaraa kohti tätä tavoitetilaa. 24.8.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunnan seminaari Leppävaaran kehittämisestä 1 päätti merkitä tiedoksi seminaarissa esitetyn aineiston, 2 edellyttää, että kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee ryhmätyöskentelyn tulosten perusteella kaupunkisuunnittelulautakunnalle päätettäväksi tärkeimmät linjaukset vaihtoehtoineen siten, että lautakunta voi päättää ohjeista, joiden perusteella tarvittavat asemakaavaehdotukset valmistellaan. Seminaarin tuloksena laadittiin Leppävaaran keskustan kokonaisvisio, jossa tarkastellaan alueen kaupunkikuvallisia ja -rakenteellisia kehittämispotentiaaleja sekä korkeaa rakentamista alueella. 12.4.2017
9 (40) Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaan kaavan valmisteluun ottaen paremmin huomioon kaupunkisuunnittelulautakunnan aiemmin tekemät päätökset mm. Monikonpuron roolia ja sijoittamista, kaupunkirakenteen elävyyttä, paikoituksen mitoitusta ja korkealaatuista asuinrakentamista toimivine pihaalueineen koskien. 8.11.2017 Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. 22.11.2017 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa kaavan valmisteluun siten, että 1 Rakennuksilla rajataan Kehä 1:n ja rautatien melua siten, että rakennukset tuodaan suunnittelualueen länsireunassa pohjaesityksen mukaisen VP-2:n kohdalle, kiinni Hevosenkenkään, eteläreunassa mahdollisimman lähelle Perkkaantietä ja pohjoisosassa mahdollisimman lähelle rautatietä. Ratkaisussa turvataan myös toimivat kevyenliikenteen väylät. 2 Perkkaantien viihtyisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota muodostaen sen varren rakennusten jäsentelyllä kaupunkimaista ja monipuolista kävely-ympäristöä. Rakennusten julkisivuihin Perkkaantieltä katsottuna panostetaan välttäen muurimaisia pintoja. 3 Monikonpuro sijoitetaan länsisuunnasta katsoen mahdollisimman pitkältä matkalta korttelialueen keskelle. Puroalueen toimivuuteen kaupunkilaisten olohuoneena panostetaan. 4 Suunnittelualueen keskelle muodostetaan viihtyisä ja turvallinen, melulta paremmin suojassa oleva ja Monikonpuron virkistysarvoja hyödyntävä puistoalue (vastaa pohjaesityksen VP-2 aluetta), jonka laidoille sijoitetaan palveluja elävöittämään aluetta. Tutkitaan esimerkiksi kahvilan sijoittamista puistoalueelle tai sen kylkeen luomaan viihtyisää kaupunkikulttuuria. 5 Kaava-alueen läpi tulee voida kulkea julkisia tai puoli-julkisia tiloja käyttäen. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota jalankulkukokemuksen viihtyisyyteen. Jalankulkuyhteyksien tulee olla sujuvat korttelialueelta Raide-Jokerin pysäkeille sekä Leppävaaran juna-asemalle. 6 Jalankulkutasoon sijoitetaan alueen keskustan elävyyttä lisääviä palvelu- ja liiketiloja. 7 Alueen pysäköintipaikat sijoitetaan pääasiassa radan varteen pysäköintilaitoksiin välttäen kansipiharatkaisuja. Kulku pysäköintilaitoksiin pyritään toteuttamaan siten, että vältetään korttelialueen poikki ajamista. 8 Tutkitaan mahdollisuutta sekoittaa kortteleiden toimintoja enemmän siten, ettei kaava-alueelle muodostu iltaisin käyttämättömiä alueita. 9 Varmistetaan asuinrakentamisen laadukkuus toimivine piha- ja leikkialueineen. 13.2.2018 info Perkkaa IIB (Hatsinanpuisto) tilannekatsaus. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset ( ohjelmakohta 4.6).
10 (40) Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto, työpaikka ja palvelukeskuksina. Asemakaavan muutos vahvistaa Espoon Leppävaaran aluekeskusta ja lisää alueen työpaikkaomavaraisuutta. Alueelle osoitetaan asuinrakentamista erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan. Aluetta kehitetään tukeutumaan raideliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen. 2.1.2 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 24.5.2017. Maakuntahallitus päätti 21.8.2017, että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Maakuntakaava tuli voimaan, kun siitä kuulutettiin maakuntakaavan alueen kunnissa. Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto oli julkisesti nähtävillä 27.2-13.4.2018. Maakuntakaavassa alue on osoitettu tiivistettäväksi taajama- ja keskustatoimintojen alueeksi, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään. Yleiskaavan ja maakuntakaavan yleispiirteisyyden takia kaavojen tarkemmat tulkinnat tulee tehdä asemakaavoituksessa. Maakuntakaavan alueen suunnitteluohja: Aluetta on suunniteltava joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Suunnittelualueelle ulottuu keskustatoimintojen alue. Kohdemerkinnällä osoitetaan kuntakeskusten ja pääkaupunki-seudun aluekeskusten keskusta-hakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueiden
11 (40) yleispiirteinen sijainti. Alue voi sisältää myös asumista sekä tarvittavat liikennealueet ja puistot. Kohdemerkinnällä osoitettujen keskustatoimintojen alueiden sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Keskustatoimintojen alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kaupunkikuvaan, viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen sekä toimiviin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin, pysäköinnin, huoltoliikenteen ja joukkoliikenteen järjestelyihin. Suunnittelussa on osoitettava riittävät alueet joukkoliikenteen vaihtopaikoille ja liityntäpysäköinnille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen myös osittain tai kokonaan keskustatoimintojen kohdemerkinnän alle jäävillä alueilla ja kohteissa. Kaikille keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään palvelutarjontaan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on mitoitettava sellaiseksi, että ne soveltuvat ympäristöönsä. Ne on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, ettei niillä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia muiden keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja että huolehditaan kaupan palveluverkon tasapainoisesta kehittämisestä. Suuryksikön toteuttaminen tulee kytkeä ajallisesti ympäröivien taajamatoimintojen toteuttamiseen. Valtakunnan keskuksen, pääkaupunkiseudun aluekeskusten (Kauniainen, Matinkylä-Olari, Leppävaara, Tapiola, Espoon keskus, Espoonlahti, Myyrmäki, Pakkala, Tikkurila, Hakunila, Koivukylä, Korso, Kivistö, Kannelmäki, Malmi, Itäkeskus ja Herttoniemi) sekä seutukeskusten (Hyvinkää, Lohja, Tammisaari ja Porvoo) sekä kuntakeskusten (Kerava, Järvenpää, Hyrylä, Kirkkonummi, Klaukkala, Loviisa, Nummela, Mäntsälä ja Söderkulla) vähittäiskaupan suuryksikköjen kerrosalaa ei enimmäismitoiteta maakuntakaavalla. Maakuntakaava on saanut lainvoiman Espoon eteläosien yleiskaavan vahvistumisen jälkeen. Maakuntakaavan keskustatoimien alueen osiota on laajennettu ja sen voidaan katsoa kattavan Leppävaaran keskusta-aluetta Kehä I ja Turuntien molemmin puolin. Leppävaaran keskutatoimintojen aluetta kehitetään maakuntakaavan mukaisesti kattamaan Pohjois-leppävaaran, Etelä-Leppävaaran sekä Perkkaan aluita siten, että toiminnat tukevat toisiaan. Ratkaisulla parannetaan jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä sekä tukeudutaan julkiseen liikenteeseen.
