KARKKILA 2030 KESKUSTAAJAMAN JA KAAKKOIS- OSAN OSAYLEISKAAVA RAKENNEMALLI 15.6.2008

KARKKILA 2030 KESKUSTAAJAMAN JA KAAKKOIS- OSAN OSAYLEISKAAVA RAKENNEMALLI 15.6.2008

KARKKILA 2030 KESKUSTAAJAMAN JA KAAKKOISOSAN OSAYLEISKAAVA Osayleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin osan maankäyttöä. Osayleiskaavassa varataan alueita mm. asumisen, työpaikkojen, palvelujen, keskustatoimintojen, luonnonsuojelun, maisemansuojelun, maa- ja metsätalouden, ulkoilun ja virkistyksen sekä liikenteen tarpeisiin. Osayleiskaava ohjaa taajama-alueella yksityiskohtaisempien asemakaavojen laadintaa, sekä taajama-alueen ulkopuolella rakennus- ja toimenpidelupia. Osayleiskaava esitetään kartalla, ja lisäksi siihen kuuluvat kaavamerkinnät ja kaavamääräykset sekä kaavaselostus. Osayleiskaava-alueella on voimassa kaupunginhallituksen 11.2.2008 yleiskaavan laatimisen ajaksi asettama rakennuskielto ja toimenpiderajoitus (MRL 38 ). Osayleiskaavan rajaus on esitetty viereisellä kartalla. Lisätietoa osayleiskaavasta saa Karkkilan verkkosivulta www.karkkila.fi. Osayleiskaavaa laatii konsulttina MA-arkkitehdit. Suunnittelua ohjaa kaupunginhallituksen asettama ohjausryhmä, joka koostuu virka- ja luottamushenkilöistä. LISÄTIETOJA Rakennustarkastaja Nicole Ahtokivi, puh 09-22505391, nicole.ahtokivi@karkkila.fi Arkkitehti Antti Karvonen, puh 09-669155, antti.karvonen@ma-arkkitehdit.fi Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 1

JOHDANTO Karkkilan keskustaajaman ja eteläosan osayleiskaavatyö on käynnistynyt syksyllä 2007. Alueelta on tehty maisemaselvitys ja selvitys aiempien osayleiskaavojen toteutumisesta. Parhaillaan laaditaan luontoselvitystä ja rakennetun kulttuuriympäristön selvitystä. Yleiskaavan tavoiteasettelua pohdittaessa todettiin, että uuden osayleiskaavan haasteet ovat ratkaisevasti erilaiset kuin 1990-luvun lopulla laaditun edellisen osayleiskaavan aikana. Hyvin pitkään jatkunut hitaan kasvun vaihe on päättynyt, asukasluku ja työpaikkojen määrä ovat lähteneet ripeään kasvuun. Kasvun jatkuminen on erittäin todennäköistä, sillä Karkkila kytkeytyy koko ajan tiiviimmin pääkaupunkiseudun kasvuun. Tämä asettaa maankäytön suunnittelulle ison haasteen. RAKENNEMALLI Yleiskaavatyössä pääteltiin, että suunnittelun lähtökohdaksi on otettava Karkkilan omien vahvuuksien ymmärtäminen, vahvuuksien hyödyntäminen ja puutteiden korjaaminen. Tämän havainnollistamiseksi päätettiin laatia ensi vaiheessa yleiskaavan rakennemalli. Rakennemalleja on vain yksi, koska katsottiin, ettei strategisia tai yhdyskuntarakenteen vaihtoehtoja ole juurikaan osoitettavissa. ratkaisuista käytävän keskustelun pohjaksi. Se ei ole valmis suunnitelma. Rakennemalli asetetaan kesäksi yleisön nähtäville kaupungintalolle ja kaupungin verkkosivuille ja siitä pyydetään kommentteja eri osapuolilta. Tavoitteena on saada mielipiteitä siitä, mitkä ehdotukset ovat onnistuneita sekä mitkä ratkaisut tuntuvat epäonnistuneilta. Saatu palaute huomioidaan laadittaessa osayleiskaavan luonnosta syksyllä 2008. RAPORTIN SISÄLTÖ Yleiskaavan rakennemalliraportin sisältörakenne on seuraava: A. YHDYSKUNTARAKENNE Fyysinen rakenne Toiminnallinen rakenne B. RAKENNEMALLIT Asuminen: tavoitteet, sopivat alueet Työpaikat teollisuus, kauppa ja palvelut: tavoitteet ja sopivat alueet Liikenneverkko: tarpeet ja verkkosuunnitelma Virkistysverkko: mahdollisuudet ja suunnitelma Rakennemallien yhdistelmä LIITE Rakentamisen kaavalliset resurssit ja uudet alueet Rakennemalli on laadittu vain keskustaajaman alueelle, ei koko osayleiskaava-alueelle. Yleiskaavan rakennemalli on tarkoitettu yleiskaavan Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 2

