JUUAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2016
JOHDANTO Kaavoituskatsauksen tarkoitus on antaa tietoa kuntalaisille vireillä olevista, sekä uusista maankäytön suunnitelmista. Kaavoituskatsauksen tarkoitus on edistää maankäyttö- ja rakennuslain sekä kuntalain tavoitteiden mukaista kansalaisten tiedonsaantia ja mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. MRL 7 : Kaavoituskatsaus Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa: osallisia ovat maanomistajat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavan valmistelun aikana suunnitelmat ovat julkisesti nähtävillä. Nähtävillä oloaikana kuullaan kaavan osallisia ja kunnan jäseniä, sekä järjestetään yleisötilaisuuksia informaation lisäämiseksi. Kaavajärjestelmä Kaavoitus tarkoittaa julkista, maankäyttö- ja rakennuslain säätelemää maankäytön suunnitteluprosessia. Kaavat ovat kartalla esitettäviä, tulevaisuuteen tähtääviä juridisia suunnitelmia, jotka perustuvat valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT), maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) ja siihen liittyvään asetukseen (MRA) sekä kunnan omiin tavoitteisiin. Kaavoituksella säädellään alueiden käyttämistä eri tarkoituksiin, sekä niiden rakentamista. Kaavaa laadittaessa suunnitellaan miten mm. asuinalueet, työpaikat,
viher- ja liikennealueet sijoitetaan kuntarakenteeseen. Tavoitteena on tuottaa hyvää, toimivaa ja viihtyisää ympäristöä. Kaavatasoja on kolme: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Yleispiirteisempi kaava on ohjeena laadittaessa yksityiskohtaisempia kaavoja. kuva: kaavahierarkia Pohjois-Karjalan Maakuntakaavassa esitetään maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa käsitellään koko maakuntaa ja seutukuntia koskevia vaikutuksia ja tarpeita. Maakuntakaavassa sovitetaan yhteen eri kuntien maankäyttötarpeet ja valtakunnalliset maankäyttötavoitteet. Maakuntakaavan laatii ja
hyväksyy maakuntaliitto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa käsiteltiin maakunnallisia ja seudullisia maankäyttötarpeita. Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 21.11.2005. Valtioneuvosto vahvisti sen 20.12.2007. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennyksessä, 2. vaiheessa täydennettiin 1. vaiheen kaavaa ja siinä sovitetaan yhteen maa-ainesten- ja turpeenoton sekä luonnonsuojelun tarpeita. Kaava vahvistettu 10.06.2010. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 05.03.2013. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan kolmannessa vaiheessa käsitellään pääosin niitä alueidenkäyttömuotoja, jotka eivät sisälly aikaisempiin vaihemaakuntakaavoihin. Näitä ovat kalliokiviainesten otto, arvokkaat kallioalueet, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet, sotahistorialliset kohteet, tuulivoimaloiden alueet, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykealueet sekä monitoimikeskuksen alue. Lisäksi kaava sisältää täydennyksiä ja tarkistuksia Pohjois-Karjalan maakuntakaavan ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa käsiteltyjen alueidenkäyttömuotojen osalta. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Keskeisinä maankäytöllisinä kysymyksinä Joensuun kaupunkiseudulla ovat Kontiolahden lakkautetun varuskunta alueen maankäyttö, seudullinen ampumaratakysymys Joensuun kaupunkiseudulla, Kontiolahden Jaamankangas kokonaisuudessaan, Liperin Ylämyllyn ja lentokentän välisen alueen maankäyttö sekä Valtatie 6 itäpuoleiset alueet Joensuussa Ilomantsintien ja Reijolan liittymien välillä, erityisesti Papinkankaan alue. Koko maakuntaa koskettavana maankäytöllisenä kysymyksenä on puolestaan vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen ja niiden mitoitus. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 5. vaiheen käynnistämisestä on tehty periaatepäätös maakuntahallituksessa. Lisätietoja Pohjois-Karjalan maakuntakaavoituksesta maakuntaliiton nettisivuilta:
http://www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto Yleiskaava ohjaa yleispiirteisesti kunnan tai sen osan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä sovittaa yhteen erilaisia toimintoja. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Yleiskaavoitus ohjaa asemakaavoitusta. Kaavassa määritellään yleispiirteisesti kunnan alueen maankäyttö eri tarpeisiin, kuten asumiseen, virkistykseen sekä työpaikka- ja liikennealueiksi. Yleiskaava voidaan myös laatia koko kunnan alueen sijasta ajallisesti vaiheittain tai vain jollekin osa-alueelle (vrt. kirkonkylän osayleiskaava). Asemakaava on yleiskaavaan pohjautuva yksityiskohtainen alueidenkäytön suunnitelma, joka luo edellytykset rakentamiselle. Asemakaava ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kunta- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti alueidenkäytön järjestäminen, kehittäminen ja rakentamistapa. Siinä suunnitellaan mm. alueiden käyttötarkoitus, rakennusten sijoittelu ja koko sekä pysäköintijärjestelyt. Kaavamääräyksillä voidaan mm. suojella rakennuksia ja arvokkaita ympäristöjä. Ranta-asemakaava on maakunta- tai yleiskaavaan pohjautuva on yksityiskohtainen suunnitelma alueen käytön ja rakentamisen järjestämisestä. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia. Ennen ranta-asemakaavan laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan (MRL 74 ). Myös kunta voi laatia ranta-asemakaavan. Jos kaavaa ei ole, voidaan rakennuslupa asunnon rakentamiseen rannalle yleensä hakea vasta sitten, kun rakentamiseen on saatu myönteinen poikkeamispäätös alueelliselta ELY-keskukselta. KAAVOITUS JUUAN KUNNASSA Juuan Kunnan kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaava toimielin on kunnanhallitus. Tavoitteena kaavoitustyössä on, että riittävän tiedottamisen ja avoimuuden avulla kuntalaisilla olisi hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa suunnitteluun ja sen kautta elinympäristöönsä kaavoitustyön kaikissa vaiheissa.
Kunnan maankäytön suunnittelun lähtökohtana on: Juuan kunnalla on käytettävissä kaavoitettua ja vapaata rakennusmaata kaikkiin ajateltavissa oleviin käyttötarkoituksiin. Juuan kunta on kirjannut kuntastrategiaan seuraavat kaavoituksen tavoitteet: Riittävä tonttitarjonta, tonttimarkkinoinnin tehostaminen ja uusien rivitalohankkeiden toteuttaminen. Elinkeinostrategiassa tavoitteiksi on asetettu: Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan kaavoittamalla uusia yritys/teollisuusalueita, lisäksi matkailua pyritään edistämään hyödyntämällä Paalasmaan, sekä muiden ranta-asemakaavoitettujen alueiden avulla. Tulevaisuudessa kaavoitus Juuan kunnassa keskittyy lähinnä nykyisten osayleiskaavojen