12 (40) Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä 2017 (lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu 22.8.2018 1/(2014 C Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, C Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06) Asemakaavan muutos on voimassa olevien maakuntakaavojen mukainen. 2.1.3 Yleiskaava Voimassa oleva: Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Kaava-alue on otollinen täydennysrakentamiselle valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden näkökulmasta. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu vuonna 2014) keskustatoimintojen kohdemerkintä on osoitettu Leppävaaraan, mikä tuo lisää joustavuutta alueen monipuolisempaan toteutukseen ja perustelee alueen rakentamista tehokkaana. sijaintia on tarkistettu ja keskustatoimintojen kohdemerkintä on ulotettu Perkkaan puolelle ajatuksena, että keskustamaisen alueen leviäminen ajan kuluessa mahdollistettaisiin Perkkaallekin. Keskusta-alueen laajuuden määrittämiseksi on tehty uusi yleiskaavatasoinen tarkastelu (ks alla). Hyvät liikenneyhteydet perustelevat maankäytön tehostamista; yleiskaavan mukaiset julkisen hallinnon ja palvelujen (PY) toiminnot voivat toteutua alueen muilla varauksilla. Asemakaavoituksen kohteena olevan tontin itäpuolella, osoitteessa Perkkaantie 8, sijaitsee noin 24 000 m 2 suuruinen kaupungin käyttöön suunnattu yleisten rakennusten tontti (49-51-120-3). Perkkaantie 8:ssa
13 (40) sijaitseva tontti sisältyy samaan eteläosien yleiskaavan PY-aluevaraukseen kuin asemakaavoituksen kohteena oleva tontti. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee 27.1.2016 lainvoiman saanut Vermontien asemakaava. Vermontien asemakaavaan sisältyy Y-korttelialue, johon voidaan sijoittaa koulun lisäksi myös päiväkoti. Y-korttelialue sijaitsee keskeisellä paikalla nykyiseen Perkkaaseen ja rakentuvaan Vermontiehen nähden ja on noin 250 metriä etelään kohteena olevasta asemakaava-alueesta. Erityisesti kaupunkikeskuksissa ja raideliikenteen varrella, kuten Leppävaarassa, kasvun edellyttämät julkiset palvelut on tarkoitus toteuttaa nykyistä tehokkaammin. Asemakaavan muutos ja kaavaratkaisun vaikutukset eivät ole ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden kanssa. Kuva: Ote voimassa olevasta Espoon eteläosien yleiskaavasta. Espoon kaupunki Webmap 2018. Yleiskaavallinen tarkastelu keskusta-alueen ulottuvuudesta Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa on meneillään keskustatyö tavoitevuoteenaan 2050. Työn tavoitteena on Espoon viiden kaupunkikeskuksen profilointi, kehittäminen ja vahvistaminen osana Espoon verkostokaupunkia ja pääkaupunkiseutua. Työn yhteydessä pyritään tunnistamaan täydennysrakentamisen kapasiteetti kussakin kaupunkikeskuksessa. Keskustatyön yhteydessä kukin kaupunkikeskusta tarkastellaan laadullisesti erilaisina keskustavyöhykkeinä (ks. kuva jäljenpänä). Keskusta-alueen laajentuminen on perusteltua ja seurausta kokonaiskehityksestä, johon ovat vaikuttaneet - Espoon ja etenkin Leppävaaran alueen voimakas väestönkasvu vahva väestönkasvu, - seudullisen pikaraitiotien (Raide-Jokeri) lopullisen reitin täsmentyminen Perkkaan alueen kautta kulkevaksi, mukana pysäkin sijoittuminen Perkkaalle - Leppävaaran sijainnin korostuminen Rantaradan lisäksi Kaupunkiradan ja Raide-Jokerin risteyspaikkana, mikä on vahvistanut keskustatoimintojen sijoittumisen ja jalankulkukeskustan lähtökohtia myös Perkkaan puolelle.
14 (40) - Perkkaan kehittyminen jo nykyisellään volyymiltaan, tiheydeltään ja toiminnoiltaan merkittäväksi Leppävaaran osaksi Tämä kehitys on tunnistettu myös maakuntakaavoituksessa, jossa keskustatoimintojen sijaintia on jo tarkistettu suuntautumaan risteysalueen kaikille neljänneksille. Asemakaavan muutoksessa alueelle sijoitetaan pääasiassa yksityisiä kaupallisia- ja liikuntapalveluja. Voimassa olevan yleiskaavan mukaisten julkisen hallinnon ja palvelujen (PY) toimintojen tarjonta on katsottu toteutuvaksi lähialueen muilla varauksilla. Näin asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa yleiskaavan alkuperäisten tavoitteiden kanssa, vaan huomioi myöhemmän kehityksen, mukana Leppävaaraan suuntautuneen väestönkasvun ja Raide-Jokerin reitin täsmentymisen. Kuva: Espoon kaupunkikeskustojen keskustavyöhykkeet 2050, Leppävaara, luonnos. Mahdollistaa noin 12 000 uutta asukasta. Kaupunkivyöhykkeet: keskusta (C), kantakaupunki (A1) ja muu kaupunkimainen asuinalue (A2). Nuolet: keskeiset kytkennät; ulommat muihin kaupunkikeskuksiin, sisemmät lähirakenteeseen. Luonnos 10.9.2018. 2.1.4 Asemakaava Suurimmalla osalla suunnittelualuetta on voimassa Perkkaa II B muutos asemakaava, alue 113809 (KV 21.10.2013). Suunnittelualueelle on siinä osoitettu kortteliin 51120 toimistorakennusten korttelialue (KT) ja autopaikkojen korttelialue (LPA) pysäköintitaloa varten. Kortteli 51360 on osoitettu huvi- ja viihdepalveluiden korttelialueeksi (PV). Lisäksi suunnittelualueelle on osoitettu puistoa (VP) ja katuaukio/tori. Asemakaavalla on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 87 400 k-m2. Osalla suunnittelualuetta on voimassa Perkkaa II B asemakaava, alue 113805 (KV 26.3.2007). Alue on voimassa olevassa kaavassa jalankululle ja polku pyöräilylle varattu alue (Hatsinanaukio). 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012.