A. YHDYSKUNTARAKENNE 1. FYYSINEN RAKENNE Yhdyskunnan fyysinen rakenne tarkoittaa liikenneverkon ja rakennuskannan muodostamaa kokonaisuutta. KESKITTYNEISYYS Karkkilan yhdyskuntarakenne on varsin keskittynyt verrattuna moniin Uudenmaan kuntiin. Karkkilassa on vain yksi taajama ja sen alueella asuu 85% kunnan asukkaista, työpaikoista vielä suurempi osa on keskustaajamassa. Myös keskustaajaman rakenne on keskittynyt. Yli puolet sen asukkaista asuu keskustaajaman ydinalueella jalankulkuetäisyydellä päivittäistavarakaupasta. Toisin sanoen: noin puolet Karkkilan asukkaista on keskustaasukkaita. Tilanne on samantapainen myös työpaikkojen osalta: 2/3 työpaikoista sijaitsee ydinkeskustassa ja 1/3 suoraan ydinkeskustaan liittyvällä teollisuusalueella. Kauppa ja palvelut ovat sijoittuneet pääosin ydinkeskustaan. TIIVEYS Keskustaajaman rakenne ei kuitenkaan ole kovin tiivis. Taajaman rakennettu alue on varsin laaja, matkaa reunasta toiseen on jopa 7 km. Taajaman koko pinta-alaan nähden sen asukasluku on alhainen. tekijä ovat vanhojen kylien alueille syntyneet laajat alhaisen tehokkuuden pientaloalueet. Myös ydinkeskustassa pientaloalueiden osuus on suuri. TAAJAMAN MUOTO Karkkilan keskustaajaman muoto on poikkeava. Useimmissa pienissä kaupungeissa rakenne koostuu kohtuullisen yhtenäiseksi rakentuneesta ydinosasta, jonka reunoilla ja ulkopuolella on irrallisempia yksiköitä. Karkkilassakin on tietty ydinkaupunki, mutta se on alaltaan suppea ja rakenteeltaan katkonainen. Ydinalueeseen liittyy 6 säteittäistä sormimaista laajennusta. LIIKENNEVERKKO Karkkilan liikenneverkon tärkein elementti on valtatie 2, joka kulkee taajaman läpi. Se on yhteys vt 1:lle ja pääkaupunkiseudulle. Toinen pääelementti on Helsingintie, joka jatkuu lounaaseen ja koilliseen maanteinä. Helsingintie on monitoimiväylä: ostoskatu, julkisen liikenteen väylä, kevytliikenteen valtaväylä, raskaan liikenteen väylä, asuntoalueen kokoojakatu ja läpiajoliikenteen lähes ainoa väylä. Helsingintiehen liittyy joukko säteittäisiä kokoojakatuja. Alhaista tiiveyttä selittää eniten se, että taajaman laajenemista rajaavat voimakkaat fyysiset esteet, kuten jokilaakso, järvi ja valtatie. Tämän takia taajama on laajennut sormimaisesti useaan suuntaan. Toinen selittävä Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 3

2. TOIMINNALLINEN RAKENNE Yhdyskunnan toiminnallinen rakenne tarkoittaa toimintojen luonteen, laajuuden ja sijainnin muodostamaa kokonaisuutta. OMAVARAISUUS Karkkilan toiminnallinen omavaraisuus on korkea verrattuna moniin Uudenmaan kuntiin. Erityisesti työpaikkaomavaraisuus on huomattava, 85%. Työpaikkatarjonnassa teollisuuden ja muun jalostuksen osuus on poikkeuksellisen korkea, tuotannon jalostusaste on sekin korkea. Työmatkapendelöinti pääkaupunkiseudulle on kohtuullista (kolmannes työmatkoista), Karkkilaan myös pendelöidään useasta suunnasta (neljännes työntekijöistä). Kaupan tarjonta on perustarpeiden osalta hyvä, mutta erikoistavarakaupan tarjonta ei vastaa kysyntää, ostovoimaa siirtyy pääkaupunkiseudulle. Palvelujen tarjonta on perustarpeiden osalta riittävä, mutta palvelualan osuus työpaikoista on alle 50%, mikä on alhainen osuus. TOIMINTOJEN SIJAINTI Yhdyskuntarakenteen nauhamaisuus näkyy myös toimintojen sijoittumisessa. Työpaikat, kauppa ja palvelut ovat keskittyneet Helsingintien Yrittäjäntien liikennekäytävän varteen. Työpaikat jakautuvat verraten tasaisesti ko. käytävän varrella: Pitkälän-Keskinummen alueella on 35%, Helsingintien varressa 35% ja Högforsin alueella 17%. Noin puolet työpaikoista on siis keskustassa. Keskustassa kaupan palvelut sijaitsevat nekin nauhamaisesti. Keskustan kaupan jakautuminen laajalle alueelle ja kahteen painopisteeseen aiheuttaa sen, ettei Karkkilassa ole kunnollista kaupallista keskittymää. Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 4

B. RAKENNEMALLIT Keskustaajaman alue ilmakuvassa. Osayleiskaava-alueen raja punaisella. Rakennemalli on laadittu teemoittain. Teemat ovat -Asuminen -Työpaikat -Liikenneverkko -Virkistysverkko Kustakin teemasta on laadittun kirjallinen perustelu sekä aluekartta. Kartta kuvaa teemakohtaisesti sitä, mitä aluevarauksia eri toiminnoille voidaan tarvita vuoteen 2030 mennessä. Rakennemallien teemakohtainen kuvaus on jäsennelty seuraavasti: TAUSTATIEDOT -kasvutavoitteet -aluetarpeet -nykytilanne RAKENNEMALLIN PERUSTELUT -nykyinen maankäyttö -vahvuudet -heikkoudet -haasteet RAKENNEMALLIKARTAN KUVAUS -merkintöjen selitys ja perustelut -mahdollisuudet -uhat Rakennemallin taustaselvitys: Kaavalliset resurssit ja rakentamisen alueet on tämän raportin liitteenä. Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 5