tarkistuksiin, sekä kirkonkylän asemakaavan päivittämiseen. Kunnalla on tarjota valmiiksi kaavoitettuja pientaloasuntoalueita, joten lähivuosina ei ole välttämättä suuria paineita asemakaavan laajentamiseen pientalorakentamisen tarpeita ajatellen. Tosin vesihuollon järjestäminen rengasvesiosuuskunnan toimesta on mahdollistanut houkuttelevien rakennuspaikkojen kaavoittamisen myös taajaman läheisyydestä. Vuoden 2016 aikana on tavoitteena käynnistää Ahmovaaran yleissuunnitelman päivittäminen. Edellinen suunnitelma on valmistunut vuonna 1979 ja suunnitelma on toteutunut ainoastaan Kolinportin rakentamisen osalta. Suunnittelulla tavoitellaan asumisen, matkailupalvelujen ja teollisuustuotannon kasvattamista keskeisen, neljän suunnan risteysalueen ympäristössä. JUUAN KAAVOJA Yleiskaavat: Kirkonkylän osayleiskaava Vahvistettu 05.03.2013. Kaava-alue on noin 2000 ha, ulottuen Retuniemen pohjoisosasta Juuanjoki suuhun ja edelleen Luikonlahden suuntaan taimitarhalle johtavaan tiehen ja sieltä edelleen Vanhallejoelle. Ahmovaaran osayleiskaava
Vahvistettu 12.11.1979. Osayleiskaava käsittää Ahmovaaran keskustaajaman alueen. Nunnanlahden osayleiskaava Nunnanlahden keskustaajaman alueelle on vahvistettu 10.6.2003 oikeusvaikutteinen kiviteollisuuden ja asutuksen kehitystarpeita palveleva osayleiskaava. Kaavaa on päivitetty Hamaralan alueen osalta, päivitys vahvistettu 14.09.2011. Hamaralan aluetta on laajennettu erillisellä Kokkolahden ranta-asemakaavalla. Kokkolahden asemakaava on hyväksytty 12.02.2015 ja se on lainvoimainen. Napakallion osayleiskaava Vahvistettu 20.09.1993. Kunnan omistamille alueille tehdyn kaavan tarkoituksena oli löytää Kopravaaran Napakallion alueelle toteutusidea, joka mahdollistaa merkittävän matkailuhankkeen syntymisen palvelemaan Juuan lisäksi myös Kolin aluetta ja koko Pielisen Karjalaa. Napakallion alueen rakennusohjeita ja toteuttamisideaa on päivitetty vuonna 2014. Alueelle ei ole löytynyt investoreita, joten Napakallion alueella olevissa talousmetsissä aiotaan toteuttaa Juuan kunnan metsäsuunnitelman mukaisia hakkuita. Hakkuut toteutetaan siten, että alueen osayleiskaavan mukainen käyttötarkoitus ei vaarannu. Pielisen rantaosayleiskaava vahvistettu 23.2.2000. Kaava käsittää Pielisen rannat Juuan kunnan alueella lukuun ottamatta Kirkonkylän ja Nunnanlahden keskustan kohtia. Kaavoitettua luonnollista rantaviivaa alueella on 426 km. Pääasiassa loma-asumiseen tarkoitettuja rakennuspaikkoja on 1446 kpl. Kannaksen alueella sijaitseva osayleiskaavan muutostyö on hyväksytty valtuustossa 27.04.2015, mutta kaavasta on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Asemakaavat:
Kirkonkylän asemakaava Kaava on vahvistettu eri vaiheissa vuoden 1966 jälkeen. Viimeisin merkittävä Puu-Juukaa koskeva rakennuskaavan muutos on vahvistettu 7.10.1997. Kaava-alueen pinta-ala on noin 330 ha. Juuan kirkonkylän asemamakaava-alue on pientalovaltaista ja alueella on edelleen runsaasti luovuttamattomia tontteja. Kirkonkylän digitaalinen ajantasakaavakartta valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Kivikylän asemakaava Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan lisäksi Nunnanlahden keskeiselle alueelle Valtatien länsipuolelle on laadittu kiviteollisuuden rakennushankkeita varten erillinen asemakaava, joka