15 (40) 2.1.6 Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako. 2.1.7 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset Suunnitteluvaraus Kaavamuutosalue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Kaupunki on antanut suunnitteluvarauksen NCC Property Development Oy:lle sekä Ramboll Finland Oy:lle. Uudistettu suunnitteluvaraus on myönnetty NCC Property Development Oy:lle. Hakijat vastaavat kaikista hankkeen edellyttämistä suunnitteluym. kustannuksista. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättää jatkaa 4.4.2016 38 päätettyä ja 13.3.2017 33 jatkettua varausta Leppävaarasta NCC Property Development Oy:lle 28.2.2019 saakka entisin ehdoin. Kaavalliset tavoitteet Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen kaavalliset tavoitteet 14.10.2015. Kaupunkisuunnittelulautakunta tarkisti kaavallisia tavoitteita 31.3.2016 asuinrakentamisen mahdollistamiseksi hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Valtuuston toive Valtuusto on esittänyt Monikonpuroa koskevan toiveen aiemmin alueelle hyväksytyn kaavamuutoksen yhteydessä 21.10.2013: Valtuusto toivoo, että Monikonpurolle tehdään kaava-aluetta koskeva hoito- ja kunnostussuunnitelma, jotta puroon liittyvä viheraluekokonaisuus voidaan toteuttaa kaava-alueen rakentamisen yhteydessä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että uusi uoma toteutetaan mahdollisimman luonnonmukaisena ja että puron vedenpinnan korkeus olisi myös kesäaikana riittävä. Puron siirrosta ja muista kaava-alueella tehtävistä toimenpiteistä ei saa aiheutua vaellusesteitä vaelluskaloille." Raide-jokeri Raide-jokerin toteutusmahdollisuudet jo lähitulevaisuudessa ovat olennaisesti parantuneet valtion luvattua hankkeeseen rahoitusosuuden. Hankkeen edistämiseksi Espoo on sitoutunut kaavoittamaan puuttuvat rataosuudet nopeassa aikataulussa. Monikonpuron suunnitelmat Monikonpuron vesiuoman muutoksiin on voimassa vesilupa. Monikonpuron uomaa koskevista uusista suunnitelmista on neuvoteltu ELY-keskuksen ja kaupungin kesken. Tarvittavat luvat tämän osalta hoidetaan maankäytön suunnittelun ohella. Kunnallistekniikan suunnitelmat Perkkaantien rakentaminen käynnissä. Alueella sijaitsevien johtojen siirtoa suunnitellaan osana kunnallistekniikan suunnittelua. Leppävaaran kaupunkirata Kaupunkirata on rakennettu 1900-luvun lopussa ja rataa varten on kaavassa rautatiealuetta. Kaava-alueen pohjoisreunassa radan kuivatukseen ja huoltoon liittyvät neuvottelut Liikenneviraston kanssa jatkuvat. 2.1.9 Pohjakartta
16 (40) Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Leppävaaran aluekeskuksessa, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Alue on nykyisin pääosin työmaa-alueena, josta löytyy sekä puustoisia saarekkeita, joutomaata että puistomaisempaa aluetta. Länsiosassa Monikonpuron läheisyydessä kasvaa (aiemmin luonnontilaisena) vaahterapuuryhmä. Eteläosaa halkoo Monikonpuro. Osa alueesta on tasattu hiekkakentäksi. Suunnittelualue on rakentamatonta ja hoitamattomassa kunnossa. Alueella on hiekkapintainen kenttä ja koirien ulkoilutusalue. Koirapuistolle on korvaava alue Vermon läheisyydessä. 2.2.2 Maanomistus Suunnittelualueen omistaa Espoon kaupunki. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualueen korttelialueet eivät ole toteutuneet voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti. Alue on rakentamaton. Alueen eteläpuolella sijaitsee Perkkaan asuinalue, jota kehitetään ja laajennetaan tulevaisuudessa. Pohjoisessa pääosa kaavamuutosalueesta rajautuu rantarataan ja idässä rakentamattomaan yleisten rakennusten korttelialueeseen. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Yhä kehittyvä Leppävaara on Espoon kaupunkikeskuksista suurin (62 220 asukasta 1.1.2012). Alueella on paljon työpaikkoja ja monipuoliset palvelut, jotka ovat sijoittuneet merkittävien liikenneväylien varrelle ja solmukohtiin. Suunniteltavalla alueella ei tällä hetkellä ole asukkaita tai työpaikkoja. Yhdyskuntarakenne Rakentumaton kaavamuutosalue sijoittuu monipuolisten toimintojen keskelle. Ympäristössä on paljon palveluita, asuinrakennuksia ja työpaikkoja sekä merkittäviä liikenneväyliä ja julkisen liikenteen yhteyksiä. Kaavamuutosalue rajautuu pohjoisessa rantarataan ja idässä rakentamattomaan yleisten rakennusten korttelialueeseen. Lähietäisyydellä alueen länsipuolella sijaitsevat vilkasliikenteinen Kehä I ja kauppakeskus Sello, itäpuolella on Vermon lämpövoimala ja ravirata. Alueen eteläpuolella sijaitsee Perkkaan laajeneva asuinalue. Kaupunkikuva Pääosin hoitamattomalla, rakentamattomalla suunnittelualueella on risteileviä hiekka- ja asfalttipintaisia, osittain valaistuja kevyen liikenteen reittejä, hiekkapintainen kenttä, metsäsaarekkeita, pensaikoita ja avomaita. Alueen halki virtaa Monikonpuro.
17 (40) Suunnittelualuetta vastapäätä, Perkkaantien toisella puolella on korkeahkoja, pääosin vaaleapintaisia asuinkerrostaloja. Asuinalueen laajeneminen ja Perkkaantien kehittyminen sekä suunnittelualueen rakentuminen muovaavat aluetta yhä kaupunkimaisemmaksi. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on merkittäviä ja paljon tilaa vieviä liikenneväyliä, jotka risteävät Leppävaaran keskustassa jakaen aluetta. Liikennejärjestelyt ja leveät tiet vaikuttavat merkittävästi alueen kaupunkikuvaan. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueen eteläpuolella on alueellinen kokoojakatu Perkkaantie, joka yhdistää alueen Leppävaaran aluekeskukseen, Kehä I:lle ja idässä Vermon alueeseen ja edelleen rautatien ali Turuntiehen. Perkkaantien liikennemäärä on noin 5 300-8 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (ajon/vrk), Hevosenkengän noin 12 000 ajon/vrk, Turuntiellä noin 12 500-14 000 ajon/vrk ja Kehä I:llä noin 81 000 ajon/vrk. Perkkaantien on parannettu 2+2 -kaistaiseksi. Perkkaantielle on myös toteutettu jo vasemmalle kääntymiskaistat suunnittelualueelle, mutta niitä ei ole otettu vielä käyttöön lukuun ottamatta Perkkaanpuronkujan kääntymiskaistaa. Kuva. Perkkaantie (13.9.2017 CycloMedia). Jalankulku ja pyöräily Alueella on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet. Pääyhteys kulkee Perkkaantien varressa. Koko seutua palveleva, Kehä I:n linjausta mukaileva yhteys kulkee suunnittelualueen länsiosassa alittaen etelässä Perkkaantien ja pohjoista kohti mentäessä sekä rantaradan että Turuntien.
18 (40) Kuva. Nykyiset pyöräreitit ( Pääkaupunkiseudun pyöräily- ja ulkoilukartta 2016). Kuva. Pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle 2040. Alueen sisäinen liikenne ja pysäköinti Tällä hetkellä korttelialueella on vain kävely- ja pyöräily-yhteyksiä. Julkinen liikenne Alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Perkkaantiellä kulkkevat linjat: 113 Tapiola Laajalahti Perkkaa - Leppävaara Yölinja 113N Kamppi - Tapiola Laajalahti Perkkaa - Leppävaara 203 Laajalahti Nuijala Leppävaara - Uusmäki 502 Merihaka Meilahti Munkkiniemi - Leppävaara
19 (40) Lisäksi Kehä I:llä ja Turuntiellä kulkee useita bussilinjoja. Leppävaaran asemalle ja joukkoliikenneterminaaliin, jossa on myös taksiasema, on matkaa alueelta noin 300-700 m. Perkkaantien pohjoispuolelle on tulossa pikaraitiotielinja Raide-Jokeri, joka liikennöi Itäkeskuksesta Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Raide-Jokerin pysäkki tulee sijoittumaan suunnittelualueen kohdalle. Palvelut Suunnittelualueella ei ole kaupallisia palveluita, koska alue ei ole rakentunut. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Sellon ja Gallerian kauppakeskukset ja Perkkaalta löytyy mm. lähikauppa. Aluetta on käytetty yleisenä viheralueena ja siellä sijaitsee koirapuisto. Yhdyskuntatekninen huolto Alueen läpi kulkee vesi-, jäte- ja sadevesi-, kaasu- ja kaukolämpöjohdot. Lisäksi alueella sijaitsee suur- ja pienjännitekaapeleita, sähkönohjaus-, katuvalo- ja puhelinkaapeleita. Erityistoiminnat Kaavamuutosalueen lähellä sijaitsee lämpökeskus ja kaksi 5000 m 3 ja yksi 1000 m 3 raskaan polttoaineen öljysäiliötä. Lisäksi samalla lähialueella on varaus kolmannelle 5000 m 3 säiliölle. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Alueen halki kulkee tulvaherkkä Monikonpuro, joka on virtavesi ja laskee mereen Vermon lähellä lso-huopalahdessa. Monikonpuron valuma-alue kattaa kaikkiaan noin 1800 ha. Maaperä suunnittelualueella on pääosin liejusavea; aivan länsi- ja itäreuna ovat hiekkapitoista. Pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa. Kasvillisuus on tavanomaista ja vaihtelee joutomaasta puistomaisempaan. Kasvistossa on nähtävissä maanmuokkausvaikutusten ohella koristekasvien ja istutettujen lajien vaikutus. Metsäsaarekkeita kasvaa avoimempien alueiden keskellä. Länsiosassa kasvaa vaahterapuumetsikkö, joka on aiemmin ollut melko luonnontilainen. Rakennustyöt Monikonpuoron ympärillä ovat muuttaneet osittain vaahteroiden kasvuolosuhteita. Voimassa olevassa asemakaavassa vaahterametsikkö on osoitettu s-1 merkinnällä (Alueen osa, jolla sijaitseva maiseman ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä puuryhmä on säilytettävä.). Vaahterametsikkö ei kuitenkaan täytä luontotyypin kriteereitä, mutta on tärkeä kaupunkikuvallisesti.
