Naantalin kaupunki Saaristomännyn akm Asemakaavaselostus 21.1.2015
SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 5 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 6 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 6 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 6 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 7 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 5.1 Kaavan rakenne... 8 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 9 5.3 Aluevaraukset... 9 5.4 Kaavan vaikutukset... 10 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 10 5.6 Nimistö... 10 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 11 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 11 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 11 6.3 Toteutuksen seuranta... 11 LIITTEET... 11 Kansikuva: Jyrki Oja, Satu Oja, Naantalin Santalantien asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009-2010, Luontotieto Oy.
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee 21.1.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee 119. kaupunginosan korttelin 8 tonttia 1, sekä korttelin 9 tontteja 2 ja 10. Asemakaavan muutoksella muodostuvat 119. kaupunginosan korttelin 8 tontti 6 sekä korttelin 9 tontit 12 ja 13. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Kaavamuutosalue sijaitsee Luonnonmaalla, Isokylässä sijaitsevan golfkentän ja Virvelahden välisellä alueella. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Kaavoitus- ja ympäristölautakunta käsitteli kaavaa 29.1.2015 3. - Asemakaavan 21.1.2015 päivätty valmisteluaineisto (kaavaluonnos) päätettiin asettaa nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 29.1.2015. - Kaavaehdotus oli MRL:n 65 :n ja MRA:n 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 20.3. 7.4.2015. Kaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. - Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan..2015 ( ). - Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan..2015 ( ).
2.2 Asemakaava Jo lainvoiman saaneessa Santalantien asemakaavassa on osoitettu suojelumerkintä iäkkään saaristomännyn suojelemiseksi maakuntakaavan merkinnän perusteella. Maakuntakaavassa saaristomännyn suojelumerkintämerkintä sijoittuu Raision omistamalle yleisten virkistyspalvelujen korttelialueelle (YS), todellinen sijainti on Naantalin kaupungin omistaman (RA-3)-tontin reuna-alueella. Saaristomännyn asemakaavamuutoksen tarkoituksena on korjata luonnonsuojelumerkinnän virheellinen sijainti asemakaavakartassa. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue käsittää Raision kaupungin virkistys- ja ulkoilukäytössä toimivan Kesärannan alueen, sekä rakentamattomia lomarakennusten rakennuspaikkoja ajoyhteyksineen. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin kallioista ja topografialtaan vaihtelevaa metsämaastoa, jossa puuston valtalajina on mänty. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalueella sijaitsee Raision Kesärannan loma- ja virkistysalue. 3.1.4 Maanomistus Kaavoitettavan alueen omistaa Naantalin kaupunki ja Raision kaupunki. 3.1.5 Pohjakartta Asemakaava on laadittu kaavoituksen pohjakartalle 1:2000.
3.2 Suunnittelutilanne 3.2.3 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistamassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa kaavoitettava alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Kesärannan alueelle on osoitettu SL-kohteena Kesärannan/Isokylän mänty). Ote maakuntakaavasta. Ote Luonnonmaan osayleiskaavasta. Yleiskaavoitus Alueella on voimassa Naantalin kaupunginvaltuuston vuonna 2009 hyväksymä ja 15.8.2012 voimaan tullut Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa suunnittelualueelle on osoitettu loma- ja matkailualuetta (R), sekä suojelukohteeksi merkitty Isokylän mänty (S-2). Asemakaavoitus Suunnittelualueella on voimassa 22.8.2014 lainvoimaiseksi tullut Santalantien asemakaava (Ak-305). Asemakaavamuutos sijoittuu Raision kaupungin omistamalle Raision Kesärannan loma- ja virkistysalueelle joka voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu yleisten virkistyspalvelujen korttelialueeksi (YS), Naantalin kaupungin omistamalle loma-asuntojen korttelialueelle (RA-3), sekä katualueelle. Alueen tontteja ei ole vielä lohkottu. Ote Santalantien asemakaavasta Ak-305
