Espoon kaupunki Pöytäkirja 82. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Perkkaa II B, muutos (Hatsinanpuisto) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Perkkaa II B:n valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun, Perkkaa II B muutos (Hatsinanpuisto) - Bergans II B, ändring (Gattjinaparken) asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6965, 51. Kaupunginosassa, Leppävaara, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti, että päätösehdotukseen lisätään seuraava kohta: Nähtäville asetettavan ehdotuksen perusteluksi ja esittelymateriaaliksi laaditaan tarkastelu (viitesuunnitelma havainnekuvineen) siitä, mitä positiivisia muutoksia ehdotuksen toteuttaminen tuo Leppävaaran keskuksen ja muiden lähialueiden toiminnallisuuteen ja miten ehdotus toteuttaa lautakunnan asettamat tavoitteet. Jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Jukka Lahden, jäsen Risto Nevanlinnan ja jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että: Kaava palautetaan valmisteluun ottaen paremmin huomioon kaupunkisuunnittelulautakunnan aiemmin tekemät päätökset mm. Monikonpuron roolia ja sijoittamista, kaupunkirakenteen elävyyttä, paikoituksen mitoitusta ja korkealaatuista asuinrakentamista toimivine piha-alueineen koskien.

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Kai Lintusen palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaan kaavan valmisteluun ottaen paremmin huomioon kaupunkisuunnittelulautakunnan aiemmin tekemät päätökset mm. Monikonpuron roolia ja sijoittamista, kaupunkirakenteen elävyyttä, paikoituksen mitoitusta ja korkealaatuista asuinrakentamista toimivine piha-alueineen koskien. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Perkkaa II B, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 6 Perkkaa II B, kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Perkkaa II B, tapahtumaluettelo - Perkkaa II B, kaavamääräykset 1 - Perkkaa II B, kaavamääräykset 2 - Perkkaa II B, kaavakartta - Perkkaa II B, ajantasa-asemakaava - Perkkaa II B, havainnekuva Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asian uudelleen valmisteluun kokouksessaan Uudelleen valmistelun aikana alueen maankäyttöä, kaupunkikuvaa ja kulkuyhteyksiä on tarkasteltu uudelleen kokouksessa sekä järjestetyn lautakuntaseminaarin palautteen perusteella. Kaavamuutoksella mahdollistetaan edelleen monipuoliset toiminnat, sujuva liikenne ja eriluonteiset virkistysalueet osana Leppävaaran keskusta-aluetta hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt kaavan tavoitteista ja lähtökohdista. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Leppävaaran keskustan tiivistyminen laadukkaalla ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella rakentamisella ja monipuolisilla toiminnoilla. Asemakaavan muutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Alueelle osoitetaan korkeatasoista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen. Alueen suunnittelussa on otettu huomioon Leppävaaran keskuksen visio ja Espoon korkean rakentamisen periaatteet.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on jatkanut alueen suunnitteluvarausta NCC Property Development Oy:lle. Maa-alueet omistaa kaupunki. Alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Uudelleen valmistelun aikana alueen maankäyttöä, kaupunkikuvaa ja kulkuyhteyksiä on tarkasteltu uudelleen. Edelleen kaavamuutoksella mahdollistetaan monipuoliset toiminnat sujuva liikenne ja eriluonteiset virkistysalueet osana Leppävaaran keskusta-aluetta hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Perkkaa II B, muutos (Hatsinanpuisto) - Bergans II B, ändring (Gattjinaparken) asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6965, käsittää korttelin 51120, virkistys-, liikenne- ja katualueet, 51. Kaupunginosassa, Leppävaara, alue (poistuu kortteli 51360) Muutetaan vahvistettuja asemakaavoja: Aluenro Hyväksytty Aluenro Hyväksytty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Perkkaalla Perkkaantien, rautatien, Kehä I:n ja Perkkaanpuronkujan rajaamalla alueella. Alue on tällä hetkellä pääosin rakentumaton alueen itäosaan rakennettua siltaa ja joitakin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä lukuun ottamatta. Osa alueesta on luonnontilaista, heinittynyttä ja osin puustoista joutomaata, jolla on myös virkistysarvoja. Alueen läpi virtaa Monikonpuro. Alueen länsiosassa kasvaa suureksi kasvaneita lehtipuita. Osa alueesta on tasattu hiekkakentäksi, joka toimii kadunrakentajien työmaavarikkona.