20 (40) Kuva: Monikonpuron uomaa ja puustoa keväällä 2016 Vuonna 2015 laaditussa luontoselvityksessä alueelta ei löytynyt erityisesti suojeltavia luontotyyppejä, lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja eikä erityisesti suojeltavia lintulajeja (Ympäristötutkimus Yrjölä 2015). Monikonpuron varsi on osoitettu luokkaan III, joka on paikallisesti arvokas pienvesistö. 2.2.5 Suojelukohteet Alueella ei ole suojelukohteita. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Perkkaantie, Kehä I ja Turuntie aiheuttavat alueelle tieliikenteen melua ja päästöjä. Rantarata aiheuttaa rautatieliikenteen melua sekä mahdollisesti tärinähaittoja. Kuva. Meluvyöhykkeet 2017, tieliikenne, päivä (webmap-tuloste Espoo kaupunki). 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt kaavan lähtökohdista ja tavoitteista. Päätökset on esitelty yksityiskohtaisesti selostuksen kohdassa 1.3. Suunnittelun vaiheet.
21 (40) Kaupungin tavoitteena on Leppävaaran keskustan tiivistyminen laadukkaalla ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella rakentamisella. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava -alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Alueelle osoitetaan korkeatasoista kantakaupunkimaista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen. Liikennejärjestelyt ovat korkeatasoiset ja uudenaikaiset. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla ja pikaraitiotien pysäkin läheisyys huomioidaan alueen suunnittelussa ja toimintojen jäsentelyssä. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin 100 000 k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista ja kaupunkirakenteellista kokonaisotetta. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset palvelut, toimisto- ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin mielipiteitä. Mielipiteen jättäjät toivat esiin mm. seuraavia näkökohtia: Pyöräilyverkkoon sekä sujuvan ja turvallisen reitistön syntymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Katujen liikennejärjestelyitä tulisi parantaa, ja tarvittaessa lisätä liikennevalo-ohjausta. Monikonpuroa tulee kunnioittaa ja sen tulisi näkyä suunnittelussa. Lintujen pesimäajat tulee huomioida, kun suoritetaan hakkuita. Alueelle tulisi osoittaa myös asumista. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutos tiivistää ja eheyttää Leppävaaran keskustan kaupunkikuvaa ja kaupunkirakennetta sekä edistää Raide-jokerin varren maankäytön kehittämistä. Asemakaavan muutoksella lisätään palveluita ja asumista hyvän joukkoliikennepalvelun tuntumassa ja jäsennetään viherympäristöä keskustamaisena, mutta viihtyisänä julkisena tilana.
22 (40) 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 6,3 hehtaaria. Kokonaiskerrosala on 96300 k-m 2, jolloin aluetehokkuus on ea=1,52. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa noin 8900 k- m 2. Kuva: Havainnekuva APRT 12.4.2018 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Alue on toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti monipuolinen. Kaava-alueen länsipäähän, lähimmäs Sellon kauppakeskusta osoitetaan korttelialue toimistorakennuksille ja liikekeskukselle sekä hotellille. Korttelialueen keskellä on puropuisto. Alueen itäpää, lähimpänä Vermon rakentuvaa asuinaluetta osoitetaan korttelialue kaupunkimaiselle kerrostaloasumiselle. Liikekeskukseen rakennetaan myymälätilojen lisäksi mm. liikuntatiloja ja palveluita, ravintoloita ja muita lähipalveluita. Toimistokortteleiden jalankulkutasoon voi myös sijoittua liiketiloja. Alueelle tavoitellaan arkkitehtonista kokonaisotetta kuitenkin siten, että rakennukset ovat ilmeeltään erilaisia toiminnoista riippuen. Korkeampien toimistorakennusten ja asuinrakennusten väliin jää matalampi liikekeskus. Hotelli toimii maamerkkinä Perkkaantien varressa. Radan varteen, kaupunkikuvallisesti suojaisaan paikaan, sijoittuu liikekeskuksen huoltoyhteydet. Tätä reittiä voi toimia myös rata-alueen huoltoliikenne. Alue rakentuu vaiheittain, mikä on huomioitu kaavasuunnitelmassa. Puistoalueet ja Monikon puro rakennetaan olennaiseksi osaksi kaupunkiympäristöä: luonnontilaisempi puisto alueen länsipäähän ja rakennettu purouoma Perkkaantien varteen. Purouoman luonteeseen eri osuuksilla on kiinnitetty erityistä huomiota. Monikonpuro sijoittuu lännessä Hatsinanpuistoon, jossa puro voi virrata osin alkuperäisessä uomassaan. Korttelirakenteen keskellä Monikonpuro halkoo alueen keskeisintä oleskeluaukiota. Suunnittelualueen itäosassa puro kulkee kapealla vihervyöhykkeellä Perkkaantien ja uuden korttelirakenteen välissä. Korttelien piha-alueista ja kansipihoista luodaan suojaisat ja vehreät. Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue, KM-1
23 (40) Liikekeskuksen rakennusoikeus on 32000 k-m 2. Tiloja varataan paljon tilaa vaativalle ja tavanomaiselle erikoistavaran kaupalle sekä 2000 k-m 2 laajuiselle päivittäistavaramyymälälle. Liikunta-, palvelu-, huvi- ja viihdepalvelutiloja on tarkoitus rakentaa pääosin liikekeskuksen kolmanteen kerrokseen, joka soveltuu hyvin tähän tarkoitukseen. Näitä tiloja on suunnitelmissa esitetty noin 8700 k-m 2. Hotelli- ja majoitustiloja on tavoitteena rakentaa noin 11000 k-m 2 Perkkaantien varteen 12-kerroksiseen torniin sekä liikekeskuksen ylimpiin kerroksiin. Tämä jäsentää kaupunkikuvaa ja mahdollistaa monipuoliset toiminnat korttelialueelle. Erikorkuiset rakennukset muodostavat vaihtelevaa kaupunkikuvaa sekä Perkkaan alueen että radan suuntaan. Monikonpuron varressa rakenteet on sovitettava yhteen purouoman rakenteiden kanssa. Radan varressa toimii liikekeskuksen huoltoliikenne sekä osa asiakaspysäköintiliikenteestä. Pysäköinti on osoitettu liikerakennuksen pohjakerrokseen yhteen tasoon. Alueelle varataan tilaa radan huoltoa ja ylläpitoa varten. Lisäksi radan kuivatukseen liittyvä oja sijaitsee alueella, joka osoitetaan kaavaehdotuksella merkinnällä lr, rautatien ylläpitoon varattu alueen osa. Toimistorakennusten korttelialue, KT-1 Perkkaantien ja rantaradan väliin osoitetaan rakentamista siten, että korttelialueen keskelle muodostuu puistoalue. Alue yhdistyy toisiinsa katoksen ja ulokkeen muodostamalla porttiaiheella. Toimistokorttelin maantasokerrokseen saa rakentaa myös muita kuin toimintaan liittyviä liiketiloja, ei kuitenkaan päivittäistavarakauppaa. Samoin rakennuksissa saa sijaita tuotanto-, koulutus- ja tutkimustiloja enintään 30 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta. Lisäksi sallitaan hotellin sijoittaminen Perkkaantien puoleisille rakennusaloille. Rakennusoikeutta osoitetaan yhteensä noin 38300 k-m 2. Rakennusten kerrosluvut vaihtelevat IV-XIII välillä. Korkein rakennus sijoittuu KT-1 korttelialueen luoteisnurkkaan radan läheisyyteen. Toimistorakennusten korttelialueelle, puiston ympärille, osoitettaan yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa (pp). Ajoyhteys on sallittu ainoastaan Hatsinanranta nimisen pp/ajo alueella. Korttelialueen pysäköinti on osoitettu pysäköintilaitokseen (a) ja Perkkaantien varteen sijoitettavien rakennusten alle kahteen kerrokseen. Asuinkerrostalojen korttelialue, AK Alueen itäosaan osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialue. Rakentaminen sijoittuu korttelin reunoille muodostaen lähes umpikorttelin. Rakennusten kerrokorkeudet vaihtelevat Kerrostalojen keskelle muodostuu laaja yhtenäinen ja maanvarainen piha. Uutta asuinrakennusoikeutta tulee 15100 k-m 2. Lisäksi korttelin länsiosaan Inkerinaukion viereen on osoitettu liiketiloja 500 k-m 2. Liiketilojen asiakkaat voivat hyödyntää viereistä yleistä pysäköintilaluetta.