ASUMINEN TAUSTATIEDOT VÄESTÖTAVOITTEET Kaupungin strategiassa (2007) vuoden 2030 väestötavoitteeksi on asetettu 12 000 asukasta, mikä tarkoittaa 3 000 uutta asukasta 23 vuoden aikana. Keskustaajaman väkilukutavoite olisi tällöin 10 200 asukasta. Asukasluvun nopea kasvu on melkoinen haaste. Karkkilan kehitys on ollut hyvin verkkaista pitkään, alkaen 1980-luvun puolivälin teollisuuden kriisistä. Vielä 1990-luvun alussa väkiluku laski, sitten vakiintui ja on kääntynyt nousuun vasta aivan viime vuosina. TONTTIMAAN TARVE KAAVASSA Tonttimaan tarpeen laskennassa on noudatettu seuraavia talotyyppien osuuksia uustuotannossa: kerrostalot uustuotanto 35% (nyt 32%), omakotitalot uustuotanto 50% (nyt 51%), rivitalot yms uustuotanto 15% (nyt 17%). Kerrostaloasunnoilla on lisääntyvää kysyntää, mutta vain keskusta-alueilla. Rivitalojen osuus ei kasvane, asumismuoto ei ole Karkkilassa suosittu. Omakotien suosio säilyy korkeana. Uuden kaava-alueen tarve lienee noin 400 ha, mikä määränä on löydettävissä sijainniltaan kohtuullisilta alueilta. KERROSTALORAKENTAMINEN Kerrostalorakentamisen etu mitoituksessa on se, että sen tonttimaatarve on pieni, vain noin 5% koko aluetarpeesta. Vaikeus on toisaalta se, että kerrostaloasuminen on vetovoimaista vain aivan keskustassa, alle 0,5 km etäisyydellä palvelukeskittymistä. Kerrostalorakentamiseen tarvittaneen noin 25 ha. Tämä määrä löytyy keskustasta, mutta vain mikäli kerrostalorakentamiseen otetaan alueita, joita nykykaavoissa on varattu muuhun (miljoonamonttu, Huhdintien varsi, Turuntien varsi jne). Heti käyttöön otettavaa kerrostaloaluetta on kuitenkin vähän, vain noin 3 ha. RIVITALORAKENTAMINEN Rivitalorakentamisen suosio on sekin riippuvainen etäisyydestä keskustaan, jolloin rivitalorakentaminen kilpailee osin samoista alueista kuin kerrostalorakentaminen. Ei voida olettaa niiden osuuden kasvavan voimakkaasti. Keskustan ulkopuolisilla pientaloalueilla aikanaan kaavoitettuja rivitalotontteja on jatkuvasti muutettu omakotitonteiksi. OMAKOTIRAKENTAMINEN Omakotirakentaminen on Karkkilassa suosittua ja sen kysyntä säilynee huomattavana. Omakotiasutuskin tarvitsee palveluja, kovin syrjäiset alueet eivät ole vetovoimaisia. Maankäyttötarkastelussa on lähdetty siitä, ettei omakotialueita varata 3 km kauempaa kaupallisesta keskuksesta (joka Karkkilassa on erikoisen muotoinen). Omakotirakentamisen aluetarjonta on sekin varsin rajallinen, johtuen taajamarakennetta rajoittavista luonnon tekijöistä (järvi, jokilaakso, luonnonsuojelualueet ja arvostetut ulkoilualueet) sekä teknisitä esteistä (valtatie, voimalinjat, hiekkakuopat, teollisuuden, liikenteen ja moottoriurheilun melualueet. RAKENNEMALLIN PERUSTELUT NYKYTILANNE Karkkilan keskustaajamassa asuu nykyään noin 7 700 henkilöä. Näistä puolet asuu omakotitaloissa, vajaa kolmannes kerrostaloissa ja vajaa 20% rivitaloissa yms. Asutus on keskittynyttä, ydinkeskustan alueella asuu yli puolet asukkaista. Toisaalta asutus on levinnyt sormimaisesti varsin laajalle eri suuntiin. VAHVUUDET Nykyisellä asutusrakenteella on useita vahvuuksia. Yli puolet asukkaista asuu keskustapalvelujen tuntumassa, etäisimmätkin alueet ovat alle 3 km etäisyydellä keskustasta. Keskustassa ja ruukkialueella on historiallisia puutarhakaupunginosia. Keskustan ulkopuoliset pientaloalueet ovat maastoltaan vaihtelevia ja niiltä on hyvät yhteydet laajoille ulkoilualueille HEIKKOUDET Asutusrakenteessa on myös heikkouksia. Keskustan ulkopuolisten pientaloalueiden palvelutarjonta on erittäin vaatimaton. Ne myös koetaan keskustasta irrallisiksi, asuntokysyntä taajaman laidoilla on ollut laimeaa. Ydinkeskustassa asuntorakentaminen on ollut hyvin pitkään lähes pysähdyksissä, mikä on heikentänyt keskustan palveluja. HAASTEET Kaupungin strategian mukaisesti keskustaajamaan pitäisi rakentaa asuntoja 2 500 uudelle asukkaalle vuoteen 2030, kolmanneksen lisäys nykyiseen. Lisää rakennuspainetta aiheuttaa asumisväljyyden kasvu. Yhdessä nämä edellyttävät, että keskustaajaman asuntokerrosala nousee lähes puolitoistakertaiseksi. Määrällisen haasteen lisäksi kyseessä on myös laatuhaaste. Asukasluku kasvaa vain, mikäli uudet asuntoalueet ovat riittävän vetovoimaisia suhteessa laajemman alueen asuntomarkkinoihin. Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 6

RAKENNEMALLIKARTTA - ASUMINEN SÄILYVÄT ALUEET Osa asuntoalueista tulee säilymään ennallaan. Erityisesti tällaisia ovat vanhat puutaloalueet keskustassa, vanhat työväen asuntoalueet sekä uudemmat, täyteen rakennetut pientaloalueet. Kartassa näitä ei ole korostettu tunnusvärillä. Alueilla on pientaloasutusta ja kerrostaloasutusta. VÄLJÄ TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Täydennysrakentamista tapahtuu jonkin verran pientaloalueilla, joita ei ole vielä rakennettu täyteen kaavan mukaan, sekä kylämäisen asutuksen alueilla, joilla ei ole vielä kaavaa. MAHDOLLISUUDET Keskustaajamasta löytyy riittävästi mahdollisuuksia tavoitteeksi asetetulle väestönkasvulle. Ydinkeskusta-asuminen on vetovoimaista, asukasluvun kasvu tukee kaupan ja palvelujen kohentumista. Uusi pientaloasutus on sekin vetovoimasta, alueet ovat pyöräilyetäisyydellä palveluista ja laajojen ulkoilualueiden tuntumassa. UHAT Uhkana voi olla, ettei keskustan asukasluku kasva johtuen moninaisista toteutuksen esteistä. Tällöin kaupan ja palvelujen kehitys voi hiipua. Voi myös käydä niin, etteivät etäisimmät uudet pientaloalueet käy kaupan. Eräs uhkakuva on se, että hajarakentaminen lisääntyy, syynä joko se, ettei rakennemallin mukaisia alueita saada riittävän nopeasti käyttöön tai se, että kasvupaine on vielä oletettua kovempi. Odotuksia vähäisempi kasvupaine ei sinänsä aiheuta ongelmaa, asuntoaluevaraukset riittävät tällöin pidemmäksi ajaksi. VÄLJÄT UUDET ASUNTOALUEET Väljät uudet asuntoalueet sijaitsevat taajaman reunoilla neljässä suunnassa. Pääosa näistä on vielä kaavoittamattomia. TIIVIIT ASUNTOALUEET Tiivis asuntoalue-merkinnällä on osoitettu ne alueet, joille rakennetaan uutta tiivistä asutusta. Nykyistä tiivistä asutusta ei ole merkitty. Alueista pääosa on tällä hetkellä rakentamattomia ja muussa käytössä (virkistys, maatalous, metsä), eräissä kohteissa on kyse nykyisen asutuksen korvaamisesta tiiviimmällä. Tiiviit asuntoalueet sijaitsevat lähes kokonaan ydinkeskustan alueella. Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 7

Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 8

TYÖPAIKAT TAUSTATIEDOT MÄÄRÄ JA LAATU Karkkilassa (koko kunta) oli vuonna 2006 yhteensä 3474 työpaikkaa. Lähes kaikki sijaitsivat osayleiskaavan alueella. Työssäkäyvä väestö oli 4 060 henkeä, työpaikkaomavaraisuus oli 85%. Työpaikat jakautuivat toimialoittain seuraavasti, vertailukohteena ovat naapurikunta Vihdin luvut. Jalostus 49% (Vihti 27%), palvelut 46% (Vihti 71%), alkutuotanto 3%(Vihti 2%). Työnantajista suurin on Karkkilan kaupunki (14,2%), seuraavina Componenta (9%), Moventas (8%), Helvar (5%), SEW (3,5%), Suur-Seutu (2,5). Karkkilan elinkeinorakenteelle on leimallista jalostuksen poikkeuksellisen korkea osuus ja korkea työpaikkaomavaraisuus. Viime vuosina jalostuksen työpaikkakasvu on ollut vahvaa, palvelujen hi-taampaa. Työpaikkatarjonnassa korostuvat miesvaltaiset alat, naisvaltaisten alojen tarjonta on suppeampi. TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SIJAINTI Työpaikat sijaitsevat nauhamaisesti kaupungin keskustassa ja Porintien varren teollisuusalueilla. Jakauma on: -Pitkälän-Keskinummen työpaikka-alue 1 200 tp (35% kaikista) -Högforsin alue 530 tp (15% kaikista) -ydinkeskusta-helsingintie-huhdintie-polari-ym 1 200 tp (35% kaikista) Em. lisäksi on runsas 500 tp muissa kaupunginosissa ja muualla kaupungin alueella. Pitkälän-Keskinummen alue on korostuneesti teollisuusalue, keskustassa taas korostuvat kauppa, palvelut ja hallinto. TYÖPAIKKOJEN KASVUTAVOITTEET KASVUTRENDIT Elinkeinotoimi on laatinut ennusteen vuoteen 2030 työpaikkojen lisäyksestä ja tonttimaan tarpeesta perustuen tavoitteeksi asetettuun väkiluvun kasvuun ja korkeaan työpaikkaomavaraisuuteen. Ennusteen mukaan työpaikkojen lisäys olisi 1 000 kpl. Elinkeinojen uuden kerrosalan tarve voi ennusteen mukaan olla jopa 48 000 kerrosneliötä. KYSYNTÄENNUSTE Keskustan kehittämisprojektin selvitysten pohjalta on tehty kaupan kasvuennuste vuoteen 2020. Ennusteen mukaan uutta kerrosalaa tarvitaan 13 500 neliötä (vuoteen 2020 mennessä). RAKENNEMUUTOS Kasvuennusteessa ei ole pohdittu väestö- ja työpaikkakasvun vaikutusta eri toimialojen painotuksiin. Hyvin todennäköistä on, että jalostuksen suhteellinen osuus pienenee ja palvelujen kasvaa. Tämä on yleinen trendi, joka liittyy väestön ikärakenteen muutokseen. RAKENNEMALLIN PERUSTELUT NYKYTILANNE Karkkilan keskustaajamassa on noin 3 500 työpaikkaa. Näistä noin puolet on jalostuksessa ja toinen puoli palveluissa. Työpaikkaomavaraisuus on 85%. Kolmannes työvoimasta pendelöi töihin, pääkohde on pääkaupunkiseutu. Työntekijöistä neljännes pendelöi Karkkilaan, pääosin lähikunnista. Työpaikoista pääosa sijaitsee taajamarakenteen sisällä nauhamaisesti. VAHVUUDET Karkkilan keskustaajaman elinkeinotoiminnalla on useita vahvuuksia. Alueelle on syntynyt korkeatasoisen metalliteollisuuden klusteri. Myös muilla teollisuuden toimialoilla jalostusaste on korkea. Työpaikat sijaitsevat keskeisesti taajamassa, joten niiden saavutettavuus asuntoalueilta on hyvä. Suuret teollisuusalueet kytkeytyvät suoraan valtatiehen. HEIKKOUDET Keskustaajaman elinkeinotoiminnalla on myös heikkouksia. Kaupan ja palvelujen tarjonta on suppea, ostovoimaa suuntautuu huomattavasti pääkaupunkiseudulle. Kaupallinen keskusta on rakenteellisesti hajanainen, mistä on seurannut perinteisen ydinkeskustan taantuminen. HAASTEET Kaupungin strategisena tavoitteena on noin 1 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä eli 29% lisäys. Työpaikkatavoitteen saavuttaminen on hyvin riippuvainen asukasluvun kasvusta Karkkilassa sekä työpaikkatarjonnan muutoksista nykyisellä pendelöintialueella. Erityinen haaste on tukea kaupan ja palvelujen kehitystä ydinkeskustassa. Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 9