Selvitykset Alueesta on tehty luontoarvojen perusselvitys (Suomen Luontotieto Oy, 2009 2010) Santalantien asemakaavatyön yhteydessä. Lisäksi Isokylän asemakaavoituksen alkuvaiheessa alueesta on tehty maisemaselvitys (Ympäristötaito Oy) sekä laajempaa aluetta koskeva luontoselvitys (Suomen Luontotieto Oy). Muita olemassa olevia alueeseen liittyviä selvityksiä ovat mm: - Liito-oravaselvitys (Karhilahti, 2004) - Luonto- ja maisematutkimus (Lehtomaa, Rantala & Rantala, 1997) - Luonnonmaan maisemaselvitys (Karilas, 1991) Muut lähtökohdat Maakuntakaavassa saaristomännyn suojelumerkintämerkintä sijoittuu Raision omistamalle Yleisten virkistyspalvelujen korttelialueelle (YS), todellinen sijainti on Naantalin kaupungin omistaman (RA-3)-tontin reuna-alueella. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Santalantien asemakaavaan tehty suojelumerkintä on kohdistettu iäkkään saaristomännyn suojelemiseksi maakuntakaavan merkinnän perusteella. Santalantien asemakaavan ehdotusvaiheessa puun sijainti tarkistettiin maastossa, mutta tieto uudesta sijainnista ei välittynyt riittävän ajoissa. Myös katusuunnitelma oli ehditty tehdä virheellisen pohjakartan perusteella. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus- ja ympäristölautakunta käsitteli kaavaluonnosta 29.1.2015 3. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Saaristomännyn asemakaavamuutoksen osallisia ovat: - maanomistajat - naapurikiinteistöjen asukkaat ja maanomistajat - muut lähialueiden asukkaat ja maanomistajat
Naantalin kaupunki: - Kaavoitus- ja ympäristölautakunta - Kaupunkisuunnittelujaosto - Kaupunginhallitus - Kaupunginvaltuusto Viranomaiset: - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Turun museokeskus - Varsinais-Suomen liitto 4.3.2 Vireilletulo Kaavoitus- ja ympäristölautakunta käsitteli kaavaluonnosta 29.1.2015 3. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoitus- ja ympäristölautakunta käsitteli kaavaa 29.1.2015 ( 3). Asemakaavan 21.1.2015 päivätty valmisteluaineisto (kaavaluonnos) päätettiin asettaa nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti. Koska osallisia maanomistajia oli vain Raision kaupunki, pidettiin maanomistajan kanssa 12.1.2015 neuvottelu, josta laadittiin muistio. Asemakaavan 21.1.2015 päivätty ehdotus asetettiin MRL:n 65 :n ja MRA:n 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 20.3. 7.4.2015. Kaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaava on laadittu kaupungin suunnitteluorganisaation omana työnä. 4.3.5 Päätökset Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 20.04.2015 154. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 27.04.2015 27. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on korjata luonnonsuojelumerkinnän virheellinen sijainti asemakaavakartassa.
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä on otettu huomioon asemakaavamuutosta laadittaessa. Kaavan suhde maakuntakaavaan Asemakaava toteuttaa ja tarkentaa maakuntakaavan aluevarauksia. Kaavan suhde osayleiskaavaan Asemakaava toteuttaa Luonnonmaan osayleiskaavan tavoitteita ja aluevarauksia. Kaavan suhde nykyisiin asemakaavoihin Asemakaava korjaa aikaisemmassa asemakaavassa esiintyneen merkinnän virheellisen sijainnin. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Kaavaprosessin aikana ei ole ilmennyt tarpeita asemakaavan tavoitteiden on tarkentamiseen. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 4,1118 hehtaaria. Asemakaavalla on osoitettu: - Loma-asuntojen korttelialueena (RA-3) kaksi korttelin osaa, joiden pinta-ala on yhteensä 0,2407hehtaaria. - Yleisten virkistyspalvelujen korttelialueena (YV) yksi korttelinosa, jonka pinta-ala on 3,6654 hehtaaria. - Katualueena 0,2057 hehtaaria.