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 Suunnittelualue liittyy liikenneverkkoon Perkkaantien kautta. Perkkaantietä parannetaan parhaillaan 2+2 -kaistaiseksi. Perkkaantien liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa (ajon / vrk), Hevosenkengän noin ajon / vrk, Turuntien noin ajon / vrk ja Kehä I:n noin ajon / vrk. Jalankulun ja pyöräilyn pääreitti kulkee Perkkaantien varressa. Koko seutua palveleva, Kehä I:n linjausta mukaileva reitti kulkee suunnittelualueen länsiosassa alittaen etelässä Perkkaantien ja pohjoista kohti mentäessä sekä rantaradan että Turuntien. Alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Perkkaantiellä kulkee kolme bussilinjaa. Leppävaaran asemalle ja joukkoliikenneterminaaliin on matkaa alueelta noin metriä Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Asemakaavan muutos on voimassa olevien maakuntakaavojen mukainen. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu uudeksi ja olennaisesti muuttuvaksi julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Eri palveluiden tarvitsemat tilat tulee sijoittaa siten, että ne tukevat toisiaan ja

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 tilojen yhteis- ja vuoroittaiskäyttö on mahdollista. Alueelle voidaan sijoittaa palveluasuntoja. Alueelle on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen sitova virkistysyhteys. Kaavamuutoksessa mukana oleville katualueille on yleiskaavassa osoitettu merkinnät: yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu sekä merkittävästi parannettavat ja uudet raideliikenneverkon osuudet. Kaava-alue on otollinen täydennysrakentamiselle valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden näkökulmasta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on siten voimassa olevan yleiskaavan mukainen eikä estä yleiskaavan toteuttamista. Liiketilojen laatua ja määrää ohjataan tarkoituksenmukaisella tavalla. Asemakaava Alueella on voimassa kaksi Perkkaa II B, muutos -asemakaavaa, jotka mahdollistavat toimistojen, huvi- ja viihdepalvelujen, pysäköintilaitoksen sekä puiston rakentamisen. Hatsinanpuisto on osoitettu kehitettäväksi kaupunkiaukioksi. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin viisi kappaletta. Kannanottoja saatiin kaksi kappaletta. Asukastilaisuus järjestettiin Sellon kirjastossa Asukasmielipiteissä korostettiin liikennejärjestelyjen sujuvuuden tärkeyttä, arvosteltiin viherympäristöön ja Monikonpuroon kohdistuvia muutoksia, toivottiin alueelle myös asumista ja kannettiin huolto pitkäkestoisen työmaan syntymisestä keskeiselle paikalle. Asemakaavan muutos Yleisperustelu Kaavamuutos tiivistää ja eheyttää Leppävaaran keskustan kaupunkikuvaa ja kaupunkirakennetta sekä edistää Raide-Jokerin varren maankäytön kehittämistä. Asemakaavan muutoksella lisätään palveluita ja asumista hyvän joukkoliikennepalvelun tuntumassa ja jäsennetään viherympäristöä keskustamaisena ja viihtyisänä julkisena tilana. Perkkaa II B kaavamuutosalueelle osoitettu korkea rakentaminen nivoo kaupunkikuvallisesti yhteen kauppakeskus Sellon, aseman seudun ja tulevan Vermon asuinalueen. Kaupunkikuvalliset dominantit on sijoitettu alueen länsi- ja itäpäähän sekä Perkkaantien varteen maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi kaavan tavoitteita ja lähtökohtia kokouksessaan Tavoitteet on otettu huomioon alueen suunnittelussa. Leppävaaran keskusta-alueelle laadittiin visio loppuvuonna Kaavamuutosalueen kaupunkikuvaa ja -rakennetta on tarkasteltu laajemmalla alueella ottaen huomioon myös pidemmän aikavälin kehitysnäkymät. Mitoitus Alueen pinta-ala on noin 6,3 hehtaaria, kokonaisrakennusoikeus k-m 2. Aluetehokkuus ea = 1.5. Maankäyttö Alue on toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti monipuolinen. Kaavaalueen länsiosaan, lähimmäs Sellon kauppakeskusta osoitetaan korttelialueet toimistorakentamiselle sekä liikekeskukselle ja hotellille. Alueen itäpää lähimpänä Vermon rakentuvaa asuinaluetta osoitetaan korkeatasoiselle kerrostaloasumiselle. Liikekeskukseen rakennetaan myymälätilojen lisäksi mm. liikuntatiloja ja -palveluita, ravintoloita ja muita palveluita. Alueelle voidaan rakentaa pieni päivittäistavaramyymälä. Toimistokortteleiden jalankulkutasoon voi myös sijoittua liiketiloja. Alueelle tavoitellaan arkkitehtonista kokonaisotetta siten, että rakennukset ovat ilmeeltään erilaisia toiminnoista riippuen. Korkeampien toimistorakennusten ja asuinrakennusten väliin jää matalampi liikekeskus. Hotelli toimii maamerkkinä Raide-Jokerin pysäkin vieressä. Radan varteen, kaupunkikuvallisesti suojaisaan paikkaan sijoittuvat liikekeskuksen huoltoyhteydet. Tällä alueella voi toimia myös rata-alueen huolto. Alue rakentuu vaiheittain, mikä on huomioitu kaavasuunnitelmassa. Puistoalueet ja Monikonpuro rakennetaan osaksi kaupunkiympäristöä: luonnontilaisempi ja pinta-alaltaan laajempi Hatsinanpuisto alueen länsipäähän ja rakennetumpi vesiuoma Perkkaantien varteen. Liikerakennusten korttelialueelle KM-1 Liikekeskuksen rakennusoikeus on k-m 2. Tiloja varataan tilaa vaativalle ja tavanomaiselle erikoistavaran kaupalle sekä pienelle 600 k-m 2 laajuiselle päivittäistavaramyymälälle. Liikunta-, palvelu- ja huvi ja viihdepalvelutiloja on tarkoitus rakentaa pääosin liikekeskuksen toiseen ja kolmanteen kerrokseen, jotka soveltuvat hyvin tähän tarkoitukseen. Näitä tiloja on suunnitelmissa noin k-m 2. Pääosa liikekeskuksesta on kahdessa kerroksessa, mikä takaa hyvät edellytykset kaupalle.