RAKENNEMALLIKARTTA - TYÖPAIKAT Rakennemallikartassa on esitetty työpaikkojen alueet ryhmiteltynä toiminnoittain ja sijainnin perusteella (keskustassa ja sen ulkopuolella). TEOLLISUUS Nykyiset teollisuusalueet Pitkälässä, Keskinummessa ja Högforsissa säilyvät työpaikka-alueina. Rakennemallikartassa on osoitettu huomattavasti uutta teollisuusaluetta Keskinummeen, Pitkälään ja Porintien varteen. Myös Högforsissa on lisärakentamista. Uudet alueet täydentävät olevia alueita ja kytkeytyvät suoraan Porintiehen. MAHDOLLISUUDET Teollinen klusteri voi kasvaa merkittävästi Porintien varressa. Alueelle voi sijoittua myös tilaa vaativia logistiikan ja varastoinnin toimintoja. UHAT Laajat teollisuuden aluevaraukset eivät sovellu muuhun käyttöön (palvelut, kauppa, asuminen). Teollisuusalueiden kaavoitus ja markkinointi on hankalaa, koska tonttikysynnän määrä ja luonne on arvaamatonta ja hyvin vaihtelevaa. Kehittyvät palvelujen alueet ovat keskustan reunoilla olevia palvelujen alueita, joilla on mahdollisuus monipuolistua ja kasvaa. Osa keskustan kaupan kohteista säilynee ennallaan b) Keskustan ulkopuolella Uudet kaupan ja palvelujen alueet keskustan ulkopuolella sijaitsevat valtatien liittymien yhteydessä, ne sopivat liikennehakuiselle tilaa vaativalle kaupalle ja palveluille. Kehittyviä kaupan ja palvelujen alueita ovat eräät nyt alikäyttöiset alueet Polarin ja Keskinummen liittymien yhteydessä. Huhtimon huoltoasema ei voine jatkaa. MAHDOLLISUUDET Perinteinen ydinkeskusta voi vahvistua kaupan ja palvelujen ihmisen kokoisena keskuksena. Helsingintien itäpään ja Polarin risteyksen alue kehittyy päivittäistavarakaupan ja tilaa vaativan kaupan alueena. UHAT Uhkana on, ettei perinteinen keskusta kehity, jolloin kaupan ja palvelujen kasvupaine kohdistuu valtatien risteysalueille tai muille paikkakunnille. KAUPPA JA PALVELUT a) Keskusta Kehittyviksi keskustan kaupan ja palvelujen alueiksi on merkitty useita kohteita, joilla on nykyään palveluja ja/ tai kauppaa, mutta joilla on mahdollisuuksia lisärakentamiseen tai toiminnalliseen monipuolistumiseen. Uudet keskustan kaupan ja palvelujen alueet sijaitsevat torin tuntumassa ja Helsingintien itäpäässä. Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 10

Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 11

LIIKENNE TAUSTATIEDOT NYKYTILANNE Karkkilan keskustaajaman liikenneverkko kostuu oikeastaan vain kahdesta pääväylästä. Nämä ovat valtatie 2 ja Helsingintie-Pusulantie. Valtatiellä on kolme liittymää, näistä Polarin liittymä on selvästi vilkkain. VAHVUUDET Liikenneverkko on erittäin selkeä ja yhdyskuntarakenne on ryhmittynyt sen mukaisesti. Valtatie 2:n kapasiteetti on Karkkilan kohdalla hyvä. Valtatielle on tehty asialliset melusuojaukset. HEIKKOUDET Helsingintien liikennemäärät ovat liian suuret, raskaan liikenteen osuus on huomattava. Vaihtoeh-toista kuljetusreittiä ei ole. Yhteys lähes kaikilta asuntoalueilta valtatielle sekä teollisuusalueille kulkee Polarin ja Yrittäjäntien liittymien kautta. Myös Keskuskatu on kuormittunut. RAKENNEMALLIKARTTA - LIIKENNE SÄILYVÄT VÄYLÄT Nykyiset pääväylät säilyvät. Valtatie 2 muuttuu kaksiajorataiseksi Polarin liittymään asti. UUDET VÄYLÄT JA YHTEYDET Liikenneverkon merkittävin täydennys on eteläinen yhteys Keskinummesta Pusulantielle. Tälle väylälle voidaan ohjata läpikulkuliikenne, joka nyt rasittaa keskustaa, Samalla väylä tukee uutta maankäyttöä keskustaajaman eteläosassa. Väylä kytkeytyy valtatiehen uudessa eteläisessä liittymässä, joka on tarpeen rakentaa viimeistään silloin, kun valtatie muuttuu kaksiajorataiseksi. Liittymästä on yhteys myös Vihtijärventielle ja teollisuusalueille. Keskustassa liikenneverkkoon tarvitaan joitain täydennyksiä, joilla kevennetään ydinkeskustan liikennettä. Liikenneverkkokartassa on esitetty vain pääväylät, ei muuta katuverkkoa. MAHDOLLISUUDET Täydennetty liikenneverkko kohentaa Karkkilan saavutettavuutta, mikä houkuttelee yrityksiä ja uusia asukkaita. Keskustan liikenteen rauhoittuminen parantaa asuinympäristöä ja tukee liiketoimintaa. UHAT Uhkana on, että eteläisen yhteyden toteuttaminen viivästyy, jolloin kasvava liikennepaine rappeuttaa keskustaa asumisympäristönä ja kaupan alueena. Myös valtatie 2:n leventämisen viivästyminen voi heikentää Karkkilan vetovoimaa asuinpaikkana ja yritysten sijoittumispaikkana. Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 12

MERKKIEN SELITYKSET NYKYISET TIET UUDET TIET PORI FORSSA PORINTIE (VT 2) TAMMELANTIE TURUNTIE HELSINGINTIE KESKUSKATU RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ VIHDINTIE PUSULANTIE VANTAA LENTOAS. YRITTÄJÄNTIE TURKU PORINTIE (VT 2) UUSI TIEYHTEYS VÄLILLÄ SALO PUSULANTIE - VALTATIE 2 VANHA VIHDINTIE KARKKILAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIIKENNEVERKKOLUONNOS HELSINKI SITO 30.5.2008 Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 13