24 (40) Pohjoisimman kerrostalon radan puolella sijaitsee pysäköintilaitos, johon korttelialueen pysäköinti on osoitettu. Pysäköinti toteutetaan vuoroittaiskäyttönä liikekeskuksen kanssa. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa mm. asumisen aputiloja, väestönsuojia ja pysäköintitiloja. Virkistysalueet Hatsinanpuisto muodostuu kolmesta puisto-osuudesta (VP, VP-1 ja VP-2). Puistojen läpi sekä puron varrelle osoitetaan kävely- ja pyöräilyreitit. Purouomasta rakennetaan vaihteleva ja kaupunkikuvallisesti ilmeikäs osa Perkkaan kokonaisuutta. Länsiosassa Hatsinanpuistossa Monikonpuro virtaa luonnonmukaisessa uomassa. Hatsinanpuiston länsiosassa tulee puron luontaista vesiuomaa, rantapenkkaa ja virtaavan veden määrää ei tule muuttaa. Lisäksi puron varressa tulee olla alueelle ominaista varjostavaa, korkeaa kasvillisuutta. Jalankulun ja pyöräilyn reitit halkovat puistoa. Perkkaantien varrella Monikonpuro virtaa melko kapeassa tilassa rakennetussa uomassa. Puistojen laatutason on tarkoitus olla korkea, vaikkakin Hatsinanpuiston ilmeen luonnonmukainen. Kuva: Hatsinanpuiston alueen ja Monikonpuron yhdistyminen Vermontien rakenteilla oleviin puistoalueisiin. Hulevesien hallinta Monikonpuro on tulvaherkkä ja ongelmia esiintyy etenkin suunnittelualueesta alajuoksulle päin. Siksi on tärkeää huomioida hulevesien hallinta alueella. Kaavamääräyksen mukaisesti: " Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m³) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m²) kohden. Viivytys-painanteiden tai -altaiden tulee tyhjentyä 2-4 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Hulevesiä saa hallitusti ohjata virkistysalueille. Viherkatto lasketaan läpäiseväksi pinnaksi. Hulevesien käsittely tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena, hulevesien laatua parantavana ratkaisuna. "
25 (40) Uusille rakennuksille on määritelty tulvakorko, jonka alle rakennettaessa vesi voi vaurioittaa rakenteita. Ohjeelliset tulvareitit osoitetaan kaavassa. 4.3.1 Liikenne Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Perkkaantie on toteutettu 2+2 -kaistaiseksi kaduksi. Kaava-alue liittyy Perkkaantiehen kolmen tonttikadun Hatsinanpuiston (läntisin katu), lnkerinsillan (keskimmäinen katu) ja Perkkaanpuronkujan (itäisin katu) kautta. Kaikki kolme katuliittymää Perkkaantielle on valo-ohjattuja. Suurin osa ajoneuvoliikenteestä saapuu alueelle lnkerinsillan tai Perkkaanpuronkujan kautta. Liiketilojen huoltoliikenne toimii pääosin KM-1 korttelin pohjoisosassa. Suunnittelualueelle on tehty toimivuustarkastelut (Ramboll, 19.5.2016, 27.10.2017, 11.4.2018), jonka yhteydessä päivitettiin myös liikenne-ennustetta. Liikenne-ennustearvion mukaan Perkkaantien liikennemäärä vuonna 2040 on noin 20 000 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (ajon/vrk), Turuntien noin 15 000-20 000 ajon/vrk ja Kehä l:n noin 100 000 ajon/vrk. Tehtyjen toimivuustarkastelujen mukaan Perkkaantielle kertyy ajoittain pitkiä jonoja, mutta ne purkautuvat kuitenkin pääosin ensimmäisen liikennevalokierron aikana. Keskimääräiset viivytykset pysyvät kohtuullisina ja liittymien palvelutasot vähintään välttävällä tasolla. Kehä I:n ennustettu liikennemäärä on suuri. Perkkaan alueen liikennetuotoksen kasvulla voi olla pieni vaikutus Kehä I:n liikenteeseen. Liikenteen toimivuudesta on kerrottu enemmän kohdassa 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjes tämiseen. Perkkaantien katualueen pohjoisosassa on varauduttu Raide-Jokeriin ja sen pysäkkipariin, mikä parantaa alueen saavutettavuutta joukkoliikenteellä. Raide Jokerin pysäkin yhteyteen on suunniteltu liityntäpyöräpysäköintipaikkoja.
26 (40) Kuva. Ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkko. Pysäköinti on osoitettu pääasiassa pysäköintilaitoksiin. Sisäänajo laajaan pysäköintilaitoikseen on mahdollista kaikkien kolmen kadun kautta, mutta ulos ajo tapahtuu vain Inkerinsillan ja Perkkaanpuronkujan kautta. Lisäksi KT-1 korttelin eteläosaan on osoitettu maantasossa oleva pysäköintialue (p) ja mahdollisuus rakentaa toimistorakennusten alle pysäköintipaikkoja (a/ma), jonne ajetaan Hatsinanpuiston kadun kautta. KT-1 saattoliikenne on sallittu p-alueen ja Monikon puron eteläreunan jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen Hatsinanrannan kautta. Kaavan tavoitteena on keskitetty pysäköintiratkaisu, jossa voidaan hyödyntää vuoroittaispysäköintiä. Hankkeen yhteydessä on tehty vuorottaispysäköintiselvitys (Ramboll 19.5.2016, 27.10.2017, 11.4.2018). Selvityksen mukaan pysäköintipaikkamäärä on riittävä, kunhan vuorottaispysäköinti toteutetaan suunnitellun laajuisena ja laitoksissa on ajantasainen pysäköinninohjaus. Tarkastelun perusteella vuorottaispysäköinnin piirissä oleville toiminnoille voidaan myöntää maksimissaan 20 % kevennys pysäköintipaikkamäärään. Vuorottaispysäköinnin 20 % kevennys on huomioitu kaavan autopaikkamääräyksissä.
27 (40) Kuva. Vuorottaispysäköinti, pysäköintikuvaajat eri toiminnoittain (Ramboll 11.4.2018). Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AK-korttelialueella: - 1 ap / 115 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap /asunto - Jos tontille rakennetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa, voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää 20 %. KM-1- ja KT-1 -korttelialialueilla: - Toimistotiloille 1 ap/ 110 k-m 2 - Liiketiloille 1 ap / 125 k-m 2 - Hotelli, liikunta-, palvelu-, koulutus, viihde- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevat tilat 1 ap / 250 k-m 2 - Vaadituista autopaikoista on rakennettava vähintään kaksi liikkumisesteisen autopaikkaa ensimmäistä 50 autopaikkaa kohden, sen jälkeen yksi paikka lisää kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Kaavan edellyttämät vähittäisvaatimuksen mukaiset autopaikat tulee toteuttaa vuoroittaispysäköintiperiaatteella keskitetysti yhtenäisessä pysäköintilaitoksessa lukuun ottamatta toimistotilojen autopaikkoja, josta puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista autopaikoista tulee toteuttaa vuoroittaisperiaatteella. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AK-korttelialueella: - 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. - Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. KM-1- ja KT-1 -korttelialialueilla: - Toimistotilat 1 pp / 80 k-m 2. Vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa - Liiketilat 1 pp / 50 k-m 2. Vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyörä- paikoista tulee sijaita katetussa tilassa - Liike, liikunta-, palvelu-, koulutus, viihde- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevat 1 pp / 100 k-m 2 - Hotelli 1 pp / 300 k-m 2 - Kaikkien pyöräpaikkojen tulee olla runkolukittavia.