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 Perkkaantien varteen osoitetaan rakennusoikeus hotellirakennukselle, jonka pääsisäänkäynti aukeaa Hatsinanaukiolle. Hotellihuoneet sijaitsevat pääosin matalammassa osassa liikekeskuksen katolla. Erikorkuiset rakennusosat muodostavat vaihtelevaa kaupunkikuvaa sekä Perkkaan alueen että radan suuntaan. Toimistorakennusten korttelialueelle KT-1 Perkkaantien ja Hevosenkengän risteysalueen tuntumaan osoitetaan toimistorakentamista, mikä rajaa kaupunkitilaa ja antaa toimijoille hyvän näkyvyyden Kehä I:n suunnasta. Korttelin rakennusoikeus on k-m 2. Toimistot ovat 4-16-kerroksisia. Massoittelua ohjataan rakennusaloin. Osa autopaikoista sijaitsee tontilla omassa pysäköintilaitoksessa. Toimistorakennusten väliin rakennetaan katettu ulkotila. Lämpimiin vuodenaikoihin alueelle voidaan sijoittaa viereisten liiketilojen ulkooleskelualueita. Autopaikkojen korttelialue LPA-1 Pääosa alueen autopaikoista on osoitettu pysäköintilaitokseen, joka sijaitsee radan varressa. Pysäköintilaitos voidaan rakentaa yhtenä kokonaisuutena tontin rajoista riippumatta. Asuinkerrostalojen korttelialueelle AK Alueen itäosaan lähimmäs Vermonsolmun kaava-aluetta osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialue. Alueesta rakentuu tiivis, kaupunkimainen ympäristö. Rakennukset terassoituvat etelän suuntaan. Korkein pistetalo sijaitsee alueen koillisosassa radan varressa ja on maamerkki junalla idästä lähestyttäessä. Pääosa asuntopihoista toteutetaan kansipihoina, jolloin niillä on enemmän yksityisyyttä maantason yleisiin alueisiin ja kulkureitteihin nähden. Korttelialueen itäosassa on maanvarainen pihaalue, jolle voidaan istuttaa suurta kasvillisuutta. Pihojen melusuojaus toteutuu rakennuksiin sovitetuilla kaiteilla, joiden kaupunkikuvallista otetta ohjataan kaavassa. Asuinrakennukset ovat 6-15-kerroksisia. Uutta asuinrakennusoikeutta tulee k-m 2 ja liiketiloja kivijalkaan vähintään 200 k-m 2. Asuinkorttelin pysäköinti on keskitetty laitokseen. Vuoroittaiskäyttöä liikekeskuksen pysäköinnin kanssa valmistellaan. Puistot VP-1 ja VP-2 Monikonpuron uoma virtaa puistoksi osoitettavalla alueella. Hatsinanpuiston länsipäässä purouoma voi pääosin säilyä nykyisessä uomassaan, jolloin myös puita voidaan säilyttää. Perkkaantien varressa uoma rakennetaan kokonaisuudessaan ja vesiaihe sovitetaan korkeatasoiseksi osaksi kaupunkiympäristöä. Uoman varrelle osoitetaan kevyenliikenteen reitti. Myös Perkkaantien varteen rakennetaan pyörätie.

