Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY Tarkastus 09/05/2018 Päivämäärä 03/05/2018 Laatija Heikki Holmén Tarkastaja Jussi Mäkinen Hyväksyjä Antti-Ville Haapanen (Lidl Suomi Ky) Liito-oravaselvitys. Linnainmaa Tampere Kuvaus Ramboll PL 718 Pakkahuoneenaukio 2 33101 TAMPERE P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LIITO-ORAVA 1 3. AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3.1 Lähtöaineisto 1 3.2 Maastoinventoinnit 2 4. TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA 2 4.1 Vaikutukset selvitysalueelle sijoittuvaan vuonna 2016 todettuun elinympäristöön. 4 4.2 Vaikutukset selvitysalueen länsipuolelle sijoittuviin liitooravahavaintoihin 4 5. LÄHDELUETTELO 5
1. JOHDANTO Ramboll Finland Oy on laatinut LIDL Suomi KY:n toimeksiantona asemakaavatasoisen liito-oravaselvityksen Tampereen Linnainmaalle. (Kuva 1) Kuva 1. Selvitysalueen sijainti. 2. LIITO-ORAVA Liito-orava on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu ja EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV (92/43/EEC) laji. Liito-orava on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi (NT = Near Threatened) (Liukko ym. 2015). Luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin mukaan lajin lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kieltoon voidaan hakea poikkeuslupaa alueelliselta ELY-keskukselta. Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että lajin suotuisa suojelutaso ei heikkene, hankkeella ei ole muuta toteuttamisvaihtoehtoa ja hanke on yhteiskunnan edun mukainen. 3. AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Lähtöaineisto Alueelta on laadittu liito-oravaselvitykset vuosina 2016 ja 2017. Aiemmissa selvityksissä alueelta ja sen läheisyydestä on tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Alueen pohjoisosa sijoittuu vuonna 2016 luokitellulle liito-oravan todetulle elinympäristölle ja sieltä on 2016 selvityksen yhteydessä havaittu liito-oravan ulostepapanoita kahden puun juurilta. Vuonna 2016 todetun elinympäristön mahdollinen pesäpuu ja reviirin ydinalue sijoittuvat selvitysalueen luoteispuolelle.
3.2 Maastoinventoinnit Selvitysalue kuljettiin läpi jalkaisin 3.5.2018. Maastokäyntien yhteydessä etsittiin lajin ulostepapanoita pesäpuiksi soveltuvien puiden juurilta. Soveltuvat puut tähystettiin maasta käsin kolojen ja risupesien tarkastamiseksi, puita ei tarkistettu kiipeämällä niihin. Liito-oravan asutut ja lajille soveltuvat ympäristöt ovat menetelmällä havaittavissa luotettavasti. Sen sijaan lajin ravinnonhankintaan käyttämiltä alueilta ei välttämättä löydetä merkkejä, kun kyseessä on lajin satunnaisesti ravinnonhankintaan tai liikkumiseen käyttämä ympäristö. Oleellisinta on kuitenkin havaita lajin keskeiset elinympäristöt, joita lajin yksilöt käyttävät pesintään ja ruokailuun. Nämä voidaan selvittää varsin luotettavasti esitetyllä menetelmällä. Selvitys antaa tiedon selvitysajankohtana olleesta tilanteesta. 4. TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA Maastokäynnin yhteydessä selvitysalueelta ei havaittu merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Selvitysalueen länsipuolelta havaittiin yksittäisiä liito-oravan ulostepapanoita kolmen puun juurelta. Selvitysalueen pohjoisosaan sijoittuu lajille soveltuvaa elinympäristöä. Lajille soveltuva ympäristö arvoitiin hieman vuoden 2016 selvityksessä rajattua elinympäristöä laajemmaksi. (Kuva 2) Kuva 2. Hankkeen asemapiirustus ja vuoden 2018 ja aiempien vuosien selvitysten tulokset Maastokäynnillä tehdyt havainnot sijoittuvat liito-oravalle todennäköiseksi luokitellulle kulkureitille. Puiden juurilta havaittiin vain muutamia ulostepapanoita. Tämä viittaa siihen, että liitoorava käyttää selvitysalueen länsipuolelle sijoittuvaa puukujannetta vuoden 2016 selvityksen yhteydessä arvoidun mukaisesti kulkureittinä. Lisäksi alue liittyy kulkureitin pohjoispuolelle sijoittuvaan vuonna 2016 todettuun liito-oravan elinympäristöön. Tätä tukevat myös vuonna 2017 tehdyt havainnot, jolloin myöskin havaittiin muutamia tai kymmeniä liito-oravan ulostepapanoita puiden juurilta.