5.1.2 Palvelut Kaava-alue tukeutuu Naantalin keskustaajaman ja Luonnonmaan sekä Isokylän golfkeskuksen palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Suojelumerkintä on kohdistettu iäkkään saaristomännyn suojelemiseksi maakuntakaavan merkinnän perusteella. Asemakaavamuutos edistää tavoitteen toteutumista. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Yleisten virkistyspalvelujen korttelialueena (YV): - Kesärannan alueella korttelissa 9. Rakennuspaikan koko, rakennusalan sijainti, kerrosluku (1/2 k I u 2/3) ja rakennusoikeus (1400 k-m 2) ovat samat kuin voimassa olevassa kaavassa. Loma-asuntojen korttelialueet (RA-3): - korttelissa 9 RA-3 -tontin rajausta muutetaan siten, että puu ja sen suojelumerkintä ( /sl) sijoittuvat pääosin katualueelle korttelialueen ulkopuolelle. Riittävän suojaetäisyyden saamiseksi männylle on myös RA-3 korttelin 8 länsisivun rajausta hieman muutettu siten, että kääntyvän Saaristomännynkujan ajorata jää riittävän kauas puusta. Yleismääräykset: Tonttijaon muutos hyväksytään asemakaavan muutoksen yhteydessä. RA-korttelialueilla rakentamistavan tulee olla korttelikohtaisesti yhtenäinen julkisivumateriaalien ja värityksen osalta. Rakentamisen tulee sopia hyvin ympäristöönsä. Rakennukset on sijoitettava niin, että louhimista ja pengertämistä tarvitaan mahdollisimman vähän. Kallioleikkaukset ja pengerrykset tulee maisemoida ja istuttaa siten, että rakennetut ja luonnontilaiset alueet sulautuvat toisiinsa. Rakennuspaikkojen katualueisiin rajautuvat osat on istutettava yhtenäisin pensasistutuksin tai puukujantein. Rakennusta tai sen osaa ei saa rakentaa 4 metriä lähemmäksi tontin rajaa ilman naapurin suostumusta. Rakennusten vesikaton ylin korkeus saa olla enintään 9,0 metriä luonnollisesta maanpinnasta. Kerrosalaan luettavia tiloja saa sijoittaa yhdessä rakennuksessa korkeintaan kahteen päällekkäiseen kerrostasoon. Maanpäällisen kellarikerroksen rakentaminen ei ole sallittua. RA-3-korttelialueilla on asuntoa kohti rakennettava kaksi autopaikkaa, joista toinen on katettava. Alueella noudatetaan kaupunginhallituksen erikseen hyväksymiä rakentamistapaohjeita.
5.3.2 Suojeltavat alueet ja kohteet Luonto Merkinnällä sl on osoitettu Kesärannan alueella sijaitseva Isokylän mänty. Mänty on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Merkinnällä luo-1 on osoitettu Kesärannan alueella sijaitseva Metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö (kalliojyrkänne). Muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole muinaismuistolailla rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Muutoksen seurauksena korttelin 9 RA-3 -tontin rajaus muuttuu siten, että puu ja sen suojelumerkintä ( /sl) sijoittuvat pääosin katualueelle korttelialueen ulkopuolelle. Riittävän suojaetäisyyden saamiseksi männylle on myös korttelin 8 länsisivun rajausta hieman muutettu siten, että kääntyvän Saaristomännynkujan ajorata jää riittävän kauas puusta. Yhdyskuntatekniikan osasto on hyväksynyt ratkaisun. 5.4.2 Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja -maisemaan Kaavamuutos edistää maiseman säilymistä suojeltavan puun osalta. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luontoon ja luonnontilaisiin alueisiin kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. 5.4.4 Muut vaikutukset (taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset) Asemakaavamuutos ei aiheuta merkittäviä välittömiä kustannuksia. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä. 5.6 Nimistö Alueen nimistö säilyy ennallaan.
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakentamista ohjaa kaava-asiakirjojen lisäksi kaupungin rakennusjärjestys ja rakennusvalvontaviranomainen. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteuttamisesta vastaa Naantalin kaupunki ja yksityiset rakentajat. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaupungin tulee seurata alueiden toteutumista ja tarvittaessa harkita muutoksia ja tarkennuksia kaavaan. Rakentamista tulee ohjata riittävästi, jotta alueista muodostuu toimivaa ja turvallista ympäristöä. Naantalissa 21.1.2015 Kirsti Junttila kaupunginarkkitehti LIITTEET Liite 1: Muutettava kaava-alue Liite 2: Asemakaavan seurantalomake Liite 3: Asemakaavakartta, asemakaavamerkinnät ja määräykset Liite 4: Maanomistuskartta Liite 5: Kunnallistekniikan katusuunnitelma Liite 6: Kaavan käsittely / pöytäkirjaote