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 Puistoihin ei liikenteen melun vuoksi saa rakentaa leikkialueita, mutta alueesta toivotaan tästä huolimatta muodostuvan viihtyisä suvanto kaupunkirakenteessa. Tavoitteena on myös parantaa jalankulun ja pyöräilyn kulkuyhteyksiä sekä mielikuvaa rakentuvasta, uudesta liike- ja toimistokokonaisuudesta. Monikonpuron vesiuoman muutoksiin on voimassa vesilupa. Monikonpuron uomaa koskevista uusista suunnitelmista on neuvoteltu ELY-keskuksen ja kaupungin kesken. Tarvittavat luvat tämän osalta hoidetaan maankäytön suunnittelun ohella. Liikenne Liikenne-ennustearvion mukaan Perkkaantien liikennemäärä vuonna 2040 on noin ajoneuvoa vuorokaudessa (ajon / vrk), Turuntien noin ajon / vrk ja Kehä I:n noin ajon / vrk. Tehtyjen toimivuustarkastelun mukaan Perkkaantielle kertyy melko pitkiä jonoja, mutta liikennevalojen yhteenkytkennän ansiosta keskimääräiset viivytykset pysyvät suhteellisen vähäisinä ja liittymien palvelutasot vähintään tyydyttävällä tasolla. Myös sivusuuntien kapasiteetti on riittävä. Perkkaantie on suunniteltu 2+2-kaistaiseksi kaduksi. Kaava-alue liittyy Perkkaantiehen kolmen uuden tonttikadun Hatsinanaukion, Inkerinaukion ja Perkkaanpuronkujan kautta. Perkkaantien katualueen pohjoisosassa on varauduttu Raide-Jokerin ja sen pysäkkiparin rakentamiseen. Raide-Jokerin pysäkin yhteyteen on suunniteltu liityntäpaikkoja polkupyörille. Kehä I:n linjausta mukaileva pyöräilyn laatureitti kulkee suunnittelualueen länsiosassa alittaen etelässä Perkkaantien ja pohjoista kohti mentäessä sekä rantaradan että Turuntien. Lisäksi jalankulun ja pyöräilyn pääyhteys kulkee Perkkaantien varressa. Monikonpuron pohjoispuolelle puistoalueelle on suunniteltu yleiselle jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu yhteys, joka palvelee hitaampaa liikkumista ja alueen maankäyttöä. Alueen länsiosassa reitti ylittää Monikonpuron yhtyen Perkkaatien varren jalankulku- ja pyörätiehen. Pysäköinti on osoitettu pysäköintilaitoksiin ja maantasossa olevalle pysäköintialueelle (LPA), jotka ovat pääosin asiointipysäköinnin tarpeita varten. Kaavan tavoitteena on keskitetty pysäköintiratkaisu, jossa voidaan hyödyntää vuoroittaispysäköintiä. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AK-korttelialueella: - 1 ap / 95 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap /asunto - Jos tontille rakennetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa, voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää 20 %.