on vahvistettu 3.11.2004. Alueelle aiemmin sijoittuneiden Tulikivi Oyj:n tilojen lisäksi alueelle on rakennettu Kivikeskuksen tiloja. Alueella on käyttämätöntä rakennusoikeutta vastaavanlaiseen lisärakentamiseen. Ranta-asemakaavat: Merkittävimpänä suunnitteilla olevana ranta-asemakaavana ovat Juuan Kalliojärven Polvijärven kaava. Kalliojärven kaava-alue sijoittuu Petrovaaran kyliin. Suunnittelualueen merkittävimmät vesistöt ovat Kalliojärvi, Polvijärvi, Juuanjärvi, Metsä-Vaikko, Kalaton ja Syvälampi. Kaava on luonnosvaiheessa. Ruokosen ranta-asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä ja odottaa hyväksymistä. Ranta-asemakaavoja: Karhusaaren rantakaava, vahvistettu 02.09.1980 Koveron rantakaava, vahvistettu 11.05.1987 Multamäen rantakaava, vahvistettu 11.11.1987 Pietulan rantakaava, vahvistettu 04.06.1987 Rauanjärven rantakaava, vahvistettu 08.03.1993 Lauttaniemi-Pentinniemen rantakaava, vahvistettu 10.11.1993 Pakarinniemen rantakaava, vahvistettu 10.11.1993
Honkasaaren rantakaava, vahvistettu 10.11.1993 Hirtonniemen rantakaava, vahvistettu 25.2.1994 Lakonlahden rantakaava, vahvistettu 25.2.1994 Martikkalan rantakaava, vahvistettu 26.3.1997 Kajoojärven rantakaava, vahvistettu 22.2.2000 Lietukan rantakaava, vahvistettu 22.2.2000 Raholanjärven rantakaava, vahvistettu 22.2.2000 Haaparannan rantakaava, vahvistettu 15.11.2001 Ylemmäisen ranta-asemakaava, vahvistettu 11.11.2003 Jokiniemen ranta-asemakaava, vahvistettu 19.9.2005 Retuniemen ranta-asemakaava, vahvistettu 7.4.2006 Verkkoniemen ranta-asemakaava, vahvistettu 10.11.2008 Vaikkojärven ranta-asemakaava, vahvistettu 14.06.2010 Kopravaaran ranta-asemakaava, vahvistettu 10.11.2008 Itälahden ranta-asemakaava, hyväksytty 27.04.2015 Kokkolahden ranta-asemakaava, hyväksytty 12.02.2015 Muuta kaavat: Tynnyrivaaran on valmisteilla tuulivoimapuiston osayleiskaava. Suunnittelualue sijaitsee Juuan kunnan alueella Nurmeksen rajan tuntumassa. Suunnittelualueen etäisyys Juuan kunnan keskustaan on noin 25 km ja etäisyys Nurmeksen keskustaan on noin 19 km. Tuulivoimalat sijoitetaan yksityisten maanomistajien alueelle, jonka pinta-ala on noin 600 ha. Tynnyrivaaran tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 9 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 2-3,3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan enintään 29,9 MW. Kaava on ehdotusvaiheessa. Kaava-asioissa palvelee: Tekninen johtaja Ari Jaaranen Puhelin: 040 1042601 Sähköposti: ari.jaaranen@juuka.fi
JUUKA, KAAVA-ALUEET 1. kirkonkylä, oyk, asemakaava 2. Ahmovaara, oyk 3. Nunnanlahti, oyk, asemakaava 4. Napakallio, oyk 5. Pielinen, rantaoyk 6. Karhusaari, rantakaava 7. Kovero, rantakaava 8. Multamäki, rantakaava 9. Pietula, rantakaava 10. Rauanjärvi, rantakaava 11. Lauttaniemi-Pentinniemi, rantakaava
12. Pakarinniemi, rantakaava 13. Honkasaari, rantakaava 14. Hirtonniemi, rantakaava 15. Lakonlahti, rantakaava 16. Martikkala, rantakaava 17. Kajoonjärvi, rantakaava 18. Lietukka, rantakaava 19. Raholanjärvi, rantakaava 20. Haaparanta, rantakaava 21. Ylemmäinen, ranta-asemakaava 22. Jokiniemi, ranta-asemakaava 23. Retuniemi, ranta-asemakaava 24. Verkkoniemi, ranta-asemakaava 25. Vaikkojärvi, ranta-asemakaava 26. Kopravaara, ranta-asemakaava 27. Kannas, Pielisen OYK muutos 28. Kokkolahti, asemakaava