28 (40) - Kaavan edellyttämästä vähimmäispyöräpaikat tulee toteuttaa vuoroittaispysäköintiperiaatteella lukittavissa olevia tiloja lukuun ottamatta. Kaava-alueelle on osoitettu noin 19 yleistä pysäköintipaikkaa Inkerinsillan viereiselle LP-alueelle. Lisäksi yleisiä pysäköintipaikkoja löytyy Perkkaan ja Vermonniityn alueelta muun muassa Upseerinkadulta, Komentajankadulta ja Majurinkadulta. Pääosa alueen autopaikoista sijoittuu pysäköintitaloon kaupallisen hankkeen yhteyteen. Alla olevassa kuvassa on esitetty asuinkorttelin pelastusreitit. Toimistojen pelastusreitit voivat kulkea muun muassa Hatsinanrannan ja Hatsinanpuiston jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettuja alueita. Lisäksi pelastusajo voi ajaa Hatsinanpuiston alueelta pohjoisimpien toimistorakennusten länsipuolelta toimistorakennusten ja radan väliin. Kuva. Asuinkorttelin pelastusreitit (APRT 26.6.2018). Koko seutua palveleva, Kehä l:n linjausta mukaileva pyöräilyn laatureitti kulkee suunnittelualueen länsiosassa alittaen etelässä Perkkaantien ja pohjoista kohti mentäessä sekä rantaradan että Turuntien. Lisäksi jalankulun ja pyöräilyn pääyhteys kulkee Perkkaantien varressa. Perkkaantien leventämisen yhteydessä on suunniteltu ratkaisua, jossa jalankulku ja pyöräily on mahdollista erottaa toisistaan Perkkaantien katualueen pohjoisreunalla. Lisäksi Monikonpuron viereen on suunniteltu yleiselle jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu yhteys, joka palvelee hitaampaa liikkumista ja alueen maankäyttöä.
29 (40) Kuva. Jalankulun ja pyöräilyntavoiteverkko. 4.3.2 Palvelut Alueelle tulee runsaasti kaupallisia palveluita. Tavoitteena on toiminnaltaan monipuolinen erikoistavarakaupan keskus, jossa on pieni päivittäistavaramyymälä. Alueelle rakennetaan myös liikuntatiloja sekä näitä toimintoja palvelevia tiloja. Pysäköintilaitoksen katolle voidaan sijoittaa liikuntakeskuksen ulkotiloja kuten juoksurata, kuntoiluvälineitä ja terasseja oleskeluun. Koska alueelle tulee merkittävä määrä toimistotyöpaikkoja, on tavoitteena rakentaa myös ravintola- ja viihdepalveluita alueen käyttäjille. 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto Alue on liitettävissä vesi-, viemäri-, sähkö- ja kaukolämpöverkostoihin. Alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat sijoitetaan alueelle tarkoituksenmukaisiin paikkoihin kaupunkikuvallisesti korkeatasoisin rakentein. Tilat tulee
30 (40) sijoittaa maantasoon siten, että niihin voidaan taata helppo pääsy. Muuntamot saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Korttelialueilla tai niiden rajan vieressä sijaitsee maanalaisia johtoja. Johtojen tarkempi sijainti on tutkittava rakennussuunnittelun yhteydessä. Korttelialueille rakennettavat rakennukset tai muut rakenteet eivät saa estää johtojen korjausja huoltotoimenpiteitä. Johtojen suojauksesta on esitettävä johdon omistajan hyväksymät suunnitelmat rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Johtojen siirto myöhemmin toteutettavaan paikkaan edellyttää sopimusta kaupungin kanssa. Siirron jälkeen johdoilta vapautuvan alueen voi käyttää kaavan mukaiseen rakentamiseen. Ravitien katualueella sijaitsee maakaasuputkisto. Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettua asetuksen 551/2009 tai sitä korvaavan säädöksen mukaisesti. 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maaperä on rakennettavuusluokan 2 mukaan normaalisti rakennettavaa, 3 mukaan vaikeasti rakennettavaa ja 4 mukaan paaluperusta edellyttävää aluetta. Radan läheisyyteen rakentamisesta ei saa aiheutua turvallisuusriskiä, haittaa radan stabiliteetille tai muuta haittaa rautateille tai junaliikenteelle. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä tulee esittää aluetta hallinnoivan tahon hyväksyntä edellä mainittujen asioiden huomioimisesta. Kaava-alueella on ollut kasvihuonetoimintaa ja maaperän pilaantuminen on mahdollista. Kaavassa on annettu määräys maaperän tutkimisesta ja tarvittaessa puhdistamisesta ennen rakentamista. Alueen pohjavesipinta on lähellä maanpintaa. Kaavassa on annettu määräys, jonka mukaan kellaritilojen rakentaminen edellyttää rakennuskohtaista pohjaveden hallintaselvitystä, joka tehdään rakennuslupahakemuksen yhteydessä. 4.3.5 Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavassa osoitetaan tiivistä rakentamista, jolloin myös Monikon puron uomaa siirretään ja ympäristöä tullaan muokkaaman kaikilta osin. Virkistysalueet muuttuvat luonnonmukaisesta ympäristöstä puistoalueiksi. Monikonpuron vesiuoman muutoksiin on haettu jatkoa vesiluvalle. Monikonpuron uomaa koskevista uusista suunnitelmista on neuvoteltu ELY-keskuksen ja kaupungin kesken. Tarvittavat luvat tämän osalta hoidetaan maankäytön suunnittelun ohella. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Hatsinanpuistosta on tavoitteena rakentaa viihtyisä ja kaupunkiluontoa huomioiva puistoalue. Puistoalueen vanhaa puustoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Kaavassa ei osoiteta suojelukohteita tai -alueita. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Ympäröivät tiet, kadut, rantarata, raitiotie (Raide-Jokeri) ja lämpövoimala aiheuttavat alueelle melua. Promethor Oy on laatinut kaava-alueelle meluselvityksen (15.3.2018). Kortteli sijaitsee melualueella. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa melukatveeseen siten, että asuinalueille asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity. Selvityksen mukaan lopputilanteen rakennusmassat suojaavat leikki- ja oleskelun pihan siten, että melutasojen ohjearvot täyttyvät.