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9 KM-1- ja KT-1 -korttelialialueilla: - Toimisto- ja liiketilat 1 ap / 100 k-m 2 - Liikunta-, palvelu-, koulutus, viihde- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevat tilat 1 ap / 200 k-m 2 - Hotelli 1 ap / 200 k-m 2 - Kaavan edellyttämästä vähimmäisautopaikkamäärästä voidaan antaa enintään 20 % kevennys rakennusluvan yhteydessä erillisellä selvityksellä, jos pysäköinti järjestetään vuoroittaispysäköintinä. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AK-korttelialueella: - 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. KM-1- ja KT-1 -korttelialialueilla: - Toimistotilat 1 pp / 50 k-m 2. Vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa - Liiketilat 1 pp / 50 k-m 2. Vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyörä- paikoista tulee sijaita katetussa tilassa - Liikunta-, palvelu-, koulutus, viihde- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevat 1 pp / 100 k-m 2 sisäänkäyntien läheisyyteen - Hotelli 1 pp / 300 k-m 2 sisäänkäyntien läheisyyteen - Kaavan edellyttämästä vähimmäispyöräpaikkamäärästä voidaan antaa enintään 20 % kevennys rakennusluvan yhteydessä erillisellä selvityksellä, jos pysäköinti järjestetään vuoroittaispysäköintinä. Ympäristön häiriötekijät Promethor Oy on laatinut kaava-alueelle liikenne- ja teollisuusmeluselvityksen ( ). Kortteli sijaitsee melualueella. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa melukatveeseen siten, että asuinalueille asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity. Oleskelualueita suojaavien meluesteiden korkeus on 1,2 1,7 metriä. Lisäksi kaavassa määrätään rakennusten julkisivulle ääneneristävyysvaatimuksia ja parvekkeiden lasitusta. Ääneneristävyysvaatimukset ovat osalla julkisivuista korkeita johtuen rantaradan liikenteen aiheuttamasta hetkellisestä maksimiäänitasosta. Raideliikenne voi aiheuttaa kaava-alueelle tärinähaittaa. Tärinä tulee huomioida rakennusten suunnittelussa ja perustamistavoissa. Alueen maaperä pitää puhdistaa ennen rakentamista.

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 10 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Kaupunki omistaa maa-alueet. Asemakaavan muutos ei edellytä sopimusneuvotteluja. Kaavataloudelliset vaikutukset Kaavatalouden osalta on huomioitava, että erinäisiä johtosiirtoja on runsaasti. Muutoin infrakustannukset ovat kaupungin kannalta vähäisiä. Ottaen huomioon kaava-alueen keskeisen sijainnin sekä sen, että kaupunki omistaa maa-alueet, on hanke kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava -alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta.

11 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 11 Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja Perkkaantien varteen suunnitellaan kaupunkivihreä Monikonpuron ympäristö. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni, jonka sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät alueelle saapuvien asiakkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset-, toimisto-, ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. Suunnittelussa otetaan huomioon, että purossa virtaavan veden määrä vaihtelee suuresti eri aikoina. Tavoitteena on hulevesien hidastaminen ja tulvahuippujen tasaaminen mm. tulvatasanteilla. Puroympäristöstä tulee luoda vaihtoehtoinen hidaskävelyreitti rakennetun ympäristön lomaan.