VIRKISTYS TAUSTATIEDOT ALUEET Karkkilassa on aivan keskustan tuntumassa useita eri tyyppisiä vetovoimaisia virkistyskohteita. Keskustan koillis- ja lounaispuolella on laajat yhtenäiset metsäiset selännealueet, Toivike ja Haukkamäki. Pyhäjärvi sijaitsee aivan keskustan luoteispuolella. Järven rannalla on liikuntapaikkoja ja lintutorni. Keskustan pohjoispuolella virtaa Saavajoki. Keskustan eteläpuolelta virtaa Karjaanjoki jyrkässä kanjonissa. Kaupungissa on varsinaisten kaavan virkistysalueiden lisäksi arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja alueita, jotka toimivat virkistysaluejärjestelmän osana. Näille kiinnostaville alueille on osin heikot kulkuyhteydet. LIIKUNTAPAIKAT Suurempia urheilukenttiä kaupungilla on tällä hetkellä kolme, Käpylän kenttä, Miljoonamontun kenttä ja Nyhkälänharjulla sijaitseva koulun kenttä. Lisäksi kaupungissa on lukuisia pienempiä pallokenttiä. Toivikkeen alueella sijaitsee kaupungin ylläpitämä ulkoilureitti. Miljoonamontun kentän vieressä on lyhyt valaistu ulkoilureitti. Järven rannassa on reitti Vattolan uimarannalle ja Karjaanjoen rannassa on paikoitellen ulkoilureitti. VAHVUUDET Karkkilan asukkaat kokevat kaupunkinsa olevan luonnonläheinen. Mielikuva on perusteltu, koska kaikilta asuntoalueilta on lyhyt matka virkistys- ja ulkoilualueille, myös ydinkeskustassa. Keskustaajamassa on joukko voimakkaita maisemallisia elementtejä. Näitä ovat harjut ja selänteet: Nyhkälänharju ja Toivikkeen laaja harjualue, Haukkamäen kallio- ja lampiselänne; sekä vesistöt: Pyhäjärvi, Saavajoki-Karjaanjoki koskineen ja Haukkamäen alueen erämaalammet. HEIKKOUDET Heikkoutena voi pitää sitä, että monet virkistyksen kannalta kiinnostavat kohteet ja alueet ovat huonosti saavutettavissa ja käytettävissä. Pyhäjärven mahdollisuuksista on käytössä vain pieni osa, samoin Karjaanjokilaakso on saavutettavissa vain osittain. Ulkoilureitit eivät muodosta jatkuvaa verkostoa. Laajoilla metsäalueilla avohakkuut ja soranotto alentavat niiden virkistysarvoa. Pyhäjärven rannalla on kaksi uimarantaa, toinen sijaitsee Vattolassa ja toinen Tuorilassa. Vattolan rannan yhteydessä on kaksi tenniskenttää. ULKOILUREITIT Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 14

RAKENNEMALLIKARTTA - VIRKISTYS Virkistyksen rakennemallissa esitetään vain tärkeimmät kohteet ja yhteydet, ei kaikkia virkistysalueita. LAAJAT METSÄISET ULKOILUALUEET Toivikkeen harjualueen ja Haukkamäen kallioselänteen metsäalueet säilyvät ulkoilukäytössä. Molempien reuna-alueille ollaan osoittamassa jonkin verran uutta rakentamista. Myös Tuorilanmäki sopii ulkoiluun. LÄHIULKOILUALUEET Lähiulkoilualueiksi on merkitty iso osa Pyhäjärven rantaa, Saavajoen ja Karjaanjoen rantaa, harju- ja mäkialue kaakossa ja yksittäisiä harjuja ja mäkiä. Monilla näistä ulkoilukäyttö on nyt rajoitettua. PUISTOT Kartassa on merkitty puistoiksi pääasiassa ulkoilu-, liikunta- ja urheilupuistoja. Pääosa näistä on jo olemassa, laajin uusi kohde on Asemanrannassa Pyhäjärven rannalla. ERITYISKOHTEET Kartassa on esitetty myös joukko erikoiskohteita, jotka eivät ole ensisijaisesti virkistysalueita, mutta joilla on merkitystä virkistyksen ja ulkoilun kannalta. Tällaisia ovat hautausmaat, luonnon-suojelualueet ja Högforsin Johtajistonmäen-Tehtaanpuiston alue. VIRKISTYSREITIT Kartassa on esitetty tärkeimmät virkistysreittiyhteydet, ei koko reitistöä. Nykyinen reitistö tarvitsee melkoisesti täydennystä, jotta tärkeät virkistys- ja ulkoilualueet saadaan liitettyä verkostoksi. Tärkeimpiä yhteyksiä ovat reitti Pyhäjärven ympäri, jokivarren reitti sekä Haukkamäen ja Toivikkeen ulkoilualueita yhdistävät reitit. MAHDOLLISUUDET Karkkilan keskustaajaman osittain piilevät tai alikäyttöiset ulkoilun ja virkistyksen resurssit saadaan yleiseen käyttöön. Näiden laatu ja monipuolisuus on melkoinen, mikä tukee merkittävästi kaupungin vetovoimaa asuinpaikkana. Myös matkailu voi hyödyntää näitä. Uusilla ja vanhoilla asuntoalueilla on mainiot lähiulkoilualueet helposti saavutettavilla. UHAT Uhkana on ennen kaikkea se, ettei virkistysjärjestelmä toteudu kunnolla. Tämä voi johtua erilaisista teknisistä esteistä (maanomistus, maastoesteet) sekä taloudellisista seikoista: virkistysalueet ja reitit eivät tuota taloudellisesti samalla tavoin kuin asunto- ja työpaikkarakentaminen. Voi myös käydä niin, että ulkoilu- ja virkistysarvot heikkenevät harkitsemattoman ympäristönkäsittelyn takia (hakkuut, maa-ainesten otto). ARVOKKAAT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Karttaan on merkitty arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöalueet ja kulttuurimaisemat. Myös näillä on vetovoimaa virkistyksen ja ulkoilun kannalta. Rajaukset ovat Uudenmaan liiton selvityksen mukaisia, ne tarkentuvat tekeillä olevassa Karkkilan omassa selvityksessä. Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 15

Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 16

RAKENNEMALLIEN YHDISTELMÄKARTTA 15.6.2008 MA-arkkitehdit Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 17