31 (40) Kuva. Päiväajan keskiäänitaso vuonna 2035 (Promethor Oy, 15.3.2018). Asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimus on 26-36 db:n välillä. 36 db:n vaatimus on pohjoisella julkisivulla rantaradan puolella. Ääneneristävyysvaatimukset ovat osalla julkisivuista korkeita johtuen rantaradan liikenteen aiheuttamasta hetkellisestä maksimiäänitasosta. KT-1 -kortteliin Perkkaantien pohjoispuolelle sijoitetun hotellin ääneneristävyys vaatimus on 26-34 db:n välillä. KM-1 kortteliin sijoitetun hotelllin ääneneristävyysvaatimus on enintään 30 db:ä. Toimisto- ja liiketilojen ääneneristävyysvaatimus on enintään 30 db:ä. Kaavakarttaan on merkitty yli 30 db.n ääneneristävyysvaatimukset. Kuva. Asuinrakennusten ja hotellinen julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset vuonna 2035 (Promethor Oy, 15.3.2018). Meluselvityksen mukaan asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. Promethor Oy on laatinut kaava-alueelle tärinä- ja runkomeluselvityksen (15.2.2017). Tulosten perusteella raideliikenteen aiheuttama tärinä ei aiheuta suunniteltuihin rakennuksiin asumis- tai käyttöviihtyvyyshaittaa. Havaittavan värähtelyn kannalta asumis- ja käyttöviihtyvyyshaittaa vähentäviä toimenpiteitä ei tarvita kohteen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa. Mittaustuloksista arvioidut runkomelutasot ovat kaikissa asuinrakennusten alueen ja hotellin alueen pisteissä suositusarvoa 35 db (A) suurempia. Myös toimisto- liikerakennusten
32 (40) alueelta arvioidut runkomelutasot ovat suurempia kuin suositusarvo 45 db(a). Tulosten perusteella runkomelu saattaa edellyttää runkomeluvaimentimien käyttöä. Runkomelun vaimennustarve tulee määrittää rakennuskohtaisesti rakennusten ja tilojen sijoittelun ja perustamistapojen tarkennuttua. Raide-Jokerista ei aiheudu kaava alueen rakennuksiin suositusarvot ylittävää tärinää tai runkomelua. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen Promethor oy on selvitetty lämpövoimalan pienitaajuista melua. Tietojen mukaan voimalan pohjoispuolella noin 300 metrin etäisyydellä on ollut ainakin yksi asukasvalitus vuonna 2004, jossa asukas koki voimalaitokselta yöaikaan kantautuvan häiritsevää melua. Akukonin tekemän mittauksen tuloksena todettiin, että laitoksen melu pienillä taajuuksilla voimistuu tehon kasvaessa. Tuloksista ei kuitenkaan mikään taajuus erottunut selvästi voimakkaammaksi ja toimenpiteitä ei mittausten johdosta näin ollen tehty. Kuitenkin asukasvalitusten johdosta laitoksen ympäristöluvassa (vuodelta 2005) todetaan, että laitokselta syntyvän melun vähentämiseksi polttimia on viritetty talven 2004 2005 aikana. Luvassa mainitaan myös, että lämpökeskuksen laajennuksen yhteydessä vanhojen kattiloiden palamisilman otto uusitaan. Mittaustietoja voimalaitoksen melupäästöistä ei löytynyt vuoden 2004 jälkeen eli varmuutta siitä aiheuttaako laitoksen toiminta pienitaajuista melua nykyisin ei ole. Uusien asuinrakennusten julkisivut eristävät paremmin pieniä taajuuksia kuin vanhempi rakennuskanta. Näin ollen olemassa olevien tietojen perusteella on arvioitu, että pienitaajuisen melun häiritsevyys suunnittelualueella on epätodennäköistä. Ilmanlaatua on arvioitu HSY:n ja Terveyden ja hyvinvointilaitoksen ilmalaatuvyöhykemenetelmällä. Kaikki asuinkorttelialueen rakennusalat toteuttavat ilmanlaadun minimietäisyysvaatimuksen. Eteläisimmät rakennusalat eivät ihan täytä suositusetäisyyttä, joten kaavassa on annettu määräyksiä tuloilman otosta. Alue sijaitsee meren rannan ja Monikonpuron tulvariskialueella, mikä tulee huomioita rakenteiden suunnittelussa. Rakennuksessa on varauduttava tulva vaaraan vesieristämällä kaikki alle +3,5 metriin tulevat tilat. 4.6 Nimistö Espoon kaupungiksi tulon yhteydessä 1972 tehdyn juhlapäätöksen mukaisesti kaupunkikeskuksissa on ystävyyskaupunkien nimikkopaikkoja, kuten Tapiolan Køgenpuisto. Venäjällä Pietarin eteläpuolella sijaitseva Hatsina on ollut Espoon ystävyyskaupunki vuodesta 1968. Sen mukaan annettiin Leppävaarassa Perkkaantien varren puistoalueelle 1986 asemakaavassa nimi Hatsinanpuisto Gattjinaparken. Kaupungilla on vanhastaan erillinen suomenkielinen nimi, koska Inkerissä on ollut paljon suomalaista ja suomensukuista asutusta. Ruotsinkielinen asu Gattjina vastaa venäjänkielistä nimeä Gattšina. Sittemmin puistoalueen rajausta on muutettu, ja sitä muutetaan tässäkin kaavahankkeessa, mutta nimi Hatsinanpuisto säilyy. Hatsinan seudulta on otettu aihe myös toisen Perkkantiestä lähtevän, puron ylittävän sivukadun nimeen Inkerinsilta Ingermanlandsbron samoin kuin aukionnimeen Inkerinaukio ja puistoalueen ja polun nimeen Inkerinranta. Itäisin sivukatu on nimetty 2006 Perkkaanpuronkujaksi asuinalueen ja puronvarsisijainnin mukaan. Jo aiemmassa kaavassa oli polunnimi Perkkaanpuronpolku, mutta se jäi tuolloin pois. Puron nimenä ei kuitenkaan ole "Perkkaanpuro", vaan kaava-alueella virtaavaa luonnonojaa on kutsuttu näillä kohdilla nimillä Albergabäcken ja Mäkkyläbäcken. Varsinaisesti yläjuoksulle kuuluva nimi Monikonpuro tunnetaan nykyisin niin laajalti, että sitä käytetään usein täällä alajuoksullakin. Rantaradan ja Turuntien ali Postipuunmäkeen vie alikulkujen sarja, jolla on nimenä Postipuunkäytävä Postträdsgången. Nimi ulotetaan myös kevyen liikenteen tiehen, joka kulkee Hatsinanpuiston läpi alikulkuihin. Kaava-alueen
33 (40) luoteiskolkassa Hevosenkengänpolku vie Hevosenkengän kadun varteen ylittäen puronmutkan. Sen pohjoispuolinen kaareva polku saa nimen Hatsinankaari Gattjinabågen. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset voimassa olevan asemakaavan mukaisesti rakentuvaan ympäristöön verrattuna eivät ole kovin merkittävät. Rakennusoikeuden määrä kasvaa noin 12600 k-m 2 voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Massoittelu tulee vastaamaan lähiympäristön mittakaavaa. Korkea rakentaminen Perkkaa II B kaavamuutosalueella, Leppävaaran keskustassa nivoo kaupunkikuvallisesti yhteen kauppakeskus Sellon, aseman seudun ja tulevan Vermon asuinalueen. Maamerkit ja kaupunkikuvalliset dominantit on sijoitettu alueen eri osiin maankäytön ja muodostuvan kaupunkuvan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Kaupallisia vaikutuksia on tarkasteltu erillisessä selvityksessä. Selvityksen mukaan alueella on kysyntää lisääntyvälle kaupan palvelulle, ja erityisesti sen jälkeen, kun kaavoissa varantona olevat asuinalueet ovat toteutuneet, kasvaa kysyntä merkittävästi. Uusi liikekeskus erikoistavarakaupan keskittymänä lisää tarjontaa, eikä sillä ole kielteistä vaikutusta alueen nykyisiin toimijoihin. Pitkällä aikavälillä nämä tukevat toisiaan. Hankkeeseen suunniteltu vähittäiskauppa ei kokonaisuudessaan ylitä seudullisuuden rajaa. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Ramboll on laatinut Perkkaan toimivuustarkastelut (19.5.2016, 27.10.2017, 11.4 2018), jossa on myös päivitetty liikenne-ennusteet alueella. Liikenne-ennuste perustuu HSL:N HEL MET 2.1 -liikennemalliin ja HLJ 2015 maankäyttöennusteisiin. Liikenne-ennustearvion mukaan vuonna 2040 Perkkaantien liikennemäärä on noin 20 000 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (ajon/vrk), Turuntien noin 15 000-20 000 ajon/vrk ja Kehä l:n noin 100 000 ajon/vrk. Liikenteen toimivuutta on tarkasteltu ennustevuosina 2025 ja 2040 aamu- ja il tahuipputunteina. Toimivuustarkastelut suoritettiin Paramics-mikrosilmulointiohjelmistolla. Tarkastelun mukaan aamuhuipputuntien aikana liittymien jononpituudet ja keskimääräiset viivytykset pysyvät kohtuullisina. Iltahuipputuntien aikana Perkkaantielle kertyy ajoittain pitkiä jonoja, mutta ne purkautuvat kuitenkin pääosin ensimmäisen liikennevalokierron aikana. Keskimääräiset viivytykset pysyvät kohtuullisina ja liittymien palvelutasot vähintään välttävällä tasolla. Myös Perkkaantien sivusuunnille kertyy ajoittain pitkä jonoja. Pysäköintilaitoksen ulosajon poistaminen Hantsinanpuisto nimiseltä kadulta heikentää Inkerinsillan ja Perkkaanpuronkujan liittymien toimivuutta. Hevosenkengän (Ratsusolmu) ramppiliittymät ovat suhteellisen kuormittuneita iltahuipputuntien aikana. Myös Leppävaarankadun ja Hevosenkengän liittymässä esiintyy pitkiä jonoja. Kehä I:n ennustettu liikennemäärä on suuri. Perkkaan alueen liikennetuotoksen kasvulla voi olla pieni vaikutus Kehä I:n rinnakkaisramppien liikennemäärän kasvuun (Ratsusolmun ja Säterinsolmun välillä). Hidastuminen ei kuitenkaan nosta keskimääräistä viivytystä merkittävästi ja viivytysten perusteella tarkasteltaessa Kehä I:n palvelutaso säilyy hyvänä. Toimivuustarkastelun simuloinneissa ei ole voitu täysimääräisesti ottaa huomioon Raide-Jokerin etuuksien vaikutusta liikenteen toimivuuteen.