12 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 12 2 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki lisäyksen listatekstin selostusosan kappaleeseen Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Monikonpuroa koskevaan 4. kappaleeseen edellisen kerran alueen asemakaavan muutosta käsiteltäessä valtuustossa hyväksytyn toivomuksen: Valtuusto toivoo, että Monikonpurolle tehdään kaava-aluetta koskeva hoito- ja kunnostussuunnitelma, jotta puroon liittyvä viheraluekokonaisuus voidaan toteuttaa kaava-alueen rakentamisen yhteydessä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että uusi uoma toteutetaan mahdollisimman luonnonmukaisena ja että puron vedenpinnan korkeus olisi myös kesäaikana riittävä. Puron siirrosta ja muista kaava-alueella tehtävistä toimenpiteistä ei saa aiheutua vaellusesteitä vaelluskaloille. Keskustelun kuluessa jäsen Klar-Nykvist ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Kai Lintunen. Puheenjohtaja Louhelainen ehdotti käydyn keskustelun perusteella jäsenten Ahlman ja Nevanlinna kannattamana päätösehdotuksen kuulumaan muutettuna ehdotuksen 1.1.-kohdan 3. kappaleen, 1.2 -kohdan 2 ja 3 kappaleiden ja 1.3 -kohdan osalta kokonaisuudessaan seuraavasti Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava - alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja jätetään tilaa korkealuokkaisille yleisille alueille. Monikonpuron puro- ja puistoalueesta tehdään alueen identiteettiä vahvistava kaupunkilaisille avoin kokonaisuus. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai

13 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 13 toimistotorni, jonka sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät alueelle saapuvien asiakkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset-, toimisto-, ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Pysäköinti keskitetään ensisijaisesti pysäköintilaitoksiin. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Laatureitti suunnitellaan mahdollisimman suoralinjaisena. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reittien houkuttelevuuteen ja havaittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. 2 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Kai Lintusen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Kai Lintunen.

14 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 14 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava - alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja jätetään tilaa korkealuokkaisille yleisille alueille. Monikonpuron puro- ja puistoalueesta tehdään alueen identiteettiä vahvistava kaupunkilaisille avoin kokonaisuus. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni, jonka sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät alueelle saapuvien asiakkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset-, toimisto-, ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m2:n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Pysäköinti keskitetään

15 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 15 ensisijaisesti pysäköintilaitoksiin. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Laatureitti suunnitellaan mahdollisimman suoralinjaisena. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reittien houkuttelevuuteen ja havaittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. 2 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Kai Lintusen. Esittelijän lisäys on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiä kaavallisia tavoitteita täydentävät tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava -alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Alueelle tutkitaan korkeatasoista kantakaupunkimaista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen.

16 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 16 Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja jätetään tilaa korkealuokkaisille yleisille alueille. Monikonpuron puro- ja puistoalueesta tehdään alueen identiteettiä vahvistava kaupunkilaisille avoin kokonaisuus. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni, jonka sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät asiakkaiden ja asukkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset palvelut, toimisto- ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista ja kaupunkirakenteellista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Pysäköinti keskitetään ensisijaisesti pysäköintilaitoksiin. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Laatureitti suunnitellaan mahdollisimman suoralinjaisena. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reittien houkuttelevuuteen ja havaittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Pikaraitiotien pysäkin läheisyys huomioidaan alueen suunnittelussa ja toimintojen jäsentelyssä. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa

17 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 17 ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. Käsittely Asiasta käydyn keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen ja jäsen Stefan Ahlmanin kannattamana esittelijän ehdotukseen seuraavia muutoksia: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiä kaavallisia tavoitteita täydentävät tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Kulkureitit rantaradan ali ja yli ovat olennainen osa Leppävaaran aluekokonaisuuden toimivuuden lisäämistä, myös tämän suunnittelualueen kohdalla. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikka- ja asuntotarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava -alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Alueelle tutkitaan korkeatasoista kantakaupunkimaista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen. Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja jätetään tilaa korkealuokkaisille yleisille alueille. Monikonpuron puro- ja puistoalueesta tehdään alueen identiteettiä vahvistava kaupunkilaisille avoin kokonaisuus. Monikonpuro pitää saada toimivaksi kaupunkielementiksi eri vuodenaikoina. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni tai -torneja, joiden sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja, jotta Leppävaaran ydinkeskus hahmottuu houkuttelevana kokonaisuutena. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät asiakkaiden ja asukkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset palvelut, toimisto- ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja

18 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 18 Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista ja kaupunkirakenteellista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Pysäköinti keskitetään ensisijaisesti pysäköintilaitoksiin. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Laatureitti suunnitellaan mahdollisimman suoralinjaisena. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reittien houkuttelevuuteen ja havaittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Pikaraitiotien pysäkin läheisyys huomioidaan alueen suunnittelussa ja toimintojen jäsentelyssä. Jalankulun ja pyöräilyn reitistö on saatava hyvin toimivaksi etenkin Selloon, rautatieasemalle sekä raidejokerin ja linjaautoreittien pysäkeille. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus muutoksista yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiä kaavallisia tavoitteita täydentävät tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi:

19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Kulkureitit rantaradan ali ja yli ovat olennainen osa Leppävaaran aluekokonaisuuden toimivuuden lisäämistä, myös tämän suunnittelualueen kohdalla. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikka- ja asuntotarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava -alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Alueelle tutkitaan korkeatasoista kantakaupunkimaista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen. Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja jätetään tilaa korkealuokkaisille yleisille alueille. Monikonpuron puro- ja puistoalueesta tehdään alueen identiteettiä vahvistava kaupunkilaisille avoin kokonaisuus. Monikonpuro pitää saada toimivaksi kaupunkielementiksi eri vuodenaikoina. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni tai -torneja, joiden sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja, jotta Leppävaaran ydinkeskus hahmottuu houkuttelevana kokonaisuutena. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät asiakkaiden ja asukkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset palvelut, toimisto- ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista ja kaupunkirakenteellista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan

20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 20 kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Pysäköinti keskitetään ensisijaisesti pysäköintilaitoksiin. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Laatureitti suunnitellaan mahdollisimman suoralinjaisena. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reittien houkuttelevuuteen ja havaittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Pikaraitiotien pysäkin läheisyys huomioidaan alueen suunnittelussa ja toimintojen jäsentelyssä. Jalankulun ja pyöräilyn reitistö on saatava hyvin toimivaksi etenkin Selloon, rautatieasemalle sekä raidejokerin ja linjaautoreittien pysäkeille. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Perkkaa II B:n valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Perkkaa II B, muutos (Hatsinanpuisto) - Bergans II B, ändring (Gattjinaparken) asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6965, 51. Kaupunginosassa, Leppävaara, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Kai Lintusen ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että: kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi yhdessä tämän kokouksen asian Leppävaaran keskus

21 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 21 pohjoinen I / Ydinkeskus, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara kanssa siten, että lautakunta voi seminaarissaan ja kokouksessaan määritellä linjaukset koskien Leppävaaran keskuksen tavoitetilaa 2030/2050. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnan on voitava määritellä toimenpiteet, joihin näitä kahta asemakaava-aluetta koskevien suunnitteluvarausten osalta on syytä ryhtyä, jotta lähivuosina voidaan edetä ensimmäisenä vaiheena kehitettäessä Leppävaaraa kohti tätä tavoitetilaa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi yhdessä tämän kokouksen asian Leppävaaran keskus pohjoinen I / Ydinkeskus, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara kanssa siten, että lautakunta voi seminaarissaan ja kokouksessaan määritellä linjaukset koskien Leppävaaran keskuksen tavoitetilaa 2030/2050. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnan on voitava määritellä toimenpiteet, joihin näitä kahta asemakaava-aluetta koskevien suunnitteluvarausten osalta on syytä ryhtyä, jotta lähivuosina voidaan edetä ensimmäisenä vaiheena kehitettäessä Leppävaaraa kohti tätä tavoitetilaa. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSL, Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Gasum, lausuntopyyntö - Caruna, lausuntopyyntö - HSY:n vesihuolto, lausuntopyyntö - Liikennevirasto, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastusliikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Aluehallintovirasto, AVI, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tukes, turvallisuus ja kemikaalivirasto, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

22 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 22