LIITE. RAKENTAMISEN RESURSSIT Tässä muistiossa esitellään alustavaa rakentamisen alueiden kartoitusta, joka on laadittu helmikuussa 2008 rakennemallisuunnittelun taustaksi. Kartoitukseen sisältyy 1. arvio aiempien osayleiskaavojen toteutumisesta ja niihin sisältyvistä rakentamisen resursseista 2. arvio asuntorakentamiseen soveltuvien, vetovoimaisten alueiden kaavoittamattomien alueiden sijainnista ja määrästä 3. selvitys työpaikkojen, teollisuuden, kaupan ja palvelujen sijoittumisesta. Kartoituksen tulos on esitetty karttapiirroksena ja pinta-alalaskelmana. Osayleiskaavan rakennemallissa alueiden rajauksia on muokattu tässä kartoituksessa esitetyistä. 1. KAAVOITETUT ALUEET ASUMINEN Asuntorakentamisen resurssit on esitetty seuraavasti: a) asemakaavoitetut, rakentamattomat tontit erikseen tiivis asuntorakentaminen ja tavanomainen pientalorakentaminen b) osayleiskaavassa (v. 2000) varatut, vielä asemakaavoittamattomat alueet Kartan viestit ovat seuraavat: 1) tiiviin asuntorakentamisen valmiiksi kaavoitettu alue on hyvin pieni: vain 5,5 ha 2) pientalorakentamisen valmiiksi kaavoitettu alue on huomattava: 77,8 ha, mutta siitä iso osa sijaitsee etäällä palveluista 3) osayleiskaavan vielä kaavoittamattomat alueet ovat nekin merkittäviä: 50,2 ha, niistä osa sijaitsee hyvin, osa syrjäisesti Asuntokäyttöön varatut alueet ovat yhteensä 136,3 ha. Määrä ei ole korkea, tiiviin asuntoalueen varausmäärä on aivan riittämätön. TYÖPAIKKA-ALUEET Työpaikkarakentamisen resurssit on esitetty seuraavasti: a) asemakaavoitetut, rakentamattomat tontit b) osayleiskaavassa (v. 2000) varatut, vielä asemakaavoittamattomat työpaikka-alueet ja työpaikkojen vara-alueet c) osayleiskaavan mukainen alue, jolle asemakaava on tekeillä Kartassa ei näy, että ydinkeskustan kaavoissa on jonkin verran käyttämätöntä työpaikkojen rakennusoikeutta. Kartan viestit ovat seuraavat: 1) kaavoitetun työpaikka-alueen määrä on kohtuullinen: 40,7 ha, pääosin Keskinummen alueella ja Ahmoontien risteyksessä (viime mainittu on hyvin irrallinen) 2) osayleiskaavojen varaukset ovat runsaammat: 62,4 ha, ne ovat kaikki keskustaajaman kaakkoiskulmalla Porintien tuntumassa. Työpaikka-alueiden varaukset ovat yhteensä 117,2 ha. Määrä on turhankin korkea. Aluevaraukset sijaitsevat pääosin samalla alueella, mikä voi antaa yrityksille synergiaetuja, mutta samalla tonttitarjonta on yksipuolista. RESURSSIT YHTEENSÄ Asunto- ja työpaikkarakentamisen kaavoitetut resurssit ovat pinta-alaltaan yhteensä 253,5 ha. Luku ei ole pieni, mutta on syytä todeta, että em. resurssien käyttöönottoa hidastavia tekijöitä voivat olla mm: -maanomistus vain osa alueita on kaupungin omistuksessa -vanhentuneet asemakaavat -epäedullinen sijainti, vetovoiman puute, tarjonta ei vastaa kysyntää -ympäristötekijät: saastuneet maa-alueet, pohjavesialueiden rajoitukset yms -kunnallistekniikan ja tiestön puutteet Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 18

2. TARKASTELUALUEET ALUEET Tarkastelualueet ovat alueita, joiden tulevaa maankäyttöä on syytä tutkia yleiskaavoituksen yhteydessä. Ne ovat mahdollisia maankäytön reservi- tai muutosalueita osin ehkä pitemmällä tähtä-yksellä. Tarkastelualueiden valinnassa on sovellettu seuraavia periaatteita: -3 km etäisyysympyrän sisällä, ensisijaisesti 2 km ympyrän sisällä -Haukkamäen ja Toivikkeen ulkoilualueet säilyvät -liittyminen nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Alueita on 18 kpl. Ne on rajattu varsin vapaamuotoisesti. Rajausten mukainen pinta-ala on 365 ha eli runsaasti enemmän kuin kaavoitettu reservi 253,5 ha. Karkeasti arvioiden tarkastelualueista vain noin puolet voi olla rakentamisen alueita eli noin 190 ha. ALUEIDEN ESITTELY Tarkastelualueet ja niiden mahdollisuudet esitellään seuraavassa lyhyesti. 1. ASEMANRANTA-TURUNTIE kaavoitus: osayleiskaavassa tiivis asuntoalue, ei toteutunut soveltuu: keskusta-asuminen (ehkä myös työpaikkaalue?) vahvuus: keskustasijainti, järvenranta, kaupungin maata heikkous: saastuneita maita, voimalinjasto haaste: osayleiskaava arvioitava uudelleen 2. TURUNTIEN ETELÄPUOLI kaavoitus: asemakaavassa tiivis asuntoalue ja teollisuusalue, kaava vanhentunut; osayleiskaavassa keskustaaluetta ja viljelymaisemaa, edelleen rakentamaton soveltuu: maisemansuojelu, matkailu, keskusta-asuminen vahvuus: keskustasijainti, jokiranta heikkous: kaavoituksen ja tavoitteiden ristiriitaisuus haaste: Valtatien jatke tärkeä keskustan liikenneverkolle 3. POHJOINEN SISÄÄNTULO kaavoitus: ei kaavaa soveltuu: joltain osin asutus, valtatien varressa työpaikkoja? vahvuus: eritasoliittymä valtatielle, keskustan kyljessä heikkous: liikennemelua, tulvariski haaste: kehäkatu Sudetista Asemanrantaan 4. HUHTIMO kaavoitus: ei kaavaa, työpaikkakaava tyssäsi soveltuu: työpaikka-alueeksi vahvuus: eritasoliittymä valtatielle, 1,5 km keskustan palveluista heikkous: liikennemelua, voimalinjasto, rinnettä haaste: liikennejärjestelyt 5. PUSULANTIEN POHJOISREUNA kaavoitus: osayleiskaavassa urheilu-, virkistys- ja metsätalousaluetta soveltuu: pientaloasutus vahvuus: 1-2 km keskustasta, loiva rinnemaasto, ulkoilumaastot, mahd. suora yhteys Porintielle heikkous: Pusulantien melu, osaksi syrjäinen haaste: uusi rakentaminen historiallisessa ympäristössä, Haapalan asukkaiden virkistysyhteydet 6. NAVETANMÄKI kaavoitus: vanhat talousrakennukset suojeltu (osa tyhjillään), pelto virkistysalueena soveltuu: asuminen, palvelut, virkistys vahvuus: historiallinen ympäristö heikkous: voimalinja haaste: uusi rakentaminen historiallisessa ympäristössä 7. PAJUOJANTIE kaavoitus: osayleiskaavaluonnoksessa työpaikka-alue, ympäristökeskus karsi soveltuu: pientaloasutus vahvuus: keskustasta 1,5 2,5 km, eritasoliittymä valtatielle, ulkoilumaastot heikkous: irrallisuus, kaukana kunnallistekniikasta haaste: ulkoiluyhteyksien säilyttäminen Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 19