Kuva 3. Selvitysalueen länsipuolelle sijoittuvan liito-oravan kulkureitti. Selvityksen yhteydessä alueelta havaittiin liito-oravan ulostepapanoita kolmen puun juurilta. Vuonna 2016 todetulla reviiriltä ei selvityksen yhteydessä havaittu liito-oravan ulostepapanoita. Alueelta oli poistettu muutamia suurikoisia kuusia. (Kuva 4) Kuva 4. Liito-oravalle vuonna 2016 todettu elinympäristö selvitysalueen luoteispuolella. Selvitysalueen pohjoisosaa sijoittuu liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä (Kuva 5). Alueen puusto koostuu pääosin suurikokoisista kuusista ja haavoista. Alueen ympärille sijoittuu runsaasti lajille ravintopuiksi soveltuvaa nuorta lehtipuustoa. Alueelta on havaittu liito-oravan ulostepapanoita kahden puun juurilta vuoden 2016 selvityksen yhteydessä. Silloin havaintoja ei ollut luokiteltu pesäpuiksi.
Kuva 5. Selvitysalueelle sijoittuva liito-oravalle soveltuva ja vuonna 2016 todettu elinympäristö. 4.1 Vaikutukset selvitysalueelle sijoittuvaan vuonna 2016 todettuun elinympäristöön. Suunnitellut toimenpiteet sijoittuvat vuonna 2016 todetun elinympäristön ulkopuolelle. Toteuttaminen pienentää lajille soveltuvan elinympäristön pinta-alaa, mutta ympäristö säilyy oleellisin osin. Vuonna 2016 tehtyjen havaintojen alueelle ei ole suunniteltu toimenpiteitä. Tämän selvityksen yhteydessä soveltuvasta elinympäristöstä ei havaitut merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Näin ollen suunnitelman mukaisten toimien toteuttamiselle ei arvioida olevan luonnonsuojelulain mukaista estettä. 4.2 Vaikutukset selvitysalueen länsipuolelle sijoittuviin kulkuyhteyksiin ja liito-oravahavaintoihin Selvitysalueen länsipuolelle sijoittuu vuonna 2016 luokiteltu liito-oravan todennäköinen ja mahdollinen kulkureitti. Todennäköisen kulkureitin alueelta on havaittu liito-oravan ulostepapanoita vuosina 2017 ja 2018. Alue kuuluu myös kulkureitin pohjoispuolelle sijoittuvaan vuonna 2016 todettuun liito-oravan elinympäristöön. Suunnitellut toimet eivät sijoitu luokitelluille kulkureiteille, eikä päällekkäin tehtyjen havaintojen kanssa. Aluetta/kulkureittiä käyttävien liito-oravayksilöiden arvioidaan olevan ainakin jokseenkin tottuneita ihmistoiminnasta aiheutuvaan häiriöön. Näin ollen suunnitelman toteuttamisesta ei arvioida kohdistuvan haitallisia vaikutuksia kulkureiteille.
5. LÄHDELUETTELO Liukko, U.-M., Henttonen, H., Hanski, I., K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E.-M., Pitkänen, J. 2016. Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015. Ympäristöministeriö. Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096 92/43/EEC: Neuvoston direktiivi; luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206 Tampereen kaupunki 2018. Kaupungin rajapintapalvelun tiedot. Lajihavainnot (tarkastettu 3.5.2018)