34 (40) Kuva. Maksimijononpituudet ennustevuonna 2040 iltahuipputuntina (Ramboll, 11.4.2018). Kuva. Keskimääräiset viivytykset ennustevuonna 2040 iltahuipputuntina (Ramboll, 11.4.2018). 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Nykyisin rakentamaton, osin puistomainen alue muuttuu tiiviiksi rakennetuksi ympäristöksi. Muutos kaupunkikuvassa ja luonnonolojen kannalta on merkittävä. Läheisten asuinalueiden ympäristö ja näkymät muuttuvat; muutoksen suunta on subjektiivinen kokemus. Monikonpuron uoman siirto tehdään vesiluvan turvin eikä siitä oleteta aiheutuvan puron toiminnalle, virtausoloille tai vesiluonnolle oleellisia haittavaikutuksia. Vaahteroiden säilyttäminen on kaupunkikuvan ja viihtyisyyden kannalta positiivista. Rakennetun ympäristön laadulla, kevyen liikenteen reitistöjen sujuvuudella ja kasvillisuuden määrällä voidaan huomattavasti vaikuttaa ihmisten kokemaan viihtyisyyteen, turvallisuuden tunteeseen sekä alueen imagoon. Hulevesien hallinnalla on merkitystä Monikonpuron alajuoksun virtaamaan ja täten myös tulvimisherkkyyteen. Viherkattojen toteutukseen kannustetaan ja niillä voidaan hulevesien hallinnan lisäksi lisätä alueen monimuotoisuutta ja vaikuttaa alueesta muodostuvaan mielikuvaan. Kaavassa on osoitettu ympäristöön nähden suhteellisen korkeaa rakentamista ja rakennukset tulevat näkymään kaupunkikuvassa pitkälle. Leppävaaran alue on kaupunkimaista ja ympäristössä on muitakin korkeita rakennuksia. Korkea rakentaminen lisää Leppävaaran alueen näkyvyyttä. Alueen kehittyvää rakennetta ja kaupunkikuvaa on tutkittu Leppävaaran keskuksen visiossa.
35 (40) 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Asemakaavan muutoksella on vaikutusta ihmisten elinoloihin. Kaupunkirakenne tiivistyy ja muuttaa urbaaniksi, ja luonnontilaiseksi koettu ympäristö häviää. Alueelle osoitettavat virkistysalueet ja yhteydet muuttuvat kaupunkimaisiksi, mikä yleensä lisää turvallisuuden tunteen kokemusta. Kulkuyhteydet jäsentyvät selkeämmiksi. Alueen käyttäjät ja ohikulkijat voivat halutessaan valita useista reiteistä mieleisimmäksi kokemansa. Liikekeskuksen sisätiloissa voi kulkea tämän aukioloaikoina, yleiset jalankulku- ja pyöräilyreitit palvelevat vaihtoehtoisina reitteinä ympäri vuorokauden. Yleiset alueet rakennetaan esteettömiksi, jolloin esteettömyysolosuhteet paranevat. Monipuolinen kaupallinen ja toiminnallinen tarjonta lisää alueen käyttäjiä. Ihmisten toimintamahdollisuuden paranevat. Viheralueet tarjoavat mahdollisuuden virkistäytymiseen ja oleskeluun. Puron tarkkailua ja veden äärellä oleskelun mahdollisuuksia parannetaan. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Maankäytön muutokset luovat paremmat edellytyksen alueen monipuoliselle kehittymiselle. Kaavatalouden osalta on huomioitava, että erinäisiä linjasiirtoja on runsaasti. Muutoin infrakustannukset ovat kaupungin kannalta vähäisiä. Ottaen huomioon kaava-alueen keskeisen sijainnin sekä sen, että kaupunki omistaa kaavaan liittyvät maa-alueet, on hanke kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. 5.6 Energiahuolto Suunnittelualue sijaitsee pääasiassa muutaman metrin syvyisen savipeitteen päällä. Savipeite on syvimmillään suurin piirtein alueen keskiosassa, jossa saven syvyys on 5-10 metriä. Seuraavassa kuvassa on esitetty saven 5 metrin syvyyskäyrä sekä alueen geoenergiapotentiaali. Violetti väri kuvaa aluetta, jossa pintamaa on ohut ja maaperä soveltuu hyvin lämpöporakaivoille. Vihertävällä on kuvattu aluetta, jossa pintamaa on syvempää ja maaperä soveltuu paksumman savipeitteen vuoksi parhaiten vaakaputkistoille. Hatsinanpuisto on kartan perusteella pääosin vaakaputkistoille sopivaa aluetta. Vaakaputkistot eivät kuitenkaan sovellu tiiviisti rakennettuun ympäristöön, koska vaakaputkistosta ei saada riittävästi lämpöenergiaa. Alueen itä- ja länsireunoissa tehtyjen maaperätutkimusten perusteella niissä pintamaan syvyys on pienempi, joten niissä voisi olla mahdollista hyödyntää kallioperästä otettavaa maalämpöä.
36 (40) Kuva: Ote Espoon Wepmapin geoenergiakarttasta, 9/2018. Energiahuollon näkökulmasta alue sijaitsee hyvin kaukolämmön jakeluverkoston sekä maakaasuverkoston lähettyvillä, joten alueen päälämmityslähteenä olisi mahdollista käyttää sekä kaukolämpöä että esimerkiksi biomaakaasulla toimivia pien-chp-laitoksia. Seuraavassa kuvassa on vaaleanpunaisella viivalla osoitettu kaukolämmön nykyinen jakeluverkosto sekä kuvan oikeassa reunassa lämpökeskus ja sieltä lähtevä keltaisella viivalla esitetty maakaasuverkosto. Alueellista kylmäverkostoa alueella ei toistaiseksi ole. Maankäytön muutokset lisäävät alueen jäähdytysenergiantarvetta ja voivat nopeuttaa alueen kaukokylmäverkon rakentamisaikataulua, mikäli kohteet päättävät liittyä kaukokylmäverkkoon. Aurinkoenergiaa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon. Kuva: Ote Espoon Wepmapin johtotietokartasta, 9/2018. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Rakentaminen alueella käynnistyy, kun asemakaavan muutos on tullut voimaan tai poikkeamislupa on myönnetty. Alue toteutuu vaiheittain. NCC Property Development Oy on hakenut poikkeamislupaa (2018-1108) voimassa olevasta asemakaavasta toimitalon rakentamiseksi toimistoraken-