8. LÄNSI-TUORILA kaavoitus: osayleiskaavassa osaksi pientaloaluetta soveltuu: pientaloasuminen vahvuus: järven tuntumassa, kunnallistekniikka lähellä heikkous: syrjäisyys haaste: rantavirkistysalue 9. LÄNSI-VATTOLA kaavoitus: osayleiskaavassa osaksi pientaloaluetta soveltuu: pientaloasuminen vahvuus: kunnallistekniikka lähellä heikkous: syrjäisyys (koulu ja päiväkoti?) haaste: riittävät virkistysalueet 10. LEMMOI kaavoitus: osayleiskaavassa jokivarsi pientaloaluetta, muuten maa- ja metsätalous soveltuu: pientaloasuminen, virkistys ja ulkoilu, kyläasutuksen täydennys vahvuus: 1-2 km keskustasta, mahd. suora yhteys Porintielle, komea vuori, kulttuurimaisemaa heikkous: eteläosa syrjäinen (koulu ja päiväkoti?), maasto paikoin hankala haaste: alueen sisäinen liikenneverkko, tielinjavaihtoehtoja, yhteydet eri suuntiin 11. MILJOONAMONTTU kaavoitus: virkistys- ja urheilualuetta soveltuu: keskusta-asuminen, palveluasuminen, virkistys vahvuus: kauppakeskus vieressä, eritasoliittymä valtatielle, jokivarren tuntumassa heikkous: osin hankala maasto haaste: urheilukentän korvaaminen 12. SISÄÄNTULO kaavoitus: osayleiskaavassa palveluja ja virkistystä soveltuu: palvelut, tilaavievä kauppa (ei sovellu virkistykseen) vahvuus: eritasoliittymän ja kauppakeskuksen välisessä liikennesolmussa heikkous: maasto osin hankalaa haaste: liittymien sujuvuus, kaupunkikuva 13. KOLISEVA kaavoitus: kauppa ja teollisuus soveltuu: tilaavievä kauppa, yritysalue vahvuus: näkyvästi eritasoliittymän vieressä, vetovoimainen heikkous: osin tehoton maankäyttö haaste: maankäytön tehostaminen, kaupunkikuva 14. AHMOONMÄKI kaavoitus: osayleiskaavassa pääosin pientaloaluetta soveltuu: pientaloasuminen, virkistys vahvuus: kunnallistekniikka lähellä heikkous: syrjäisyys (koulu ja päiväkoti?) haaste: virkistysyhteydet Toivikkeelle 15. TERÄVÄNSYRJÄNHARJU kaavoitus: virkistysaluetta soveltuu: pientaloasuminen vahvuus: liikenneyhteys moneen suuntaan, työpaikkaalueen läheisyys, harjumaastoa heikkous: syrjäisyys (koulu ja päiväkoti?), osin hankala maasto, haaste: suhde Keskinummen työpaikka-alueeseen 16. HARMAAKIVI - KATINHÄNTÄ kaavoitus: osayleiskaavassa teollisuusaluetta ja teollisuuden vara-aluetta soveltuu: teollisuus, maa- ja metsätalous, ei asuminen vahvuus: liittyy Pitkälän teollisuusalueeseen, mahd. uusi eritasoliittymä valtatielle heikkous: maasto osin hankala, eteläosa (toistaiseksi) irrallinen haaste: eteläisen liittymän ja tien linjaus 17. YDINKESKUSTA kaavoitus: osayleiskaavassa keskusta-aluetta, asemakaavoitettu soveltuu: keskusta-asumisen, kaupan ja palvelujen lisärakentaminen vahvuus: arvostettu, perinteinen keskusta heikkous: rakentaminen pysähdyksissä pitkään, palvelutaso ei nouse haaste: asemakaavojen tarkistaminen, lisärakentamisen hankkeet, aktiivinen yhteistyö 18. ETELÄ-HAAPALA kaavoitus: osayleiskaavassa maatalousaluetta soveltuu: pientaloasuminen vahvuus: avara kulttuurimaisema heikkous: irrallisuus haaste: kunnallistekniikka Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 20

asemakaava / tiivis asuinalue asemakaava / pientaloalue osayleiskaava / asuinalue - ei asemakaavoitettu asuinalueet yhteensä 5,49 ha 77,75 ha 50,18 ha 136,34 ha asemakaava / työpaikka-alue asemakaava tekeillä / työpaikkaalue 40,71 ha 14,09 ha osayleiskaavan työpaikka-alue - ei asemakaavoitettu 62,35 ha työpaikka-alueet yhteensä 117,15 ha tarkastelualueet asuminen 255,57 ha muut 109,47 ha (tästä rakentamiseen käytetävissä vain osa pinta-alasta) mahdollinen uusi tielinjaus vaakaviivoituksella esitetyillä alueilla kaava vanhentunut Karkkila 2030, keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaava 21